14 ^"i^ysr* jv.
Sivu 2
Lauantaina, syysk 8 p - Saturday, Sept 8! 962 pj^jj
alueilla itsenäisyys
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADJANS
(LIBERTY) Establisbjed Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co, Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized äs secönd,c'ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage iri cash. •
~~- TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA':ssa:
3 kk. 2.50 Stlomessa:
1 vk. $9.00 6 kk; $4.80
1 vk.  9.50 6 kk. 5.25
«.m.,,, ookc CANADIAN LANGUAGEPRESS
U-2-koneet kummittelevat taas
Kaiken sen jälkeen, mitä tapahtui toukokuussa 1960,
Gary Povversin kohtalokkaan vakoilulennon seurauksesta
olisi luullut, 'että-Yhdysvaltain, hallitus olisi pannut lupaus-
tensa mukaan U-2-vakoilukoneensa naftapalloilla "höystetty-
nä" varastohuoneisiin, mutta niin ei valitettavasti kuitenr
'taan käynyt. • . ■
Sen jälkeen kun Yhdysvaltain entinen presidentti Eisen-
hower oli lopulta ilmoittanut, ia nykyinen, presidentti Ken-
nedy puolestaan vahvistanut sen, ettei ko. lentokoneita käy-
tetä enää, näitä surullisenkuuluisia lentokoneita pidettiin
joitakin kuukausia pois maailman yleisen mielipiteen silmis-
tä.
Mutta Pentagonin sotaiset kenraalit ovat ilmeisesti las-
keneet, että ihmiskunnan syviä rivejä ■Povversin lennon jäl-
keen kuohuttanut suuttumuksen aalto on tyyntynyt jo siinä
määrin, että näitä vaarallisia sotavariksia voidaan, uudelleen
käyttää — tietysti "sääsuhteiden tutkimiseen'' kuten niitä
sanottiin sivumennen sanoen käytetyn myös Povversin len-
non päivinä.
Kukaan ei tietenkään puhu mitään siitä, vaikka yhdys-
valtalaiset kenraalit pitäisivät näitä vakoilukoneita.■jatku-
vasti oman maansa ilmatilassa. Mutta Pentagonin herrat pi-
tävät ilmeisesti oman maansa alueita ia sen ilmatilaa aivan
riittämättömänä koska viimepäivinä saapuneet tiedot ovat
kertoneet, että näitä U-2-vrakoilukoneita on esim. brittiläis^
ten suureksi mielipahaksi sijoitettu Britanniassa oleville
amerikkalaisten sotatukiasemille. Näitä samoja vekottimia on
sijoitettu kuulema Turkkiin ja Kaukoitään. Tarkoitus on il-
meinen: näitä amerikkalaisia vakoilukoneita on sijoitettu
<'sääsuhteita" tutkimaan Neuvostoliiton raja-alueiden tuntu-,
maan. Sitä ei kukaan voi kieltää. Ei edes Pentagon.
Tässä tilanteessa oli miltei itsestään selvää, että joku
näistä U-2-vakoilukoneista lentää jälleen Neuvostoliiton alu-
eella, kuten tapahtui viime perjantaina, kello 7.21 illalla Si-
perian itärannikolla, Sahalinin saaren neuvostoliittolaisen
osan ilmatilassa.
Viitattuaan siihen, miten maailmanlaajuisesti tunnettu-
Povversin lento pahensi kansainvälistä jännitystilannett.a,
Neuvostoliiton nootissa nyt tapahtuneen rajaloukkauksen
johdosta sanotaan Yhdysvaltain hallitukselle:
■'Tässä on syy miksi Neuvostoliiton hallitus otti tyydy-
tyksellä vastaan presidentti Kennedyn viime tammikuussa
antaman lausunnon määräyksestä, että U-2 lentoja ei aloiteta
uudelleen, ja että amerikkalaiset lentokoneet eivät enempää
loukkaa Neuvostoliiton rajoja.
."Nyt tapahtuneen julkean rajaloukkauksen johdosta
amerikkalaisen U-2-lentokoneen toimesta nousee' asiallinen
kysymys: Mitä tämä on — aikaisemman hallituksen.rosvo-;
menetelmierl uusiintumista, minkä itse presidentti Kennedy
on tuominnut, tai provokaattorinen toimenpide Yhdysvaltain
niiden sotaisten piirien toimesta, jotka pyrkivät kehittämään
uuden knasainvälisen konfliktia, kuten oli 1960 konflikti ja
kuumentamaan jälleen ilmapiiriä mahdollisimman paljon.
_^'USAnjhallituksen täytyy ai-taa selvän vastauksen tä-
hän kysymykseen :■. . USAn hallituksen täytyy käsittää min-
kälaiseen tilanteeseen se saattaa liittolaisiaan.
"Neuvostoliiton hallitus, varoitti mitä vakavimmin niistä
vakavista, seuraamuksista mitä niitä maita kohtaa, jotka luo-
vuttavat alueitaan Amerikan sotilaslentokoneille, jotta voi-
vat valmistella hyökkäystä Neuvostoliiton alueille. Se (NLn
hallitus—V) on myös varoittanut, että jos sellaisia provoka-
tioita uusitaan, Neuvostoliiton hallitus on pakoitettu vasta-
toimenpiteisiin, lukeutuen niihin Neuvostoliittoa vastaan
käytettyjen sotatukiasemien vaari-Uomiksi tekeminen. Ön
tarpeetonta lisätä, että nämä varoitukset ovat täydellisesti
voimassa . . .
"Se (NL) odottaa, että USA rankaisee ankarasti niitä
henkilöitä jotka ovat syyllistyneet ■ tämän amerikkalaisen
U-2-koneen lennon järjestämiseen ja ryhtyy viivyttelemättä
toimenpileisijn estääkseen tulevaisuudessa Neuvostoliiton
ilmatilan loukkaamisen . . .", „
Vaikka mitään Gary Povversin tapausta ja sen ■'■seuraa--.'
muksia ei olisikaan, jokainen kansainvälisiä asioita vähänkin
lähemmin seuraava henkilö oivaltaa NLn nootin kirjaimen*
ja hengen vakavuuden. .
Tämän oivalsi ilmeisesti myös presidentti Kennedyn hal-
litus, koska se suhtautui asiaan hieman toisella tavalla kuin
suhtautui aikoinaan presidentti Eisenhower Povversin Ien-,
toon.
Lisä-ärsytystä ilmeisestrvälttääkscen presidentti Ken-
nedy anioi. kuten VVashingtonin uutistiedoissa kerrottiin,
"tavallista nopeammaTT vastauksen" Neuvostoliiton noottiin.
Presidentti Kennedy myönsi mahdolliseksi sen, että U-2-va-
koilukone on loukannut sanottuna aikana Neuvostoliiton il-
matilaa ja lupasi tosin aiheellista anteeksipyyntöä esittämät-
tä, että vastaisuudessa ei tällaisia enää tule tapahtumaan.
Niin oudolta kuiri se tuntuukin, presidentti Kennedy puo-
lustelikin tätä tapausta sillä, että U-2-vakoilukoneen viimei-
sin rajarauhan rikkominen tapahtui "vahingossa", että ko.
lentäjä joutui kovan tuulen painostuksesta pois reitiltään ja
ajautui Neuvostoliiton alueelle?
■.Tällainen puolustelu ei kuitenkaan tyydytä ketään, sillä
se ei juuri poikkeaa Povversin le.nnön yhteydessä annetuista
"selityksistä", että mikäli hän ,oli todella Neuvostoliiton alu-
eella, se oli tapahtunut vahingossa, johtuen joko ''eksymi-
sestä"; -tai siitä, että mc. Povvers cli menettänyt tajuntansa
korkealla ilmatilassa — vaikka lopulta oli tunnustettava,
että NLn rajoja oli loukattu tarkoituksellisesti noin neljä
vuotta, ja että Powers oli ammuttu alas tuhansien mailien
päässä siitä paikasta, missä hän NLn rajat ylitti.
New York. — Portugalin on tun-
nustettava hallintoalueilleen itse-
määräämisoikeus sanotaan"YKn jul-
kaisemassa tiedonannossa.
Sen on laatinut YKn erikoisvalio-
kunta, joka käsittelee Portugalin hal-
lintoalueita. Siinä sanotaan, että Por-
tugalin on heti annettava itsenäisyys
kaikille alueille niiden väestön pyr-
kimysten mukaisesti.
Komitean jäsenille ei ole kertaa-
kaan myönnetty lupaa käydä Portu-
galin Afrikassa olevilla alueilla. Tie-
donannossa mainitaan lisäksi, että
kun oikeus itsenäistymiseen on myön-
netty, niin Portugalin on lopetettava
aseellinen toiminta Angolassa sekä-
kaikenlaiset sortotoimenpiteet, sekä
heti poistettava sellaiset joukkonsa,
jotka ovat osallistuneet tämänkaltai-
seen sortotoimintaan.
Edelleen Portugalin on myönnettä-
vä poliittinen armahdus. Neuvottelu-
jen pohjaksi on otettava se, että val-
ta siirtyy kansan vapaasti valitse-
mille poliittisille laitoksiMe.
Aarne Hulkkonen:
Maatal ouspoiitii
- \
ompastuskivenä
■:    ■'■H ■
Jatkoa
Kaikki ristiriitatekijät huomioon-
ottaen näyttää siltä/ että EECn
maatalousjär jestelmä on hiekalle
rakennettu, eikä se tule tuomaan
mitään pysyvään suunnitelmallisuu-
teen perustuvaa vakavuutta ja' so-
pusointua talousyhteisön kaaosti-
lassa oleviin maatalousmarkkinoi-
hin. Se näytetään tajuttavan jo por-
varillisten maatalouspolitiikkojen-
kin keskuudessa:      — .■■■■■■
Niinpä Englannin maalaloustuot-
tajajärjestön NFUn . presidentti
Harold Woolley on Maaseudun Tu-
levaisuus-lehdelle antamassaan lau-
sunnossa todennut, että "Yhteis-
markkinain maataloussysteemi' voi
johtaa kaaokseen. Yhtenä sen vaa-
rana on, että jokainen jäsenmaa
pyrkii tuottamaan niin paljon ja
niin edullisesti kuin kykenee lyö-
däkseen muut laudalta." Hänen
mielestään se tuo tullessaan vaka-
via ylituotanto-ongelmia, varastojen
paisumista ja tuottajahintojen ale-*
nemisen sitä mukaa kuin tarjonta
ylittää kysynnän.
Puhelintytöt ja laki
On yksi nopea ja tehokas keino
puhelintyttö-toiniinnan lopettami-
seksi täydellisesti, olettaa tarkasta
ja (Suur-Toronton poliisilaitoksen
moraaliosaston päällikkö, poliisitar-
kr.3taja Herbert Thurston.)
"Jos puhelintyttöjen kanssa ulosj Tuossa ennusteessa on osuttu
menevät miehet voitaisi.n vangita,} naulan kantaan. Yhteismarkkina-
puhelintytöt häviäisivät yön kulu. sopimus ei poista kapitalis.isen ta-
essa", hän (poliisitarkastaja) sanoi.' louden kehityksen lainmukaisuu
'Mutta kenellä julkisessa elämä-.vvdesta Johtuvia ristiriitoja sen enem-
olevr.lla olisi rohkeutta sellaisen'-' Pää teollisuuden, maata.ouden kuin
lain laatimiseen'.'" j kaupankaan piiristä. Päinvastoin se
i kärjistää niitä. Suurten teollisuus-
Ruth VVorth. puhclintyttöl:cp-i monopolien voittojen lisäämiseksi
lottehia käsittelevässä artikkc ,; pyri.ään tuottamaan teollisuuden
lissään. C.lobe and Maile leh-! raaka-aineita ja elintarvikkeita en-
dessä.
tistä   halvemmilla kustannuksilla.
läkemyksiä Suomireissulta
j    South Purcupinc.   — Suomessa
| maaseutuväestö on elänyt suurien
muutosten aikaa ja elää vieläkin. Pi
i tää siis sen entisen viisaan lausunto
me käsittäneet että sairaan pitäisi
saada olla .'rauhassa. .Niinpä hän
hermostui ja suuren takkavitsan
kanssa ajoi meitä pois.   Tällöin il-
Sen vuoksi kaikissa EECn jäsen-
maissa pyritään maataloustuotantoa
tehostamaan rationalisointia' ja voi-
mapeiiäisyyttä . lisäämällä sekä * vil-
jelmien kokoa suurentamalla. Seu-
rauksena siitä ei voi olla muu kuin
leollisuusmonopolien ja maatalou-
Jen keskeisten ristiriitojen .kärjis-
tyminen ja pienviljelijäin köyhty-
misen seurauksena luokkataistelun
kiihtyminen. Brysselin sopimuksen
oteuttamisen tiedetään lähivuosina
nerkiisevän Italiassa, Länsi-Saksas-
a ja Ranskassa satojen tuhansien
Jienta.onpoikien sortumisen viljel-
niltään, sillä EECn liittyminen on
ehnyt heidät täysin suojattomiksi
uurtuottajien hävittävää kilpailua
vastaan. Pienviljelijäin keskuudes-
-.;a ilmenneet levottomuudet näissä
naissa ovat ilmausta  siitä kamp-
pailusta, johon pienviljelys talous-
yhteisön kärjistämän kilpailun pu-
is.uksessa on joutunut.
Muidenkin  pienyrittäjien sortu-
ninen ki.pailussa ja kaikkien alo-
jen suuryritysten tehostuva koneis-
aminen, rationalisointi ja tuotan-
okustannusten alaspainaminen on
ohtava ennen pitkää työttömyyden
j;i köyhyyden lisääntymiseen koko
alousyhteisöalueella. Se ei voi olla
johtamatta   entistä raikeämpään
jpäsuhteeseen lisääntyvän maata-
oiisitiotannon ja markkinoimismah-
Talousyhteisön vaikutus ulkopuo-
listen maiden maatalousmarkkinoi-
hin ei tule rajoittamaan vain niiden
vientimahdollisuuksien supistumi-
sesta johtuviin vaikeuksiin ja ris-
tiriitojen kärjistymiseen. On toden-
näköistä, että jo lähivuosina alkaa
talousyhteisö purkaa maataloustuo-
tantonsa ylipainetta ulkopuolisille
markkinoille markkinoimisrahas-
tonsa avulla suoritettavan polku,
myynnin turvin—Se tulee saatta-
maan entistä suurempaan kaaosti-
laan jo muutoinkin sekasorrossa ole-
vat kapitalistisen maailman maata-
lousmarkkinat ja maatalouspolitii-
kan. Tuon pelon vallassahan jo ny-
kyisin kaikissa talousyhteisön ulko-
puolella olevissa ja sen jäsenyyteen
pyrkivissä maissa yritetään häikäi-
lemättömästi muuttaa maatalouspo-
litiikkaa ja maatalouden rakennetta
niin, että pysyttäisiin vähänkin pin-
nalla siinä "vedenpaisumuksessa",
joka Euroopan maatalousmarkki-
noita näyttää lähivuosina uhkaavan
talousyhteisön ja US An dumping-
myynnin vuoksi. Pelon seuraukse-
na syntyy sellaisiakin pienviljelyk-
sen hävittämisen ohjelmia kuin on
meillä hs. Westermackin komitean
suunnitelma peltojen metsittämi-
sestä ja lypsykarjan vähentämises-
tä. ■ '■■.:
Edelläesitetyn kaltaisten poliitlis-
TOIMITTANUT
Mitä tehdä rypyflle?
dollisuuksien välillä. Tämä ristirii-1 ten ja taloudellisten tavoitteiden
| paikkansa, kun hän mainitsi ihmis I mestyi juuri pappi siihen pihaan
| elämiä kuvaillessaan "että se o:i
| taistelua kehdosta hautaan saakka",
i , Eipä sillä.-'.onhan.'kehitys kulke-
: nut huimaa vauhtia eteenpäin näis-
i'.säkin oloissa. Muistan ajan kun ci
! ollut..maaseudulla lääkäreitä, puhu.
! mattakaan sairaaloista. Ja mikäli
J ihminen sairasti hyvinkin vakavaa
J tautia, niiliä taudeilla oli vain arvoi-
I tuksclliset nimet, jotka olivat jo.i.
j kun .'"■ poppav.-miehen keksimiä ja
! ilman m.tään tieteellistä pohjaa
j Useassa, tapauksessa vakavasti^sa'5.-'
j rastaneelle haettiin vain iiappi loh-
| duttajaksi. lääkäreistä kuirJei sanot-
| tavasti tiedetty mitään ja vielä vä
i hemmän lääketieteestä.
alkaen kysellä, että ' kuka täällä on
.sairaana'.'" Vaimo vastasi "minun-
han tässä pitäisi sairastaa, mutta!
eihän noilta saa ... . ivan. kakaroilta i
iaa rauhaa". i
- .Nykyisin   on   melkein'jokaisessa
pitäjässä oma kunnan lääkäri ja hy
»'in monessa on oma sairaalakin. Ai
nakin on: sairaala .■ usea.iv■■ pitäjät*.
Äanssa yhteinen, johon koetetaan
kuljettaa vakavasti '.sairastavat kan
salaiset.
'lämä uusi aika on sielläkin tuo
■.uit esille monta virtausta Ksiiner,.
Äiksi; jotka inaalaisväestostä.■■■suin-
viii   voivat,   kouluuttavat lapsensa
.ahan on jo nykyisin muodostunut
Kapitalistien maai.man maatalou-
den pahimmaksi ongelmaksi ja joh-
tanut eri maissa monimutkaisten
maatalouden tukijärjestelmien luo-
.niseen sekä tuotannon rajoittamis-
pyrkimyksiin.
■■■■EEC.-maiden tulevaisuus ei näy-
a tuossa suhteessa kovinkaan va-
oisalta. Niistä vain Länsi-Saksalle
a l'.el»iaile on tuntuvampaa vajaus-
ta elintarvikeomavaraisuudessa.
.Sekin  pyritään  kuromaan kiinni
mahdollisimman   lyhyessä ajassa.
Asiantuntijapiireissä lasketaan, että
jo vuonna 1965 mennessä on ta-
lousyhteisöalue täysin omavarainen
kaikkien muiden maataloustuottei-
den paitsi' rehuviljan ja naudanli
ristiaallokossa pyritään löytämään
pohja EFTA-maiden liittymiselle
EECn. On luonnollista, että kaik-
kien maiden suurmonopoliyhtymien
edustajat ovat valmiit seurauksis-
ta välittämättä syöksemään maan-
sa mukaan tuohon seikkailuun. Sen
sijaan terveesti ajattelevat porva-
rillisetkin piirit monissa maissa pi-
tävät tuoia aske.ta arveluttavana.
Näin on asia monissa pienissä ja
ennenkaikkea puolueettomissa
maissa. Nehän joutuisivat EECn
johtavien maiden suurmonopolien
poliitisen valtapolitiikan pelinap-
puloiksi ja riistoalueiksi. Kuvaava-
na esimerkkinä siitä on jo se tapa,
millä Länsi-Saksan ja Ranskan
iiiurmonopolien edustajat nöyryyt-
,oilekin virka alalle.  Sitten he kou
Muistan   eräänkin:   tapahtuman  uin käyneenä siirtyvit heille kiiuli
niiltä ■'kultaisilta" lapsuusvuosilta: j vaan ammattiin; Näiiv jää aivan hy
naapurimökin vaimo oli ..sairastanut j' ,ä toimeenUiloineiV talo melkein au
pitemmän aikaa ja mies oli jollakin \ tioksi.  josta   vanhukset saatetaan
kaukaisella, työmaalla, samoin kuin { ;i;aitaan ja lopuksi naulataan ov."
meidänkin isämme: Niinpä äiti me ! ,;i ikkunat kiinni    Hyvätk.ri maat
ni kirkolle ja kuVsui papin tuohon.]-jäävät hoitoa vaille ja rappeutuvat
naapurin   emännän ....sairasvuoteen-j tyystin:  Tällaisia tiloja on Suonut
viereen. Meitä lapsia oli suuri lau-■ -asa molko paljon
ma ja me kokoonnuttiin tuon sai-1 . Köyhempi väestö, jolla ei ole kou-
raan vaimon lasten tykö joita myös j lujen käynnin malidollisuutta käy
kin oli useita.  Miten ollakaan siinä-;.sitä'.lujemmin maanpintaan kiinni
pidettiin ''hinTuiista': meteliä. Km J He Joutuvat anomaan maila ja lai
:" T■"■.■""". ,.'T . i noja   sen   raivaamiseksi. Heidiin
Selvää on tätä historiallista
taustaa vastaan katsottuna ja
huomioonottaen sen kun näitä
vakoilukoneita on sijoitettu
jälleen Neuvostoliiton raja-
alueille, että tämä -selitys muka
Henkensä oir täysin maassa kiinni,
lie ki.johtavat ensimmäisen, rak
katiskii jeen.sä. jossa he mainitsevat
vähän rakkaudesta, mutta sitä enem-
män lampaista ja pärekatoista, seka
salaojista.
.Ennen luokkasotaa  oi tunnettu
"vahiti^ossa tapahtuneesta" ra-! minkäänlaista asutuslakia. Sopi.
jaloukkauksesta ei saa täyttä i mi,kset oliv;i1 «yömiohon ja isän.
arvoa sen  paremmin MoskcV
v^ssa kuin Ottavvassakaam
nau välisiä ja ne .päiittyiyät usein
siihen, että torppari häädettiin koti.
; konnuiltaan pois etenkin silloin, jos
Sitä paitsion kysyttävä: jos , hän ei voinut olla kyllin nöyrä tuoi
yhdysvaltalaiset sotilaslentäjät,! le isännälleen.  Niinpä häiden toi p
jotka saavat erikoiskoulutusta j..pjirihäätöjen   kerrotaankin olleen..
vakoilukoneiden    lennossa, j •vll(ll>11 h>'-in vakavan syyn luokka
■ ■';   ■••   i   i '■■'•   i sodan syttymiselle vuonna 1!)1»
ovat mm kehnoja lentäjiä, etta     .   , ,* ,
. ■■•.."■■'.■■■•.■ ,' .■■■.:■..: . . v, I Liokkasodan jälkeen laadittiin
tuu'i -yoi. heidät-.painaa "toisten i l.i^•'i••^.».t«».»•,V;.lA.;••;.■ • •
•.-« ! i«iKi loi pp.u eulen itsenaistvmisesta
maiden ilmatilaan, niin eikö} mii(t;, viimeisten sotien jälkeen on
Washin'tftoniIla ole silloin kym- i näitä lakeja uusittu -monolla lavalla
■m e n ke r ta i n e n.. _sy y n itää nämä  ei yksin sillä,   että olisi aiincttu
inaita inaattomille, mutta on inyös.
kin ])itanyt antaii^afiallisia lainol
I jakin elämisen alkuun päiisemisok.
i si.   Tämii tuli vieläkin pakollis(«ni
vakoilukoneensa kotimaassa ja
niin kaukana muista maista!
etteivät he pääse__töisten mai-
den ilmatilaa "vahingossa"
loukkamaan?
Toisaalta_.tiimä mikäli se oli-
si toti a, vahinkoteoria korostaa
kerran uudelleen, sitii, kuinka
suuri vaara on olemassa, että
sota voi aika "vahingossakin"
jonkun yksilön munauksen
johdosta — ja sellaisessa so-
dassa, huolimatta siitä aloite-
taanko se tahallisen provoka-
tion avulla Vai vahingossa, voi-
si tulioutua koko ihmiskunta.
. Väitin mitä Yhdysvaltain
hallitus voi tässä 'yhteydessä'
tehdä on se. että se kutsuu va-
koilukoneensa takaisin kotiin
joita ra ja loukkaamia ei voi ta-
pahtua sen paremmin vahin-
gossa kuin provokntiotarkoi-
tuksessakaan.
han suhteen. Silloin lasketaan jo tävät Englantia sen yrittäessä pääs
olevan melkoista maidon, • voin ja
' Asiantuntija antaa seuraavassa
muutamia varteenotettavia neuvoja.
Nopeasti kuluvien Vuosien niittaan
piirtää elämä jälkensä jokaisiin kas-
voihin. Elintavasta, koetuista koh
taloista ja ihmisen henkilökohtaisis-
ta ominaisuu.csis.ta riippuen rupeaa
näitä merkkejä — ryppyjä'— il-
maantumaan ennemmin tai myö
hemmin. .Jokainen vanhenee, tah-
toipa tai ei. Luonnon lakeja vas-
laan ihminen on voimatton. Ei ole
olemassa 'naista ilman ikää". Vii-
sikymmenvuotiaalla naisella, joka
on kokenut äidin ja kenties jo iso
äidinkin onnellisen osan,, ei voi ol-
la kaksikymmenvuotiaan tyttösen
ihoa. Ei sittenkään, vaikka hän
vuosikausia olisi uhrannut paljon
aikaa ja rahaa kauneutensa vaalimi
seen. Menestykset ja vastoinkäy-
miset, sairaudet, surut, elämänilo ja
•tuska "koristavat' 'omalla tavallaan
vuosikymmenien kiiluessa ennen
niin siloiset kasvot. Tämä kehityk-
sen kulku on aivan luonnollinen. Ja
•illä on myös kuten kaikella tässä
maailmassa hyvätkin puolensa. Seit*
sentoistavuotiaan tyltösen .kasvot
ovat kylläkin suloiset, mutta vielä
tavallaan ilman persoonallista lei-
maa, jonka kasvot saavat vasta ohi-
tettuaan kolmekymmentä: ikävuot-
taan. Kuitenkaan ei ole tarpeellis-
ta; että viisikymmenvuotias nainen
kasvoiltaan muistuttaa vanhaa ome-
naa.
Terveiden ja järkevien elintapo
jen, mielenraittiuden, mestarillisen
itsehillinnän ja oikein suoritetun
kasvojenhoidon ansiosta voidaan
lyppyjen ja kurttujen ilmaantumis-
ta lykätä jopa kymmenellä vuodel-
la: Neljänkymmeniin ehdittäessä
ilmestyy miltei poikkeuksetta jo-
kaisiin kasvoihin pieniä ryppyjä;
Nämä voidaan luonnollisella hoidol-
la "silittää", mutta tuskin kokonaan
poistaa. Ei ainakaan ilman plastil-
lista leikkausta. Valitettavasti tällä i saavat helpommin
kirugin . suorittamalla kasvojenuu i ^'öreämpilinjaiset,
distuksella ei ole pitkäaikaista vai
nausu uurtavat ajanoloon yhä sy_- .
vemmätfcjäljet suun pieliin ja pos-
kiin. .. Otsan mietteliäs rypistami',
nen, kulmakarvojen kurtistaminen
ja niiden väänteleminen sormilla?,,
saavat piankin aikaan sen, että en-
nen niin sileä otsa muuttuu oikeak-
si uvr.'1'ekentäksi. Nenänrypistyksftt
silmien hieronta ja alituinen tirkis-
tely  silmien  lomasta aiheuttavat.,,
herkkiin silmänympäryksiin kurt- •
tuja.  Silmälasit eivät suinkaan ru-. -
mennä, vaan voi niitä jopa käyttää
naisellisen pikantteina   kaunistus-• ■
keinona.   Ja häikäisevässä, aurin-
gonpaisteessa käyttäkää_^urpikola- •
seja. -'Välttäkää- myöskin turhaa it- 1
kernistä, sillä se ei kuulu kaunista- !
viin seikkoihin.
. Välttäkää liiallisia ponnistuksia "
ja   tarpeetonta    mielenliikutusta'.''
Pieni huolettomutiis ja optimismi
elämän eri vaiheissa ei liene vielä
ketään   vahingoittanut. Ystävälli-
nen katse ja.pieni siioin tällöin sua- i-
tu hymy eivät ainoastaan kaunista
vaan pitävät myös sekä sielun että ^
ruumiin nuorena.
Huonot tottumukset vahingoitta- /<
vat ihoanne enemmän kuin mikään .
muu.   Älkää   siis tuoakanpolttoa--
harrastaessanne ryhtykö ketjupolt*.
tajaksi ja rajoittakaa kahvin- ja'ai-
koholin käyttöänne. Tanssittuaan
läpi yön tarvitsee nuorikin ihminen
jälkeenpäin   perusteellisen levon.'"
Normaali ihmisen yöunen tai*ve on
kahdeksan   tuntia vuorokaudessa:*'
Jos uni jostakin syystä jää Iyhyemi"
maksi useana yönä peräkkäin, ei sen
aiheuttamaa levon puutetta voida' '
viikkomääriin korvata. • • ••■
. Väärällä tavalla suoritetut laihdu-:/
tuskuurit lyövät myös leimansa. .
Parem:;i pitää hiukan pyöreyttä \
kuin hankkia soiakoiden linjojen o- *
hella pian kuihtuvat, ryppyiset kas
vot. On vanhastaan tunnettu tosi-
seikka, että laihat ja solakat naiset
ryppyjä kuin
Päivittäisen
ihonhoidon tulee perustua siihen,
vikkeiden kulutuksen lasketaan ta-
.ousyhieisöliliieel.a lisääntvvänvain olevan pienen Tanskan monopolis-
väestön •.lisääntymistä vastaavasti, i tien asema niiden yrittäessä peh-
on siitä seurauksena tuotannon ia. j niittää kansan mielialoja myöntei-
loittaminen talousyhteisön sisällä yi [seksi .EEChen liittymiselle vaikka
vientipaineen suuntautuminen uiko-!
puolisille markkinoille. Tuotannon ;
•supistaminen: tulee varmuudella';
kohdistumaan ennenkaikkea pien-
vilje.miin ja tuo:antoedellytyksil-
.ään heikompiin: alueisiin ja mai
un. Se muuttaa talousyhteisöalu
een sisä.stä .mataloustuotannoin si
tä kansayhteisösatelliittiensa kans- \ kutusta, vaan rypvt ilmestyvät uu-1 että aamuin illoin levitetään kas- * |
S
juuston ylituotantoa   Kun elintar-1 sa     osalliseksi  ' EEC-liitoutuman ; destaan. On naisia, jotka jatkuvasti, voilIe rasvaista voidetta, jota tapu-
eduista. Vie.ä säälittävämpi näyttää: turvautuvat tähän keinoon, kunnes1 teilaan ihoon noin viiden minuutin
näkevät ettei siitä "ole"maan maa-
taloudelle sen enempää kuin teolli-
suudellekaan: mitään pysyvää etua.
Yleisestihän myönnetään, että
EECn liittymisen jä.keen on Ete-
lä-Tanskan maatalousalueet vaaras'-
sa joutiia saksalaisten siirtolaisten
uutisasutusalueeksi.
toistuvien ihonkiristysten ansiosta
kasvot ennenpitkää ' jähmettyvät
ikäänkuin naamioksi. Silloin ei hy-
vä kirurgi parhaalla tahdollaankaan
voi tehdä enää mitään näiden kas-
vojen hyväksi.
joittumiskarttaa - niin, että Keski- i Kun tarkkaillaan Suomen oikeis-
Euroopan- hedelmällisistä . alueista j topolitiikkojen ja -lehtien asen-
Hanskasta, Länsi-Saksasta ja ltalias-j noitumista noihin suurmarkkina-
ta tulee yhteisöalueen muonittajia j puuhiin, niin-= ei voi olla merkille-
heikojjipituoltoisten alueiden vilje-'panematta, että halu päästä mu-
lysten joutuessa "kesannoitumaan'' j kaan seikkailuun, on suu i EFTA-
Niiden väestö uilee riippuvaiseksi
johtavien tuottajamaiden elintarvi-
seikkailun jo antamista opetuksista
ei ole piitattu. Jälleen ollaan ta-
ketuotannosta. Tä.lainen tuotannon ! puttamassa käsiä pyrkimyksille;
. -ideiieeii■sij.oittanune.n ei voi t ipah j joista ei ole mitään hyvää odotetta-
Ula ilman kärkevien riitaisuuksien ]
syntymistä    talousyhteisön   jäsen-;
maiden kesken. Itanskan ja Länsi-
..taksan keskeinen riita jo sopinuis
ta valmisteltaessa on siitä kuvaava
na esimerkkinä        ■ > .■■
vissa sen enempää kansallisille
eduillemme kuin taloudelliselle ke-
hityksellemmekään.   Sietääpä siis
ajan;  Mikäli mahdollista, kävelkää
päivittäin, myös tuulessa ja sateessa
! ja antakaa kasvonne silloin olla il-
man Hiusvoiteita ja puuteria. Ilma
i ja sadevesi ovat iholle parasta hie?
, rontaä. Niin usein kuin vain voitte,
J antakaa ihonne levätä kaikilta kos-
RyppyJen syntymisen ehkäisy ja I meettisilta aineilta ja harrastakaa *
ilmestymisen lykkääminen tuonnem ; joka päivä niukan kasvovoimistehJäT'
maksi - siis kaunnsti vanhenemi-,   Myös erilaiset kasvonaamiot ra
nen  -   on palon parempi keino vitsevat inoa ,ja  pitävät kudokset
kuin jo sattuneiden "vahinkojen': j kiinteinä.   Kerran viikossa laite-
korjaaminen.    Mutta    osatakseen !UlHa kvasvisnaamiona tai kylmään
suorittaa tämän ehkäisyn oikealla! kamomillateehen kastetulla naami-
tavalla. on tiedettävä, miksi -rypyt! olla. 0ri   erittäin   hyvä vaikutus,
syntyvät. ; vaihtelevien kuumien ja kylmien
Luk;/luottamatta iän mukaan tuo ; naamioiden käyttö edistää veren-
.maa-ihon luonnollista veltostumista kiertoa ja vahvistaa kudoksia,
voidaan rypyt pitää kurissa; Huonot! —-—•-—......... . ■.;
tottumukset, liiallinen urheileminen
väärät elintavat, tarpeettomat hoi-1 :— Canadassa myydään nykyään
tokuurit aiheuttavat omia "harakan-; yli  25  lajia tapaturmavakuutusta
varpaitaan" 'suupieliin ja  poimuja! verrattuna neljään lajiin v. 1880,
otsaan.  Sellaiset huonot tottumuk •■: joi.oin tarjottiin vakuutuksia vain'
set. ki'<in leukaansa nojaaminen tai! sen varalta, että ihminen sattuisi
kansamme  olla  valppaana  EECn rkäsien poskiin tukeminen, suupie- jotenkin loukkaantumaan, ikkuna-
lien halveksivat alaspäinvetäminen.i lasi rikkoutuminen, höyrypannun
alituinen virne tai vaikkapa hillitön räjähtäminen yms.:
kuumetta sairastavien täkäläisten
piirien hourailuiden suhteen.
saimme tokaistuksi väliin.
Älähän Hätäile, keskeytti Pietilä
verkkaan tapaansa, käänsi lehteä ja
hetken tekstiä silmäiltyään jatkoi
taas: -
'""."..'.•'.  Poliisin ärsyttäminen on jän-
nittävä seuraleikki; vihdoin he saa;
vat aikaan jotakin, jolla kilpailla
tukholmalaisten aateveljien, Berze:
"Oletko koskaan .nähnyt lähiku-1   Mutta sepä ei  tyydyttänytkään | liuksen puiston lättähattujen kans-
vaa 'isänmaallisen' lättähatun ole-{ystäväämme Pietilää. Hän otti Uu-!sa
Humalaisten hulinaa rukouspäivänä
maksi Karjalaisväestön asuttainis»
ylileydessä. mutta TnyöskinluTiualla
Suoniossa ■■asuvat tilattomat piti ki»,
ottaa asuttaa, otonkin "sotavotoia;i
uit". Niinpä jokaisessa pitäjässä
■■ nimitettiin asutu.lautakuntia, jotka
olivat ja ovat vieläkin vaslunssa li^
laltoman väestön asuttamisesta.
Nyt minun .täytyy kertoa töille lu.
kijal oriiäsjii asutusaluoosla joka si
jaitsoo Kärsiimäon pitiijiissii, (Hilun
läänissä. Tiimii pitäiä on .myöskin
hyvin laaja piiUa-nlallisosli Seii
otoläpuolla virtaa liipi sydänmaidon
Kärsiimäon joki. Tiimii joki haamu'
luu Pohjanlahteen virtaavasta Pliii
joosla. Monneilla vuosikymmonillji
■nämä joot antoivat suuron apunsa
puutavaran ■■kuljetuksessa ja par
haimpina vuosina oli neljiinkin yi»,
tiiin. lukit peräkkäin ineno.s.sa Pyi,;;
joen suuta kohti. Tällä sydänmaan
joella olon minäkin saanut eiwi
Jalk. 4. siv.
aniksesta rukouslauantaina", tie-
.lusteli vanha ystävämme Pietilä
hyvän huomenen sanottuaan ja is-
tuinpaikan haeltuaan.
"Hm,' tuota noin, jne.', yritimme
me.  . ■       - ..■:,■-..
"Tässä se olisi ja alla selitys 'ylei-
sön edustaja^ voi pahoin', jatkoi ys-
ävämme Pietilä ja ilmaisi tavallis-
ta pitemmät henkisavut väärävarti-
•ostaan.
Hän ojensi nähtäväksemme tällä-
kin puolen "rapakon" melko hyvin
.unnetuh ' Uusi Kuvalehti'' julkai-
sin No":i2 (K). 8. 1962) ja siinä oli
ioilella muiden ohella todella miel-
täyleniävä kuva yhdestä niistä san-
kareista, joista nuorisofestivaalin
:iikaita kirjoitettiin pitkästi ja pak-
susti täkäläisissä kylmän sodan
kannalla olevissa lehdissä. Kuvassa
oleva miekkonen :oli ottanut ru-
koiislauäntain kunniaksi muutamia
ryyppyjä liikaa, seisoi jonkun ta-
lon seinustalla vesirännin vieressä
Vinkkolimutkassa . — ylöantamasi
sa. ■
"No mitäs tykkäät tyylistä?' 'ky-
syi Pietilä ikäänkuin ärsyttääkseen
kansallista kunniantuntoamme.
••No, onhan niitä suomalaistenkin
keskuudessa -kaikenlaisia .pölväste-
jä'.', myönsimme' me.
den Kuvalehden takaisin, selaili si-
tä aikansa ja sanoi: "Kuuleppas
poika tätä tekstiä". Ja sen suurem;
pia lupia kysymättä hän luki meil-
le sotaäänellä Uudesta Kuvalehdes-
tä:
"Festival no. festival no, sanoo
pieni mies ja hymyilee ilkikurises-
ti. -
"Taaempaa yritetään humalaises-
ti Maammelaulua ja saadaan il-
moille epämääräinen hyminäripät-
kä.
"Suomen nuorison kerma on ko-
koontunut, hulinoimaan. Palokunta
on äsken sammuttanut palamaan
sytytetyn roskapöntön. Puhelin-
kioski on keikahtanut vinoon. Hen-
ki tuntuu olevan korkealla, ihme-
kös se, rukouslauantaina. ' ■
"Poliisi poimii joukosta silloin
tällöin jonkun äänekkäästi esiinty-
vän tyypin. Ulkomaisia radiomiehiä
kantomugnetofoneineen, filmiryh-
miä, reporttereita — lättähatut ar-
velevat päässeensä maailman huo-
mion polttopisteeseen. Helsinkiläi-
sen suurlchden valokuvaaja näppäi-
see myöskin innokkaasti. Festivaa-
lista on päätetty vaieta: siis miksi?
— Ulkomaalaisia lehtiä varten
hän vastaa . ;■."
Hyvin olivat siis pullat uunissa,
"Festivaalivastaiset huudot jää-
vät yleisessä tohinassa vaisuiksi.
Uteliaat sekottuvat meteliryhmään
.Jumala taivaassa näkee tämän
ja aprikoitsee, onko rukouslauantai-
onnistunut keksintö . . . _
"Ilkeät festivaalilaiset kuorsaile-
porvarilehdet — jotka heräsivät
melko myöhään, kun ottaa huo-
mioon, että ne sijaitsevat parin sa-
dan metrin säteellä hulinakeskuk-
sesta — ylikuumenneen ai*vostelu-
kyvytlömän nuorison.spontaaneista
mielenosoituksista.
"Lehdistö on viime kuukausina
antanut rivien välistä ymmärtää, et-
tä festivaalin vastustaminen on
suositeltavaa ja ounastellut levotto-
muuksia. Hulinasakit eivät tarvitse
parempaa kehoitusta. Niiden on
helppo käsittää/ että luvallisen ja
luvattoman raja on nyt kauempa-
na kuin arkena, jos: rähinään liite-
tään nimeksi mielenosoitusta, toi-
sin sanoen huutelua, vihelteyä ja
vat   tietämättöminä   majapaikois-[autojen kivittämistä . .. Minun-tie
saan: tai tekevät mitä tekevät .
Hieno oli asetelma ja näyttämö!
leasettis yleensä myönsimme ikään
kuin vastauksena Pietilän kysyvään
katseeseen.
Mutta ystävämme ei olisi Pietilä,
jos hän antaisi periksi niin vähällä.
Niinpä hän:jatkoi lukemistaan:
"... Helsingin hulinat synnyttä-
vät muutamia kysymyksiä. Ovatko
ne olleet järjestettyjä ja mitä on
hiiden takana? Onko poliisin toi-
minta ollut asiallista ja hyvin suun-
niteltua? Mikä vaikutus niillä on ol-
lut festivaaliyleisöön?
"Näyttää siltä, että väkijoukossa
on liikkunut ainakin joitakin mie-
lialan nostattajia ja poliittisia lietso-
jia. Tuskinpa he ovat toimineet
vain omaan laskuunsa. Poliisi on ot-
tanut sen kannan, että kysymykses-
sä on pelkkä lättähattuhulinointi
. . Suomen Sosialidemokraatti kir-
joittaa   järjestelystä toiminnasta,
taakseni festivaalivieraat itse ovat
käyttäytyneet mallikelpoisesti, men-
neet varhain majapaikkoihinsa ja
osoittaneet avoimesti ystävällisyyttä
helsinkiläisille, ainakin ulkomai-
set . . ."
Vaikka Pietilä käski ponnekkaas-
ti meitä liittämään omia mielipide-
ilmaisujamme edellälainatun jat-
koksi, meistä tuntuu kuitenkin, et-
tä hyvän porvarillisen tavan mu-
kaan sanomalehtimiehellä ei saa ol-
la mitään omia mielipiteitä. On siis
oltava mielipuolen.
Lukija on sen sijaan paljon on-
nellisemmassa asemassa. Hän voi
vaikka kaivaa esiin täkäläisten por-
varilehtien festivaaliaikaiset jymy-
uutiset siitä, kuinka Suonien "isän-
maallinen nuoriso" näytti festivaa-
lilaisille, miltä kohtaa Suomi-nei-
don asunnossa on "viisi hirttä"
poikki ja verrata niitä tarinoita Uu-
den Kuvalehden tilannekuvaukseen.
— Känsäkoura,
-
•li
•1.
■5?