Sivu 2
Torstaina, jouluk. 2^ p:— Thursday, Dee 28, 1961
V.APAUS JLflBERTYj — Independent L&bor 3rvan oi Finnish Canadlans Es* •blisnei), Nuv. 6. 1917. AuchoMzed u aecond class ma 11 by the Post /ff ice Department, Ottawa. Pub-.ahed tnnce weeklj: Tueadaya, fnurstiays and Säturdays by Vapaus publishing Company Ltd., at 100-102 Btm St. W.. Sudbiiry, Ont.. Canada. relepnones: Bus. Office,OS. 4-42842 Editoria! Office OS; 4-4265. Manager E. Suitsi. Editor W. Eklund. Mailing Udress; Böx^69, SUdbury, Ontario.
\dvertuung rates uoon applicatiou Transl&tion free of charge.
TOAD8HINNAT: > § ltk. 2.60 YhdvsTflllolsaa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 rk. 9J10 t kk. 5.25
Svinhufvudin
testamentti
Aina päin mäntyä
Joistakin tämän mantereen Suure» Raha» kontrolloimis-
ta lehdistä, niin täällä kotona kuin Yhdysvalloissakin, pilkisti
joulun edellä esiin jonkinlainen katkeroituneisuus tai petty-
mys siitä, että Intia vapautti Portugalin hirveästä siirtomaa-
komennosta Goan ja pari muuta pienempää aluetta, sen si-
jaan että olisi lähtenyt soitellen sotahan Kiinaa vastaan. .
Nämä Intian '.'hyökkäyksestä" itkeä pihistelleet. Suuren
Rahan lehdet ovat kuukausi ja vuosikaupalla kultivoineet ja
propagoineet ajatusta, että Intian ja Kiinan välit kylmenevät
ja että: sotatoimetkin ovat sekä mahdollisia että toivottavia
niiden Välillä. Mutta kun visseistä Rajakiistoista huolimatta
Intiaa ei ole kuitenkaan saatu yllytetyksi hyökkäyksiin niin
siitäkös nousi sellainen suru, ettei-sitä enää voida aivan ko-
konaan salata.
Yhtenä kuvaavana esimerkkinä siitä ön tästä torontolai-
sen Vapaa Sanan joulukuun 21 pn toimituskirjoitus, mikä on
kirjoitettu orjamaisen tarkasti kolonialismia puolustavien to-
rontolaislehtien mukaan — siis päin mäntyä, mikäli on puhe
tavallisten ihmisten eduista ja tavoitteista — lehti kirjoitti:
. .Kun Intia on nyt hylännyt 'rauhanvälittäjän' osansa
maailmassa ja tehnyt maineelleen tahran, jota on sangen vai-,
kea poistaa, muutamat Nehrun ieon arvostelijat ovat lausu-
neet, että Nehru ja Intian hallitus mahdollisesti ryhtyivät tä-
hän kunniansa pilaamissotaan oman nahkansa pelastamiseksi
jä huomion kääntämiseksi pois siitä häpeällisestä tilasta, jo-
hon he itse ovat vajonneet omilla pohjoisilla rajoillaan. Kom-
munistinen Kiina on nimittäin vallannut suuria raja-alueita
Intialta ja väestön keskuudessa on yhä äänekkäämmin käy-
nyt vaatimukset'ajaa kiinalaiset hyökkääjät omalle puolel-
leen.: Mutta vaikkapa Nehru onkin uhannut sotilaallisilla toi-
menpiteillä kiinalaisia, hän ilmeisesti on kaiken aikaa pelän-
nyt yhteenottoa Kiinan kanssa. Tämän vuoksi hän ja halli-
tustoverinsa lienevät katsoneet parhaaksi hyökätä Goan ja
kahden muun pienen Portugalin siirtomaa-alueen kimppuun
kääntääkseen oman maansa väestön huomion pohjoisrajojen
tapahtumista . . ."'
Pahinta ei siis ole voimakeinojen käyttö, vaan se, että
Intia ei hyökännyt Kiinan kimppuun, kuten oli odotettu ja
toivottu! On siinä todella itkun aihetta kerraksi! Muuten,
kuten arvata saattaa, tuossa "väärän sodan" valitteluissa ei
Vapaa Sana ole rahtuakaan omaperäinen, sillä se oli ensin
esitetty visseissä suurlehdissä aivan sellaisenaan. Vapaa Saha
otti sen vain ilman aikojaan, ties sitten miksi, myös "omaksi,:
kannakseen".
''">'V;MutUi7ininkälainen.::on. mitalin toinen puoli?
^:v■■;i',■•'■Puhukaamme siinä suulla suuremmalla lainaamalla In-,
t^Vkprk^akömissiönerin lehti-attashean eräälle torontolai-
steBevpaivalehdelle lähettämästä vastineesta mm. seuraavaa-
".. ^Meitä hämmästyttää, että te olette leimanneet 'hyök-
käyksekfcfsenkun Intian vapautti Göan. Kaikki riippuu luon-
nollisesti '-siitä; mitä mieltä olette kolonialismista. Joidenkin
eurooppalaisten; jotka ori^ ka^afettu fvalkoisen miehen taa-
kan' hengen mukaisesti, ©ivvaikea käsittää'miten kolonialis-
min uhrit vastaavat. Toimit^sklriöituksessarine te leimaatte
Intian/'murtovarkaaksi' '.ja> Portugalin oikeudenmukaiseksi
asujaksi, jonka omaisuuden l^tiarbnryost^yt. Toisaalta me
pidäntfne Portugaliaa 'murtovörkaHia' jä'Goan intialais-asuk-
kaita maan laillisina asukkaina: Kenelle Goa kuuluu? Portu-
galilleko? Ei! Goan asukkailleko?' Kyllä!
"Juuri portugalilaiset; tulivat yli 400 vuotta sitten, valta-
sivat ^kauniin Goan, Damaon ja Diun alueet petoksella, kiris-
tyksellä, väkivallalla ja räa'asti voimaa käyttäen. Juuri he
riistivät Goan väestöltä vapauden. Juuri he ovat riistäneet
näitäi siirtomaan-alueitaan omaksi hyödykseen ja kohdelleet
Goan; asukkaita kuin karjaa» kieltäen heiltä perusvapaudet,
tehnyt heistä orjia omassa kotimaassaan. ,
"Jj?s te suosittelette rauhallisia neuvotteluja tässä kiis-
tassa, ^silloin havaitsette, että Intia ei ole yrittänyt vain yhtä
kertaa, vaan lukemattomia kertoja saada Portugali järkiinsä.
Ensimmäisen yrityksen teki Intia v. 1949 jolloin Intian aloit-
teesta järjestettiin diplomaattiset suhteet Portugalin kanssa.
Sen jälkeen on tehty lukemattomia yrityksiä, mutta Lisbon
on ollut jäykkänä, kieltäytyen edes keskustelemasta siitä, että
se vetäytyisi pois Intian alueilta kuten Britannia ja Ranska
arvovaltaisesti tekivät..." ■
Me pidätymme tekemästä minkäänlaista yhteenvetoa yl-
läesitetyn kahdenlaisen katsomuksen välillä. Lukija voi sen
tehdä ainakin yhtä hyvin kuin mekin hymiöiden, että suh-
tautuminen kolonialismistakin riippuu siitä, millä puolen ai-
taa kukin on, ja haluaa olla.
"Kolonialismi on'Y kuten Intian puolustusministeri Me-
non sanoi New Yorkin lentokentällä viime toritaina, ''pysy-
vää hyökkäystä". ~
Toisaalta, kukaan ei vqil "varastaa" omasta kodistaan,
eikä mikään maa voi syyilistyfi "Hyökkäykseen" silloin jos
se ajaa kolonialistit pois omalta alueeltaan.' Jos Intia olisi
"hyökkääjä" silloin ei kenelläkään ole .oikeuttaa heittää tun-
gettelijaa pois omasta asunnostaan silloinkaan,-vaikka tunget-
telija ;kielt$ytyy kaikista-py^iijipistä ja- anomuksista .huoli-
matta"itse lähtemästä. - ' ' v " . .'-
Aivan varmaa myös on, että ihmiskunnan enemmistö ter-
vehtii Intian toimenpiteitä Qoässä, edistyksellisinä, ja siis hy-
väksyttävinä tekona yleisesti .tuomitun ja historian roskako-
riin kuuluvan kolonialismin,jätteiden häViUamiseksi omassa
maassaan. Kolonialismin kansaa ei voi<ia tehdä kompromissia,
totesi asiasta Indonesian nalli tus* eikä tässä voi olla mitään
eroa sillä, onko siirtomaavalta; k© tai pienj, voimakas tai
heikko. ,,...*
Selvää onkin, että impeq^Jfcia piirejä ja niiden hyväk-
si propagandallista kenttätyötä'Ukevia Voimia peloittaakfn
ertne||käikkea se, että Inttyn toimenpiteet tulevat edelleen no-
pelsttlttamaan kolonialismin havittämiäp^essia kaikkialla
maulljiassa. Tältä pohjalta on ymjn&retttävissa, vaikka ei
tietenö^ hyväksyttää imperialististen voimien viha-
mifilisyysIntiaa kohtaan. . •.» - - v v
..!.£■>>. -V-'1' • . • /
Helsinki.— Eduskuntatalon .edus
talla paljastettiin joulukuun 15 pnä
presidentti Pehr Evind Svinhufvud-
in patsas. Julkaisemme seuraavas-
sa eräitä hänen ajatuksiaan, jotka
viime sotien aikana on julkaistu hä-
nen teoksessaan 'Testamentti kan-
nalleni":
■'Suur-Suomen toivomme synty-,
vän siten, että Suomeen Uitetaan n.
s. Itä-Karjala laajoine alueineen
pohjoisessa ja idässäkin sekä Inke-
ri/ .. - ■ .- ■
■\ :... juuri Suomelle-ja myös
Baltian maille — on elintärkeä asia,
että Venäjän valloituksista tehdään
loppu ja että • sen vuoksi. Pietari ku-i
kistetaan ja idän vaara poistetaan
... Pietari on meille ainaisena
uhkana. Liittämällä nämä maakun-
nat Suomeen varmistuu asemamme
huomattavasti .. . Se käy mahdol-
liseksi vain mahtavan Saksan avul-
la . . .Kun Saksa viime keväänä
kävi Neuvosto-Venäjää vastaan, yh;
dyimrae mekin sotaan ja tähänasti-
set voitot olemme saavuttaneet yh-
Submen asenne: Kiinan pimlö^t^' '
aikeudet eivät ¥abene
lykkäämisestä,
Enskel
Suomi tulee vastustamaan pää-
töslauselmaa, jonka mukaan Kii-
nan edustuskysymyksen ratkaisu
'edellyttäisi määräenemmistöä, il-
moitti Suomen YKn suurlähettiläs
Ralph isrickell puhuessaan 11. 12.
YKssa.
Suurlähettiläs Enckell viittasi
puheenvuorossaan siihen, että
Suomen valtuuskunta johdonmu-
kaisesti jo useiden vuosien ajan_
ön halunnut Kiinan edustuskysy-
myksen merkitsemistä asialuette-
loon sekä sen käsittelyä yleisko-
kokouksessa. Suurlähettiläs Enc-
kell lausui mm.:
"On epäilemättä olemassa paina-
via ja pakottavia syitä, joiden takia,
kaikkien suurvaltojen on välttä-
mättä osallistuttava kohtalokkaim-
pien ongelmiemme ratkaisuun, mi-
käli haluamme niitä koskevien pää-
töstemme olevan tehokkaita. Olem
teistyössä Saksan uljaan armeijan me todenneet tämän monessa yh-
kanssa. Yhteinen ^päämäärämme on teydessa.
bolshevikkivallan kukistaminen,
taistelu siitä on vielä kesken, mut-
ta sitä jatketaan herpaantumatto-
malla voimalla . . . Ja kun kerran
tili sodan tuloksista tehdään, arvos-
tellaan varmasti meidän panoksem-
bie taisteluihin sen arvoiseksi, että
tavoitettamme Suur-Suomen luomi-
sesta ei pidetä liikanaisena, vaan
On epäilemättä ihmetyttävää,
sanoakseni sen erittäin lievästi,
että kansakunta, joka käsittää yli
G0J milj. ihmistä, on jatkuvasti
järjestömme ulkopuolella. Tie-
dämme kuten kaikki muutkin, et-
tä nykyinen järjestelmä perustet-~
tiin Kiinassa jo 12 vuotta sitten".
'. . . Emme puolestamme usko,
että olisi oikeutettua jättää: näin
viivästynyttä toimenpidettä riippu-
vaiseksi mistään ennakkoehdoista.
Emme myöskään usko, että tämän
toimenpiteen lykkäämisellä voitet-
taisiin mitään. Olemme tietenkin
tietoisia useiden puhujien tässä
keskustelussa jo mainitsemista jär
jestelyvaikeuksista. Nämä vaikeudet
olisivat kenties voineet olla pienem-
piä, ellei tätä välttämätöntä toimen-
nidettä olisi näin kauan lykätty.
Smme ymmärrä, miten nämä vai-
keudet voisivat vähentyä, jos nyt
taas lykkäämme tätä toimenidettä."
'. . . Olemme aina olleet sitä
mieltä, että tämä asia on tärkeä,
mitta emme katso tämän keskuste-
lun sinänsä olevan tärkeän, ellei se
johda tuloksiin. Tärkeätä on se, että
kysymys Kiinan edustuksesta vih-
aoinkin ratkaistaan."
Puheenvuoronsa lopussa suur-
lähettiläs Enckell ilmoitti, että
Suomi tulee vastustamaan päätös-
lauselmaa, jonka mukaan Kiinan
edustuskysymyksen ratkaisu edel-
lyttäisi määräenemmistöä.
täysin oikeuden ja kohtuuden mu- Saksan neuvottelujen päämäärä:
Kapinoimia Suomen
sosdem-puolueessa
Helsinki. — Finnads Svenskt Ar-
betarförbund —- sosialidemokraat-
tisen puolueen ruotsinkielinen pää-
rijärjestö —piti sunnuntaina Hel-
singissä, ylimääräisen piirikokouk-
sen, jossa annettiin selvä epäluotta-
muslause leskis-puolueen johdolle.
Tilaisu-udessa piti alustuksen puhe-
mies K-A. Fagerholm ja pitkän kes-
kustelun jälkeen hyväksyttiin mm.
päätös, jossa sanottiin —STT:n se-
lostuksen mukaan — että 'kokous
ei ollut tyytyväinen puoluehallituk-
sen passiivisuuteen"- sosdempuolu-
een hajaannuksen edessä. Kokous
v aati "demokraattisen työväenliik-
keen voimien yhdistämistä" ja an-
toi liittohallituksen tehtäväksi "tu-
kea kaikin voimin yhtenäisyyden
saavuttamiseen tähtääviä pyrkimyk-
siä".'
Kokouksessa käsiteltiin lisäksi
presidentin vaaleja ja "ilmaistiin
tyytyväisyys" sen johdosta, että
sosdam-puolue nyt menee vaalei-
hin omalla ehdokkaallaan. Tähän
kannanottoon sisältyy selvä moite-
lause sen johdosta ,että puolueen
johto oli aikaisemmin mukana,Hon-
ka-hankkeessa. Kokousta käsitte-
levä STT:n uutinen ei puhu mitään
eriävistä mielipiteistä, mikä on tul-
kittava siten, että myös puhemies
Fagerholm on esitettyjen ajatusten
takana.
Englantsl
sisen vakoilu-
järjestön miehiä kiinni
kaisena ...
... Kun on sangen mahdollista,
_ ttä Venä ä tähän sotaan sortuu —
.a siihen minä varmasti uskon —
avautuu meille tilaisuus siirtää ra-
jamme riittävän paljon itäänpäin
. .. Inkerin joutuminen meille
(.Pietarin kaupunkeineen) tietäisi
Venäjän sulkemista pois koko Itä-
meren alueelta . . .
. Me tunnemme omaksemme
täysin mitoin vain yhden sodan, ja
se on sotamme ryssää vastaan . . ;
bolshevistinen Moskova on valta-
kunta, jonka kanssa kukaan ei voi
kestävää rauhaa rakentaa . . .
. . .Suomella on täysi syy asettaa
todellisen poliittisen yhteistoimin-
aan edellytykseksi, Pohjolan kans-
sa, että Ruotsin hallitus ja kansa
jekä Tanskan ja Norjan, kansat va-
.auksitta liittyisivät totaaliseen
taisteluun Moskovaa, Euroopan vi-
EPUista vastaan ja.jatkavat sitä sik-
si,: Hannes voitto saadaan; ■'
P. E. Svinhufvudin, lapualaispre-
.sidentin patsaani paljastaminen
eduskuntatalon edustalla ei ole siis
vain oikeistopiirien sisäpoliUifien
.haaste maamme kansanvaltaisille
ryhmille, vaan myös törkeä ulkopo-
liittinen mielenosoitus, r— K. U.
Rauhansopimus kahden Saksan kanssa
ja Länsi-Berliinin ongelman ratkaisu
VJ
s syntymä- m
rt päiviä "
Einar Pelto, Nolalu, Ont., täyt
tää tammikuun 6 päivänä 65 vuot-
ta.
Tyyne Järvi, R. R. 4, Port Ar-
thur, Ont., täyttää tammikuun 7
päivänä 79 vuotta.
Sylvia Kallio, Silver Mountain,
Ont., täyttää tammikuun 1 päivä-
nä 78 vuotta.
-Mrs. Alma Pulkkinen, Long Lake,
Ont., täytti eilen, joulukuun 27 p.
73 vuotta.
Gust Salminen, VVhitefish (Pik-
ku-Penage) Ont., täyttää tammi-
kuun 2 päivänä 76 vuotta.
ViMori Niemi, Waters Town-
ship, Ont., täytti keskiviikkona,
joulukuun 27 päivänä 79 vuotta.
Yhdymme suku'aisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Lopuksi emme voi olla kiin-
nittämättä huomiota erääseen
vertauskohteeseen. Toronton-
Vapaa Sanakaan ei kehtaa väit-
tää yötä päiväksi siinä määrin,
että Goa olisi ollut erottamaton
osa Portugalista, kuten Portu-
galin hallitus on yrittänyt se-
littää. Eipä mainittu lehti us-
kaltanut edes kiitellä Portuga-
lin edesottamisia siellä. Ras-
kauttavien tosiasiaih • vuoksi
lehden oli .turvauduttava "tak-
tikointiin" yrittäessään kantaa
kortensa Portugalin imperialis-
min ja kolonialismin kekoon.
Tässä "taktikoinnissa" Vapaa
Sana oli "pahoittelevinaan" si-
tä, että Intia käytti voimakei-
noja Portugalin orjavoutijär-
jestelmän tuhoamiseksi alueil-
laan. Tämä sittenkin vaikka
Vapaa Sana ylistää ja yrittää
ylläpitää "vapaussotamyyttiä"
Suomen kohdalta. Miten her-
ran nimessä oli suomalaisilla
oikeu? .käydä "vapaussotaa"
maansa vapauttamiseksi silloin,
jos intialaisilla ei ole oikeutta
ajaa asevoimin pois portugali-
laisia piiskureita- omasta -raaasr
taan? •■■ . - .
Johdonmukaisuutta- hieman,
olkaa ystävällisiä!
Moskova! — Pääministeri Nikita
Hrushtshev piti viime lauantaina
jännityksellä odotetu-n kansainväli-
sen puheensa jonka puhujalavana
oli Moskovassa koolla olevan Maail-
man Ammattiyhdistysten Liiton V
Kongressi. . Puheessaan pääministe-
i Himshtshev erikoisesti - tähdensi
auhantaistelun - tärkeyttä. Saksan
kysymyksestä hän totesi Neuvosto-
liiton olevan neuvottelujen kannal-
la. — Haluamme neuvotteluja toi-
sen 'maailmansodan jätteiden pois
tamisesta. Sen- sijaan eräät länsi
valtain valtiomiehet haluavat käydä
neuvotteluja Länsi-Berliinissä val-
litsevan miehityskomennon paran
•^''«'H- la 'iiiit+p^isesta totesi
Ilrushtsliev huomauttaen^ että täl-
laiset ajatukset ovat-ilmeisen epä
reaalisia eivätkä ne auta ongelman
.alkaistta. ■-■
: P"ämin'sleri Ilrushtshevin saapu
I mis!.a MALn kongressiin tervehdit-
tiin myr.« kyisillä' suosionosoituksil
Ia, jotka' Hruvhtshev tulkitsi osoi
tetuksi koko' neuvostokansalle ja
niille aatteilla joiden' pohjalla neu
vostoyaltiöta rakennetaan.
Puheessaan Hrushtshev huomaut
ti/että eri suuntia edustavien am
mattijärjestöjen osallistuminen
Moskovan kongressiin tekee siitä
edustavan ja todella työn ihmisten
yleismaailmallisen edustajokouksen
Hän korosti työväenluokan suur-
ta merkitystä ja sanoi, ettei yksi-
kään yhteiskunnallinen luokka ih-
miskunnan koko historian aikana
ole suorittanut niin suurenmoisia
tekoja kuin työväenluokka.
ILMAINEN LEIPÄ KAIKILLE
Nykyisin on kaikkein kysymysten
kysymyksenä — jatkoi Hrushtshev
— taistelu rauhasta, ydinsodan tor-
jumisesta. Ensimmäinen ja ratkai-
seva askel rauhan suuntaan on va
iustelukilpailun lopettaminen ja
täydellisen ja yleisen aseistariisun-
nan puolesta käytävä taistelu.
Varustelukilpailuun menee jät-
tiläismäisiä varoja. Tämän vuo-
sisadan ensimmäisellä puoliskol-
la olivat sota- ja sodanvalmistelu-
lumenot koko maailmassa yli nel-
jä triljoonaa dollaria. Se on jätti-
läismäinen summa, jolla olisi voi-
tu antaa ilmaiseksi leipä koko
maapallon väestölle tai tänä aika-
na rakentaa nykyaikaiset asun-
. not SOO miljoonaPe perheelle.
Puhuessaan maailmassa tapahtu-
neesta voimasuhteiden muutoksesta
Hrushtshev poikkesi puheensa kir-
joitetusta tekstistä. —- .
Jos aikaisemmin — hän sanoi
.— saatoinune asettaa sodan voimia
vastaan vain työväenluokan tiiviy-
den" ja omat aatteemme oli se hy-
vä, mutta riittämätöntä niin kauan
kun imperialismin voimilla on a-
seet Imperialistit, kykenivät pääs-
tämään: sodan valloilleen hiin-halu-
tessaan..; Nyt asia on toisin:'Nyt
on työväen tiiviyden lisäksi marxi-
lais-leniniläisten .'aatteiden lisäksi
olemassa sosialistisia maita ja niis
sä miljardi ihmistä. Noissa maissa
on olemassa mahtavat armeijat, niil-
lä on mahtava talouselämä, mahta-
va tekniikka ja mahtavat asevoi-
mat. Ensimmäisestä käskystä neu-
vostoarmeija vastaa hyökkääjien is-
kuun mahtavalla iskulla.
Jotta vastustajat eivät sanoisi,
että me uhkailemme, selitän täs-
sä, etten uhkaa ketään. Kutsun
rauhaani enkä tuhoamiseen. Mut-
ia varotan lämmenneitä päitä, jol-
leivät ne käsitä vetoomuksia.
SAKSAN KYSYMYS
Olemme Saksan kysymyksestä
käytävien' neuvottelujen kantial-
la. Haluamme neuvotteluja toisen
maailmansodan jätteiden poista-
misesta. Sen sijaan eräät länsival-
tain valtiomiehet haluavat käydä
neuvotteluja Länsi-Berliinissä
vallitsevan miehityskomennon pa-
rantamisesta ja lujittamisesta.
Vieläpä esitellään ehdotuksia, et-
tä luotaisiin jonkinlainen Jcan-
sainvä ioen käytävä, joka yhdis-
täisi Länsi-Saksan Länsi-Berliinin
kanssa. Täytyy olettaa, että itse
noiden suunnitelmien tekijätkään
eivät'voi. ottaa niitä vakavasti. On
käsitettävä, että nuo ajatukset
ovat ilmeisen epäreaalisia eivätkä
ne auta ongelman ratkaisua.
tj Saksan kysymyksen järkevin rat-
kaisu on rauhansopimuksen solmi-
minen kummankin-Saksan valtion
kanssa. Länsi-Berliinin vapaakau-
purikin muodostaminen sekä va-
paan pääsyn turyaaminen Länsi-
Berliiniin sopimuksella sen valtion
kanssa, jonka alueen kautta nuo
yhteyslinjat kulkevat, lausui päämi-
nisteri'-Hrushtshev.
Suomesta kysytään
Suomen Ottawassa oleva suur-
lähetystö haluaisi saada yhteyden
allamainittuihin henkilöihin tai
heistä muutoin tietoja.
AHOLA, Outi Mikael
BLOMKVIST, Paul Daniel
HAAPANIEMI, Arvo Heikki
HEILIMO, Martti Heikki K.
HEISKANEN, Veikko Olavi
JAAROLA, Mauri Kalervo
KALLIO, Samuli Verner
, KARLSSON, Arvo Alexander
KARMITSA, Veikko
LAPPI,Adam
LAPPI (os TEITTINEN), Hilja
LAPPI, Mar.ta
MUITTARI, Vilho Heikki
NIEMI, Arvo Heikki
PALOSAARI, Jukka Antero
PERKIÖ, Emil Paavo
PURTONEN, Pentti
PURTONEN, Reino Antinpoika
SUVANTO, Reijo Kaarle ,
TIKKANEN, Eino Alfred
TUURA Tapani Ensio
VIITALA, Esko Olavi
WIIK, Sirkka-Liisa
YLÄOUTINEN, Salomo
Tietoja vastaanottaisi kiitollisuu-
della:
Embassy of Finland
85 Range Road
OTTAWA' 2 Ontario
BerJJinL, — Saksan demokraatti-
sen tasavallan varaulkoministeri
Otto Winzer on lähettänyt Länsi-
Berliinin englantilaisten miehitys-
joukkojen komentajalle, kenraali-
majuri. Delacombelle vastalausekir-
jelmän, jossa vaaditaan välittömäs-
ti toimenpiteitä rajavälikohtauksiin
syyllistyneiden henkilöiden saatta-
miseksi vastuuseen teoistaan ja
provokaatioiden estämiseksi vas-
taisuudessa. Aiheen kirjelmään an-
toivat viime lauantaina DDR:n ja
Länsi-Berliinin englantilaisen mie-
hityslohkon rajalla sattuneet kaksi
välikohtausta. Molemmissa tapauk-
sissa DDR:n alueelle tunkeutui nel-
jä nuorukaista, jotka avasivat tulen
DDR:n rajavartijoita vastaan. Toi-
nen nuorukaisryhmä on lisäksi ol-
lut yhteydessä englantilaisten Län-
si-Berliinissä ylläpitämään vakoilu»
ja sabotaashijärjestöön.
Välikohtauksessa haavoittui eräs
DDR:n rajavartion upseeri, eräs
provokaattoreista sai surmansa ja
kaksi provokaatioihin osallistunutta
nuorukaista pidätettiin.
Viimemainitut ovat kuulusteluis-
sa ilmoittaneet, että heidän tarkoi-
tuksenaan oli DDR.n rajavartijoi-
den ryöstäminen Länsi-Berliinin
puolelle. Nuorukaiset olivat saa-
neet ohjeensa Gerstenberger-nimi-
seltä mieshenkilöltä joka on Länsi-
Berliinissä toimivan englantilaisen
"German Service Organisation"-
järjestön^ palveluksessa. Järjestön
johdossa on englantilainen majuri
ja sen tehtävänä on saksalaisten
värvääminen hämäräperäiseen toi-
mintaan.
Eräs provokaattoreista oli saanut
Gerstenbergiltä opetusta pistooli-
ammunnassa englantilaisten miehi
tysjoukkojen käytössä olevalla am-
pumaradalla. .
< Winzer muistuttaa kirjelmässään
myös viime lokakuun 30 pnä sattu-
neesta tapauksesta, jolloin kaksi
provokaattoria yritti anastaa DDR:n
rajavartioston sotilaspukuja ja asei-
ta ' ilmeisenä tarkoituksenaan käyt-
tää niitä myöhemmin uu-sien provo-
kaatioiden apuvälineinä.
Länsi-Berliinin viranomaiset tu-
kevat avoimesti tällaisia provokato
risia toimenpiteitä, huomauttaa mi-
nisteri Winzer kirjelmässään. Por-
mestari Brandtin johtama ryhmä
toivoo aseellisia välikohtauksia jot-
ta länsivallat, saataisiin vedettyä
mukaan Länsi-Berliinin senaatin
seikkailupolitiikkaan ja laajempiin,
aseellisin välikohtauksiin.
Rajaprovokaatioiden tarkoitukse-
na, kirjoittaa Winzer, on jännityk-
sen lisääminen ja neuvotteluilma-
piirin myrkyttäminen Länsi-Berlii-
nin kysymyksen rauhanomaisen rat-^
kaisun estämiseksi.
distyksestä maksettu
uinu kova hinta
South Porcupine. — Sievä talvi telmiaan Pohjoisessa yli viisikym-
Patentti suomalaiselle
ikeksinnölle
penisiliini
Helsinki. — Ensimmäinen suoma-
lainen penisilliinikeksintö, Lääke
Oy:n tehtailla kehitetty DRED-pe-
nisilliini, on saanut patentin ja tä-
män valmisteen vienti voidaan a-
loittaa kannattavilla ehdoilla. Tämä
uusi penisilliinikeksintö on aktiivi-
sempi — puhtaampi kuin entiset,
on arvokas lisä lääkeaineiden jou-
sipraktiikassa.
Nyt kyseessä oleva /keksintö on
ainoa Suomessa patentin saanut pe-
nisilliinin valmistusmenetelmä. Se
tekee Lääke Oy: n riippumattomaksi
ulkomaisista tehtaista •— oikeastaan
se on tehnyt sitä jo usean vuoden a-
jan, sillä jo patentin hakuaikana on
voitu ulkomaisten tehtaitten patent-
kossa. Ruiskeina annettuna se ei tioikeuksia loukkaamatta valmistaa
aiheuta yhtäkkistä nousua veren ja
kudosten penisilliinipitoisuudessa,
vaan antaa tasaisemman ja pitkäai-
kaisemman teurapeuttisen vaikutuk-
sen: Puhtautensa johdosta tämä
penisilliini on myös mauttomampaa
kuin entiset, joten sitä voidaan
käyttää paremmalla, menestyksellä
lääkesiirapeissa ennen kaikkea lap-
tällä uudella suomalaisella mene-
telmällö ko. penisilliiniä omaan
käyttöön.
Nyt kun patenttikin on jo myön-
netty, voidaan kyseistä penisilliiniä
ryhtyä valmistamaan myös ulko-
maista vientiä varten. Eräiden kau-
komaiden suurostajien kanssa on-
kin parhaillaan neuvotteluja käyn-
on talilla ylämaissa vallinut. Lunta-
kin on aivan tarpeeksi, että se odo-
tettu "valkoinen joulu" on aivan
mahdollista. Muuten joulukiireet
.äällä, kuten kaikkialla, pitävät ih-
misiä liikkeellä. Vaikka palkkatulot
ovatkin verrattain pienet näillä kul
tamainareilla, niin sittenkin -pitää
elää aivan nykyaikaista elämää ja
/ähän nauttia kaikista yleisistä
juhlista.
Järjestömme naalille ovat kuoro-
laiset järjestäneet hauskat joulu-
tanssit, jotka pidetään lauantai-il-
tana tk. 23 pnä. Sinne tietenkin me-
nemme koko sakilla ja sen jälkeen
pidämme rauhallisen jouluk
Järjestömme kultavuoden juhla
pidettiin myöskin täällä.kaiken kii-
reen keskellä. Ohjelma oli arvokas
ja vaihteleva. Esittäjinä nämä koti-
kylän nuoret taiteilijat, jotka ovat
kasvattaneet ja harjoittaneet kyky-
jään. Ja täytyy sanoa että täällä on
monta hyvin etevää soittajaa ja lau-
lajaa ja mikäli huomasin noissa
juhlissa,'niin myöskin näyttää nou-
sevan tästä nuorisosta taidetanssi-
ioitakin, joita esiintyi tässäkin juh-
lassa ainakin kaksi.
Veteraanikansalaisia oli juhlassa
viisi jotka kukitettiin ja kaikella
kunnioitettiin, sillä nämä ihmiset
ovat tulleet tänne aivan korpi vael-
tajina. He ovat olleet edesauttamas-
as näiden järjestöjen syntyä^ja nii-
den kehitystä. \vi
Tällä kertaa juhlassamme oli^
seuraavat pohjoisen alkurakenta-
jat: Mimmi Knuuttila, Matti Luh-
ta, Otto Leinonen, Leunard Salo,
ja Ellen Väyrynen. Vielä olisi ol-
lut useita henkilöitä joita oli kut-
suttu tähän juhlaan, vain olivat
terveydellisistä y.m. seikoista es-
tetyt saapumasta.
Mieliin painuvana kertoi muis-
nissä tämän uudella suomalaisella
menetelmällä saatavan korkealaa-
tuisen tuotteen myynnistä.
mentä vuotta asunut Mimmi Knuut-
tila, muistellen niitä vaikeita aiko-
ja joita nämä ihmiset joutuivat kär-,
simään. Järjestömme perustamisen
aikana käytiin täällä sitkeitä lakko- ■
taisteluita, kuuluisan Lännen kai-
vosmiesliiton johdolla, sillä palkat ■
olivat huonot ja työpäivä 10 tunti:
nen ja pitempikin. Pahinta oli, etta
useinkin nämä taistelut päättyivät
häviöön, tai hyvin niukkoihin voit-*
töihin, mutta taistellen ovat aina.
menneet eteenpäin pohjoisen asuk-
kaat. Mimmi mainitsi siitä kuului:
sasta Kuparisaären lakosta, jossa
terrorisoitiin ja suorastaan surmat-
tiin, kymmeniä kaivosmiesperheiden
jäseniä.:Tätäkin lakkoa oli'järjes-
tömme ihmiset auttamassa taloudel-
lisesti keräämällä varoja ja valmis-
tamalla .käsitöitä, lakkolaisten per-
heiden 'avustamiseksi. Muistelemi-
nen näitä 'viidenkymmenen vuoden
varrella, tapahtuneita asioita kuvaa
todella raskaita historian lehtiä.
Mutta menneet taistelut ovat kui-
tenkin "tuottaneet voittojakin mo-
nen surun ja tuskan hinnalla ja
siksi kannattaa niihin aikoihin toi'
sinaan palata takaisin. — H.
JA
tätä
taan olet?
J5HTI KAIKKIALLE
Minkälainen mies sinä oikeas-
kysyi tjltö eräältä po-
jalta. '^Eilen illalla sinä esitit nai-
misiin menoa minulle. Kymmenen
minuuttia myöhemmin sinä teit sa-
manlaisen esityksen eräälle tytölle
toisella^-, puolella kylää ja tuntia
myöhemmin edelleen samanlaisen
esityksen eräälle tytölle toisessa ky-
lässä.":.^ ■ '
^Helppoahan se on", vastasi poi-
ka; SniShiilla on polkupyörä."
TILATKAA VAPAUS!
Ja pääministeri ei oikaissut heitä?
Joulun alusviikolla, kerrottiin,
että joidankin kansallisryhmien
äärioikeiston edustajat olivat käy-
neet Ottcv/assa pääministeri Die-
fenbakerin puheilla — pyytäneet
nöyrimmästi muun ohella miUei
sodan julistamista Intiaa vastaan?
Nämä ainoastaan oikealla silmäl-
lä näkevät herrat olivat tietenkin
esittäneet — niin meille kerrot-
tiin ,— että .Canada kieltäytyisi tu-
kemasta YK:n toimenpiteitä Union
Miniere kaivosyhtiötä ja sen sät-
kyäijä-presidemtiä Moise Tshom-
bea vastaan.
He eivät ole tietenkään esittä-
neet yhtään protestin sanaa sen
paremmin Patrice Lumumban mur-
hasta kuin imperialistien muista-
kaan konnantöistä Kongossa. Mutta
nyt kun YK:n. toimesta astuttiin
hieman Be'gian, Rnaskan ja Bri-
tannian imperialistien varpaille. —
kas silloin nousi älähdys.
Milan Jacubec-nimisen toronto-
laishepun sanottiin jonkun Mutual
Co-operation Leaguen nimissä se-
littäneen, että imperialistien ma-
rione.ti, Katangän "presidentti"
Tshombe on "lännen ystävä'!
"On äärettömän kummallista, lie-
västikin sanoen, että YK hyökkää
häntä vastaan", kerrotaan' Jacu-
becinlsanoneen pääministeri Dief-
enbakerille 75 minuuttia kestäneen
vastaanoton aikana.
CP:n uutistiedon mukaan hän
oli -vaatinut myös, että "Canadan
hallituksen tulee kieltää kaiken
rahallisne ja teknillisen avun In-
tialta*', sen vuoksi kun Intia va-
pautti Goan . asukkaat Portuga-
lin julman imperialsmin sor-
rosta ja orjuudesta.
"Pääministeri Jawaharlal Neh-
ru, on tekopyhimys, joka on ai-
na Venäjän pääministeri Hrush-
tshevin puolella. Portugali on
samalla puolella lännen kanssa",
kerrokaan hänen sanoneen.
Mitään uutta ei tietenkään ole
se, että hysteerisen mielentilaan
lainoitetut vissien kansallisuusryh-
mien äärioikeiston edustajat vaa-
tivat miltei sodan, julistamista In-
tiaakin vastaan. 1 ' ..
Mutta sitä kummallisempaa on,
ettei pääministeri Diefenbaker
näitä hourupäitä oikaissut eil
neuvonut. CPn uutisen mukaan mr.
Diefenbaker oli tosiasiassa myö-
täillen sanonut "huomioineensa
Intian ja Katangan" suhteen esi
tetyt lausunnot. (?)
Tämä palauttaa mieleemme uu
_del'een täkäläisellä Legionan haä
lilla viikko sitten sunnuntaina pi-
detyn fasistimielisen kokouksen,
missä eräät äärioikeiston piirit
käyttivät vissien kansallisuusryh
mien oikeistosiipeä likaisentyönsä
apuvälineinä.
- Siellä esiintyi yhtenä—'2 minuu
Un puhujana" eräs miekkonen jo-
ka "erikoistui' Jugoslavian ja Ti-
ton pieksemiseen.
Hän syytti avoimeesti, että Die-
fenbakerin hallitus "auttaa kan-
sainväMstä kommunismia" olemalla
yhteistyössä Jugoslavian kanssa.
Toisin sanoen, hänen mielestään
on pääministeri Diefenbakerkin,
jos ei nyt aivan jäsenkorttia kan-
tava kommunisti, niin ainakin
kommunistien avustaja.
Samassa fasistihenkisessä hilus-
sa esiintyi eräs toinen "2 minuu-
tin puhuja", joka erikoistui kui-
tenkin liberaalien pieksämiseen.
Hän maalasi miltei ''kommunistin"
kuvan itse Lester B. Pearsonista
sen johdosta, kun hänen väitetään
joskus, sanoneen, jotta hän elää
mieluimmin kommunismin. alal-
tasi
liekeissä.
Näin kauas tähtää näiden kiih-
koiMjain kokonaan järjetön "korn-^
munismivastaisuus".
Ja muistaa tulee, että tälle Le.-
gionan hihkujaistilaisuudelle esi-
tettiin päätöslauselmaehdotus, mis-
vaaditaan kaikkien kommunis-
isten järjestöjen lakkauttamista
niin laajalla perustalla, että sen
alaisuuteen voidaan soveltaa sekä
pääministeri Diefenbakerin tory-
hallitus että mr. Pearsonin libe-
raalipuolue — "punaisemmista
kommunisteista puhumattakaan.
PolitiikoiPa sanotaan olevan
usein "kummallisia vuodekumppa-
neita" — mutta tuskin on yhdellä- A
kään pääministerillämme ollut
niin kummallisia petikavereita
kuin ovat ne, jotka nyt vaativat
miltei sodan julistamista Intiaa
vastaan sekä "kommunistisuuden"
perusteella laittomaksi julistamaan
kaikki "kommunistiset" järjestöt
aina vanhaa tory- ja liberaaUpuo?}
luetta myöten.
Kalastellessaan, eri kansallisuui-^'
ryhmien äärioikeiston kannatusta -
tuleNnssa, vaaleissa — ja, torypuoll
luo tuntee «hk$ jo yoalibSviSn
