Sivu 2' ' Torstaina, kesäk. 27-p. — Thursday, June 27, 1963
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF -FINNISH CANADIANS
VAPAtIS'
~ .. (LIÖERTYl \ >' r, ^I^Jdishpltlitov. fc l?ir
Editor: W. Eklund p ^ 1 ' - Manager: 2. Suksi
.itty ~ Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4285
Publisbed thrice weekly:; Tuesdays, :Thursdays and Saturdays ,by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Etat '■Bfc' W^t, Sudbnry. Optario, Canada.
Advertlslng rates upon appllcatiöri, translations. f tee of charge.
Authörlzed as second class mail jur the Post Office Department, Ottawa,
and for payiöent OtpOBtage in cash,'
_ ' TILA^SHINNA?
Canadtusa: l\iL $9.00, 6 kk, $4.75,- ^BA:ssa
3 kk. "2.75 ' Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $525
1' vk. $10.50 6 kk." • 5.75
•.ii
C l\ H A Di AN LANGUAGE - PRESS
Muinaista Viro$ ja nyky-Eestläf
•V
'<< t—1*1
Sup^riorissa, Wis.'ilmestyvä veljeslehtemme Työmies-
Eteejrpäin viettää, kesäkuun lopussa suurin juhlallisuuksin
■ 6HKvi»)tfspiivää^ kunniaksi kokoon-
tuvat lehden isännät ja emännät — lukijain ja tilaajain edus-
tajat^^- yhtiökokoukseen mikä pidetään Mesaba Parkissa,
Ä^nn^i lauantaina^ Kesäkuun 29 pnä. Saman päivän iltana on
• mainitussa paikassa' erikoiset juhlatanssit ja sunnuntaina,
kesäÄtmn 50, päivänä — myös samassa paikassa — varsii^ai-
hen/^vuotisjuhla,- mihin odotetaan paikkakuntalaisten li-
säksiTjuhlavieyaita kautta Yhdysvaltain ja Canadastakin.
jäiden juhlien yhteydessä julkaistaan" yhteenlaskien —
todennäköisesti eri osina Työijtiies-Eteenpäin lehden suuri
juhlSnbm^ro.kaöckiaan 60rSivuisena — eli sivu lehden kuta-
kin.^J^Lherikasta vuotta kohti!
l£aikki tämä. tulkitsee sitä suurta lämpöä ja huolenpitoa,
mitä JDyömies-Eteenpäin lehden. lukijat ja kannattajat leh-
delleen osoittavat, Työmies-Eteenpäin lehdellä onkin ollut
näiden vuosien aikana sekä myöljä- että vastatuulta — ja tä-
mä vastatuuli' on ollut melko rajua nykyisin kylmän sodan
olostiji'teissai Mutta sen lukijat ovat seisoneet horjumatta ja
■ ihailtavalla sitkeydellä lehtensä tukena. Mainittakoon, että
heidän oix töyryt, toisinaan järjestää kaksikin kertaa vuo-
dessa^raha^keräyskampanjoita — mutta joka kerta on tarvit-
tava^ahamäärät hankittiu ripeästi ja nurisematta tietoisina
siitä; että tämä on ainoa tae työväen itsenäisen lehden säily-
miselle ja edistymiselle. Ilahduttavaa cn myös nähdä se vä-
litön lämpö ja huolenpito, mitä lehden lukijat, asiamiehet ja
kirjeenvaihtajat pyat Työn(uW-Eteenpäin lehdelle, antaneet
60-yuotisjuhlien järjestämisessä ja lehden juhlanumeron vai-
mistamisssa. ■ ' v?
f Meidän lehtemme -r- ja 'uskomme Vapauden lukijakun-
nan yhtyvän siihen Varauksitta — haluaa esittää sydämellisen
onnentoivotuksensa Työmies-Eteenpäin lehdelle tämän suu-
rinierkityksellisen nierJchäpäivän, 60-vuotispäivän johdosta.
Md haluamme onnitella Työmies-Eteenpäin lehteä siitä ar-
vokkaasta työstä mmkä se on suorittaa vaiherikkai-
deo vuosienaikanasikäläisten kansalaistemme yhdyssiteenä,
tiepr^nayttäjänä ja' ynteisenä" puhemiehenä täyteläisemmän
elättiän saavuttamiseksi niin .aineellisesti kuin henkisestikin.
• Vakamuksellisena työväenJehtenä Työmies-Eteenpäin on
näiden vuosien aikana puolustanut ja edistänyt ihailtavalla
tavalla Yhdysvaltain kansan ja koko maan .parhaita etuja.
Olemmeerikoisella ihastuksella seuranneet sitä rehtiä ja sa-
maila juj|neaa; taistelua,^'mita;::Työmie^Eteenpäin'.' on viime-
vuosina käynyt Yhdysvaltain kansallista mainetta niin pal-
jon alentanutta mccarthyismia vastaan, sekä toisaalta kan-
salaisvapauksien ja vähem puoLestai
Tukemalla; jatkuvasti amerikkalaisten parhaimmiston taiste-
lua tauhan säilyttämisen puolesta; avustamalla 30-luvulla ja
sen jälkeen työttömien taistelua elinmahdollisuuksiensa säi-
lyttämisen hyväksi; antamalla tukensa ammattiyhdistysliik-
keen järjestämiskampahjoille parempien palkkojen, lyhem-
män työpäivän ja" parempien työolosuhteiden saavuttamisek-
si; antamalla varauksettoman tukensa taistelulle sosiaalisen
huollon parantamiseksi,'jonka perusteella on saatu eläkkeet
ja muut sosiaalisen turvan edistämiseksi laaditut lait; avus-
tamalla farmarien" oikeutettua taistelua > toimeentulomahdol-
lisuuksiensa parantamiseksi; vain muutamia esimerkkejä
maMtaksemme, Työmies-Eteenpäin lehti on koko 60-vuoti-
sen toimintansa ajan edistänyt ja auttanut kaikkea sitä, min-
kä johdosta amerikkalaiset yleensä ovat nyt oikeutetusti yl-
peitä maastaan; Työmies-Eteenpäin lehti on tähän mennessä
kantanut leiviskänsä niin hyvin, että sen lukijoilla ja ystä-
villä, sekä sikäläisillä kansalaisillamme yleensä on todella
ilon ja juhlatunnelman aihetta tänä merkkipäivänä.
Taistelu sanavapauden ja itse totuudenkin puolesta on
nykyoloissa jäänyt yhä suuremmassa määrässä työväenleb-
tien, kuten Työmies-Eteenpäin erikoisvelvollisuudeksi. Nyky-
tilassa onkin-työväenlehtien, niiden toimitsijain ja kannatta-
jäin edesvastuu suuri se,ulottuu työväen välittömien etu-
jen puolustamisesta myös koko kansakunnan parhaiden etu-
jen edistämiseen.;Rehellisten lehtimiesten ja lehtien tehtävä
näinä ankeaa aikoma, jolloin maailmassa, ratkaistaan kysy-
mys sodasta ja rauhasta, siis loppukädessä koko ihmiskun-
nan säilymisen mahdollisuudesta, on todella suuri ja vastuul-
linen. Me olemme iloisia siitä että ^Työmies-Eteenpäin on
•täyttänyt kunnialla tämänMn vaatimuksen.
Olisi väärin »jättää huomioonottamatta sitä-läheistä ja
kumpaakin osap iplta auttamitta hedelmällistä yhteistyötä
mikä-omnäiden \ uosien aikana vallinnut Työmies-Eteenpäin
lehden ja Vapaut en välillä; Me olemme kiitollisia ja ylpeitä
siitä avusta ja tu $ta mitä Vapaus on aina sitä tarvitessaan
saanut Työmies-Eteenpäin lehdeltä. Työmies-Eteenpäin on
osoittautunut, ei vain hyväksi, vaan myös luotettavaksi ys-
täväksi ja toveriksi, johon työläiset, farmarit ja muuj, pik-
kueläjät ovat tottuneet luottamaan niin jäällä Canadaäsa
kuin Yhdysvalloissakin. Säilyköön ja kehittyköön edelleen
tämä yhteistyö tulevien vuosikymmenien aikana.
vrv\'T&nä.vmerk%ipäivänä''.ine:- haluamme onnitella Työmies-
Eteenpäin toimitsijoita; toimitusta ja johtokuntaa, lehden ny-
kyistä työhuonekuntaa, lukijoita ja kannattajia sekä ennen-
k^Ukkeä sen kaukonäköisiä perustajia siitä ansiokkaasta työs-
tä, mitä he ovat lehtensä, avulla ja välityksellä tehneet, ei
vain Yhdysvaltain työväenliikkeen ja työtätekevän väestön-
osan hyväksi, vaan myös koko maansa, Yhdysvaltain raken-
tamiseksi ja kehittämiseksi sekä ihmiskunnalle tärkeän rau-
hanasian hyväksi!
, Sydämellinen onnittelumme päivän sankarille sen suo-
rittamasta arvokkaasta työstä!
Parhaat onnentoivotukseöutie'iTyömiesrEieenpäin lehden
toiminnalle edelleen! . ,
Kuluneen 60 vuoden aikana saatujen suurten myönteis-
Noin 70; km Helsingistä,etelään
■Suomen lahden toisella rannalla on
virolaisten, Suomen lähiminän suku-
laiskansan,, pääkaupunki Tallinna.
Kirkkaalla . ilmalla Tallinna näkyy
Helsinkiin ja samoin Helsinki nä-
kyy Toorap»*an muureille ja vaikka
lisäksi Tallinna on lähes .Helsingin
kokoinen pieni Suurkaupunki, se on
nykysuomalaiselle, varsinkin nu*o
renimalle polvelle, jäänyt syrjään
matkailun valtaväyliltä ja niin ollen
kutakuinkin vieraaksi ja tuntemat-
tomaksi.
Kun matkailija, joka jo. ennen so-
tia on käynyt Virossa, nyt.saapuu
esimerkiksi Leningradista käsin
Tallinnan asemalle, kohtaa häntä
vanha tuttu Jiäky asemataloineen ja
asemapuistoinecn. Rautatieaseman
nimi vain on asema talon päädyssä
sikäli kaksikielisenä,: että Tallinh-
nimen alla on sama nimi myös ve-
näläisin kirjaimin, mutta väkijou-
kon suusta kaikuu tuttu viron kieli;
Kun lähtee kaupunkiin, huomaa sa:.
man kaksikielisyyden kuin aseman-
kin nimessä kaikkialla, sillä liikkei-
den ja julkisten rakennusten nimet
jä mainostekstit ovat rinnakkain vi-
ron -ja Venäjän, kielisinä.
Tallinnan kaupunkikuvassa an
sen keskeinen osa tuttua, sillä kes-
kustassa sijaitseva historiallisesti
arvokas ja kaunis Toompean vanha
linnoitusalue on säilynyt sotien
melskeissä melkein ehjänä paria;
kolmea* kohdetta lukuun ottamatta.
Sen sijaan uudemman kaupungin
;^.a u.i «raiia osuiaan muuttunut
cokonaan, sillä sota tuhpsi 47 pros
caupungin rakennuksista maan ta-
salle. Näiltä osin on kaupunki ra-
cennettu uudelleen samalla kun on
oikaistu ja levennetty katuja sekä
istutettu kaupunkia halkovia puisto-
vyöhykkeitä.
Viron historia ' sivuaa paljossa
Suonien historiaa, mutta Virolla on
myös paljon ja varsinkin kovia ai-
koja, joita veljeskansa Suomi on
saanut seurailla vain jonkinlaisena
sivustakatsojana. Viron ja sen pää-
kaupungin Tallinnan muinaisuus
peittyy tarujen hämärään. Maail
man kartalla esiintyy Tallinna sa-
manaikaisesti Turun kanssa ensi
kerran vuonna 1154, jolloin arabia-
lainen maantieteilijä Abu Abdallah
Muhammed Idrisi julkaisi kuuluisan
karttansa sekä samalla ensimmäisen
Baltian ja Suomen maantieteen.
Tässä kartassa Tallinna on merkitty
«''»''»va-nimisenä, minkä nimen seli-
tetään liittyvän virolaisten muinais •
tarujen sankarin Kalevan nimeen.
Kun tanskalaiset valtasivat kaupun?
gin kesällä 1219, alkoivat he nimit-
tää sitä Revaliksi (Rääveliksi) kau^
pungin vieressä sijainneen vanhan
Rävalan kylän mukaan, mutta paik-
kakunnan virolaiset sen sijaan ryh-
tyivät nimittämään tanskalaisten ra-
kentamaa linnoitusta ja sen suojaan
kohoavaa kaupunkia Taanin linnak-
si josta sittemmin muotoutui nimi-
Tallinna.
Kuten jo Tallinnan vanha nimi
Koluva liittyy vanhaan tarustoon,
niin samoin liittyvät taruston piiriin
kaupungin monet paikannimet, ja
tallinnalaiset kertovat niistä mielel-
lään. Toompean mäellä sijaitsee
mm. vähäinen kukkula, jolla on ni-
mi Lindanisa (Lindan nisä). Tämän
kerrotaan syntyneen siitä, että Ka-
levan kuoleman jälkeen Linda, hä-
nen puolisonsa, ryhtyi kantamaan
kiviä hänen hautakumpuunsa. Mut-
ta Lindan tuodessa Viimeistä kivi-
kantamusta esiliinassaan sen nauhat
katkesivat, kivet putosivat maahan
ja Linda vaipui uupuneenapa itkien
kivelle. Tämän myytillisen aiheen
mukaan on paikalle pystytetty ku-
vanveistäjä August VVeizenbergin
muovailema pronssinen veistos It
kevä Linda. Edelleen taru kertoo,
että Lindan kyynelet virtasivat lä-
heiseen laaksoon ja niistä syntyi
Viemisten järvi, josta kaupunki nyt
saa vetensä. Lindan onnettomasta
Kohtalosta suuttui laakson ja Yle
misten järven haltiaukko kaupun-
gille niin leppymättömästi, että uh-
kasi hukuttaa kaupungin Ylemisten
järven vedellä heti kun se' tulisi,
valmiiksi. Tämän vuoksi järven hal-
tia kysyy tavan takaa-kaupungin
portinvartijalta, että joko kaupunki
on valmis, mutta hänelle vastataan
aina kieltävästi, koska kaupunkia
rakennetaan yhä, eikä se tule kosr.
kaan valmiiksi.
"Kaupunki oli aluksi hyvin pieni
käsittäen vain nykyisen ^oomggan
mäellä sijaitsevan sisemmän linnoi-
tetun alueen,'ja se oli muurilla ym-
päröity. Mutta kaupunki laajeni
pian tämän vallanpitäjien aluetta
ympäröineen muurin ulkopuolelle,
jonne syntyivät käsityöläisten ja
hansakauppiaiden kaupunginosat 28
hehtaarin alueelle, useat talot aivan
vanhan muurin kylkeen rakennet-
tuina. Myöhemmin tämä uusi ja laa-
jempikin osa ympäröitiin muurilla
ja molempiin muureihin sijoitettiin
yhteensä 28 tykki- ja tähystystornia,
joista nyt on jäljellä noin puolet,
mutta torneja ja muureja restauroi-
daan jä pystytetään uudelleen, ja
-työ on parhaillaan käynnissä;:
l. Monilla 'torneilla on: hauskat, ni
m^t ja. niihin liittyy erilaisia kas-
kuja; Kuuluisin lienee 1300-luvulla
tähystystorniksi rakennettu pyöreä
Pijtkä Hermanni, jonka läpimitta ori
9,5 m ja korkeus' meren pinnasta
lujciennoui 100 m. lomin jalustas-
sa; qn (osittain (kallioon hakaituna
vanha keskiaikainen vankila, jossa
ei; ole yhtään ovea eikä ikkunaa;
vangit laskettiin sinne 20> ni kor-
kealla oJ^vaal..to?;nij^^
lupkun kautta. Paksu, il^xgareetta
.aas on ^tyypillinen pyore^ tykkitor-
wt joka; on rakennettu tykkien, käy-
täntöön u>lon aikoihin 1500^1uyuri
aliissa. Sen läpimitta on 24 m ja se
sijaitsee Suuren Rautaportin vieres
sä, kaupungin ulommassa muurissa.
Suurir Rantapprtti tuli kuuluisak-
si jo aikaisin keskiajalla, eräänlai-
sista kauneuskilpailuista: To)ikok.
1 pnä astui tuosta, portista aina ulos
hilpeä kulkue, joka, karnevaalime-
nQin_qli valinnut ^ensin ns. toukbr
kuun kreivin, ja tämä taas puoles.
taan valitsi itselleen Upil&okuun
kreivittäreksi omasta mielestään,
kauneinjman. tallinnalaisen, naisen;
ja niin lähdettiin riehakkaana kul-
kueena juljlinjaa.n tap^^^^
katua pitkin Suuxeeii Kiljtaan. H^us,-
ka tarinansa' oa myös Pak&ua Marr.
gareettaa hieman, vanhemmalla tä-
hystystorailia, jonka tallinnalaiset
tuntevat nimeltä Kiekk in de Kökk
(Kurkistus keittiöön). Kun torni
on niin Jcorkea. niin vanhat kunnon
tallinnalaiset väittivät, että vartios-
sa olevat sotilaat kurkistelivat sen
tähystysaukoista muurin juurella
olevien kasityöläisasuntbjen savu-
piipuista sisään nähdäkseen, mitä
Ainakin 33 maata
faheliää filmejä
Moskovaan
Kesäkuun puoliväliin mennessä oli
33 maata ilmoittautunut Moskovan
elokuvafestivaalille. Nämä maat esit-
tävät festivaalilla kokoillan näytel
mäelokuvia. Lisäksi osallistuu 10
maata lyhyemmillä f ilmeillä .
Puola esittää Czeslaw ja Ewa Pe-
telskin ohjaaman Mustan siiven.
Puolan valtuuskuntaan kuuluvat
mainitut ohjaajat sekä Alexander
Ford ja Jerzy'Kawalerowlcz ym. oh-
jaajia. Kiinan Kansantasavalta esit-
tää Liekki syttyy-nlmisen elokuvan.
Norjasta tulee -toista maailmansotaa
esittävä dokumenttikuva. Kreikkalai-
nen chjaaja John pontes tuo festi-
vaalille Kädet-nimisen symbolisen
elokuvan, joka on vailla perinteel-
listä juonta ja tekstiä, mutta varus-
tettu musiikilla, joka "puhuu rau-
han- ja kansojenvälisen yhteisym-
märryksen puolesta".
Lukuisat neuvostoliittolaiset jär-
jestöt, mm. ystävyysjärjestöjen liit-
to, rauhankomitea, elokuvataiteili-
joiden liitto ja lehtimiesliitto ovat
ilmoittaneet, että ne ovat halukkaat
jakamaan omat palkintonsa festi-
vaaliin osallistuville elokuville.
Moskovassa' ori alkanut * lippujen
ennakkomyynti festivaalin tilaisuuk-
siin. Kysyritä on osoittautunut huo-
mattavasti tarjontaa suuremmaksi.
Tornien muureissa on, paitsi tähys-
tys- ja ampumareikiä, myös parvek-
keen tapaisia hieman ulkonevia au?
koja, jotka sijaitsevat aina muurin
ulkoseinässä, ei Jcoskaari kaupungin
puoleisessa sisäseinässä: Näistä au-
koista varusväki suoritti tarpeensa
muurin ulkopuolelle.
Kaupungin ulommalta muurilta
johtaa sisemmän muurin luo kaksi
tietähpitkä jalka ja Lyhyt jalka.
Nämä tiet ja portit on siten järjes-
tetty, että jos vihollinen sattuikin
pääsemään ulomman muurin portis-
ta sisälle, ei se silti päässyt levit-
täytymään kaupunkiin, vaan hyök-
kääjien pii kuljettava muurien muo
dostamassa solassa siten että kilpi
oli vaihdettava oikeaan käteen ja
lyömä: tai heittoase vasempaan, kos-
ka sisemmän linnoituksen puolus-
tajat olivat oikealla olevan sisem-
män, muurin päällä ns. Uexkyllin
tasanteella, josta satoi nuolia, kei
häitä ja kiviä, ja vetäytyvät joukot
taistelivat; vielä puolustustaistelua
edessä, solatiellä. Se oli sen ajan
sotataitoa- ' '■•■'-<■
Sisemmän linnoituksen keskeisin
rakennus on Tuomiokirkko, joka
mainitaan ensi kerran jo vuonna
1233. Myöhemmin se on moneen
kertaan uusittu ja aina suurennettu
Sen voimakasmuotoinen barokki-
tyylinen länsitorni valmistui 1779.
Kirkkoa ympäröivät entisten läänin-
herrojen talot. Yhden pienen kivi-
rakennuksen kirkon lähellä arvel-
laan myös olevan vielä peräisin
1200-luvulta. Tuomiokirkon lattian
alla ovat haudattuina mm. Pontus
de la Gardie ja hänen puolisonsa,
Juhana 111 tytär Sofia Gyllenhjelm
sekä monet muut Suomenkin histo-
riassa mainitut henkilöt. Kirkon
pääoven edustalla on .valtaisan suu-
ri yhtenäinen kivilaatta, joka on kir-
joituksin varustettu. Siitä kerrotaan,
että sen on kustantanut haudalleen
muuan huikentelevainen aatelinen
tultuaan tunnonvaivoihin siitä, että
oli tehnyt niin monta naista onnet-
tomaksi, * ja hän ■ toivoi saavansa pe*
lastuksen sielulleen sillä, että kaikki
kirkossa kävijät kulkevat hänen
kuolemansa jälkeen hänen ruumiinV
ruokaa keittiöissä .valmistettiin, -sa yli. Edellä mainitulta Lyhyen ja
lan tieltä erkanee sokkeloinen Kum
mituskuja, joka puolestaan kertoo
keskiaikaisen munkin • jai: .kauniin
nunnan synkän tarinan. <.
Tuomiokirkon alttaripäätyyn osui
sodan aikana pommi. Koko kirkkoa,
samoin kuin sen kalleuksia, restau-
roidaan parhaillaan; Tässä yhtey-
dessä mainittakoon, että Tallinnassa
on tällä hetkellä 17 jumalanpalve
luksissa { käytössä olevaa kirkkoa,
mutta kirkko ei ole-valtion laitos,
vaikkakin valtio entisöi kuuluisia;:
ja arvokkaita "Vanhoja kirkkoraken-
nuksia ja huolehtii niistä rakennus-
taiteellisina ja historiallisina kult-
tuurimuistomerkkeinä..
Tallinnan vanhasta historiasta ja
sen muistomerkeistä voisi, kirjoittaa
paksun kirjan, niin paljon niitä on.
Mainittava olisi keskiajalta peräisin
oleva Raatihuone, jonka seinään on
muurattu vanhat häpeäpaalun lait-
teet: Raatihuoneen vastapäätä torin
toisella puolella on vanha talo, jossa
sama apteekki on toiminut 500 vuot
ta; läheisyydessä ovat lisäksi vanha
Pyhän Hengen kirkko ja vanhat eri
kiltojen talot. Lisäksi on matkaili-
jan syytä nähJä Piritan mahtavat
luostarinrauniot sekä kesäinen Kat-
riinan laakso (Katriinan orko), sen
puistot kuvapatsaat, joutseniani-
mikko ja lasten huvipuisto. Lasten
talon edessä on suuri huoneen ko-
koinen graniittijärkäle, jonka jää-
kausi on aikoinaan vienyt Suomesta
käsin. Edelleen on syytä, nähdä vi-
rolaisten arkkitehtien ja insinöörien
suunnittelema mahtava konserttila-
va meren kaltaalla. Siihen mahtuu
yhtaikaa 20.000 esiintyjää ja sen
akustiikka on moitteeton. Äänen
toistajana ja kaikupohjana toimiva
katto ei ole kuvun muotoinen, vaan
alaspäin kupera ja vaijerien varas
sa riippuva. Sen katsomoon mahtuu
100.000 ihmistä. Aivan liikuttavaa
on sivullisenkin havaita se pieteet-
ti, jolla koko Viron kansa huolehtii
kansallisesta kulttuuristaan ja sen
muistomerkkien vaalimisesta.
Yhteisfoiminf
Port Arthurin ju
CSJ:n ipktn ja SCÄULai Uittoloimiktmnjm yhitehian suutk
juhlakomitea on lähettänyt "Cariadah Bubmalaiaion XXIV
Suur juhlien" yhteydessä Port Arthurissa laman'viite vaihteen f
aikana ^d^vfate^^uirtajakokouk^Ue^^ ^hdote;':;;1
taan kaikkien kar«al?»is*emrno yhtolslon, iaui»|- jia urhellujuhr
aen järjestämistä, "niin pian kuin mahdollista".
Korostaen fdustanaiensa järjestöjen -nimissä;' että '%ne -'
olemme valmiina yhteistoimintaan", mainitun' juhlalcomitean '
sihteeri W. D. Böhm esiliää Pori Arthurissa, pideittävällo ko-
koukselle lähettämäaaäan kirjeessä seuraava^: - "v
Kesäk. 24 pnä, 1963
Canadan Suomalaisten '
XXIV Suurjuhlien
Edustajakokoukselle,
314 Bay St.,
Pori Arthur, Ontario.
Hyvät Ystävät,
Tänä vuonna on jälleen kahdet eyi
suurjuhlat Canadan suomalaisilla
— teidän Port Arthurissa ja CSJ:n—
SCAUL:n Torontossa. Molemmat an-
tavat suuren hyödyllisen vaikutuk-
sen Canadan kulttuurin kehitykselle
ja tuhansia Canadan suomalaisia
saapuu näihin kumpaankin suureen
juhlaan.
CSJ:n Toimeenpaneva Komitea ja
SCAUL:n Liittotoimikunta toivoisi-
vat että teidän edustajakokouksenne
hyväksyisi ajatuksen että tulevaisuu-
dessa Ja niin piak kuin mahdollista
voitaisim järjestää yhteiset laulu-
ja urhellujuhl&t.' Me kaikki tiedäm-
me että"näist& juhlista tulisi merk-
kipylväs Cjahadän Suomalaisten
kulttuurihistoriaan:
Meidän pitäisi jiähdä se, että mei-
dän jäsenemme sopivat yhteen yksi-
tyiselämässä jä on olemassa esimerk-
kejä, että tällaiset suuret kulttuuri^'
juhlat voidaan järjestää yhdistetty!-
nä, huolimatta aatteellisista katsan-
tokannoista v:joikh'' tietenkin eriävät. •
CSJ:n tpk.ri ja SCAUL:n Liitto-
toimikunnan;- puolesta haluaisin lau?°
sua että me,olemme valmiit yhteis-
toimintaan. ' < ■
Jubla^erveisin,
W. D.Bohm, sihteeri.
: »
ten kokemusten perusteella
voimme luottamuksella katsoa
lehtien tulevaisuuteen ja val-
mistua siihen, että 15 vuoden
kuluttua vietetään Työmies-
Eteenpäin lehden 75-vuotispäi-<
vää!
Globke oikeuteen
natsirikoksista
'Berliini. — Saksan demokraatti
sen tasavallan korkein oikeus haas
toi viikko sitten maanant. L-saksan
valtiosihteerin Hans Globken Itä
Berliinin oikeuteen. Oikeudenkäynti
alkaa heinäkuun 8 päivänä ja Glob-
kea syytetään natsiajan rikoksista.
Niin kuin muutamia vuosia sitten
oli asianlaita entisen pakolaismiriis-
terin Theodor Oberländerin tapauk-
sessa, pidetään oikeudenkäynti nyt-
kin syytetyn poissaollessa. Oberlan-
der erosi virastaan Länsi-Saksassa
pian oikeudenkäynnin jälkeen nat-
silaisen menneisyytensä, vuoksi.
Globke ei Ilmeisesti myöskään ota
haastetta vastaan.
Itä-saksalaisen uutistoimiston AD-
N:n mukaan haaste lähetettiin pos-
tissa Globkelle. Saksan demokraatti-
sen tasavallan viranomaiset ovat jo
aikaisemmin julkaisseet pidätysmää-
räyksen .hä/itä vastaan.
Haasteen~mukaan Globke on Hit-
lerin ajalla syyllistynyt toimenpi-
teisiin,, jotka ■ovat johtaneet miljoo-
nien 'juutalaisten / joukkomurhiin.
Atomit ja aiyot
Veterans. Administration Hospita-
lin lääkärit Sepulvedassa, Califor-
niassa, käyttävät radioaktiivisia
-»torneja'' päästäkseen sielullisten
sairauksien ongelmien jäljille.'Tiet-
tyihin kemikasleihin lisätään radio-
aktiivista fosforia, .jolloin niiden
monimutkaisia kemiallisia ja bio-
lpgisi» muntbksia ja. toimiritoja voi-
daan seurata elävässä ruumiissa.
Suurin mielenkiinto kohdistuu
erään luonnollisen aineosan, seroto-
niinin toimintaan. Serotoriiini näyt-
telee .melkoista osaa keskushermos-
tossa,
IINOISTA, MUSTIKKASADOSTA JA
LOPUKSI POHJOLAN KALANSAALIISTA
Pienelle intiaaniheimolle Coquitlamissa, British Colum-
biassa on vihdoinkin saatu: sähkövalot ja joitakin muita
vähäisiä parannuksia, jotka luvattiin sille .likaisemmin tänä
vuonna sen jälkeen kun reservaatiolla sattui väkivaltainen
kuolema, josta syytettiin reservaatiolla vallinneita primi-
tiivisiä olosuhteita. Nyt voi mrs. Rosie Johnkin lukea kir-
jaansa sähkölampun valossa. — TNS-kuva.
Timmins; — Ilmoista onkin paras-
ta kirjoittaa heti näin alussa, ettei
vain unohdu. Eipä niitä yleiset uu-
tisetkaan paljoa meidän ilmoistam-
me huutele joten on parasta että
tiedottaa, nain omintakein.
Kun luonto on tänne pohjan pe-
rukalle kesää tehnyt niin siinä on
täytynyt käyttää kaikenlaiset ilmat
ja ilmanpaineet. Oli jo lämpimät
kesäiset ilmat, joten olisi luullut
ettei kesän tulossa sen enempi vai-
keuksia olekaan. Vaan ei se kesä
niin vain mutkitta tullut. Pohjolan,
kylmä pahahenki sekoitti kaiken
kesän ihanuuden kun 20 pnä rupesi
puhaltelemaan kylmää- tuultansa;
roiski ensin jääkylmää vettänsä,
sitten muutti lumeksi ja kaiken
kukkuraksi paasasi rakeita kuorma-
kaupalla, joten olisi luullut joulun
olevan ovella eikä juhannuksen.
Nyt kuitenkin on pohjan pahahenki
joutunut pakenemaan pohjoisnaval-
le ja uskon, ettei se uskalla tulla
tänne kurkistelemaan ennen syksyä.
Tänään tiedotettiin 90 astetta läm-
mintä, Kaikista luonnon oikuista
huolimatta näytää tulevan oikein
hyvä miistikkavuosi. Tein tänään oi-
kein erityisen tutkimusmatkan met-
siin ja erinäisille mustikka-alueille
ja sato näyttää tulevan erityisen hy
vän. _ ■■■ • ■; .". -.■
Sitten kun ne isot laulujuhlat
siellä Toronton Tarmolassa on ohi,
niin juuri silloin juhlien jälkeen on
täällä Pohjantähden alla paras mus-
tikka "harvesti", joten voi kääntää
auton nokan pohjoista kohden ja ke-
säloman päätteeksi täyttää autonsa
mustikoilla. Laajat ovat mustikka-
ni'
alueet täällä pohjantähden alla.
Juhannusjuhlat' oli meilläkin.
Osaston kdntälle kokoonnuttiin
vaikka ei toiiri 'suuren suurena jouk- (>
kona. tSielläv^nuisteltiin kuinka en-
nen he itse ja ^heidän poikansa ja ,f
tyttärensä, koej^livat kuntoapn -ur^f
heilien näillä kentillä. Sauna on vie- -
lä jälellä sen ajan muistoineen j»;,K ;.
saunassa onkin vielä hyvät löylyt. :^
No niin siirrymme sitten toisiin
asioihin, eräisiin elintärkeisiin ky -
symyksiin etenkin meille kaikille
vanhoille. Kaupunkimme lehdessä
oli tässä hiljattain toimituskirjoi tus ; i
jossa tehtiin laajasti selostusta ru
manialaisesta H3 lääkkeestä jota on
otettu kokeilun''alaiseksi Toronton
taholta. Lehti selitti, että siellä on
valittu 65—90 vuoden ikäisiä henki-
löitä kokeille kaikkiaan noin 600
henkilöä. Tässä vain lyhennettynä
kertaan mitä Jehti arveli siitä. Jos
lääke tekee .vaikutuksensa ~ täällä
vehnän ja muuten hyvän voinnin
maassa, kuten se tekee kuulema
siellä Romaniassa niin kaikki van-
hat nuorenee, niin, että 75-vuotiaat
miehetkin voivat hakea itsensä kai-
vantoihin töihini- sillä lääkkeen vai-
kutuksesta ihmisikä jatkuu 50—100
vuoteen. Oh boy, sitä lääkettä pi-
täisi tämänkin ukkelin saada jo
pian, sillä tämä ensimmäinen sata-
vuotissuunnitelma lähenee hurjalla
vauhdilla, joten toinen sata vuotta7
elinikää ei* ölisr pahitteeksi.
Kuten on jo visseistä lähteistä
tiedotettu, .Hollingerin kultakaivan-
to suljetaari ja f;500 miestä joutuu
työttämien armeijaan, joka on ikävä
(Jatkuu sivulla 4)
- i
Vastarannan kiisket jarruttamassa
MAINE: omituinen -hyödyke jos-
ta helpommin pääsee nauttimaan
kuolemalla oikealla hetkellä.
Maailma on menossa hiljaa, mutta
kuitenkin lupaavalla tavalla kansain-
välisen ilmapiirin seestymistä kohti.
Toivokaamme/että tämä Karibian-
meren kriisin jälkeen a litunsa saanut
suunta jatkuisi ja nopeutuisi.-"
Yhtenä viimeisenä esimerkkinä
tästä on Moskovan- ja Washingtonin
välillä allekirjoitettu sopimus "kuu-
man linjan" avaamisesta mainittu-
jen kaupunkien välille niin. että sota
ei pääse syttymään väärinymmärryk-
sen perusteella. .
Pinnallisesti katsoen tämä ei tun-
nu niinkään tärkeältä seikalta. Mut-
ta kun muistetaan, että Yhdysval-
tain strategisten ilmavoimien pääl-
lystö oli kerran. hysteerisen pelon
vallassa sen vuoksi kun tutkan pe-
rusteella näytti, että jotakin oli tu-
lossa — ne olivat kuulema^lintuja —
POhjois-Amerikan mannerta kohti!
Tai palauttakaamme mieleemme, et-
tä Neuvostoliiton .viranomaisilla' ei
voinut olla tietoa siitä, oliko Powers-
In kone varustettu ydinaseilla vaiko
valokuvauskoneilla..
8ellaisissä tapauksissa voidaan hel-
posti tehdä vikalaskelma — mikä voi-
si Johtoa-ydinasesodan alkamiseen ja
siis satojen miljoonien ihmisten tu-
hoon muutaman tunnin - kuluessa.
Tällaisten "vahiinkojen" välttämi-
sen kannalta voi "kuuma linja" olla
hyödyksi. Silloin voidaan näiden
maailman^ johtavien pääkaupunkien
välillä ottaa viivyttelemättä välitön
yhteys . vastuunalaisten henkilöiden
kesken ja siten ehkäistä väärinotak-
sumiin -perustuva tilanne johtamasta,
sotaan.
Meillä on siis syytä tervehtiä tätä
sopimusta "kuuman linjan" avaami-
sesta pienenä, mutta silti tärkeänä
askeleena eteenpäin kansainvälisen
tilanteen huojentamista, kohti. Toi-
vottavasti Moskovassa .pian kokoon-
tuvat kolmen johtavan maan kor-
kean - tason, edustajat löytävät uusia
sopimuskohteita —- erikoisesti ydin-
asekokeiden lopettamiseksi . ikuisiksi
ajoiksi niin ilmassa ja avaruudessa,
kuin -maan päällä, madQ uumenissa;
ja veden alla. .
Ydinasekokeiden lopettamispäätös
voitaisiinkin käsittääksemme alle-
kirjoittaa jo miltei yhtä helposti
kuin äskettäin allekirjoitettiin sopi-,
mus "kuuman linjan"..avaamisesta,
ellei olisi niitä vastavirran kuskeja
jotka,, vastustavat kynsin ja hampain
ycunkoeklelfosflpimuksen.' allekirjoit-
tamista.
Pantakoon myös merkille >— sillä
tässä ei auta tosiasioiden kiertämi
nen —. että nämä voimakkaat vaste'
virran kiisket ovat Yhdysvaltain
hallituskoneiston hyvin tärkeissä
paikoissa. ^
Meille kerrotaan, että Yhdysval
tain oikeistopiirien mielessä on edel-
leenkin vain "osittainen" ydinkokei-
den kieltäminen. Vissit sotaiset ken-
raalit ja senaattorit haluavat nimit'
täin jatkaa ydinaseiden kokeilua ai-
nakin maan uumenissa. Heidän to-
dellisena tarkoituksenaan' on jatkaa
kokeiluja mielensä mukaisesti missä
tahansa ja milloin tahansa. Mutta
yleisen mielipiteen painostuksen joh
dosta nämä äärioikeiston miehet
ovat sentään jo siksi "jalomielisiä"
että suostuisivat osittaiseen ydinase-
kokeiden kieltoon —-tämä sitäkin
suuremmalla syyllä kun he tietävät,
ettei Neuvostoliitto • osittaiseen kiel-
toon suostu.
Max Frankel-niminen kirjeenvaih-
taja-kertoi muutama viikko sitten
Washingtonln kirjeessään, että itse
Yhdysvaltain hallituksessakin on täs-
sä asiassa kahdenlaista ilmaa. Hän
sanoo Yhdysvaltain hallituksen "ole-
van kovan painostuksen kohteena
eräistä sotilaallisista ja tieteellisistä
piireistä, jotta (USA) ei saisi luo-
pua kansalliseduista varustelukilpai-
lussa* Hallitusta on kehoitettu pitä-
mään oikeutenaan sitä, että ainakin
maanalaisia: , kokeita voidaan edel-
leen suorittaa. ' '
"\y-V---v;'v' '•'•".:■ ■■ ■■■'-.■'•'rirr:
Tm ^ 1
Toisaalta? njainlttu kirjeenvaihtaja
sanoo kuitenkiA,. että .presidentti
Kennedy on valmis jatkamaan neu-
votteluja ydinasekokeiden lopetta-
miskiellosta. Hänen kertomansa mu-
kaan presidentti Kennedy "pitää
ydinasekokeita - suurempana riskinä
kuin on se riski, että toinen osapuoli'
-Jatkaisi salassa $okeiluja".
Mr. Frarikel ilmaisee mielipiteen,
että tokko yhdysvaltain senaatti tu-r.
Iisi kan^toyäjistaj. ydinkoekieltosopi-^
musta' ra^ui^aa,n — sillä sellainen
päätös etarvitsee. senaatissa kahden
kolmanneksen enemmistön. Ja hän
leirjoittafr: *1 ■»1 * .
"Vuoden alussa • kolme demo-.
kraattipuolueen senaattoria, joilla on
epätavallisen suuri vaikutus puolus-
tusasioiden käsittelyssä, lähetti pre- .
sidentti Keone^yHe^kirjeen, missä sa-
notaan, et&';he 'eivät tule hyväksy-
mään hallituksen esittämää sopimus- ,
luonnosta ydinkokeiden lopettami-
seksi. Ne miehet — Richard B. Rus-
sell GeorgJastdi;-. 'Henry M. Jackson
VVaghingtonlsta" ja' Stuart Symington
Missourista' ^-' eivät ole muuttaneet
mieltään." ~
Tällaisia suuria vastavirran kiiske-
jä on vielä ydinasekoekieltosoplmuk-
sen tiellä. Mutta toisaalta on myön-
nettävät että^ ntaailman yleinen mle- ;
lipide tulee, ()yhä voimakkaammaksi
ydinasekokeiden • 'kieltosopimuksen
hyväksi. Ja sitä yleisen mielipiteen'
painostusta on lisättävä niin paljon,
että se vie .vastavirran kiisket mukan
naan. — Känsäkoura, <t*'