3iv.u 2 Lauantaina, tammik. 13 p. — Saturday, Jan. 13, 1962
VAPAUS UUKKTli - Independent Labor •rgan ot Pmmsb panadians Es-*blished Nov 6, 1917. Auchorizcd is.; second class mail by the Post /Öjaie -lpepaftmejxt^ Ottawa. Ityb->djeg-.j .thrice ;-weekly;, \T^esäays, rfi^days and ^tvmäys oy Vapaus -^ä>li&hlng CQjnpany Ltd., atlÖ0-lt>2 rfvn st w. Sudbury. Ont., Canada. Xeiephonej.. öuu. Otfice 08. 4-4264. Editoria! Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing tddress: Box 69. Sudbury, Ontario.
Vdvertising rates upon applleatton TranslaUon free of chargg.
t TILAU8HINNÄT: Caiadasäa: l vk. S:bu 6 tt. 4|S 3S.2.M Yhdysvalloissa: 1 ?k. 9.00 8 Uc. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
hn Uusi Guinea ja Indonesia
Uutistiedoissa kerrotaan, että v; 1949 kansallisen itsenäi-
syytensä saavuttanut Indonesia on päättänyt lähiaikoina va-
pauttaa Hollannin siirtomaaorj uudesta Läntisen Uuden Gui-
nean :'rrr jota Indonesia sanoo Länsi-Irian maakunnaksi — ja
ettärvaikka,Indonesia toivoo rauhanomaista ratkaisua asialle,
niin^jfe on- valmiina käyttämään voimakeinojakin silloin, jos
Hollanti ei lopultakaan suostu rauhanomaiseen ratkaisuun.
—r Tämän johdosta ovat äkäläiset suuret päivälehdet, radio-
kommentaattorit ja muut propagandistit vuodattaneet vuo-
laasti krokodiilinkyyneleitä Indonesian "hyökkäysuhasta" ja
vielälndonesian "uudesta imperialismista" jne.
$[äitä krokotiilinkyyneleitä — joiden perimmäisenä tar-
koituksena on imperialistisen järjestelmän ja imperialistisen
orjuutuksen puolustaminen — vuodatetaan muka sillä perus-
teella, että Läntisen Uuden Guinean väestö asuu saarilla, siis
eristettynä Indonesian muissa saarista, että sen kivikauden
kehitysvaiheessa (?) olevat asukkaat eivät ole rodullisesti ei-
vätkä kielellisesti Indonesiaan kuuluvia — ja sitäpaitsi, Län-
tinen Uusi Guinea ei ole koskaan kuulunutkaan Indonesiaan.
Tutkitaanpa hieman tosiasiain perusteella näitä imperia-
lismin hyväksi nyt laulettavia verukkeita — jä juuri veruk-
keita ne ovat:
"Indonesia muodostuu kokonan saarista. Se on sanan
varsinaisessa mielessä saarivaltakunta. Tässä yhteydessä on
yhtä mieletöntä väittää sitä, e^tei Läntinen Uusi Guinea voi
saarialueena kuulua Indonesiaan — jos joku höyrypää väit-
täisi, ettei Prince Edward Island tai Nevvfoundland voi saa-
rina, kuulua Canadaan. Kun Prince Edward Island ja New-
foundland ovat maantieteellisestä saariasemastaan huolimat-
ta Canadan maakuntia, niin silloin voi olla Läntinen Uusi
Guinea ainakin yhtä hyvin Indonesian maakunta.
Mitä taas tulee Läntisen Uuden Guinean asukkaiden ro-
tuun ja kieleen, niin meidän täytyy muistaa, että kaikissa
siirtomaaorjuudessa olleissa' maissa on hajoitettu kansanjou-
kot kielellisesti emämaiden kielien mukaisesti. Lisäksi on
muistettava, että Canadan ranskalaiset ovat rodultaan ja kie-
leltään ainakin yhtä paljon erilaisia valtaosalta brittiläispe-
ruisista*~cänädalaisista kuin ovat Läntisen Uuden Guinean
■ asukkaat erilaisia. muista indonesialaisista — ja siitä huoli-
matta Quebec on yksi maakunta Canadassa!
- Kuten näkyy, ylläselitetyt väitökset eivät missään mie-
lessä puhu Indonesiaa vastaan, vaan. pikemminkin sen puo-
lesta. . ■
'Jälellä on siis imperialistien ja niiden puolestapuhujien
viimeinen pääväitös, nimittäin se, että Läntinen Uusi Guinea
♦ei ole koskaan kuulunutkaan Indonesiaan.
Kun Hollanti allekirjoitti sen alueen valloittajana — es-
panjalaisten ja brittiläisten siirtomaavalloittajien vastusta-
miseksi ja torjumiseksi — yli 300 vuotta sitten, eli 1660,
Tidoren sulttaanin kanssa "Ikuisesti säilyvän liiton", niin
^siinä-tunnustettiin virallisesti että Läntinen Uusi Guinea ön
erottamaton osa nykyisestä Indonesiasta.
Tällainen oli tilanne kaukaisessa menneisyydessä. Hol-
lanti, kuten kaikki siirtomaita vallanneet maat, vastusti kyn-
sin ja hampain Indonesian kansallista vapausliikettä, kuten
se vastustaa nyt Läntisen Uuden Guinean vapautumista.
Mutta Indonesian kansallinen vapaustaistelu sai toisen maail-
mansodan aikana niin suuren voiman* että Hollanti oli pakoi-'
tettu kutsumaan Indonesian vapausliikkeen edustajat Haagiin
ns. pyöreän pöydän konferenssiinr-Tässä konferenssissa Hol-
lannin oli pakko virallisesti suostua Indonesian itsenäistymi-
seen/Samalla kertaa Hollanti suostui ensin ilman mitään
ehtoja siihen, että sen hallussa olleet Alankomaiden Itä-In-
tian kaikki alueet tulevat kuulumaan itsenäistyvälle Indone-
sialle. Mutta neuvottelujen viime päivinä Hollanti teki kui-
tenkin käännöksen ja esitti vaatimuksen, että Läntinen Uusi
Guinea jää edelleen Hollannin alusmaaksi siinä nimenomai-
sessa; mielessä, että sen alueen poliittisesta tilanteesta teh-
dään1 neuvotteluratkaisu, vuoden kuluessa Indonesian itse-
näistymisen jälkeen.
■ ;Ylläolevan perusteella voidaan siis todeta, että Hollanti
tunnusti Läntisen Uuden Guinean ja Indonesian muiden alu-
eiden yhteen kuuluvaisuuden jo yli 300 vuotta sitten. Hol-
lanti tunnusti varauksitta tämän yhteenkuuluvaisuuden In-
donesian itsenäistymisneuvotteluissa 1949, mutia, havaitsi il-
meisesti,, että voimasuhteet eivät pakoittaneet sitä luopumaan
sillein Läntisestä Uudesta Guineasta. Niinpä Hollanti teki
täyskäännöksen, kieltäytyi Läntisen Uuden Guinean liittä-
mistä heti Indonesiaan, nimenomaan sillä perusteella, että
tästä asiasta sovitaan vuoden kuluessa neuvottelujen avulla.
Mutta mitä bn tapahtunut?
Keskustelut Läntisen Uuden Guinean vapautumista ja
Indonesiaan liittämisestä ajautuivat umpikujaan heti alussa.
Indonesia ei ole kaikista yrityksistään ja anomuksistaan huo-
limatta saanut Hollannilta tätä aluetta, jota Indonesia pitää
lihana omasta lihastaan ja verenä omasta verestään. Hollan-
nin pitäessä" tiukasti "kiinni siirtomaaorjuuttajan "oikeuksis-rf
ta"rlndonesia vetosi YKn apuun — mutta mitään ei kuiten-
tonkaan tapahtunut.
•p- Indonesian itsenäistymisestä on nyt killunut 13 vuotta.
Samoin on kulunut 13 vuotta siitä kun Hollanti lupasi "vuo-
den kuluessa" neuvottelujen perusteella' palauttaa Läntisen
Uuden Guinean Indonesian yhteyteen.
Hollanti on kuitenkin vieläkin orjavoudin asemassa Län-
tisessä Uudessa Guineassa — ja täkäläiset imperialismin puh-
taaksipesijät ja puolustajat vuodattavat krokotiilinkyyneleitä
Indonesian "pahuudesta" kun se muka uhka "hyökätä" Hol-
lannin "viattomien" orja voutien vallan lopettamiseksi "—
ikäänkuin mikään maa voisi syyllistyä mihinkään 'hyök-
käykseen" omalla alueellaan.
Indonesia katsoo'-—>j-a-siinä se saa ihmiskunnan suure
enemmistön jakamattoman kannatuksen ja tuen — että Hol-
lanti on syyllistynyt jatkuvaan hyökkäykseen Indonesiaa vas-
taan pitämällä orjavoutineen hallussa Indonesiaan kuuluvaa
Läntistä. Uutta Guineaa eli »Länsi-Irianin maakuntaa, miksi
Indonesian hallitus sitä aluetta sanoo.
Hollannin imperialistit puhuvat tosin siitä, että Läntinen
"«S
Ä SYNTYMÄ-
Ä PÄIVIÄ
m
w
fcjiv jr jr iS^fc jä^"jfe jö^"5i jST"jk
Anton Laari, St. Catharines, Önt;
töyttää tiistaina, tammikuun 16 pnä
70 vuotta. :
J. A. Heinonen, Sudbury, Ont.,
täyttää keskiviikkona, tairimikuun
17 pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja totta-
vein onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
TILAAJAN MIELIPIDE .
Tulevassa neuvottelukokoukses-
sa (Sudburyssa) otetaan keskustel-
tavaksi myös lehtiämme koskevat
asiat, miten lehti voitaisiin saada
paremmin lukijoi.a tyydyttäväksi
jne. . v .
Ei ole luonnollisestikaan varsin
helppo tehtävä tyydyttää kaikkia
lukijoita,^ Yksi tykkää yhdenlaisesta
lehden /sisällöstä, toinen toisesta,
ie panee risesti toimituksen pään
pyörälle.
Kuitenkin pyydän lehden ti-
laajia ja lukijoita mahdollisim-
man suurilukuisesti tuomaan il-
mi oman mielipiteensä ja omat
toivomuksensa. 1
Vapaudessa on Club News ja ur-
heiluosasto, mitkä on omistettu en-
nenkaikkea nuoriso le ja siksi on
mielestäni paikallaan nuortenkin
.imais a ajatuksensa. Mutta erikoi-
nen lasten osaston perustaminen,
jota toivoo eräs lukija tai lukijat,
on mielestäni epäjohdonmukainen
toimenpide syystä, että Vapaus il-
mestyy enimmäkseen 4-sivuisena,
joten 'ehden paistajia tuskin sallii
lastenosaston perustamista —. mi-
kä saattaisi toisinaan vallata koko
sivunkin. Tältä pohjalta en siis
kannata sitä ehdotus.a.
Mutta toivon paikkakuntauuti-
sia ja kansankirjeitä julkaista-
vaksi paljon enemmän kuin tä-
hän asti. Niin saataisiin lehti
suhteellisen helpos.i paljon mo-
nipuolisemmaksi ja pirteämmäk-
si — ja sillä olisi 'tietenkin mer-
kitystä myös lehden levikkiin
jne. ■
Lehden tilaaja,
!• ort Frances, Ont.
Maailman Rauhanneuvosto varoittaa tilanteen
kehityksestä, ellei neuvotteluja aloiteta
"Maailman Rauhanneuvosto va-
roittaa vakavasti kaikkia kansoja
sen johdosta, että Saksan tilan-
teen kehityksen synnyttämät vaa-
rat kasvavat päivä päivältä ja uh-
kaavat ihmiskuntaa ydinasesodal-
la. Kuitenkin kaikki Saksan on-
gelmaan tai Länsi-Berliinin kysy-
mykseen lilttyvjt seikat voidaan
selvittää neuvottelutietä.
Väärä ön kärjistynyt, koska
NATOn, valtiot eiväf käyttäneet
Neuvostoliiton niille tarjoamaa
aikaa, jota merkitsi rauhansopi-
musesityksen lykkääminen, neu-
vottelujen aloittamiseksi. Yhdys-
valtain johdolla nämä valtiot aut-
tavat Länsi Saksaa kehittämään
asevoimiaan Hitlerin kenraalien
ylijohdon alaisuudessa ja tekevät
siten Länsi-Saksan hallitukselle
mahdolliseksi saada käsiinsä rat-
kaiseva vaikutusvalta NATOssa.
Ne ovat myös antaneet Länsi-
Saksalle sotilastukikohtia omalta
alueeltaan ja luovuttaneet ydin-
aseita sen käyttöön, sanotaan
Maailman Rauhanneuvoston Tuk-
holmassa 19. 12. -61 hyväksymäs-
sä päätöslauselmassa.
Tilanne, on sitäkin vaarallisempi,
koska Saksan Liittotasavallassa val;
taa käyttävät yhteiskunnallisella,
taloudellisella ja sotilaallisella alal-
la pääasiallisesti samat voimat, jot-
ka jo ovat vastuussa viime sodasta
ja sen rikoksista, ja pyrkivät jäl-
leen levittämään Saksan valtaa
kaikkialle maailmaan. Huolimatta
siitä, että kaikki liittolaiset tuomit-
sivat Saksan monopolit sodan lopus-
sa, ovat nämä monopolit nyt voi-
makkaampia kuin koskaan ja ovat
tehneet Länsi-Saksasta huomatta-
vimman uuskolonialistisen vallan
Euroopassa. Tällä tavoin länsisak-
salaisen kostosodan uhka on kas- j
vamassa kaikkialla maailmassa. !
Kansojen toiminta on ehdotto-
man välttämätön tällaisen politii-
kan lopettamiseksi. Tässä vakavassa
kysymyksessä on mahdollista mobi-
lisoida ja saada toimintaan mitä laa \
jimmat maailman yleisen mielipi
teen piirit ja ensi sijassa Saksan
kansan rauhan voimat.
Neuvottelujen rauhansopimuk-
sesta ja välittömistä toimenpiteis-
tä Länsi-Berliinissä tulee perus-
tua nykyiseen tosiasialliseen ti-
lanteeseen.
Sopimuksessa on tunnustettava
molempien Saksan valtioiden ole-
massaolo ja-niiden välinen raja
ja vahvistettava niiden ja naa-
purivaltioiden- väliset rajata Mo-
lemmat valtiot olisi hyväksyttävä
YKn jäsenyyteen. Sopimuksessa
on määrättävä kaikki jälleenva-
rustelu lopetettavaksi ja ensi toi-
menpiteellä kiellettävä ydinaseet
kummaltakin valtiolta.
Mitä- tulee Lärisi-Berliiniih, on
sen väestölle turvattava oikeus va-
lita elämäntapansa ja oma hallitus-
järjestelmänsä • samalla ehdottomas-
ti kunnioittaen Saksan Demokraat-
tisen Tasavallan suvereenisia oi-
keuksia. , _
Tällaiset ratkaisut ovat kaikille
hyväksyttäviä. Ne takaisivat molem*
pien Saksan valtioiden rauhanomai-
sen rinnakkaisolon ja tekisivät
mahdolliseksi, sen jälkeen kun nä-
mä valtiot, ovat tulleet puolueetto-
miksi; toteuttaa, moleiripien yhdis-
tymiseni. Näin edistettäisiin jänni-
tyksen lievenemistä - Euroopassa,
helpotettaisiin yleisen aseistariisun-
nan toteuttamista ja vähenenttai-
siin sodan vaaraa. Jokainen kuluva
päivä tekee neuvottelut yhä vai-
keammiksi ja lisää vaaraa. Vain
joukkoliike voi poistaa tämän vaa-
ran. Painostakoot kansat hallituk-
siaan neuvotteluratkaisujen puoles-
ta." — DLP.
USAssa huutava puute
koulujen huoneista
jntm oH fl"MTi a1 a ftgfl a an fl a a a b 6 b n affl a a i a a 6 a ea a 6 a a a1^ a a a'fl ova
o-
I
o
o
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Tarttuva keltatauti
Vapaudessa olleessa uutisessa toinen tai hoito-ohjeita ei nouda-'
kerrottiin keltatautiepidemian ole- teta, voi tarttuvan keltataudin jäl^i
van Ganadassakin joillakin paikka- keen tulla joko maksan kovettuma-
kunnilla. Tavallisesti on sanottu nen eli ris. kutistusmaksa — tai*
keltataudiksi jotakin sappitautia, pahimmassa tapauksessa äkillinen
joka. ei olisi tarttuvaa ja nyt tämä maksakuolio, joka yleensä johtaa-
epidemialuontoinen tauti taas tart- kuolemaan. Parantuneet vesijohto-:
tuisi. Katsotaanpa mitä lääkäri
asiasta sanoo.
Lääket. lis. Juhani Kirpelän se-
lostuksesta ..poimimme joitakin tär-
keimpiä kohtia. ' Keltaisuus saira-
uksien syynä on verrattain yleistä.
Tavallisimmat syyt ovat keltatauti
ja sappiteiden tukkeutuminen,
mutta keltaisuus taudinl oireena
esiintyy monessa muussakiVyKtey-
dessä. Keltaisuuteen ihossa on syy-
lä suhtautua varovaisuudella kuten
seuraavasta toteamme.
TARTTUVA KELTATAUTI: on
viruksen aiheuttama elihepatitis
epidemica, joka varsinkin sotien
jälkeen esiintyy laajoina epidemi-
oina. Tartunta voi tapahtua nenän,
iiielun tai tavallisimmin ruoansu-
latuskanavan kautta. Itämisaika, on
3—5 viikkoa.
Tarttuva keltatauti alkaa yleensä
hiipien :ensi potilas tuntee itsensä
pitkän aikaa alikuntoiseksi ja väsy-
Washington. — Yhdysvaltain 69,000:een edellisenä vuotena. Mut-
vleiskoulut ovat edelleenkin riittä-! ta vaikka ensi syksyyn mennessä .. . K.. .„ ■■ ■ .
rnättömät ottamaan vastaan hyvin; koululaisten lukumäärän odotetaan j ueeKs,v ..J1^^-:.4Ju^°tukJ? ]a
nopeasti ja suuresti kasvavaa oppi- !isä"ntyvän enemmällä kuin yhdel-' ok3en°uKSlaKin. »evaa lampöa ja
lasmäärää. Viimeisimmän viralli- lä miljoonalla, niin tänä vuonna
sen arvion mukaan nyt vallitseva luokkahuoneiden rakentamisen ar-
tilanahtaus arvioidaan 127,000 luok- vioidaan rajoittuvan 62,700:aan,
kahuonetta käsittäväksi. Näin siitä siis likimain 10,000 huonetta vä-
huolimatta, • että juuri päättynyt hemmän kuin viime vuonna. Tämä
KOVA VAALIKAMPANJA
MENOSSA KENORASSA
Kenora.
Luoteis-Citarion, i -',Tiistai-il'a:ia oli kak.si suurta
Kenoran vaalialueella on käynnis-
sä kiihkoa vaalikampanja, johon on
osal istunut Ontarion pääministeri
John Robar.s, Uuden demkraattt-
sen puolueen kansallinen johtaja,
T. G. Douglas ja maakuntajohtaja
ponald MacDonald, sekä liberaali
puo ueen johtaja John Winterme-
yer. Kenoran vaalipiirissä, kuten
neljässä muussakin vaalipiirissä,
suoritetaan Ontarion lainlaatija
kunnan jäsenten täytevaalit tors
taina, marraskuun 18 pnä.
Uusi Guinea tulee samaan "it-
semääräämisoikeuden" sitten
kun sen asukkaat saadaan "si-
vistetyksi" niin paljon että he
I voivat itse itseään hallita. Nyt
ovat sikäläiset asukkaat vasta
kivikauden sivistystasossa ja
niinmuodoin olisi Läntinen Uu-
si Guinea annettava YKn val-
vontaan siten, että Hollanti voi-
si jatkaa riistoaan YKn lipun
varjossa.
• Mutta tämäkin väitös-puhuu
Hollantia vastaan ja Indonesian
puolesta. Hollanti on nyt "sivis-
tänyt" yli 300 vuotta sikäläisiä
alkuasukkaita mutta siitä huo-
limatta Läntisen Uuden Gui-
nean asukkaat ovat hollanti-
laisten omien selitysten mu-
kaan vasta kivikauden kehitys-
tasossa. Kansan "sivistämiseen"
ei totta totisesti ole siellä lii-
koja ponnisteltu eikäjhoppuil-
tu! Jos tätä "vauhtia" jatkettai-
siin ia, siihen-HollamTT-pyr-
kii — kuluisi vielä toinen 300
vuotta, ennen kuin siellä pääs-
täisiin sille kehitystasolle, mis-
sä Hollanninkielestä voitaisiin
ruveta puhumaan kansakunnan
itsenäistymisestä.
Meidän lehtemme Vapaus
liittyykin, varauksitta niihin
hyvää tarkoittaviin ja oikeu-
denmukaisiin canadalaisiiri, jot-
ka toivovat, että liittohallituk-
semme käyttäisi kaiken vaiku-
tusvaltansa YKssa ja sen ulko-
puolella sen hyväksi, että Hol-
anti saataisiin luopumaan vii-
vyttelemättä siirtomaavoudin
asemastaan Läntisessä Uudes-
sa Guineassa, ja että tämä alue
■palautetaan■■ilman muuta Ihdo-
lcsi.m yhteyteen
vaalikokousta, missä o i: pääpuhuji-
na> Ontarion torypuolueun johtaja,
uusi pääministeri Robarts ja toi-
sessa kokouksessa Uuden demo-
kraattisen puolueen kansallinen
johtaja Douglas.
Puheensa yhteydessä pääminis-
teri Robarts lupasi kenoralaisil'e,
että Ontarion halli us tulee raken-
nuttamaan sinne $600,000 arvosta
toimistoja hallituksen eri elimien
käyttöä varten jne. Hän puo'usti
myös hallituksensa myynti-veroa ja
väitii, että oppositioryhmä ovat
aiheettomasti arvostelleet sitä.
Uucien demokraattisen^ puo-
lueen vaalikokouksessa mr. Doug-
las puhui Saskatchewanin lääkin-
täpalve^ksesta ja kiinnitti kuuli-
jainsa huomiota ihmisten tervey-
den ja kansalaisoikeuksien suoje-
lemiseen.
Uuden demokraattisen puolueen
"Ontarion jaoston johtaja, mr. Mac-
Donald arvosteli terävästi konser-
vatiivipuolueen vaalikampanjan
mikä pohjaantuu pääasiassa teen
tarjoilutilaisuuksiin (kahviaisiin)
ja muihin kutsuihin. Se aiheuttaa
sen, etla vaaliasioista ci keskus-
tella juuri lainkaan konservatii-
vien tilaisuuksissa. Se on loukkaus
valitsijain intelligcnttisuutta vas-
taan, sanoi mr. MacDonald.
Hän arvosteli myös konservatii-
vien puheia siitä, että lainlaatija-
kuntaan pitäisi 'lähettää hallitus-
puolueen, siis konservatiivipuo-
lueen edustaja, jotta saataisiin
tällä vaalialueella teetetyksi halli-
tuksen töi.ä.
Konservatiivien- näkö kannan
mukaan habituksen rahasto on siis
sianliliätynnyri" "mikä muistuttaa
Quebecin edesmenneen pääminis-
teri Maurice Dupiessisin katsanto-
kantaa. _
Uuden demokraattisen puolueen
ehdokkaana on Kenoran vaalipii-
rissä 35-vuotias korkeakouluopet-
taja Emile Blouin.
Kommunistisen puolueen Onta-
rion komitea tiedoitti jokin aika
sitten, että se tulee, kannattamaan
Uuden demokraattisen puo'ueen
ehdokkaita näissä, täytevaaleissa.
vuosi oli ennätyksellinen koulujen
rakentamisvuosi.
Liittohallituksen valistusviraston
toimittama tarkkailu on todennut,
että - 60.200 luokkahuonetta tarvi-
taan kouluissa, joissa nykyisin val-
litsee äärimmäinen ahdinko. Mut-
ta näiden lisäksi tarvitaan 67,000
luokkahuonetta niiden^ tilalle, jotka
■on, todettu epätuvvallisiksi tai muu-
ten epätyydyttäviksi. Tämä tarkkai-
lu totesi, että viime lukukauden
alkaessa 1 694,000 koululaista suo-
rittaa opintojaan kouluissa, joiden
luokkahuoneet on ylikuormitetut;
noin 2,000.000 lasta istuu kouluissa,
jotka on tuomittu- epäturvallisiksi
<ai muuten epätyydyttäviksi.
Tämä siis tahtoo sanoa, että ko
koontuvalla kongressilla on edes-
sään urakka, joka huutaen vaatii
kiireellisiä toimenpiteitä tämän
asian korjaamiseksi.
Vuodan 1960 svksyn-ja 1961 syk-
syn -välisenä aikana rakennettiin
72,200 luokkahuonetta
tahtoo sanoa, että lukukauden al-
kaessa syyskuussa 1962 puute luok-
kahuoneista tulee olemaan huuta-
va mpi kuin nyt. .
Viimeisten kuuden vuoden aika-
na luokkahuoneiden puute on vaih-
dellut arvioidusta 159,800:sta vuon-
na 1956 nyt vallitsevaan 127,-
200:aan.
Valistusviraston suorittama tark-
kailu totesi, että lukukauden alka-
essa syyskuussa 1961 USA:n yleis-
kouluissa oli yhteensä 37.5 miljoo^
/aa oppilasta — 24.7 miljoonaa al-
kei-.kor-luissa ja 12.8 miljoonaa kor-
keakouluissa. Täysiaikaisesti ja
osa-aikaisesti.,. työskentelivä ppetta-
iia oli kaikkiaan 1,483 000—871,000
alkeiskouluissa ja 592,000 korkea-
kouluissa. Kokonaisluku oli 55,000
suurempi kuin vuonna 1960.
kipua maksanseudussa. Viikon pa-
rin kuluttua nämä oireet väistyvät
ja potilas tuntee itsensä lähes ter-
veeksi, kunnes iho ja silmänval-
kuaiset muuttuvat keltaisiksi, sa-
moin virtsa on tavallista tummem-
paa ja ulosteet usein savenharmai-
ta. Tämä johtuu siitä, että maksan
tuttoamat sappiväriaineet joutuvat
normaalia suuremmin määrin ve-
reen ja värjäävät siten ihon ja
virtsan, ja niiden pääsy normaalia
tietä sappitiehyistä suoleen ja sitä
kautta ulosteisiin cn vaikeutunut/
Keltaisuusvaihe on yleensä kivu-
ton '— ainoastaan lieviä maksan
turpoamisesta johtuvia särkyjä voi
esiintyä. Tauti yleensä paranee sa-
nottavia, jälkiseurauksia jättämättä,
mutta mikäli tauti on vakavaluon
laitokset ja likavesien'puhdistami-
sen tehostaminen ovat päätekijöinä
taudin häviämiseen.
Tarttuvan keltataudin hoito: vaa-"
tii pitkällistä vuodelepoa. Vaikka:
potilas tuntisi itsensä terveeksi ja-
keltaisuuskin olisi hävinnyt, ei hän: 1
edellämainittujen jälkiseuraamus-
ten välttämiseksi saa nousta vuo-
teesta ennenkuin laboratoriovas-
taukset ovat riittävästi puhdisti;-,
neet. Tämä saattaa kestää useita-
viikkojakin. \ ,„:
Ennen taudin hoitoon kuului
tarkka suolan ja rasvan välttänu,-'
nen: dieettiin kuuluivat lähinnä so-
kerittomat marjaruoat ja suolaton-
keitetty kala ja linnunliha, mutta
nykyään ei ruokavalioon kiinnitetä •
yhtä suurta huomiota: riittää,, jos
potilas välttää silliä tai muita erit-
täin suolaisia ruokia eikä syö liha-,
pullia, kyljyksiä tai muita erittäin '
rasvaisia ja käristettyjä ruokia. .He^
delmät, vitamiinit ja runsas nefete-''
määrä ovat edelleenkin erittäin,
suositeltavia. Sensijaan ei ole vie--"
lä keksitty tehokasta lääkettä tart-.
tuvaan keltatautiin, samoinkuin ei
yleensä muihinkaan virustauteihin.
Vaikeammissa tapauksissa saattaa
suurilla kortisoniannoksilla olla pa-
rantumista nopeuttava vaikutus.
Samoin taudin puhkeaminen saate-
taan joskus estää gammablobuliini-0
rokotuksilla.
— Britanniassa oli 8,210,000 nais-
ta työssä kesäkuun lopussa 1960
verrattuna verrattuna 7,123)000:een v. 1948.
PROTESTOIVAT
YDIN ASEKOKEILU A
Washington. — Ylioppilaita kym-
menestä yhdysvaltalaisesta yliopis-
tosta järjesti pikettilinjan Valkoi-
sen Talon edustalla tällä, viikolla
protestoiden ydinasekokeilua vas-
taan; Ylioppilaat ovat sitä mieltä,
että Yhdysvallat voi piakkoin il^
moittaa ydinasekokeilujcn ilmati-
lassa aloittamisesta.
Canadan länsirannikko on alue, jossa kukat rehoittayat. Yllä Gayle
MacDonncll näyttämässä, kahta New AVestminsterin kuuluisassa
kukkanäyttclyssä näytteellä ollutta krysanteemia.
Omenamunkit
1% kkp, vehnäj. — xk tl. leivinj.
— 2 rkl. sokeria — )A kkp, voita
— 2—3 rkl. kylmää vettä — 10 kes-
kikokoista omenaa — makeammat
ovat parempia sillä happamat so-
seutuvat kypsyessään helposjy.
Kuivat aineet sekoitetaan keske-
nään ja voi lisätään" joukkoon "sor-
Tienpäillä, niin että saadaan kevyt,
yynimäinen seos. Viimeksi lisätään
vettä sen verran, että saadaan not-
kea, helposti kaaviloitava taikina.
Sen annetaan olla kylmässä sillä
ikaa kun omenoita kunostetaan.
Omenista poistetaan siemenkota ja
?en jälkeen omenat kuoritaan ja
vieritellään sokerin ja kanelin se-
oksessa. Taikina kaaviloidaan ohu-
eksi levyksi, josta leikataan esim.
sopivan kokoisella kannella pyörei-
ä kakkuja. Taikinakakut painel-
laan tiiviisti omenien pinnalle ja
pohjasta aivan umpeen. Omena-
munkit asetetaan voidellulle pellil-
le ja kypsennetään keskilämmössä
noin 20—30 min. Ennen uuniin pa-
nemista ne voidellaan munalla tai
vedellä ja pinnalle sirotellaan rae-
sokeria. Kun omenat tuntuvat var-
vulla kokeiltaessa pehmeiltä, ote-
taan munkit pois uunista. Omena-
munkit tarjotaan joko kahvileipänä
tai jälkiruokana kerman, vanilja-
tai karamellikastikkeen kanssa.
Rotat tappoivat
6-vuotiaan pojan
St. John. — Työtön sekatyömies
Jchn 0'Brien seisoi täällä ääni vi-
hasta väristen slummialueen asun-•
tonsa ovella, missä hänen 6-vuotias
poikansa kuoli rottien pureskelema-,
na.-. •■ '
"Tuo viereinen talo — mistä ro-
tat tulivat — pitäisi polttaa maan
tasalle", hän sanoi rakennuksestay
jonka viranomaiset ovat 12 vuotta ,
aikaisemmin: tuominneet ihmis-
asunnoksi kelpaamattomaksi. .
0'Brienin pariskunta löysi tiis-
tai-iltana poikansa Donnyn kuollee- ~
na vuoteestaan. Kuolleen pojan.käki.
soisvieljeä Ronnya olivat rotat pur- ;
reet myös, mutta hän ei ollut hen-
genvaarallisessa tilassa.
"Menin kiirehtien ylös, missä
Don oli kuolleena — aivan kylmä-
nä. Hänen varpaansa oli syöty pois..
Se oli hirveätä", sanoi 0'Brien..
Terveysvirkailijat ovat ryhtyneet
tutkimaan tilannetta"
JA
TÄTÄ
OLI EHKÄ ERILAISTA LEIKKIÄ
Pikku Yrjö saapui kotiin vaat*
teet revittynä ja likaisina, silmä(
mustana ja kasvot naarmittuna.
Äiti huudahtaa: "Yrjö, Yrjö, enkö
o'e sinulle sanonut, että sinun ei
pitäisi, leikkiä sen Juntusen pojan
kanssa?"
Vastaa Yrjö tympeästi: "Leikki-3
nytkö? Näytänkö, minä sellaiselta,
e.tä olisin leikkinyt?"
PÄIVÄN PAKINA
Teräsdemokratia kukassaan
Kuten tiedetään, terästyöläisten
union. rcittaajat ovat täällä Sudbu
! vssji ' vapauttamassa" nikkeliteol-
liuir.den työläisiä Mine-Millin "dik-
tntuurista". j:i cnnellistuttamassa
I;oko Sudburya tcräsunion lumipuh-
taalla 'demokratialla". ;
Ja "nyt tätä ''demokratiaa" pan-
naan jo hyvin voimaperäisesti käy-
täntöön niin reittaajien kuin hei-
dän toistaiseksi" vielä vähän varo-
vaisten avustajiensakin toimesta.
Lehtemme ilmestymispäivänä —
perjantaina — ja lauantaina pide-
tään täällä Sudburyssa terästyöläis-
ten union johdolla "Pohjois-Ame-
rikan nikkeliteollisuuden työläis-
ten konferenssi". Meille kerrotaan,
että se on "ensimmäinen" nikkeli-
teollisuuden konferenssi terästyö-
Iäisten union johdolla —ja toivot-
tavasti myös viimeinen. -
Terästyöläisten union antamien
uutistietojen mukaan tähän konfe-,
l enssiin osallistuville nikkeliteolli-
suuden tavallisille työläisille ope-
tetaan nyt uudenlaisia käsityksiä
järjcstödemckratiasta.
Joillakin Mine-Millin ja muiden
työväenjärjestöjeh "pahoja" tapo-
ja oppineilla tavallisilla työläisillä
on järjestödempkratiasta sellainen
hullu käsitys, että,varsinkin jossa-
kin perustavassa tilaisuudessa —
kuten esimerkiksi teräsunion en-
simmäisessä nikkeliteollisuuden
konferenssissa — voivat kokouk-
seen osallistujat ^valita ainakin
oman puheenjohtajansa.
Tällainen menettely olisi kuitcn-_
kin pahinta sorttia "diktatuuria".
Vain Mine-Mill ja muut '■punaiset"
järjestöt antavat jäsentensä valita
omat puheenjohtajansa.
Niinpä saimmekin lukea paikal-
lisesta päivälehdestä jo viime tiis-
taina seuraavaa:
"Terästyöläisten union "ruostu-
mattomien metallialojen teknilli-
nen neuvonantaja Orville Larson
tulee konferenssin puheenjohta-
jaksi. Hän on Mine-Millin kan-
sainvälisen johtokunnan entinen
varapresidentti . . ."
Eilen oli mies Mine-Millin palve-
luksessa, mutta kun hän syystä tai
toisesta katsoi edullisemmaksi hy-
pätä toiseen unioon — missä sivu-
mennen sanoen! maksetaan johtajil-
le paljon korkeampia palkkoja kuin
Minc Millissä --niin nyt hän tulee
reittaajien järjestämän konferens
sin nuijamieheksi tänne Sudbu^
ryyn!
Ja kuka esittää "alustuksen"
johtavan ohjelmapuheen — tälle
terästyöläisten union "ensimmäi
selle nikkeliteollisuuden konferens-
sille"?
Joku nikkeliteollisuudessa nyt
työskentelevä työläinenkö? Tai jo
ku sellainen mies, joka on jpskus
aikaisemmin, ehkä varhaisessa nuo-
ruudessaan työskennellyt nikkeli-
teollisuudessa? /
Höpsis kans, sanoisi porilainen^
Paikallisen päivälehden kertoman
mukaan 'Terästyöläisten union
alue No. 6:n johtaja Larry Sefton
aloittaa (perjantaina) keskustelun.
I. W Abel, terästyöläisten union
kansainvälinen rahastonhoitaja, pu-
huu lauantaiaamuna." '
Hyvin ovat siis pullat uunissa.
Eivät pala eivätkä paistu! Mine-
Millin riveistä lähtenyt luopio tuo-
daan Yhdysvalloista saakka puheen-
johtajan nuijaa heiluttamaan ja
sitten pääpuhujina esiintyvät teräs-
työläisten union korkeapalkkaiset
johtajat.
Siitä huolimatta reittaustyötä
täällä johtava terästyöläisten union
"järjestäjä" Terry Mancini sanoo
konferenssin tarkoitukseksi sitäkin,
että jäsenistöllä (tarkoittaa teräs-
unioon siirtyneitä nikkeliteollisuu-
den työläisiä) on tilaisuus ilmaista
mielipiteensä. (???)
Oman lukunsa ansaitsee Mine-
Mill union osasto No. 508:n johto-
Kunnan asennoituminen. Meille
kerrotaan, että johtokunta — joka
on virallisesti "lopettanut" osasto
No. 598 jäsenkokousten pidon, lä-
hettää kuitenkin lähes 17,000 jäse-
nen nimissä "edustajat' 'terästyö-
läisten union järjestämään Pohjois-
Amerikan nikkeliteollisuuden työ-
läisten ensimmäiseen; konferenssiin.
Näin se "demokratia" siis todella
toimii! Jäsenistö on tähän asti pi'
tänyt kiinni ja puolustanut omaa
Mine-Mill unioaan. Asiasta ei ole
mitään muuta päätöstä tehty ja
niinmuodoin "osasto Nc. 598 johto-
kuntaa_sitofi ja velvoitta Mine-
Mlllin säännöt ja päätökset. He
ovat aikaisemmin — viimeksipide-
tvn johtokunnan vaalien yhteydes-
sä julkisesti vakuuttaneet, että he
eivät - ole-- Mine-Millin vastustajia
sellaisenaan eivätkä missään ta-
pauksessa terästyöläisten: union
kannattajia. Ile ovat antaneet juh-
lallisen virkavalan, minkä yhtey-
dessä he lupasivat johtokunnan jä-
seninä puolustaa Mine-Millin sään-
töjä ja päätöksiä.
Mutta heidän suuri "demokraat-
tinen" näkemyksensä oikeuttaa joh-
tokunnan — antamatta jäsenistölle
edes minkäänlaista sananvaltaa —
lähettämään edustajansa terästyö-
läisten union kutsumaan---kilpai-
levan union konferenssiin!
Reittaajat ovat todella "vapaut-
tajia" — he yrittävät ilmeisesti va-
pauttaa nikkeliteollisuuden työläk
set omien asioittensa demokraatti-
sesta hoidosta, -r- Känsäkoura.