Sivu 2
Tiistaina, jouluk. 4 p. — Tuesday, Dee. 4, 1962
VAPAUS
INDEPENDENT LABQR.ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) '     Estsblished Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund i Manager: E. Sukai
Telephones: Office OS.4-4264 — Editorlal 08 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaya by Vapaua
Publishing Go. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cashi
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk, $8.00 6 kk. $4.25     USA :ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk.  9.50 6 Uc. 5.25
CANADIAN LANGUAGt PRESS
Onkohan vanhuus "häpeäksi?"
Niin, onkohan vanhuus häpeäksi? _^
Valitettava tosiasia kuitenkin on, että Toronton Vapaa Sanan
mielestä vanhuus on, jos ei suorastaan rikollisuutta, niin ainakin suu-
reksi häpeäksi^ mitä voi pahentaa vielä "pirullisuudesta" johtuva
rauhanasian puolustaminen!
Näin kirjoitti mainittu lehti marraskuun 29 pnä:
"Loordi Russellista, englantilaisesta vanhasta höppänästä, voisi
sanoa, että hän on pirullinen rauhanmies ■..■■.■■., Loprdi Russellin lau-
suntoihin ei kylläkään tarvitse paljoakaan huomiota kiinnittää. Ukko-
paha kaikesta päättäen potee vanhuuden aiheuttamaa aivonpehmen-
nystä, sillä samalla kertaa edellisen kanssa .. ."
"Siinä se nyt kuultiin, mitä sillä suunnalla ajatellaan vanhoista
.höppänöistä, joilla on kuulema "vanhuuden aiheuttamaa aivojen peh-
mennystä". • ■■ ■ ■
.....Ylläesitetty voitanee pitää ainakin epävirallisesti - matalamieli-
syyden maailmanennätyksenä. Tunnettu tosiasiahan on, että korkeasta
ästään huolimatta loordi Russell — joka ei sivumennen sanoen ole
kommunisti, mutta kylläkin pasifistinen sosialidemokraatti ja Englan-
nin^ työväenpuolueen yksi hyvin huomattu jäsen — on vielä erittäin
aktiivinen ja nauttii maailmanlaajuisesti suurta arvonantoa, niin kan-
nattajiensa kuin vastustajiensakin keskuudessa. Ei ole lainkaan liioi-
teltua kun on sanottu, että loordi Russell on meidän aikakautenamme
'Ihmiskunnan omatunto''. Palauttakaamme mieleemme eräitä todella
kauaskantoisia tapahtumia viimeksikuluneitten viikkojen ajalta.
• • Viime lokakuussa riippui koko ihmiskunnan olemassaolo ikään-
■ kuin hiuskarvan varassa. Vain Neuvostoliiton hallituksen ja sellaisten
yksilöiden kuin loordi Bertrand Russellin ja YKn pääsihteeri U Than-
tiii rohkeat"jä esimerkillisen vastuuntuntoiset toimenpiteet saivat es-
tetyksi ihmiskunnan syöksymisen ydinasesodan turmioon.
Siinä tilanteessa, rauhanpuolustajana kautta maailman, niin idäs-
sä kuin lännessäkin tunnettu ja tunnustettu loordi Russell esiintyi
ihmiskunnan enemmistön, koko ihmiskunnan parhaimmiston puhe-
miehenä kun hän vetosi rohkeasti ja maailman kaikkiin ääriin kuulu-
neesti: Estäkää sota! Me emme halua kuolla, vaan elää!
- Palauttakaamme mieliimme jotakin muutakin. Lokakuun 23 pnä
-y jolloini Yhdysvallat oli yksipuolisesti vienyt ihmiskunnan ydinase-
sodan partaalle, tämä 90-vuötias filosoofi, tiedemies ja rauhanpuolus-
taja, loordi Russell lähetti Neuvostoliiton pääministeri Hrushtsheville
sähkeen: "Minä vetoan teihin, »älkää antako Yhdysvaltain epäoikeu-
tettujen:Kuuba-vastaisten tekojen.provosoida itseänne . . . Harkitse-
maton f tai hätiköity'''precipitated'*) toimenpide voi tarkoittaa koko
ihmiskunnan tuhoa."
Ja lokakuun 24 pnä, vastatessaan pääministeri Hrushtshevin hä-
nelle lähettämään sähkeeseen, loordi Russell sanoi: "Minä onnittelen
teitä rohkeasta kannastanne* järkevyyden puolesta . . .koko maailma
tulee siunaamaan teitä, jos onnistutte sodan estämisessä."
Lopuksi lienee syytä todeta, että loordi Russell sai Nobelin kir-
jallisuuspalkinnon v. 1950. Hän on maailmankuulu filosoofi ja tiede-
mies, jonka useita teoksia on käännetty suomenkielelle.
Mutta Toronton Vapaa Sanan kirjoissa hän on vain "höppänä,
pehmentyneine aivoineen".
Voi alennuksen tilaa!
Argumentti uuden äänestyksen
puolesta
Viikon lopulla julkaistiin lehtemme uutisosastolla tiedoitus teräs-
työläisten union No 6500 johtokunnan vaalituloksista.
Siitä saimme nähdä, että teräsunion omien tiedonantojen mukaan
sen järjestämiin vaaleihin osallistui ainoastaan 4,566 työläistä, ja että
osasto No. 6500 presidentiksi valittu Don McNabb sai kaikkiaan vain
3,264 ääntä.
Mikäli niitä lainkaan tarvitaan, nämä vaalitulokset puhuvat —
kuin huutavan ääni korvesta — uuden edustusäänestyksen järjestämi-
sen puolesta Incon työläisten keskuudessa.
Tutkitaanpa asiaa hieman yksityiskohtaisemmin. Incon palveluk-
sessa on noin 12,000 työläistä; niistä sanotaan osallistuneen teräsunion
johtokunnan äänestykseen vain runsas kolmannes, eli 4,566. Olettaen,
ettei näitä numeroita ole sellaisenaan vesitetty, meidän sietää pitää
kuitenkin mielessämme, ettei teräsuniolla ole asiallisesti puhuen
vielä yhtään ainoata "hyvässä jäsenyydessä;' olevaa jäsentä Incon työ-
läisten riveistä. Mikäli meille on asiaa selitetty, teräsunion johto on
luvannut huolehtia osastonsa menojen maksuista siihen asti, kunnes
lyödään lukkoon ensimmäinen työehtosopimus. Me emme tiedä var-
muudella onko asia näin, mutta niin on sitä asiantuntijoina esiinty-
vien henkilöiden toimesta meille selitetty. Terästyöläisten union joh-
tokunnan vaaliin saivat siis osallistua kaikki ne Incon työläiset, jotka
ovat noin vuosi sitten antaneet yhden vaivaisen dollarin jäsenhake-
muskaavakkeen täyttämisen yhteydessä. Melko varmaa onkin, että
sitten kun ruvetaan perimään korkeita jäsenmaksuja, näiden äänes-
tyskelpoisten työläisten lukumäärä tulee romahdusmaisesti vähene-
mään siitäkin huolimatta ettei- nytkään osallistunut johtokunnan vaa-
lien muuta kuin kolmannes Incon työläisistä.
;,i Ja minkälainen on tulos: Presidentiksi valittu mr. McNabb sai
kaiken kaikkiaan 3,264 ääntä. Ja kuitenkin hän tulisi viemään seuraa-
vien vuosien aikana ratkaisevaa osaa noin 12,000:n työläisen elämässä.
Jos vielä huomioidaan se tosiasia, että Mine Mill union osasto
No 598 johtokunnan vaaleihin osallistui lokakuun 24 pnä 11,253 Incon
ja. Falconbrjdgen työläistä, niin silloin nähdään kaikessa alastomuu-
dessaan, kuinka suurta vääryyttää nimenomaan Incon työläisiä koh-
etaan on se, jos nykyinen tilanne saa jatkua siten, että teräsunio muka
"edustaa" Incon työläisiä, ja Mine Mill ei muka "edusta"!
Samalla kun McNabbin takana on hädin tuskin neljäs osa Incon
työläisistä, osasto No. 598 presidentti sai lokakuun vaaleissa 6,331
ääntä. Meille sanottanee, että terästyöläisten uinon äänestykseen osal-
listuneet miehet ovat kaikki sen union kannalla, Vaikka eivät hyväk-
syneetkään reittaajien ikiomaa McNabbia edustajakseen. Mutta sil-
jpin on kaiketi myönnettävä, että myös mr. Tayloria vastaan äänestä-
neistä on Mine Millin kannalla ainakin se määrä, mikä on ero hänen
oppositionsa ja teräsunion äänestykesen osallistuneiden ,lukumäärän
• välillä. Mine Millin vaaleissa äänesti mr. Taylorin vaalilistaa vastaan
>5fi20 miestä; koko teräsunion,,,osaston vaaleihin osallistui vain 4,566
"Apu" on vain
lisännyt kurjuutta
New York. — Yhdysvaltain lati-
nalaisen Amerikan maille antama
apu on viime kädessä ollut mieles-
täni vahingollista ja antanut näille
maille entistä epävakaamman poh-
jan, huomauttaa demokraattinen se
naattori Ernest Groening asiaa kos-
kevassa artikkelissaan The Nation-
aikakauslehdessä. Hän korostaa
mm. että viimeisen 10 vuoden aika-
na tämä "apu" varovaistenkin-las-
kelmien mukaan on 500 miljoonaa
dollaria ja vuosittain ilmeisesti yhä
kasvaa. Esimerkkinä senaattori
mainitsee, että kun avustus v. 1952
oli vaatimattomat 200,000 dollaria,
niin vuonna 1961 se oli. jo kohon-
nut 91,000,000 dollariin.
. Artikkelissaan senaattori paljas-
jtaa_^teoriani jonka mukaan tämä
"apu" merkitsisi "läntisen pallon-
puoliskon turvallisuuden" varmista
mistä, Käytännössä näitä käytetään
diktatuurivallan pönkittämiseen tai
vallassaolevien hallituksien suista-
miseen ja korvaamiseen sotilasdik-
tatuurilla.
Artikkelissa huomautetaan, että
latinalaisen Amerikan maissa väes
tön valtaosan asunto-olot ovat mitä
kauheimmat. Väestöä rasittavat mo-
nenlaiset sairaudet. Lukutaidotto-
muuden määrä on uskomattoman
korkea- ja asukkaiden keskuudessa
nälkä on jokapäiväinen ilmiö. Tästä
huolimatta ei ole lainkaan piitattu
näiden maiden taloudellisista tar-
peista, vaan varat on käytetty ensi
sijaisesti' sotakaluston hankintaan
henkilökohtaisen vallan säilyttämi-
seksi. USA:n apu, joka oli määrä
käyttää näiden maiden sosiaalisiin
ja taloudellisiin uudistuksiin, käy-
tettiinkin pääasiassa aseiden osta-
miseen latinalais-amerikkalaisten
kenraalien ja amiraalien arvovallan
turvaamiseksi,. sanoo senaattori ar-
tikkelissaan.
uoiueeuomuuspoim
eHyltaa vilpitto
Presidentti Kekkosen ulkopoliittinen esitelmä
Egyptin joukot pois
Jemenistä ja Saudi-
Arabia ei nyökkää
Kairo: — Arvovaltainen kairolai-
nen lehti AI Ahram sanoi viime
keskiviikkona Yhdistyneen Arabita-
savallan olevan valmis poistamaan
joukkonsa asteittain Jemenistä, jos
mikään vaara ei uhkaa tasavalta-
laista hallitusta.
Etusivullaan lehti kirjoitti, että
ennen joukkojen poistamista Saudi-
Arabian "hyökkäävän toiminnan"
Jemenin rajoilla on päätyttävä. Jor-
danian joukkojen on poistuttava ja
jätettävä vallasta syösty imaami AI
Badr "oman onnensa nojaan", lehti
lisäsi.
A! Ahram lisäsi, että Kairon ja
Sanaan mielipide nykyisestä tilan-
teesta oli virallisesti ilmoitettu
VVashingtoniin.
Presidentti : Kennedv on
joukon vastauksia kirjeisiin, jotka
hän viime viikolla lähetti Keski-
Idän maiden johtajille ehdottaen
tiettyjä toimenpiteitä Jemenin krii-
sin ratkaisemiseksi, ilmoitettiin
Valkoisesta Talosta.
Presidentti Kennedy lähetti kir-
jeet Saudi-Arabian pääministerille,
prinssi Feisalille, Jordanian kunin-
kaalle Husseinille, Yhdistyneen
Arabitasavallan presidentille Nasse-
rille ja Jemenin tasavaltalaisen
hallituksen pääministerille kenraali
Abdulläh AI Sallallille.
Poistaako USA
ohjukset Turkista?
Lontoo. — Yhdysvaltain Lontoon
suurlähetystön edustaja ei halunnut
viikko sitten tiistaina sen enempää
vahvistaa kuin mitätöidä huhuja,
jotka kertoivat Yhdysvaltain aiko-
van poistaa Jupiter-ohjustukikoh-
tansa Turkista.
Mitään lausuntoa ei myöskään an-
nettu lontoolaisessa lehdessä Daily
Telegraphissa olleista tiedoista, että
"Yhdysvallat ensi vuonna ilmoittaa
keskimatkan Jupiter-ohjuksien pois-
tamisesta Turkista". Lehden mu-
kaan kysymyksessä olisi "yksinker-
taisesti vanhentuneen asejärjestel-
män sotilaallinen poistaminen".
Lontoon turkkilaiselta diplomaat-
titaholta huomautetaan Turkin hal-
lituksen vastustavan amerikkalais-
ten laitteiden poistamista tai pur-
kamista Turkissa; —-
miestä. Ero--on siis 75~6rminkä pe-
rusteella voidaan todeta että Mine
Millin puolella on osasto No 598
jäsenistä yli 7,000 miestä!
Muihin, yleisesti tunnettuihin
seikkoihin tässä yhteydessä kajoa-
matta, teräsunion osaston johtokun-
nan vaalitulos on käsittääksemme
uusi voimakas vaatimus uuden
edustusäänestyksen järjestämiseksi
fncon työläisten keskuudessa.
Jos ei niin menetellä, silloin yri-
tetään pakottaa Incon . tuhannet
työläiset alistumaan pienen vähem-
mistöryhmän hallintaan ja komen-
toon — ja sellaiseen kansanvallan
periaatteiden rikomiseen ei ole
meillä kansakuntana varaa.
— Puolueettomuuspolitiikkam-
me päämäärä on jokaiselle selvä,
lausui presidentti Urho Kekko.
neo Paasikivi-seuran vuosikokouk-
sessa pitämästään esitelmässä "Nä-
kökohtia puolueettomuuspolitiikas-
tamme'. Tavoitteen saavuttami-
seksi pyrimme hankkimaan luot-,
taimista , puolueettomuuspolitii-
kallemme, jatkoi presidentU esi-,
telmässään, jonka julkaisemme
hieman lyhennettynä.
Se on ollut vaikea ja irionita-
hoinen tehtävä. Tällä erää näyt-
tää, että olemme siinä onnistu-
neet. Kun minulla viime kuussa
Neuvostoliittoon tekemälläni lo-
mamatkalla oli tilaisuus keskus-
tella pääministeri N. S. Hrush-
tshevin kanssa, saatoin todeta,
että Suomen ja Neuvostoliiton
suhteet ovat erittäin hyvät ja että
Neuvostoliiton valtiollinen johto
luottaa Suomeen. Pian tämän jäl-
keen Ranskaan tekemäni valtio-
vierailun aikana käydyissä kes-
kusteluissa presidentti de Gaulle
toi julki ymmärtämyksensä Suo-
men puolueettomuuspolitiikkaa
kohtaan, ja sama ymmärtämys
kuvastui myös Ranskan julkisen
sanan vierailulle osoittamasta
huomiosta. Kun muistetaan, että
Englannin ja Yhdysvaltain halli»
tukset jo viime vuonna ilmaisivat
samanlaista ymmärtämystä pyr-
kimyksiämme kohtaan, voidaan !
todeta Suomen puolueettomuus,
politiikan saavuttaneen sekä idän
että lännen suurvaltojen tunnus-
tuksen. ■
Ne viralliset lausunnot ja tiedon-
annot, joihin nämä tunnustukset
sisältyivät, eivät ole mitään koru
puhetta. Ne itse asiassa määrittele
vät mainitsemieni suurvaltain suh-
tautumistavan Suomea koskeviin
kysymyksiin. Niillä on siten 'väli-
tön vaikutus ulkoasioittemme hoi--
.tamiseen, mikä on voitu käytän-,
nössä todeta.
Tätä ulkovaltain luottamusta ei
kuitenkaan voi koskaan pitää lopul-
lisesti saavutettuna. Sitä on varjel-
tava jatkuvalla jokapäiväisellä
työllä. Tässä työssä on syytä ottaa
huomioon oman historiamme ope-
tukset.
Suomi pyrki jo 1930 luvulla Ja:
nimenomaan sen loppupuoliskolla
noudattamaan puolueettomuuspo-
litiikkaa, kuten sodanjälkeinen his-
toriankirjoitus on esittänyt. Miksi
silloin epäonnistuimme.
En yritäkään kuvata niitä moni-
naisia syitä, jotka tähän johtivat.
Lopputulos kaikesta oli; että se
maa, jonka luottamuksesta puolu-
eettomuusharrastustemme onnistu-
minen riippui, nimittäin Neuvosto-
liitto, ei uskonut vilpittömyyteem-
me. Se ei luottanut valtiojohtomme
vakuutuksiin, koska voimakas mie
lipide maassa avoimesti vastusti
puolueettomuuslinjaa.
Kun tarkastelemme olosuhteita,
joissa jouduimme talvisotaaan, on
mahdotonta sanoa, olisiko toisens
lainen menettely syksyn 1939 neu-
votteluissa pelastanut meidät, mikä
oli Paasikiven käsitys, mutta se on
varmaa, että jos Suomen puolueet-
tomuuspolitiikka olisi 1930-luvulla
nauttinut Neuvostoliiton luottamus-
ta, olisi ollut paremmat edellytyk-
set päästä noissa neuvotteluissa
molempien maiden turvallisuutta
tyydyttävään yhteisymmärrykseen
Se opetus 1930-luvun politii-
kastamme on joka tapauksessa
saatavissa, että sitä luottamusta,
jota puolueettomuuspolitiikka
onnistuakseen tarvitsee, ei kyetä
saavuttamaan. yksinomaan val-
tionjohdon vakuutteluilla, vaikka
ne olisivat täysin vilpittömiä, el-
lei kansalaismielipide tue viral-
lista politiikkaa.
PRESIDENTIN KANTA
FESTIVAALISTA
Viime kesänä Helsingissä järjes-
tettyjen nuorisofestivaaleja jouduin
ensi kädessä tarkastelemaan Suo-
men puolueettomuuspolitiikan kan-
nalta.
Kun tuli tiedoksi suunnitelma
nuorisofestivaalien toimeenpane-
misesta Helsingissä, toivoin,- että
sitä ei toteutettaisi. Ei-sen: vuoksi,
että niiden järjestäminen Suomessa
olisi: loukkaus puolueettomuuttam-
me vastaan. Jos hallitus olisi il-
moittanut kieltävänsä viisumit fes
tivaaleihin pyrkijöiltä, se päinvas
toin oli loukkaus puolueettomuus-
politiikkaamme vastaan. Mutta pel-
käsin, että nuorisofestivaalien
vuoksi syntyy maallemme vahingol-
lista propagandaa ulkomailla ja
ristiriitoja sekä järjestyshäiriöitä
kotimaassa. Ehkä hieman kaukaa
haetun esimerkin ottaakseni pelkä-
sin, että meidän maakuntaperäl-
lämme tullaan koettelemaan kyl-
män sodan ideologisia uusia aseita,
kuten suurvallat kokeilivat Espan
jassa sisällissodan aikana uusia so-
ta -aseitaan. Mutta kun nuorisofes-
tivaalit oli hallituksen viisaan va-
rovaiseen muotoon   laaditusta es-
televästä kannanotosta huolimatta
päätetty pitää Helsingissä, jäi teh-
täväksemme 'ottaa vieraat vastaan-
niinkuin hyvä isäntä tekee ja va-
rautua estämään mahdolliset' jär-
jestyshäiriöt. Häpeäksemme koitui,
että ikäviä järjestyshäiriöitä sat'
tui. Niiden, jotka etukäteen va
kutittivat, että 'oman nuorisomme
järjestyksessä pitämiseksi ei polii-
sivoimia tarvita', olisi pitänyt heti
; ensimmäisen hulinaillan jälkeen
julkisuudessa vaatia ja vedota, että
ulkomaalaisten vieraiden kivittä-
minen on lopetettava. v
Festivaalien tiimoilta kasvatettu
hysteria synnytti nämä valitettavat
järjestyshäiriöt. Arvatenkin pää-
asiassa sama syy antoi aiheen eräil-
le Suomen ylioppilas- ja nuoriso-
järjestöille kieltäytyä ottamasta
osaa festivaalin aikana järjestet-
tyyn Suomen ja Neuvostoliiton nuo
rison ystävyyspäivään, vaikka tasa-
vallan presidentti toimi sen suojeli-
jana. Kuinka paljon kielteinen pää-
tös johtui haluttomuudesta olla yh-
teistyössä "savijaloilla seisovan jät-
tiläisen kanssa" — Suomen nuori-
sojärjestöjen edustajiston puheen-
johtajan virallisessa kokouksessa
käyttämää sanontaa lainatakseni —
sitä en voi arvioida, mutta loppu
tulos oli kiviriippa puolueettomuus
politiikkamme kannettavaksi.
Nuorisofestivaaleihin olen täs-
sä kiinnittänyt näin laajasti huo-
mioita, koska havaitsin,, että nii-
den aikana eräät suomalaiset pii-
rit halusivat viedä oman demo.
kratiamme puolustamisen kylmän
kannattavansa, itse noudattamaan
puolueettomuutta    kansainväli- .<:
seen politiikkaan liittyvissä ' kan-
nanotoissa.
KAKSINAAMAISUUTTA
Puolueettomuus edellyttää vilpit-
tömyyttä ; ja luottamusta. "Kaikki
suomalaiset ovat Paasikiven Iin jal -
la", on; merkityksetön vakuuttelu
poliittiselle todellisuudelle, vaikka
sen tekisi kuinka Usein, jolleivät
kaikki yhteiskunnassa vaikuttavat
voimat käytännössä vilpittömästi
työskentele tämän vakuuttelun mu-
kaisesti.
Tässä suhteessa meitä rasittaa
tietty kaksinaamaisuus. Toivotta-
vasti se ei ole niin yleistä kuin
peittelemätöntä.
Pelkään kuitenkin pahoin, että
jossakin määrin edustavana on pak-
ko pitää sitä ilmaisua, jonka huo-
mattava keskipolven kirjallisuus-
kriitikko esitti tänä syksynä. Hän
kirjoitti: "Myös se valhe, joka tym-
päisevällä tavalla vallitsee nyky-.
Suomea, ja jota sanotaan ulkopoli-
tiikaksi, on.', niin ilmeisesti yhteis-
kuntamme aikaisempien valheiden
heijastus — ja seuräusijmiö, ettei
siitä kannata edes keskustella". Tai
lainatakseni erästä nimeltä mainita
sematonta suomalaista kertojaa:
"Meidän poliitikkomme osaavat hy-
vin nuorallatanssimisen. Mutta kun
nuora'loppuu, ajkaä toinen tanssi".
Voidaan ehkä ajatella, että olen
tässä maininnut poikkeuksellisia
ääri-ilmiöitä, joilla ei ole ulkopo-
liittista merkitystä. Mutta kun jot-
sodan rintamalinjoille, s.o. kan- i kut poliitikomme erehtyvät saman-
sainvälinen antikommunismi ase- ' suuntaisiin lausuntoihin, en kuiten
tettiin Suomen puolueettomuus- I kaan usko  liioittelevani niiden va
Vihan ja valheen
voimat lempi-
Saadakseen sensaatiomaisen TV-
filmln ja samalla kylmänsodan pro-
pagandaa, National (Broadcastlng
Corp. väitetään antaneen $10,000
maksun 150 jalan mittaisesta tunne-
lista Berliinin, 'rajamuurin alitse
länsi-Berliinistä itä-Berliinin puo-
lelle sillä ehdolla, että NBC saa yk-
sinoikeuden filmata "pakolaiset",
jotka karkaavat lanteen tämän tun-
nelin kautta.
Missä tahansa nämä vihan ja val-
jheen profeetat liikkuvatkin, siellä
tehdään Amerikan dollareilla kaup-
paa ihmishengestä.
Tukevatko" kaikki NATO-liittolai-
set tällaista liiketoimintaa?
Uutisessa sanotaan, ettärtästä läh-
tien NBC:rä ei ole asia SaTcsan De-
mokraattiseen Tasavaltan koska yh-
tiö on käyttänyt luottamustaan täl-
laiseen törkeään toimintaan.
vain tympäisevä valhe, joutuu ky-
symään, miksi Neuvostoliitto ei
niin uskoisi?
Kaiken sen tuntemuksen perus-
teella, mikä minulla on Neuvos-
. toliiton valtiomiesten mielipiteis-
tä, voin kuitenkin sanoa, että hei-
dän piirissään luotetaan virallisen
Suomen vilpittömyyteen puolu-
eettomuuspolitiikkamme noudat,
tamisessa. Siellä pannaan tieten-
tenkin merkille ne teot ja lau-
sunnot, joissa poiketaan puolu-
eettomuuspolitiikkamme linjal-
ta, mutta virallisen politiikkam-
me vaikutus on voimakkaampi
kuin noiden vastakkaiden mielen-
ilmausten.
: Myös lännen hallitukset ymmär-
tävät oikein Suomen aseman ja
Suomen ulkopolitiikan eivätkä ku-
vittele sen olevan suhdannekeinot-
telua. Puolueettomuuspolitiikkam-
me on syvästi juurtunut rauhaa ja
turvallisuutta kaipaavan kansamme
keskuuteen. Mutta aikana, jolloin
Pidätysaalto
Guatemalassa
• «rt
Guatemala City: — Yli 300 Jh^n-
kilöä • on pidätetty Guatemalassa'
viikko sitten sunnuntaina tapahtu-
neen epäonnistuneen vallankaap-
pausyrityksen jälkeen, jpnka GuäVe-
rnalan ilmavoimat pani alulle.
Puolustusministeri eversti "En-
rique; Perältä, joka ilmoitti pid&tykV
sistä, sanoi, että kaikkia näitä hen-
kilöitä on kuulusteltu sotilastuomttt-' -
istuimessa. Pidätettyjen joukossa-on
useita upseereja ja ilmavoimien
teknikkoja. • ■<■•<'•
Rintama de
politiikan edelle. Niillä suoma- ] hingollista vaikutusta,
laisilla, olivat ne yksityishenki- I Tällaisten ilmiöiden valossa ei
löitä tai järjestöjä, jotka näin I ole ihmeteltävää, jos eräissä länti-
menettelevät. ei ole rakenUvaa j sissä piireissä kuvitellaan, että Suo-I vain tunnit ovat erottaneet maail-
osaa suomalaisessa valtioelämäs- Imen ulkopolitiikka on. hyvä näytel-j man ydinasein käytävästä sodas-
sa. Puolueettomuuslinjamme yllä- 'mä. jossa esittäjät odottavat aiko- i ta> maallamme ei ole varaa antaa
pitäminen itsenäisyyteemme ja i jen muuttumista voidakseen osoit- vähäisintäkään aihetta puolueettö-
rauhamme turvana on tavoite, i taa oikean karvansa. Mutta jos
jonka rinnalla muiden harrastus- i eräillä tahoilla lännessä uskotaan
ten on väistyttävä: Se velvoittaa {meillä esitettyihin käsityksiin, että
jokaista,    joka  sitä   vakuuttaa ] virallinen   ulkopolitiikkamme on
muuspyrkimyksiämme koskevien
epäluulojen tai väärinkäsitysten
syntymiseen ulkomaillaa.
Pariisi. — Ranskan kommunisti-
sen puolueen keskuskomitean jäsen
Etienne Fajon korostaa 1'Hijiniänir
tessa julkaistussa artikkelissaan, et-
;ä>on mahdollista yhdistää Ranskan
demokraattien ja tasavaltalain
!fiminta voimistuvaa taantumusta
ja yksilövaltaa vastaan. ,..>,.., •,-
Kommunistit, sosialistit ja muut
tasavaltalaiset tunnustavat yksimie-
lisesti, että on tehtävä loppu yhdefl
lenkilön ehdottomasta vallasta,
muodostettava hallitus, joka on vas:
tuvissa kansalle, saatava aikaan ar-
meijan demokratisointi ja takeet
poliittisten ja ammatillisten järjes-
töjen vapaalle toiminnalle, kirjoit-
taa Etienne Fajon. Myös ulkopolitii-
kan alalla" on pohja hedelmälliselle
yhteistyölle, Fajon sanoo.        ' '
Ranskan ammattiliitto CGT- ko-
rostaa julkilausumassaan, ettäj^dq-
mokraattien ja tasavaltalaisten yh-
teistoiminta äskettäin suoritetuissa
vaaleissa antoi hyvät tulokset. CGT
tulee jatkuvasti lujittamaan tätä
Yhteistoimintaa. Ammattiliitto ke-
hottaa työtätekeviä joukkoja jatka-
maan ja voimistamaan taistelua
laajan yhtenäisyyden pohjalla am-
mattiyhdistysten oikeuksien ja va-
pauksien puolustamiseksi.
MATOLAÄKETTÄ
Kaksi koiraa katseli twist tanssia.
Hetken kuluttua yksi niistä kään-
tyi1 toisen puoleen ja sanoi: "Kun
minä käyttäydyn tuolla tavoin, mi-
nulle annetaan matokuuri."
VAHINKO -
«Eräs ammattipainija "ihmetteli,
että mitä oikein tapahtui kun hän
hävisi ottelun -7 vaikka ■■•voitti har-
joituksissa. — Parade:
MUUTTUVAA
"Suurin osa vaaleaverisistä hä-
viä -pian', selitti asiaa tunteva tre-
deJaJies, ja hetken mietittyään lisä
sii,Jos maailman tilanne jatkuvas-
ti huononee, silloin voi tulla aika,
-jolloin häviävät myös ei-vaaleaveri-
set.       ■ ■ ■'■■
"Kärsivällisyyttä miehet, kyllä meitä kaikkiakin kutittaa halu päästä rantoihin." —
(Äskettäin ilmoitettiin, että Canadan laivaston varastoissa on niin paljon alusvaate-
kertoja, jotta ne riittävät 1,000 vuodeksi.)
HEVOSNAURU
Eräs intiaani tuli vvinnipegiläi-
seen pankkiin ja pyysi $200.00 lai^
naa. ■■       ■    . !
"Mitä takeita on teillä", tiedusteli
pankin johtaja.
"200 hevosta".
- 1 ■■ ■
'Tämä tuntui olevan riittävä tae
ja niin sai intiaani lainan. Pian sen
jälkeen tuli intiaani takaisin. Hä-
nellä oli kädessä $2,200. Maksettu-
aan velkansa hän alkoi lähteä "pois.
* "Miksi et jätä rahaasi minun
huollettavakseni", kysyi pankkiiri.
"Katsoen pankinjohtajaa suoraan
silmjin Intiaani kysyi. <
"Montako hevosta on sinulla?"
PÄIVÄN PAKINA
Häikäisevää liikeneroutta
Kuten tiedetään, hallituspaikoille
kelpaavat vain "kykypuolueiden",
tahtoo sanoa konservatiivi- ja libe
raalipuolueen miehet.
Ja he ovat hoitaneet asioita niin
hyvin, että toinen puoli teollisuus-
laitoksistamme, miltei koko vuori-
teollisuutemme ja suuri osa monen
muun alan teollisuuksista on jou-
tunut ulkomaalaisten rahamiesten.
Wall Streetin upporikkaiden pank-
kiirien saaliiksi.
Meille puhutaan valtiovallan
suurista talousvaikeuksista ja sano-
taan/että "säästöohjelman" vuoksi
on kaikkien .suostuttava suolivyön
kiristämiseen jo senkin vuoksi, kun
Yhdysvaltain kanssa käytävästä
kaupoista koituu noin $700,000,000
tappio vuosittain.
Mutta kukaan ei puhu mitään sii-
tä, että Wall Streetin pankkiireille
maksetaan osapuilleen mainitunlai-
nen rahasumma joka vuosi voitto
osinkoina!
Ei siis ole ihme, vaikka Wall
Streetin miehet pelkäävätkin "Cas-
trpismin" leviämistä muuallekin
kuin Kuubaan!,
Tarkoituksemme oli kuitenkin
puhua hieman yksityiskohtaisem-
min viime viikolla julkaistusta
Glosscon kuninkaallisesta raportis
ta, josta kerrottiin kaikissa cana-
dalaislehdissä, ja tietysti Vapau-
dessa, melko laajasti viime viikolla.
Kuten muistettanee Glasscon ku-
ninkaallisen komission raportissa
vedetään yleispiirtein puhuen sellai-
nen johtopäätös, että liittohallitus
voisi säästää "kymmeniä miljoonia
dollareita" yksinomaan valtion han-
kintamenetelmien uudelleen järjes
telyllä.
Tämä toteamus on epäilemättä
totta siitäkin huolimatta vaikka
meistä tuntuu, että "mr. Glasscon
komission suosittelemat lääkkeet
eivät parantaisi lainkaan tilannetta,
vaan pahentaisivat sitä edelleen.
Sivumennen sanoen Glasscon ku-
ninkaallisen komission raportin yh
teydessä   paljastetaan suorastaan
häikäisevän nerokasta liiketoimin-
taa. .■■■■:
Siinä sanotaan, että Canadan lai-
vastolle on ostettu — ilmeisesti
pahojen päivien varalle — niin pal-
jon yksimittaisia alusvaatteita, että
ne riittävät tuhanneksi (aivan oi-
kein 1,000) vuodeksi!
Ja jotta armeijamme ei tarvitsisi
pimeässä hapuilla, armeijankin va-
rastoihin on ostettu (yksityisliik
keiltä, joille asevoimien pitäisi
Glasscon raportin mukaan antaa
enemmän 'businesta") ainakin sen
verran taskulamppujen paristoja
(pattereita), että ne riittävät vuo-
teen 2,045 asti!
Mutta kyliä hallituspukeilla ole-
vat "kykymiehet" ja heidän alai
sensa osaavat olla nuukiakin, jos
se niikseen tulee. Suorastaan sääs-
täväisyysvillityksen" aiheuttamaan
kitupiikimäisyyteen viittasi jokin
aika -sitten Ottavvasta tullut uutis-
tieto missä korostettiin, että ainoas-
taan kenraaleilla on enää .oikeus
lentää "ensimmäisen luokan" pai-
koissa valtameren yli matkustelus-
saan. . 1-
Vastatessaan Stanley Haidasin
(L. Toronto Parkdale) kysymyk-
seen, puolustusministeri Harkness
sanoi päivänä_muutamana alahuo-
neen istunnossa, että "matkustaja-!
koneiden ensi luokan matkustus"
aseväen jäsenten kohdalta on rajoi-
tettu brigadiereihin ja siitä kou-t
keampiin upseereihin heidän mat-
kustelussaan Pohjois-Amerikassa'
tai Euroopassa ja kenraalimajurei-
hin ja siitä korkeampiarvoisiin up-
seereihin valtamerten yli matkus
tettaessa.'
Näin sitä veronmaksaja-raukko-
jen varoja säästetään.
Mutta "mitä on miljoona dolla
ria?" kysyi aikoinaan liberaalipuo-
lueen hallituksen talousasiain tsaa-
tapauksessa. vaikka me tavallise|
Virtaset emme pysty koko elinkau-
tenamme ansaitsemaan edes kym-
menettä osaa miljoonasta.
Yksi pieni laskuesimerkki osoit-
taa mistä on kysymys.
Puolustuslaitokselle haaskataan
vuosittain yli $1,600 miljoonaa, eli
lähes $100 jokaista canadalaista
miestä, naista ja lasta kohti. Toi-
sin sanoen keskinkertainen 4-he^n-
kinen canadalaisperhe joutuu mäki
samaan keskimäärin lähes $400.00
vuodessa siitä ilosta, että meidäji-
kin maamme täyttää Washington-
in määräykset ja toivomukset va-
rustelukilpailun tiimoilta.
Olettaen, että Glasscon kunin-
kaallisen raportin kirjaimellisen
tarkan ohjesäännön mukaan saa-
taisiin säästetyksi $50,000,000 —
siitä koituisT keskimäärin $3.00
sääntö jokaista caandalaista Iniestä,
naista ja lasta kohti, eli keskimää-
rin vajaa $12.00 vuodessa, jqkaisel-
ler nelihenkilöiselle perheelleT"
^Halveksuttava - pikkusumma on
siis miljoona silloin kuin varustelu-
kilpailuun haaskataan miljaardeja.
Mikäli "säästäjämme" aina jnr.
Glasscoa Jhyöten olisivat tosissaan,
he suosittelisivat varustelumenojen
Vähentämistä ainakin puolella; se
jättäisi meille vieläkin tarpeetto-
man suuret asevoimat, mutta silti
säästettäisiin lähes parisataa dolla-
ria vuodessa kutakin canadalais-
pefhettä kohti
> ■ ■ ;•«.-. ■  .       . .■■-.■   ■ .■'■■'•..
Emme tarkoita sanoa, että-esi-
merkiksi laivastolle pitäisi ostaa Ii-
saa yksimittaisia alusvaatteita niin
ri, edesmennyt C. D. Hovve — ja, „„,.!     ..K . ..^ , , ...
hänen huudahduksensa pätee tässlj "^^ ^T^'
1 hatta vuotta. Kaikin mokomin "ky-
Itypuolueitten' miesten luulisi vä-
Jha^i^paremmin liikeasioitaan, hoita-
van. Mutta miksi pelata pennin
nakkia silloin kun voitaisiin pejata
paljon suuremmilla panoksilla po-
He^ipöydässä. — Känsäkoura..