Sivu 2       Torstaina, heinäk. 12 p. — Thursday, July 12, 1962
VAPAUS
(LIBERTY)
Editor: W. Eklund :
■ ■ ■'. Telephones: Office OS 4-4264
INDEPENDENTLABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establishied Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
Editorial OS 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and paturdaysby'Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
: Advertislng rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c>äss mallby the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
■ TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
"-. 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk;  9.50 6 kk. 5.25
Maailmankongressi
Viime maanantaina kokoontunut ja lauantaihin,asti Mos-
kovassa istuva maailmankongressi yleisen aseistariisunnan
ja rauhan puolesta on heti kokoontumispäivästä alkaen saa-
'■ nut suurta huomiota Ganadankin sanomalehdistön palstoilla.
Kuvaavaa ns. lännen mentaliteetille on kuitenkin se, että
tästä^yleismaailmallisen rauhanliikkeen yhdestä edustavim-
masta — ei, vaan kaikkein edustavimmasta — maailman-
kongressista yritetään antaa "tunnustus" ja "kiitos" vain
kommunisteille vaikka siellä'on kommunistien rinnalla edus-
tettuna mitä moninaisempia rauhanliikkeitä.
Maailmankongressiin osallistuu alustavien tietojen mu-
kaan kaikkiaan kolmattatuhatta edustajaa yli sadasta maas-
ta. Siellä kerrotaan olevan peräti 150 edustajaa Yhdysval-
loista, 140 edustajaa Brasiliasta, 120 edustajaa Ranskasta, 110
edustajaa Japanista ja 90 edustaja Italiasta. Kuvaavaa on,
että samalla kun Canadaa pyydettiin lähettämään tähän
maailmankongressiin 25 edustajaa, mielenkiinto sitä kohtaan
nousi maassamme niin korkeaksi, että täältä lähti Moskovaan
kaikkiaan noin 50 edustajaa.
Jaä, että "kommunisteja" täältä on maailmankongressiin
mennyt? Seuraavassa on lyhyt selostus niistä canadalaisista
rauhanliikkeistä, jotka ovat edustettuina Moskovan kokouk-
sessa ja myös niiden edustajista:
"Canadian Committee for Nuclear Disarmament-järjes-
tön edustajina ovat tri Brock Chisholm. Gerry Hunnius
(kans, siht.) ja mrs. Olive Johnson (C.C:n maakuntajärjestön
pres.); Gombine Universities Campaign for Nuclear Disarma-
mentin edustajina: Dimitri Roussopolöus (kans. puheenj.)
sekä mr. ja mrs. Harding Saskatchewanista. Voice of the
Women järjestö on päättänyt lähettää kaksi tarkkailijaansa,
mrs. Powers Edmontonista ja mrs, Rose Victorin "VVinnipe-
gistä. Canadan Rauhankongressin edustajina ovat järjestön
varapuheenjohtaja mrs. Eva Sanderson sekä Ottawan, To-
ronton, Winnipegin, Edmontonin ja Vancouverin rauhanko-
miteaa puheenjohtajat.
Maailmankongressin fcutsujakomitean jäsenyydessä on
toistatuhatta mitä laajempia yhteiskuntapiirejä edustavaa ja
laajalti tunnettua yksilöä, joista mainittakoon muutamia:
Lordi Boyd Orr, Somerset Maugham, lordi Chorley, pas-
tori Niemöller, Oscar Lange, kanooni John Collins, lordi,
Bertrand Russell, presidentti Kwame Nkrumah. Sean 0'Ca-
sey, Leopold Infeld, pääministeri Cheddi Jagan, Albert
Schweitzer, Jean Paul Sartre, Vanessa Redgrave ja I. G.
Ehrenburg.
Tarpeetonta ja liiallista arvonantoa on siis kommunisti-
selle liikkeelle se,-kun rauhanasian ja erikoisesti aseistarii-
suunnan edistymistä pelkäävät oikeistopiirit yrittävät tuikut-
taa, että Moskovassa nyt kokoontunut maailmankongressi
yleisen aseistariisunnan ja rauhan puolesta' on muka "kom-
munistikokous", kuten vissit Suuren Rahan lehdet suvaitse-
vat lukijoilleen: selittää.
Tosiasia on, että nykyinen kilpavarustelu on suurena
taloustaakkäna kaikille kansoille, niin suurille kuin pienil-
lekin maille. Mutta pahinta on se, että varustelukilpailu voi
johtaa nytkin, kuten se on aina aikaisemminkin johtanut,
uuteen sotaan. Se on saanut ihmiskunnan parhaimmiston
vaatimaan kaikkien maiden valtiomiehiltä käytännöllisiä:toi-
menpiteitä rauhan vakiinnuttamisen hyväksi ja sopimusta
yleisestä ja täydellisestä aseistariisunnasta.
Tässä mielessä yksilökansalaiset sekä heidän edustaman-
sa järjestöt ja laitokset ovat vastanneet myönteisesti Maail-
man; Rauhanneuvoston toimesta annettuun vetoomukseen ko-
koontua Moskovaan maailmankongressiin yleisen 'aseistarii-
sunnan, ja rauhan puolesta. Ja kuten ylläesitetyistä tosin
vielä puutteellisista tilastoista näkyy, siellä on todella mo-
nenlaisia aatesuuntia edustavien rauhanliikkeiden edustajilla
tilaisuus ilmaista mielipiteensä siitä, miten voidaan kivutto-
mammin ja nopeammin saavuttaa päätavoite — yleinen ja
täydellinen aseistariisumissopimus.
Me Canadan suomalaiset, joista suuri enemmistö on saa-
nut omakohtaisesti kokea joko ensimmäisen tai toisen maail-
mansodan aikana miten suurta inhimillistä kärsimystä, tus-
kaa ja hätää aiheuttaa "tavallisillakin aseilla" käytävä sota,
ydinasesodan helvetillisistä liekeistä puhumattakaan, yhdym-
me poliittisista ja muista mielipide-eroavaisuuksista huoli-
matta muihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin jotka toivo-
vat menestystä ja onnea aseistariisunnan ja rauhan puolesta
•toimiville voimille Maailmankongressissa ja ennenkaikkea
sitä, että se auttaisi osaltaan maailman jännitystilanteen :
huojentamista sekä aseistariisumissopimuksen allekirjoitta-
mista.   ■.■<.■'■■■:■ — ■■■ :'.': '
SIVIILIOIKEUKSILLA
SUURI ^
Välittömästi "hevosen suusta"
Länsi-Saksan vanha kansleri Konrad Adenauer on vie-
raillut Ranskassa presidentti de Gaullen luona. Hämä viral-
linen valtiovierailu sai viime viikolla suurta huomiota osak-
seen täkäläisissä Suuren Rahan lehdissä, jotka tiesivät ker-
toa mm. seuraavanlaisia jymyuutisia: "Länsi-Saksan kans-
leri suositteli.tänään kansainvälisiä 'yhtenäisiä voimia' ai-
noana keinona Saksan jakaantuneisuuden lopettamiseksi"
(Reutersin uutistieto Pariisista heinäk. 4 pnä). Hänen kerro-
taan sanoneen: "Ainoastan yhdistämällä asevoimamme me
voimme ratkaista kohtalon aiheuttamat ongelmat", ja yksi
niistä tehtävistä on "voimakeinoin aiheutettu Saksan jaka-
minen, mikä edustaa samalla Euroopan jakaantumista".
Toisin sanoen tämä vanha sotaratsu suosittelee taas ken-
raali de Gaullelle "sotavoimien -yhdistämistä'", jotta voidaan
lähteä Hitlerin saappaanjälkiä tarpoen uudelleen Moskovaa
kohti — sillä mitkään varjokuvat yksinään eivät pysty ase-
voimien yhdistämisen jälkeenkään Saksan jakaantumista lo-
pettamaan.
Puhuessaan Canadan päivänä
Canadan kansallisuuksien neuvos-
ton pyynnöstä päivän kunniaksi
järjestetyssä tilaisuudessa useille
tuhansille ihmisille ukrainalais-
ten kesäleirillä Palermossa, On-
tariossa, VVinnipegin valtuusmies
Joseph Zuken korosti erittäin
tärkeässä puheessaan Canadan
vähemmistökansallisuuksien oike-
utta nauttia maan kansalaisoike-
uksista ja siviilioikeuksista yleen-
sä. ■■
Puheessaan hän sanoi mm: 7
Canada-päivä on omistettu parem-
malle ja suuremmalle Canadälle
ja erikoisestikin kansalle. Niin, ku-
ten Paul Robeson sanoi eräässä
laulussaan 'erikoisestikin kansa",
sillä juuri kansa on se voima, joka
luo historiaa.
On suurimerkityksellistä ja sopi-
vaa, että tämä Canada-päivän juhla
on omistettu maassamme asuvien
ihmisten siviilioikeuksien ja vapa-
uksien puolustamiselle.
Kaikki, mikä on hyvää ja tervet-
tä tässä maassa on luotu kansan toi-
mesta —r- ihmisten, ".otka ovat saa-
puneet tänne lukuisista maista.
He saapuivat tänne halukkaina ja
valmiina tekemään työtä ja luo-
maan uusia mahdollisuuksia itsel-
leen ja lapsilleen. He rakensivat tä-
män maan, rautatiet, tehtaat, maan-
tiet. He tekivät työtä kaivoksissa,
terästehtailla, kivilouhimoilla, hiki-
pajoissa ja tekstiiliteollisuudessa —
pitkiä työpäiviä pienellä palkalla.
He asuivat — ja monet vieläkin a-
suvat — vuokra-asunnoissa, slummi-
alueilla ja yhtiöiden kylissä.
Siis muistakaamme tänä Ganada-
päivänä kuka rakensi tämän maan.
Tämä maa kuuluu heille. Se on
heidän maansa heidän työnsä ansi-
osta, työn suoman kansalaisoikeu-
den ansiosta.
: Me olemme tällä hetkellä suurien
maamme puolesta käytävien taiste-
lu jen kynnyksellä, sen taloudellisen
turvallisuuden ja kansan perusoi-
keuksien puolesta.
Maan arvon määräävät sen asuk-
kaiden nauttimat vapaudet ja pe-
rusoikeudet. Ja kun me puhumme
oikeuksista, emme tarkoita vain
pelkkiä sanoja joita voidaan tarvit-
taessa päästää "ilmoille kuin vettä
hanasta, vaan perusvapauksia: va-
paus sodasta ja kurjuudesta, puhe-
ja kokoontumisvapaus, oikeus työ-
hön, taloudellinen turvallisuus ja
kansalaisoikeudet.
Siviilioikeudet ovat välttämättö-
miä, eivätkä mikään ylellisyys.
Kansa on etuoikeutettu niihin, ne
muodostavat sen tien, jota myöten
kansa edistää omaa ja koko maan
hyvinvointia.
Nämä perusvapaudet tarvitaan, ei
ainoastaan tai vain niiden itsensä
ja korkeitten oikeuden ja tasa-ar-
voisuuden periaatteiden^ takia. Ku-
ten tr-KJarags G. Endicott kirjoitti
eräässä_ artikkelissaan maailman
rauhan ja siviilioikeuksien kysy-
myksistä:
"Olennaisinta taistelulle siviilioi-
keuksien puolesta Canadassa yhteis-
kunnan yhden osan taholta on se,
että kansan tulee olla vapaa esittä-
mään ajatuksiaan rauhasta, rauhan-
omaisesta rinnakkainelosta ja eri-
koisestikin tarpeellisuudesta ; ai-
kaansaada muutos maan poliittises-
sa ja sosiaalisessa kokoonpanossa,
aikaansaadakseen kilpailevan yh-
teiskunnan tilalle yhteistoiminnalli-
nen yhteiskunta . .
"Miksi on kulunut kokonaista 14
vuotta, vv. 1948—1962 ennenkuin on
sen poliisin — Canadan kuninkaalli-
sen ratsupoliisin — suosiota.
■ Tosiseikka on se, että meillä on
Canadassa sellainen poliisilaitos,
joka oleellisesti sanoo josko ihmi-
sellä on tai ei ole oikeus tulla Ca-
nadan kansalaiseksi.
Tyrmistyttävä ja inhottava todel-
lisuus on se, että päätös siitä josko
henkilö voi saada kansalaisoikeudet
riippuu salaisesta poliittisesta polii-
sista, että kuninkaallinen ratsupolii-
si on asettujiut syyttäjäksi, tuoma-
riksi ja mestaajaksi kun on kysy-
mys eanadalaisten oikeuksista.
Kansalaisoikeusanomustapauksis-
sa ei paljasteta mitään todistuksia,
ei kuulustella todista jia;_ei ole oi-
keutta vedota — ei ole olemassa
mitään oikeutta vedota jos kansa-
laisoikeudet kielletään.
Jos olisitte varas, raiskaaja tai
minkälainen rikollinen tahansa
niin teitä pidettäisiin syyttömänä
ennenkuin on todistettu teidän syyl-
lisyytenne; Mutta jos haluatte kan-
salaisoikeuksia, niin teitä, pidetään
ensin syyllisenä eikä teillä ole edes
'mahdollisuutta, todistaa syyttömyyt-
tänne.
Viranomaiset sanovat itse asiassa
'•me emme esitä mitään todistajia,
me emme salli arkistojemme tai
seen? Kuka antoi kansalaisuusmi-
nisterille ja hallitukselle oikeuden
leimata mikä tahansa laillinen ca-
nadalainen järjestö subversiivisek-
si?..
Ei ole olemassa mitään lakia, jol-
la annettaisiin näille ihmisille sel-
laiset oikeudet. Todellisuudessa he
pitävät itseään yläpuolella lakia ole-
vina. Japanissa esimerkiksi oli voi-
massa yhteen aikaan laki vaarallisia
ajatuksia vastaan. Siellä kuitenkin
ilmoitettiin mistä ihmistä syytet-
tiin, Canadan kansalaisuuslain mu-
kaan ei tarvitse edes ilmoittaa mi-
tään syytöstä.
Ja kuinka vaikuttaa Canadan oi-
keuksien laki? Suoko se mitään
turvaa?
Oikeuksien laissa on monta hyväl-
tä kuulostavaa fraasia. Siinä puhu-
taan joistakin inhimillisistä oikeuk-
sista ja perusvapauksista, jotka o-
vat aina olleet olemassa ja tulevat
edelleenkin olemaan ilman diskri-
minaatiota rodun tai kansallisen su-
kuperän takia.
Siinä puhutaan ihmisen oikeuk-
sista ja tasaarvoisuudesta lain
edessä ja hänen suojelemisestaan
lain kautta; puhevapaudesta, ko-
koontumisvapaudesta, seurustelu-
vapaudesta ja painovapaudesta . . .
Kauniita sanoja.   Mutta ne eivät
kastamista, me olemme sitä mieltä, i vastaa tekoa.   Kaikkia  näitä oi-
ilmestynyt suurempia rauhanvoimia j että te olette syyllinen, jotenteidän
ja vaikuttavaa toimintaa?   Miksi? \ im oltava syyllinen."
Siksi, että lukuisten vuosien aikana i -tffikä iain"noaiia Canadan ku
on erotettu töistään ja joutunut rat-; ninkaallisella ratsupoliisilla on oi
supol.is.en   vierailujen   kohteeksi j keus harjoittaa poliittista kiristys
tai pako.tettu muuten va.kenemaan, j tä ja turvautua poliittiseen kiristyk- j puhua, painaa lehteä, olla kanssa-
n.itä ihmisiä, jotka todella haluavat
keuksia jti vapauksia on loukattu
Canadan kansalaisuuslain täytän-
töönpanossa.
Se on traagillinen ja samalla
naurettava tilanne. Teillä on oikeus
käymisissä toisten ihmisten kanssa
pelkäämättä diskriminaatiota. Mut-
ta jos uskallatte puhua, painaa leh-
teä tai olla kanssakäymisissä erius-
koisesti, teille ei myönnetä kansa-
laisoikeuksia.
Kansalaisoikeudet ovat perusoi-
keuksia eikä mitään etuoikeuksia.
Kansalaisoikeudet merkitsevät si,-<
tä, että valtio tunnustaa henkilön
kansallisen identtisyyden ja sen
henkilön loukkaamattoman oikeu-
den nauttia perusvapauksista.
On tehtävä valtavia muutoksia
kansalaisuulakiin; hävitettävä ku-
ninkaallisen ratsupoliisin sekaantu-
minen siihen ja annettava jokaiselle
kansalaisoikeuksia anovalle henki-
lölle tasapuolinen kuulustelunaan
dollisuus ja vetoamisoikeus.
Kansalaisoikeuksia on pidettävä
perustuslaillisina oikeuksina. Pe-
rustuslakiin on sisällytettävä kaik-
kien ihmisten oikeus saada kansa-
laisoikeudet.
Canadan 100-vuotispäivää heinä-
kuun-1 päivänä v. 1967 ei voitaisi
juhlia sen paremmin kuin kutsumal-
la perustuslakikonferenssi laati-
maan todella canadalaisen perustus-
lain. Sellaiseen perustuslakiin olisi
sisällytettävä oikeuksien laki, joka
todella takaisi kansalaisoikeudet.
Kysymys siviilioikeuksista ei ola
yksinomaan siirtolaisia, slaavilaisia-
Luonnonvoimat
ivat
Port' Arthur. — Täällä järvien*
päässä oli ihan kuin maailmanlopun
enteitä, tai ainakin oli alkua veden-
paisumukselle. Lauantaina, heinä-
kuun, seitsemäntenä päivänä kello
kolmen tienoissa iltapäivällä alkoi
taivas pimetä arveluttavan mustak-
si. Salamat sinkoilivat, ukkonen.
;yrisi ja vettä alkoi tulla kuin saa-
vista kaataen. Sitä kesti ensin noin
puoli tuntia, mutta ei se rysäkkä
siihen loppunut sillä jo taas ennen
neljää alkoi uusi mylläkkä. Salama
iski moniin taloihin, niin Arthuris-
sa kuin VYilliamissakin ja vettä tu-
li, että luuli taivaan Jhanauenneen.
Monissa paikoissa täyttyi ihmisten
kellarit ääriään myöten ja teki mo-
nien tuhansien vahingot. Kadut oli
kaikki järvenä sillä viemäritkään ei
ehtineet kaikkea niellä.
Nipigoniin menevä Highway 17
oli "poikki" monin paikoin ja vesi
kuljetti tielle mukanaan kiviä puu-,
pölliä ja mitä mukaansa sattui saa-
maan. ,
En ole elämässäni vielä joutunut
suurempaan ' trähfikkiin" kuin jou-
duimme sunnuntaina. Ajettiin ke-
säasunnolle, mutta ei sielläkään
viihtynyt kuin Superior-järven aal-
lot kuohuivat arveluttavan korkeina
vuorina rantoihin. Niin palattiin
kotiin jo siinä kolmen aikaan ilta-
päivällä. Ja kun valtatiestä Nipi-
goon päin oli yhdessä paikassa ko-
rauhaa . . . :
"Ellei meillä ole oikeutta ajatella
epäpopiiläärisiä  a iiti.ksia, levittää
niitä lehdistö.» yleisten kokouksien
ja järjestöjen kautta., voittaa, jos
mahdollista   enemmistö kansasta
i jotta voitaisiin tehdä näistä epäpo-
j puläärisistä ajatuksista maan lake- j
} ja, silloin demokratia Canadassa ei
j ole todellista demokratiaa ja siitä
i voisi kehittyä vain onttoa fasistista
teeskentelyä."
!,':■■.. •*.'".   ' ■''' '■ ■  - '
j Canadan kansallisuuslaki ja
j maamme siirtolaisuussäädökset ja
i la il ovat häpeäksi sivistyneelle
! maalle ja rikos demokratiaa koh-
; taan. ■•'
j Kysymyksestä on. salajuonittele-
vasti vaiettu ja ■■•■•'Canadan'' kansalli-
suuksien neuvoston (Canadian
Co u ne il of National Groups) ön
saavuttanut ainakin se, että on mur-:
#/ i rvi Y ir\ \\ i tauduttu iä.nän äänettömyysverhon■'
r—,—"—rr"-r~f~>m j   Tosiseikka on se. että vähintäin'
Lempi Palo, Suomi, OnL, täytti I .'5.000 ihmistä on joutunut näiden)
keskiviikkona, heinäkuun 11 pnä 72'häpeällisten lakien   ja   säädöksien [
vuotta. ! uhreiksi.   Heiltä on kielletty kan-.
Presidentti Kekkonen:
BB
ansauispii
ystävyyspäivän viettoon"
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
I Sanni Tiivis, Port Arthur, Ont..
[täyttää maanantaina heinäkuun 16
, pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin:
salaisoikeidet puhtaasti vain siitä
syystä, että he ovat kuuluneet sel-
laisiin ärjestöihin tai omanneet
sellaisia poliittisia käsitteitä, jotka
eivät ole saaneet osakseen poliitti-
Helsinki. — Perjantaina kävi-
vät Suomen ja Neuvostoliiton
nuorison ystävyyspä! vätoimikun-
nan edustajat pyytämässä tasaval-
lan presidentti Urho Kekkosta
maassamme tk: n vietettävän ystä-
vyyspäivän suojelijaksi. Presi-
dentti Kekkonen ilmoitti mielihy-
vin suostuvansa pyyntöön ja vas-
tauspuheessaan hän lausui:
-—Kuta vanhemmaksi ihminen
tulee, sitä suuremman arvon hän
antaa nuorisolle ja sen hyville
pyrkimyksille ja mitä enemmän
ihminen pyrkii edistämään kan-
sansa menestystä, sitä suurem-
man merkityksen saa työ, joka
suoritetaan kansojen välisen so-
vinnon ja rauhan rakentamiseksi.
suomalaisia tai juutalaisia koskeva
kysymys. Se on perustärkeyttä ole- ikonaan vajonnut toinen puoli- pois,
va canadalainen ongelma ja eroitta- j niin oli tie vain yhtäpuolta kuljet-
maton suurista aikakautemme kysy-1 tavassa kunnossa. Pahimmassa paif-
myksistä: lauhasta, kansallisesta ja' kassa; se sitten alkoi jonotus ;ossa
taloudellisesta vapaudesta, turval- mekin jouduimme vuoroamme odot-
lisuudesta. tamaan.     Jonossa oli jo yli sata
—---l—.-:— autoa, ja yli kaksisataa autoa kau-
i pungista päin päästettiin ensin me-
nemään ja sitten vihdoin tuli mei-
. dän vuoromme  lähteä kotiinpäinT
: Siinä välissä oli jo taas "vastaantucj
j levien" jono kasvanut useampaan
sataan.  Se oli sellaista touhua jol-
laista ei tämäkään Port Arthurin
| asukas ollut ennen : nähnyt vaikka-
I sitä tuota ikääkin on. jo ehtinyt ka-'
isaantua monia kymmeniä vuosia. »•-.
Niin sellaista sitä on tapahtunut
täällä suurjuhla-perukalla, vaan ei
! sitä sentään   tarvitse   pelätä, että
j tuollaista uiseimmin tapahtuu, ja oli.
j onni, että se sattui jo näin aikaisin,--
| että kai sitten juhlien aikana vii-"
konloppu ön kaunista ja myrskyt
sivuutettu. ..;■
Kyllähän  se kesä  nyt  olisikin :
. . . ... ■      ■-,.■■■ .....,      kauneimmillaan jos   ei tuollaisia
taja L. .. Bre,hnev. jonka käynti ; mennyt varmaan ennätysmäärä kan-, tapahtuisi, mutta
vume syksynä Suomessa on meil-    alaisiamme    v.era.luIle   ent.seen, ■ £ •
: kotimaahan. Viimeksi lahti Aino ja I ■ , . ■■-... ■   , ■ J "
sun toistakin, mm tokko se kaikki
Ia ja toivoisin, että kaikki kansalais
piirit Suomessa olisivat mukana täs
sä juhlassa.
— Tämä minun kannanottoni
jo antaa selvjn vastauksen esittä-
maanne ystävälliseen pyyntöön
tulla tämän juhlan suojelijaksi
kun samalla kertaa kuulen, että
Neuvostoliiton korkeimman neu-
voston puhemiehistön puheenjoh-
Vancouverin
kuulumisia
Vancouver. — Me elämme en-
nätyksien aikakautta nykypäivinä
joten ei se. ollut yllätys vaikka
täällä Vancouverissa saimme uu-
den ennätyksen, nimittäin heinäk.
4 päivä oli kylmin mitä tilastot
tietävät tähän mennessä. Ei ole
tarvinnut hikoilla tämän kesän
aikana mutta toivossa on hyvä
elää sanotaan joten toivomme
hartaasti, että loppukesä olisi vä-
hän parempi.
Täältä on tämän  kesän aikana
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
j Port Arthur. — Täällä ja poh-
| jois-Ontariossa hyvin tunnettu kan-
j salaisemme Väinö H. Kuusela kuoli
! viime sunnuntaina täkäläisessä sai-
raalassa. Kuusela oli syntynyt Suo-,
i messa ja oli kuollessaan 57 vuoden
j ikäinen. Hän tuli Canadaan 34
j vuotta sitten, työskennellen useita
i vuosia VVorkers' Co-Op of New Onta-
| U Thant Moskovan
i aseistariisunta-
konferenssista
Lontoo. — En ole osallistunut
■> Moskovassa pidettävän aseistarii-
j suintakongressin valmisteluihin ja
tiedän siitä vain lehdistössä olleiden
tietojen no.alla. mutta tervehdin
kaikkia tämän laatuisia toimenpi-
teitä riippumatta siitä, missä kon-
gressi pidetään ja kuka on aloitteen-
tekijä, lausui YKn pääsihteeri U
Thant, kun TASSin kirjeenvaihtaja
tiedusteli hänen mielipidettään ko.
kongressista, joka tk. 9 pnä avattiin
Moskovassa; — Olen sitä mieltä, et-
tä tällaiset kongressit ovat hyödyl-
lisiä ja johtavat rauhan lujittami-
seen U Thant sanoi. .
:   — Suomen ja Neuvostoliiton väli-,
i sissä suhteissa on viime vuosien ai-
kana saatu hyvin kauniita tuloksia.
; Mutta, minun käsitykseni mukaan
[pysyvä arvo työlle Suomen ja Neu-.
rvost oli ilon välisien   hyvien suhtei-
rden.. hyvän yhteisymmärryksen.- .'-a"
rauhan .vakiinnuttamiseksi voidaan
i saavuttaa ainoastaan sillä edellytyk- i
I sellä. että nuoriso on tämän työn
i eturintamassa.   Minä olen mielihy-1
i väkseni voinut panna merkille, että :
i viime aikoina on iisianlaita kellitty- ■
I nyt ..'..-.'tähän, suuntaan.   Minä '"pidän-
I erittäin onnistuneena sitä ajatusta,!
että nyt kun varsin runsas joukko ;
neuvostoliittolaista nuorisoa saapuu i
Suomeen samanaikaisesti  järjestö-.I
tään myöskin Suomen ja Neuvosto- j
liiton nuorison välinen ystävyysjuh- j
lä mieluisassa muistissamme, on
suostunut juhlan suojelijaksi on
teidän pyyntöönne suostuminen
minulle sitä mieluisampaa. Minä
toivon, että tämä juhla todella tu-
lee saamaan varsin suuren vasta-
kaiun kaikkien suomalaisten ta-
holta ja omasta puolestani jo täs-
sä vaiheessa esitän juhlalle par-
haat terveiset, lopetti presidentti
Kekkonen.
Shonet MacLeod. Shonet aikoo osal-
ottaa avaruudessakaan pysyäkseen
Ijstua Helsingin nuorisofestivaaliin. | . ,
■ u n      i .* .*i ■ etta ;ollakmtavalla sen täytyy sita
Io.vomme heille ja kaikille toisille-iA ..„..     .  :"''■■' ■„
rion Connaughtin sivuliikkeen hoi-
tajana. Saapuen tänne Port Arthu-
riin v, 1949 a ollen International
Co-op osuuskunnan Intolan sivuliik-
keen hoitajana, sekä viime aikoina
työskennellen kirvesmiehenä. Man-
kuu lui kirvesmiesten unioosastoon
ja oli pohjois-Ontariossa ja täällä
Canadan Suomalaisen Järjestön jä-
senyydessä sekä aivan viime aikoi-
hin saakka kuului Kaiku-kuoroon j.t
osallistui muihinkin kulttuuritoi
mintoihin. •
Läheisenä jäi häntä kaipaamaan
vaimonsa Martha; poikansa Albert
ja kolme lastenlasta, ynnä veli, joka
asuu Hoyle. Ont.
Hautaus suoritettiin viime keski-
viikkona iltapäivällä Everest hau-
taustoimistosta suuren toveri- ja
tuttavajoukon saattamana, jotka
hautausmaalta tullessa kokoontuivat
Canadan   Suomalaisen Järjestön
Port Arthurin osaston haalille 316 [kaisi viime viikolla toimituskir.oi
Bay Street osaston..,tarjoamalle vii- ] tuksen, missä pahoitellaan sitä, et-
Trinidad ja Tobago
riippumattomiksi
Lontoo.
hyväksyi
myöntää
i kin hauskaa kesää Toivomme ystä-
I vät kun jälleen paaatte kotiran-
t noille, että älkää pitäkö; kokemuk-v
'sianne salassa vaan kertokaa sa-
; noin a kuvin mitä opitte ja näitte,
i meille joilla ei ollut tilaisuutta 611a
j mukana. . '
\ Ensimmäinen hälytys kansainvä-
lisestä työläisten ja farmarien yuo-
Iluisesta piknekistä joka pidetään
j elokuun-5 pnä. Tämä piknekki on
Englannin alahuone'nyt   tänä   vuonna Confederation
perjantaina lain, joka
riippumattomuuden kan-
pu Istossa North Burnaby.: Tämä
puisto on.kunnostettu uudelleen jo-
sainyhteisön puitteissa Trinida-jten pidetäänpä tämä tilaisuus mie-
dille ja Tobagolle,   Viime viikolla jlessä.
alahuone hyväksyi samanlaisen, Ja-i Älkää unhoittako suomalaisten
maikaa koskevan lain. | kesäjuhlaa Sampo puistossa WebSr
Sekä Trinidad fettä Jamaika kuu-jters Cornersissa heinäk. 22 päivä,
luvat Länsi-Intian valtioliittoon, jo-, siellä on hyvä ravintola, ohjelmaa
tulee
ka nyt hajoaa. Jamaikasta
riippumaton elokuun 6 pnä ja Tri-
nidadista elokuun 31 pnä.
y.m. Kyytiä Clinton haalilta kello
II aamulla. Tervetuloa suurella jou-
kolla. — E. N.
liikatuotantoa sieltä poieskin sysä-
i tä. Mene ja tiedä kun ei ole erikoi-
j nen kirjanoppinut.;
Mutta juhlat lähenevät ja valmis-
telut käyvät kiireellisemmiksL Pik-
ku-Suurjuhla; joka on alkua niille
valtaville ;«hlille, vietetään Iskun
puistossa kesäkuun 22 päivänä, siis
sunnuntaina. Kuorot tulevat esittä-
mään kaiken sen ohjelman mikä sit-
ten yhteisvoimin esitetään suurjuh-
lissa, että ympäristön väki pistä-
kääpä mieleenne tämä arvokas juh-
latilaisuus. Ja sinne varataan tie-
tenkin kaikenlaista syötävää että ei
huoli kenenkään eväitä varata.
Katsokaa lähemmin ilmoituksia,
ajasta ja muista yksityisseikoista,
sillä kun etukäteen on kaikki tie-
dossa, niin ei ole mitään pettymyk-
siä.— T. A. N.
TILATKAA VAPAUS !
PÄIVÄN PAKINA
; sä hän oli Saskatoon Star — Phoe-1 keen puhua sanankin Saskatchewa-
I nixin kertoman mukaan julistanut ! nin lääkintähuoltolain puolesta, hän
"Jumalansanaa" sekin!
Eräs torontolainen päivälehti jul-, mustaa poliittista taantumusta tyy-
dyttävistä maallisista asioista.
Mutta tämä sotarummutus ei
ole mitään uutta kansleri Ade-
naucrilta. Syyskuun 7 pnä 1953
hän sanoi: "Meidän tarkoituk-
senamme on vapautta veljem-
me ja sisaremme itäalueilla".
Heinäkuun 9 pnä 1961 hän
sanoi: "Ajatus atomiaseista va-
paasta alueesta on pelkkää hö-
lynpölyä. Ja mitä hyötyä olisi
Jumalan nimessä rauhankon-
ferenssista? Siitä ei tulisi mi-
tään."
Ja helmikuun 8 pnä 1952:
"On peloittavaa muistella mitä
venäläiset" tekivät puolustus-
kyvyttömälle Saksalle hyökä-
tessään Saksaan."
Ja . kansleri Adenauer on
NATO-liiton yksi huomatuin
"voimamies"!
meiselle jäähyväiskahville..
Pitemmän aan sairastellut Victor
Suomela kuoli täkäläisessä sairaa-
lassa. Hän oli 63-vuotias ja synty-
nyt Suomessa. Suomela asui" Ge-
raldtonissaJ" 19 vuotta. Viimeiset
kymmenen vuotta hän on asunut
täällä.
Lähinnä kaipaamaan jäi vaimon-
sa Tekla, poikansa' Eric. tyttärensä
Julie, kaksi lasten lasta sekä sisko
ja muita sukulaisia Suomessa.
■■ ■■   '■■■■■-. «      .  «...   : ■ n ■■■■ .
Iskun rata- ja kenttäurheilukilpai-
lun sivuuttaminen tuli välttämättö-
mäksi, kun sunnuntaina iltapäiväl-
lä oli kova vesisade.
Mutta kilpailut suoritetaan nyt
tänä sunnuntaina.
, Suurjuhlain kenraaliharjoituksel,
cli 'pikku suurjuhlat' järjestää CS-
J:n Port Arthurin osasto Kaiku-
kuoro ja v.- ja u.-seura Isku sun-
nuntaina, heinäkuun 22 p:nä.
■ o  ■     « u
Fort VVilliamin koululautakunta
on allekirjoittanut uuden sopimuk-
sen, minkä mukaan yli sata opetta-
jaa .saavat palkankorotuksen.—-ATII
tä eri kirkkojen papit kieltäytyvät
ottamasta asennetta Saskatehevvanin
i liiäkintöhuoltolain puolesta, vaikka
he ovat tietoisia tällaisen sosiaali-
sen uudistuksen suuresta tarpeesta.
Ko.'lehti myönsi, että papit ovat
kiintyneitä ensi kädessä "sielujen
parantamiseen" mutta huomioi sa-
malla, että yleisesti puhuen papeil-
la on taipumusta puuttua myjis so-,
siaalisiin ongelmiin. Sen toronlo-
laisen päivälehden mukaan siinä oi
ole mitään ristiriitaa, vaikka papit
antavat "sielujen parantamisen" li-
säksi ja ohella kannatuksensa ja
tukensa myös hyville maallisille asi-
oille.
Ja yleispiirtein puhuen me olem-
me asiasta samaa mielipuolta.
Me emme luonnollisestikaan tie-
dä pnko roomalaiskatolisen' kirkon
pappi, 70-vuotias isä Athol Murray
lukenut yllämainitun suurlehden
toimituskii>joituksen, vai eikö ole.
Sensijaan tiedämme kiitos siitä
Prince Albertissa ilmestyvälle Dai-
ly Heraldille, että isä Murray ei tur-
hia kainostele, eikä lukeudu nii-
hin, jotka pitävä! kynttiläänsä va-
kan alla silloin . kun   on kysymys
Mainitun lehden kertoman mu-
kaan isä Murray on sanonut, että
Saskatehevvanin väestön ei saa an-
taa hallituksen kontrolloida lääkä-
reitä — :n että Saskatehevvanin vä-
estön on tartuttava vaikka pyssy-
torrakkaan, jos on tarpeellista saa-
da taantumusrintama voittoon.
Antakaamme tälle papille nyt pu-
heenvuoro- sellaisenaan kun olem-
me-set^ päivälehdistä saanut nautit-
tavaksemme.
Puhuessaan "Keep-Our-Doctors"
komitean kokouksessa isä Murrayn
kerrotaan sanoneen.
"Meidän on laskeuduttava pois
aidalta ja annettava tietää kantam-
me. Tämä asia voi kehittyä väkival-
taisuudeksi ja verenvuodatukseksi
milloin tahansa, ja jumala varjel-
koon meitä ellei niin käy, tai jos.
jotakin muuta ei tehdä sen liikkeen
(lääkintähuoltolain) pysähdyttämi-
scksi."
Ilman muuta on tietenkin selvää,
että kaikkien muiden aatteellisesti
vararikkotituneiden piirien tavoin,
isä Murray sanoo Saskatehewanin
lääkintähuoltolnkia 'kommunistien
suunnitelmaksi".
Isä Murphy oli puhunut suunsa
näistä   maallisista   ja   erikoisesti puhtaaksi myös Saskatoonissa, mis-
voimallista Jumalan sanaansa seu-
raavaan tyyliin:
'Heittäen pois takkinsa ja papin-
kauluksensa, tämä pappi huusi:
Täällä on kolme punaista. Minä
en näe heitä. Mitä haistan heidän
läsnäolonsa.
"Te kommunistit voitte ajatella,
että me olemme naiveja ja ontto-
rintaisia mutta me annoimme 100,-
000 poikaa taisteluun sen vapauden
puolesta, jota vastaan te taistelette
(?) Te punaiset, minä haluan tei-
dän saavan tietää, että me olemme
helvetin ylpeitä siitä. _että olemme
_canadalaisia ... Sanokaa niille ve-
risille komuille. että menkää hel-
vettiin Canadasta puheen ollen. Mi-
nä vihaan huoltovaltiota (tarkoit-
taa eläkkeitä, lapsilisiä, sairasva-
kuutuksia jne — K) ja tykkään va-
paasti liikkuvista laitoksista. Minä
olen 70-vuotias, mutta en tule kos-
kaan anomaan vanhuudeneläkettä
— menköön se helvettiin — minä
haluan olla vapaa." ■
Myöhemmin hänen kerrotaan sa-
noneen vielä pesuksi: "Minä en oli-
si kirotun tippaakaan hämmästy-
nyt, ;os joku yrittäisi lävistää mi-
nut kuulalla— minä voin sen saada
yhtä hyvin kuin (pääministeri)
Woodro\v Lloyd."
Tällä tavoin sitä hyvää tulee —-
niistä uskon asioista, tarkoitamme
me. "Helvettiin vanhuudeneläke",
pitäisi kaikkien sanoa, sillä me ha-
luamme olla vanhuudenpäivinämme
"vapaita" — kuolemaan nälkään.
Kuka viulu uskaltaa tämän jal-
on syntinen kommunisti, sarvipää
s . . . eli rienaaan riivaama yhteis-
kunnan hylkiö, jonka nimenkin
mainitseminen vaatii, säädyllisiltä
ihmisiltä suun puhtaaksi pesemistä
viinaksilla.
Totuuden vuoksi on kuitenkin
syytä palauttaa mieleen, etteivät
kaikki papit ole vallan niin roimia
äärioikeiston propagandan levittä-
jiä kuin on isä Murray. Esimerk-
kinä voidaan mainita Rev. S. D. Ab-
raham, joka sanoi Andrews' Angli-
can kirkon seurakunnan jäsenille
Searborossa, . että "Saskatehevvanin
lääkärit lakkoilevat Jumalaa vas-
taan— ja niinhän se oikeastaan on-.
kin, jos kerran ihminen on tehty
Jumalan"" kuvaksi, kuten meille on
selitetty. —-
Sivumennen sanoen Rev. Abra-
hamin kerrotaan käyttäneen saar-
nassaan eräitä hyvin mielenkiintoi-
sia vertauskohteita. Hän on sano-
nut., että lääkärien lakkoa voidaan
verrata siihen "jos papit menisivät
lakkoon ja sanoisivat: Me emme
"mene sunnuntaiseen jumalanpalve-
lukseen;" me emme vihi emmekä'
hautaa ihmisiä; me emme vieraile
proTileSmi-ihmisten luona me emme
tee Jumalan työtä ennen kuin eh-
tomme on täytetty: Jumala ja ihmi-
set saavat odottaa, kunnes me tu-
lemme tyydytetyiksi."
Nostamme Rev. Adamsille lakkia
ja suosittelemme hänen vertauskoh-
teitaan, ei vaan saarnan, vaan ylei-
sen toimintansa neuvoksi niille, jot-.
ka voivat siitä oppia.—Känsäkoura.