Sivu 2 Lauantaina, syysk. 14.p. —-' Saturday, Sept. 14, 1963
VAPAUS
INDEPENDENTLABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establiihed Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editörial 674-4265
Published thrice weekly: Tuesdäys, Thursdays.and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West; Sudbury; Ontario; Canada.
• Mailing1 «ddreasl Box 69 ' < < r '1
-■•Advertifiingrates uponapplication, translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post-Of f ice Deparfcment, Ottawa,
and for payment df-, postäge' in C3jW >A
CANADIAN LANCUAGEPHESS
Canadassa:' 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.78 : Lfc3A:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
<■•-■"-' e ? - 3 fck, 2\73 Suomessa: y 1 vk. 10.50 6 kk. '5.75
. Merimiehet ia hekään ui*ion*a
' Vaikka Suurten Järvien merimiesunionin tiimoilla _on-
kin!,vallmnut eräänlaista hiljaiseloa; niin kaikki merkit viit~
taayat kuitenkin siihen, että kulissien, takana on käynnissä
kuumeinen kaupanhieronta, jonka yhteydessä ovat merimies-
ten- etukysymykset jääneet miltei 'kokonaan unholaan,
Palauttakaamme mieliimme '.-.mistä todella on kysymys
ja mihlri eri' piltit nyt 'ilmeisesti pyrkivät: 1
Kuten tunnettuaj Suurten Järvien merimiesunioni jou-
tui Canadassa "kylmän sodan" yJidefei ensimiiiäiseksi .uh-
riksi kymmenkunta vuotta sitten. Se murskattiin suurten
laivayhtiöideii,Vhällitusviranomaisten ja häpeä sanoa, unio-
nistisen liikkeemme oikeistolaisen huippujohdon yhteisillä
voimilla ja yhdysvaltalaisten, uniobyrokraattien. tuella.
Tämän epäpyhän liiton yhteisillä ponnistuksilla päästiin
siis..siihen^ että merimiesten unioni tuhottiin ja tilalle muo-
dostettiin amerikkalaisen äärioikeistomiehen Hai Banksin
johdolla Seafarers' International tlnion, jota silloin ylistettiin
maasta taivaaseen asti.
Tämä kehitysvaihe edustaa Canadan ammattiyhdistys-
liikkeen historian yhtä iikaisinta osaa. Tuskin nikkelityöläis-
ten- union hajoittamisyrityksetkään teräsunionin > johdolla-
Sudburyssa vetävät sille vertojaJ ■._
Sen jälkeen on kuitenkin virrannut paljon vettä siltojen
alitse ja sen tuloksena on Suurilla Järvillä ollut jo useita
vuosia käynnissä uusi valtataistelu nimenomaan Seafarers'
unionin ja sen kilpaili[jaksi perustetun Canadian Maritimes
unionin välillä. Siinäkin taistelussa on annettu huutia meri-
miesten omien etujen huoltamiselle ja tuloksena on meri-
miesten järjestövoiman heikkeneminen ja työolosuhteiden
huononeminen sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.
. Viimeisenä vaiheena tässä kurjassa kehityksessä on työ-
väenvastaisuudestaan tunnetun tuomari T. G. Norrisin ehdo-
tus; että Suurten Järvien merimiesunionit, niin Canadian
Maritimes kuin Seafarers unionikin pantaisiin ainakin väli-
aikaisesti hallituksen valvontaan1 nimenomaan siinä mielessä»
että,.viranomaiset ja heitä auttaneet: unionibyrokraatit pää-
sisivät eroon eilisestä lempipojastaan,. mr. Banksista, jolle
haluttaisiin sanoa: "Mauri on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt
mennä".
"Kaikki vakaumukselliset työväenpiirit, aina Vancou-
verin unioneuvostoa myöten ja mukaanlukien meidän leh-
temme Vapaus, ovat periaatteellisista syistä vastustaneet ja
vastustavat edelleenkin merimiesunioiden alistamista halli-
tuksen kontrolliin. Tämä yksinkertaisesti siksi, että jos meri-
miesunionit alistetaan nyt jonkun syyn — pätevän-tai; epä-,
pätevän, se on'■ samantekevää — perusteella hallituksen koiv
trojliin, huomenna" voidaan menetellä samalla tavalla jolla-
kin^ muulla teollisuusalalla — ja se "veisi ämmattiyhldistys-
liikkeemme todella suureen vaaraan. Mitä tarvitaan on siis
se,-että - Suurten Järvien merimiehet jätettäisiin lopultakin
rauhaan niin, että he voisivat ratkaista omalla tavallaan ja
omalla ajallaan järjestölliset jä muut ongelmansa.
TAISTELUN NYKYVAIHE
"Yleisesti otaksutaan, että liittohallituksen toimesta on
laadittu tuomari Norrisin esityksen mukainen ehdotus laiksi,
jonk^ mukaan Suurten Järvien merimiesuniot tulisivat hal-
lituksen 3-miehisen lautakunnan kontrolliin. On sanottu, että
tämä' lakiehdotus — jota CLC:n presidentti Claude Jodoin si-
vumennen sanoen kannattaa eräällä pikkuvarauksella tu-
lee luultavasti käsiteltäväksi heti kun parlamentti kokoon-
tuii"syyskuun 30 pnä.
Kun canadalaisen Upper Lakes Shipping yhtiön laiva,
Howard L. Shaw joutui viime lauantaina pommiräjähdyksen
kohteeksi Chicagon satamassa, missä se on ollut 75,000-mie-
hiseh Seafarers' unionin boikoton alaisena sen painostuksen
takia minkä alaisena mr, Banks ja hänen unionsa on Cana-
dassa viime aikoina ollut, hiin Canadan valtalehdistön pals-
toilla nousi ikäänkuin yhteisen ohjeen perusteella vaatimus,
että parlamentti on kutsuttava ylimääräiseen istuntoon, jot-
ta;Suurten Järvien merimiesunionit saataisiin heti hallituk-
sen kontrollin alaisiksi.
■ ■■■■ Tässä vaiheessa pääministeri Lester Pearson antoi tiis-
taina tietää, että liittohallitus on esittänyt Washingtonille
protestin mainitun laivan rajäyttämisyrityiksestä, mutta sa-
malla hän torjui vaatimuksen parlamentin, ylimääräisen ko-
kouksen kutsumiseksi, koska Canadan parlamentin päätök-
sellä ei ole mitään vaikutusta siihen, mitä Yhdysvalloissa
tehdään canadalaisille laivoille tai tekemättä jätetään.
Mainita sopii myös, että. Seafarers' unionin kansainväli-
nen presidentti Paul-Hall on sanonut, ettei hänen unionillaan
ole osaa eikä arpaa canadalaisen laivan pommiräjäytyksessä,
josta hyötyvät, hänen lausuntonsa mukaan eniten laivan
omistajat. Samalla mr. Hall arvosteli, Claude Jodoinia selkä-
rangattomuudesta sen vuoksi kun hän on ryhtynyt kannat-
tamaan tuomari Norrisin ehdotusta merimiesunioiden saatta-
miseksi ^hallituksen kontrolliin Canadassa. Mr. Hall on sa-
nonut, että hän tulee kaikin laillisin keinoin tukemaan
unioninsa (mr. Banksin johtaman unionin oikeuksia Cana-
dassa. Jo näitä rivejä kirjoitettaessa, keskiviikkona, on USAn
työministeri Willard Wirtz Ottawassa keskustelemassa Ca-
nadan hallituksen edustajain kanssa Suurten Järvien meri-
miesunionien asioista.
MITÄ ON PINTAA SYVEMMÄLLÄ?
Julkisena salaisuutena on ollut jo pitkän aikaa s*, että
ei vain mr. Hall, vaan Yhdysvaltain uniojohto yleensä on
yrittänyt salaisen painostuksen perusteella saada . mr. Jo-
doinin luopumaan hallituksen kontrollisuunnltelman kanna-
tuksesta. Mikään ihme ei olisi sekään, vaikka samanlaista
painostusta olisi kohdistettu rajan '.'takaa myös liittohallitus-
ta vastaan. • .'.,«'->
Paul Hallin julkaisema terävä lausunto aataa myös pont-
''. VÄSEMPAA PUOLTA A JAMINEM r
PALJASTAA LUON f EEiiNE. Ellette \]
kykene ajamaan tierroikeata puolta. .
osoittaa se seuraavia luonteenominair
suuksia: .
Ohjauksen tarvetta, kosko annatte tien
keskiviivoo ikäänkuin vetoa itseänne
rap?
..^Tosiasioiden pelkoa, koska suorastaan
kammoatte tienviertä
MIKSI SIIS AJAISITTE VASENTA LAITAA?
Etelä-Afrikka
limoilsee itselleen
:ngfannin alueita
Pretoria.. — Etelä-Afrikan pää-
ministeri Hendrik Verwoerd tar-
joutui viime viikolla ottamaan
'hallittavakseen Englannin kolme
Etelä-Afrikassa olevaa territorio-
ta, Betshuanamaan, Basutomaan
ja Svvazimaan.
' Verwoerd sanoi Etelä-Afrikan
olevan valmis ottamaan nämä
maat hallintaansa itsehallinnon
omaavina "Bantustaneina".
Hän teki ehdotuksensa puolueen-
sa Transvaalin osaston kokouksessa.
Hän sanoi tarjouksensa syyksi sen,
että hän haluaa osoittaa näiden alu-
eiden asukkaille, mikä hänen maan-
sa oikea politiikka on.
'Näiden alueiden ja Etelä-Afrikan
väliset suhteet ovat viime aikoina
aiheuttaneet kitkaa Englannin ja
Etelä-Afrikan välillä ennen muuta
poliittisten pakolaisten takia.
Ulkoministeriön edustaja ilmoitti
Lontoossa, että Englannin hallitus
oli toistamiseen julistanut Betshua-
namaan, Basutomaan ja Swazimaan
riippumattomuutta Etelä-Afrikasta.
Häri kieltäytyi sen enempää kom-
mentoimasta Verwoerdin lausuntoa.
Rakennettu kestäväksi. 1,800
vuotta vanha Rooman silta Alcan-
tarassa, Espanjassa on vieläkin
käytössä.
ta huhuille, että George Meany,
APL-CIO:n presidentti; on luokitel-
lut mr. Jodcinin "amerikkalaisvas-
taiseksi" mieheksi siksi, kun CLC on
viimeaikoina antanut kannatuksensa
Canadian Maritimes unionille Sea-
farers unionia vastaan.
Kaiken tämän taustana on kysy-
mys Canadan ammattiyhdistysliik-
keen itsehallintaoikeuksista. . AFL—
CtO:n johto pelkää, että jos Sea-
farers unioni ja "banksilaisuus" tu-
lee Suurilla Järvillä lyödyksi, se voi
antaa* lisää pontta Canadan unio-
nistisen liikkeen riveissä noususuun-
nassa olevalle vaatimukselle, että
Canadan unionisteilla täytyy olla
täydellinen itsehallinta omissa
unioissaan.
•Huolimatta lainkaan siitä, miten
taistelu Suurten Järvien merimies-
unionien kontrollista nyt päättyy,
melkoisella varmuudella voidaan
kuitenkin ennustaa, että taistelu Ca-
nadan ammattiyhdistysliikkeen itse-^
näistymisen puolesta tulee lähivuo-
sien aikana voimistumaan ja kasva-
maan. Tämän kehityssuunnan yh-
teydessä voidaan nähdä monenlaisia
muotoja ja tilanteita, mutta mikään
ei voi sitä estää APL-OIO on-joutu-_
nut jo "teorisasa" myöntämään, et'-
tä Canadan ammattiyhdistysliitot ja
erikoisesti CLG _ -'on itsenäinen am-
mattiyhdistyskeskus Canadassa, ku-
■ten AFL-CIO-on itsenäinen ja var
paa Yhdysvalloissa . . 7', kuten mr.
Meany sanoi CLC:n , perustavassa
kokouksessa 1956. "■■
Mutta käytäntö on aivarr toista
maata". Vielä kesäkuun, 1 pnä 1962
CLC:n presidentti Jodoin joutui pro-
testoimaan Yhdysvaltain uniopo-
moille sekaantumisesta Canadan am-
mattiyhdistysliikkeen sisäisiin asioi-
hin. Mr! Jodoin kirjoitti silloin: "Mi-
nun täytyy_ vakavasti esittää tämä
varoitus — että AFL.— CIO:n kaikki
yritykset sekaantua sääntömääräi-
siin- asioihin, Joissa CLC:11a on tä-
hän asti ollut yksinoikeus, tulevat'
aiheuttamaan kansainväliseen työ-
väenliikkeeseen vaikuttavia, toden-
näköisesti tuhoisaa seuraamuksia."
Tämä kysymys ammattiyhdistys-
lilkkeemme itsenäisyydestä muodos-
taa siis tärkeän tekijän Suurilla Jär-
villä ny t käynnissä olevassa taiste-
lussa, jota seurataan suurella, mie-
lenkiinnolla kalkissa vastuuntuntoi-
sissa työväenplirelssä Canadassa.
ea tie itsenäisyyteen
Brittiläinen Guayana, Etelä-
Amerikan' pohjoisella rannikolla
sijaitseva brittiläinen ; siirtomaa,
Kohotti itsenäisyysvaatimuksen
esille useita vuosia aikaisemmin
kuin monet muut siirtomaat' Aa-
siassa ja Afrikassa; Vuonna- 1953-
saavutti Edistyksellinen kansan-.
puolue voiton vaaleissa ja siitä
asti merkitsi puoftfeen johtajan,
tohtori Glieddir Jiikariih liimi "va-
paustaisteiun symboolfä bVlitiläis-
ien slirtoni^aideil, pffrlösä:"
' Mutta tri' Jagahiii puolueen roh-
kea vasembistolaiSuvsJon °dlheut;1
tanut myös" vaikeuksia Brittilälseu
Guayahan Itsenäisyystaistelulla
sillä Lontoo ei ole'halutes!ItioVut
tamaan valtaa tri |äganin hälB-1
iukselle ja sen vuokäi se'ÖÄ tarttu-
. nut !jok.ais'eeii '' "erimielisyyteen
Brittiläisessä Guayahassäv jh' ai-
van silminnähiävästi tukenut ja
lietsoriut ieVottdmuuksiäKsTellä.1'
Niilipä ; tilantie Britiläis^essä
Guayariassa on Jvakava jä moniiiiut-
kainen 'eikä esimerkiksi f öuhää sfet-
lä puhjenneisiin "lakkoihin" 'ole
lainkaan niin itsestään' selvä jä
suorayiivairieh ' !kuih'': olisi' syyfö
olettaa'. Lyhyt katsaus Brittiläisen
Guayahan vaiheisiin' 10" vuoden
aikana/ osoittaa; mistä oh kysymys
kaukaisessa, nttittä poliittisesti
mielerikiirttoisessä Etelii-Amferi-
kan iriaassa'.' ' ' ' ;
ENSIMMÄINEN VOITTO
JA HAJAANNUS
Keväällä 1953 järjestetyissä vaa-
leissa Brittiläisessä Guayanassa saa-
vutti Edistyksellinen kansanpuolue
ensimmäisen voittonsa. Lokakuussa
samana vuonna Englannin konser-
vatiivit kumosivat maan perustus-
lain ja hajoittivat vaalien perusteel-
la muodostetun hallituksen. Neljän
vuoden ajan maata hallitsi britti
läirielT kuvernööri, kun taas valittu
pääministeri tohtori Gheddi Jagan
ja muut Edistyksellisen kansanpuo
lueen johtajat istuivat vankilassa..
Samaan aikaan kuitenkin eräs
kansanpuolueen johtajista, L. F. S.
Burnham.erosi puolueesta ja perus-
ti vuonna 1955 Kansallisen kansan-
puolueen/Ensimmäisen kerran Brit-
tiläisen Guayanan histQriassa tämä1
puolue esitti rotuohjelman. se asetti
neekeriväestön intialaisia vastaan
— Brittiläisen Guayanan noin 600
tuhantinen väestö on puoleksi näitä
molempia rotuja. Kansallisen karu
sanpuolueen politiikka sai Englan>
nin järjestämään uudet vaalit elo-
kuussa 1957 siinä toivossa, että uusi
rotupuolue perisi voiton. Toive ei
toteutunut. Edistyksellinen kansan-
puolue voitti toisen kerran.
ITSENÄIS Y VSNEU VOTTELUT
Näiden vaalien jälkeen muodosti
itsenäisyyskysymys tärkeimmän1 on-
gelman merkitsiväthän 1950-luvun
loppuvuodet mahtavaa itsenäisty-
misvaihetta siirtomaa-alueilla. Maa-
liskuussa 1960 käytiinkin asiasta
neuvotteluja Lontoossa ja niiden
aikana molemmat Brittiläisen Gua-
yanan puolueet yhdistyivät itsenäi-
syysvaatimuksissa. Englannin halli-
tus ei kuitenkaan suostunut itse-
näisyyden myöntämiseen elokuussa
1961, kuten" vaadittiin, mutta sen
sijaan järjestettiin tuolloin jälleen
uudet vaalit. Niissä Edistyksellinen
kansanpuolue saavutti kolmannen
kerran voiton.
Kahden viime vuoden ajan on
Brittiläisellä Guayanalla ollut ns. si-
säinen itsehallinto. Monet muut
brittiläiset siirtomaat, kuten esim.
Tanganjika ja Uganda, ovat saaneet1
täydelliset riippumattomuudet vuo-
den kuluttua sisäisen itsehallinnon
myöntämisestä ja Kenialle-se on
tarkoitus antaa puolen vuoden mää-
räajan kuluttua. Brittiläisen Guaya-
nan kohdalla on tilanne jäätynyt
sisäisen itsehallinnon asteelle:
Joulukuussa 1961 YK:n yleisko-
kouksen komitea esitti tri Jaganin
pyynnöstä Englannille vaatimuksen
neuvottelujen aloittamisesta itse-
näisyyskysymyksestä ja tammikuus-
sa 1962 ilmoittikin Englannin halli-
tus" neuvottelujen aloittamisesta sa-
man vuoden toukokuussa.
LEVOTTOMUUKSIA l
- Ilmoitusta seurasi välittömästi
uusi juonittelujen kausi. Helmikuus-
sa 1962 alkoi "lakko" Edistykselli-
sen kansanpuolueen hallituksen tä-
lousarvioesitystä vastaan ja Vläkko"
johti vakaviin "ldv^töhiUUksiin
maassa. '■'>« ' '*"
Kysymys ei ollut suinkaan mis-
tään normaalista (työläisten omien
etujensa vuoksi julistamasta lakko-
liikkeestä, sitä todistaa jo se, että
muutamat työnantajat kieltäytyivät
ottamasta työhön henkilöitä, jotka
eivät olleet mukana lakossa. Monet
yhtiöt luovuttivat myös maksutto-
masti autonsa kuljettamaan väkeä
hallituksenvastaisiin mielenosoituk-
siin jne. '
Toinen levottomuuksien kausi ai/
koi tämän vuoden huhtikuussa ja
aiheena oli tällä kerralla työsuhtei-
ta ' koskeva lakiesitys. Tässäkin oli
siis kysymyksessä esiintyminen hal-
lituksen toimenpidettä vastaan. Itse
asiassa työsuhdelain tarkoituksena
oli taata työläisille mahdollisuus va-
paasti valita oma ammattiliittonsa
sen sijaan, että heidän' nykyisin on
pakko kuulua työnantajien valvon-
nassa oleviin järjestöihin. Lakon ja.
sen yhteydessä järjestettyjen mic
lenosoitustem aikana USAn radio ja
lehdet vaativat* päättävien toimenpi
teiden käyttämistä, jotta voitaisiin
ehkäistä "toisen Kuuban" syntymi-
nen. USAn ulkoministeri Dean Rusk
puolestaan kehotti'englantilaista Vir
ka^eljeääri lordi' 'Homea kiimba-
maan,' BrHiläfseii Guayanan iperus-
tusjäin, 'kuten kertoi Times-lehti 29.
'6.1963.,
Kuten vuonna 1962, niin tämän-
kin vuoden "lakot" johtivat mella-
:koihin ja jokapäiväisiin yhteenottoi-
hini.1 Parlamentti otti tauon ja laki-
esitys jäi vahvistamatta. Tällä het-
kellä vallitsevaa tilannetta voita-
neen parhaiten- luonnehtia horju-
vaksi välirauhaksi.
Edistyksellinen kansanpuolueen
hallituksella ei ole oikeutta miio
döstaa maalle asevoimia ja kaikki
maassa olevat sotavoimat ovat eng
lantilaisen kuvernöörin^ määräysval
lässa, jolle siis- jää vastuu tapahtu-
mien kulusta. ■■ :
miellytä Lontoota.1
Pääministeri Jagan on vakuutta
nut, että itsenäinen Guayana voisi
selviytyä, ongelmistaan vaikka niitä
onkin-paljon". Hän-sanoo: — itse-
näisyys antaa meille juridiset väli-/
kappaleet, jotka ovat välttämättö.-
miä järjestyksen ja turvallisuuden
palauttamiseksi. Mutta ongelmam-
me ei ole vain-kysymys oppositios-
ta eikä vain Lontoo sekoita meidän
toimenpiteitämme. Tähäqnon vielä
lisättävä Vapaiden ammattiyhdis-
tysten kansainvälisen liiton, suurten
öljy-yhtiöiden ja "muiden taloudellis
ten voimien toiminta, joka kietoo
maamme eräänlaiseen saartoon ai-
noana tarkoituksenaan kukistaa nyt
voimassaoleva järjestys ja hallitus.
KODIN PURISTA
TOIMITTANUT E)WÄ
Kotijuomaa marjoista, hedelmistä
Selitetään, että viininvalmistus on
helppo tapa tehdä terveellistä ja vi-
tamiinirikasta juomaa raparpereis-
sa, marjoista ja hedelmisä. Toisaal-
ta on kuultu väitettävän, että koti-
viinit olisivat epäterveellisiä ja jopa
myrkyllisiä. Tri Toivo Rautavaaral-
ta Suomen maataloushallituksesta
on tiedusteltu, mikä on säilönnän
tutkijan mielipide kotiviinistä.
Hän selitti seuraavaa: •
"MINUN HALLITUKSENI EI
ivÖELLYTÄ 1.ÖNTÖOTA'. '
Brittiläisen Guayahan pääminis
teri, tohtori Gheddi Jagan; joka on
johtanut' kansanpuoluetta voittoon
kolmissa vaaleissa ja josta on muo-
dostunut tämän brittiläisen siirto
maan itsenäisyystaistelun symboli,
korostaa, että maassa vallitsee vaka
va tilanne.
' Haastattelussaan tunisialaiselle
viikkolehdelle "Jeune Afriquelle'':
tri agan huomauttaa, että tilannetta
monimutkaistaa maan molempien
pääpuolueiden välinen erimielisyys
maan vaalijärjestelmän suhteen.
Hän kertoo, että lokakuussa 1982
Lontoossa pidetyssä neuvottelussa
Burnhamin puolue vaati että maas-
sa vallitseva vaalijärjestelmä oli
korvattava suhteellisella vaalitavalla
ja että. ennen itsenäisyyden myön-
tämistä oli maassa toimeenpantava
tämänmukaisesti uudet' vaalit.
. Pääministeri-Jagan ilmoittaa Edis-
tyksellisen . kansanpuolueen suhtau
tuvan tähän: ehdotukseen kielteises-
ti ja perustelee kantaansa seuraa-
vasti: —^Sellainen vaalitapa voisi
aiheuttaa vakavia seurauksia maas-
sa; jossa väestö, kuten'meidän maas-
samme, muodostuu: eri roduista ja
jossa on vallalla eri uskontoja. Tä-
mä voisi synnyttää separatistisia
pyrkimyksiä ■ ja vieläpä valmistaa
maaperää sotilasdiktatuurille. Lon-
too on käyttänyt näitä erimielisyyk-
siä hyväkseen, lykätäkseen itsenäi
syyden myöntämistä.
Pääministeri Jagan esittää myös
käsityksensä Yhdistyneiden Kansa-
kuntien mahdollisuuksista tässä ti-
lanteessa:
— Jos YK voi vaikuttaa Englan-
nin hallitukseen ja taivuttaa sen
määräämään- itsenäisyyden myöntä-
misen ajankohdan perusteilla jotka
määritellään YKn aikaisemmissa
päätöslauselmissa, ja niiden vakuu
tusten mukaisesti, joita itse eng"
lantilaiset ovat antaneet, tulevat si-
säiset ongelmamme vähitellen rat-
kaistua. Kenellekään ei ole salai-
suus, että minun hallitukseni ei
yytyvaioeD
skovio sopimukseen
Tukholma. — Pohjoismaiden
ulkoministerikokous päättyi viime
perjantaina Tukholmassa. Ko-
kouksesta annetussa tiedonannos-
sa ministerit lausuvat ilonsa osit-
taisen ydinasekokeet kieltävän so-
pimuksen aikaansaamisesta. .Li-
säksi ministerit vahvistivat Poh-
joismaiden jyrkästi tuomitsevan
Etelä-Afrikan rotuerottelupolitii-
kan. Tyydytyksellä julkilausumas-
sa todetaan YK:n yleiskokouksen
päätös, jolla on tehty mahdolli-
seksi rauhanturvaamistoiminnan
rahoitus ~ vuoden loppuun.
Seuraava ulkoministerien kokous
pidetään Kööpenhaminassa ensi ke-
väänä.
Pohjoismaiden ulkoministeriko-
kous antoi virallisen tiedonannon,
jossa sanotaan mm:
Pohjoismaiden ulkoministerien
5—6. 9. 63 pitämään kokoukseen
osallistuivat Tanskan ulkoministe-
ri^ Per Haekkerup, Islannin ulko-
ministeri Gudmundr 1. Gunmund-
sen, Norjan ulkoministeri Erling
Wikborg, Ruotsin ulkoministeri
- Torsten Nilsson ja Suomen edus-
tajana osastopäällikkö Max Jacob"
son. •:.
Ministerit toivat julki-syvän tyy-
dytyksensä sen johdosta, että so-
pimus osittaisesta ydinasekoekiel- :
Ibsta on voitu saada aikaan ja että
lähes kaikki valtiot ovat siihen
liittyneet. He ilmaisivat toivonsa
siitä, että sopimus voisi johtaa
muitakin suurvaltojen välillä
avoimena olevia kysymyksiä kos-
keviin järjestelyihin.
Ministerit käsittelivät eräitä. Yh-
distyneiden Kansakuntien 18. yleis-
kokouksen väliaikaiseen asialuette-
loon merkittyjä kysymyksiä, mm.
kysymystä Y.K:n rauhanturvaamis-
toiminnan rahoituksesta kuluvan
vuoden aikana.
Ministerit vahvistivat Pohjois-
maiden hallitusten, jyrkästi tuomit-
sevan Etelä-Afrikan rotuerottelupo-
litiikan ja sen, että Etelä-Afrikan
hallitus kieltäytyy ottamasta mil-
lään tavoin huomioon sitä voima-
kasta ja oikeutettua yleistä mieli-
pidettä, joka on saanut ilmauksen;
sa YKssa. He lausuivat tyydytyk-
sensä Turvallisuusneuvoston äsket-
täin tekemän päätöksen johdosta
jossa mm. kehotetaan jäsenvaltioita
kieltämään aseiden ja sotatarvik-
keiden vienti Etelä-Afrikkaan. To-
dettiin, että Pohjoismaat eivät ole
sallineet eivätkä aio sallia tällais-
ta vientiä Etelä-Afrikkaan.
Ministerit käsittelivät YK:n. tu-
levaa kauppa- ja kehityskonferens-
sia. Oltiin yhtä mieltä siitä, että
Pohjoismaitten tulisi yhteistoimin
valmistaa osallistumista tähän koiv
ferenssiin ottaen huomioon sen suu-
ren merkityksen.
Tanskan hallituksen kutsusta pi-
detään . seuraava ulkoministeriko-
kous keväällä 1964 Kööpenhaminas-
sa. ■ ■ ■ ■
— Italialainen prof. Lodi' !tekl
kymmenkunta vuotta sitten 'vitamii-
nianalyyseja -viinin ■ raaka-aineista
ja sittemmin niistä valmistetuista:
viineistä, jolloin Ilmeni, että7 viinin■•'
käymisessä olivat kaikki tärkeimmät
B-ryhmän vitamiinit sekä C-vitamii-
ni hävinneet.
— Tämä ei olekaan ihme, sillä- hii-
vasieni tarvitsee lisääntymistään ja
o-iinoimintojaan varten nämä vita-
miinit ja muut vitaaliaineet, jotka
ovat ihmisenkin aineenvaihdunnal-
le ja terveydelle välttämättömiä.
Sen vuoksi mikään, viini ei voi
olla terveysjuomaa, vaan päinvas-
toin käymisen tuloksena on juoma,
joka on ravintoarvoltaan mitätöntä
ja pahentaa ravitsemuksemme vi-
taaliainevajausta.
— Mutta kotiviinien valmistuk-
sessa on vielä toinen haitallinen
piirre, nimittäin hiivan synnyttä-
mät myrkylliset aineet. Kotiviinin
valmistajille ■ tarjotut viinahiivat
ovat • kaikki viinirypäleen hiivoja,
jotka Suomen ilmastossa- suomalai-
sista raaka-aineista aiheuttavat val-
mistuvaan- kotiviiniin myrkyllisiä
•iiKUiia-iiJKohooleja" ja muitakin
hiivan epäterveellisiä jätetuotteita.
— Siksi' olisi kodeissa opeteltava
valmistamaan raparpereista, mar-
joista ja hedelmistä hyviä mehujuo-
mia ja käyttämään niitä paitsi ja-
noon myös seura- ja juhlajuomina.
Nämä juomat sisältävät kaikki ai-
don luonnontuotteen terveelliset vi-
taaliaineet.
Rotumellakka USAn
lentotukikohdassa
Washington. — Yhdysvaltain
maa- ja ilmajoukkojen virkailijat
tutkivat Yhdysvaltain lentotukiKOh-
dassa Evreuxissa, Ranskassa äsket-
täin tapahtunutta välikohtausta, jos-
sa yksi amerikkalainen valkoinen
ilmajoukkojen. sotilas sai surmansa
neekereiden ja valkoisten välisessä
yhteenotossa, ilmoitti puolustusmi-
nisteriön edustaja Washingtonissa.
Edustaja sanoi yhteenottoa "pa-
rakkivälikohtaukseksi. Hän kertoi,
että puolustusministeriö ei vielä ole
kommentoinut välikohtausta, jossa
Kuusi maajoukkojen sotilasta ja"
viisi ilmavoimien miestä ottivat yh-
teen. Jälkimmäisistä neljä haavoit-
tui ja yksi sai surmansa.
Saman aikaisesti asiasta perillä
olevat lähteet ilmoittivat VVashing-
tonnista. että tutkimukset koskevat
lähinnä välikohtaukseen liittyvää
rotukysymystä. Maajoukkojen soti-
laat olivat neekereitä ja viisi ilma-
joukkoihin kuuluvaa miestä valkoi-
sia.
Onko teillä vanha keinutuoli jos-
sakin säilössä käyttämättömänä?
P!eskää se jollakin hyvällä pesuai-
neella ja vedellä, antakaa kuivaa
ja sen jälkeen sivelkää se uudella
haluamanne värisellä maalilla. Kun
vieiä lisäksi teette siihen vaahto-
kumisisusteisen, muun kalustonne
väriin sopivalla kankaalla päällys-
tetyn ohuen tyynyn, niin saatte
vanhasta keinutuolistanne kotiinne
mieluisimman ja viihtyisimmän is-
tuimen.
Tilatkaa Vaoaus!
KARDEMUMMAN KUORISTA
saa hyvän maun vehnäseen, jos
kiehauttaa kuoret maidon kanssa ja
siivilöi liemen 'ennen alustamista.
Maidon kiehauttaminen takaa veh-
näsen onnistumisen vaikka jauhot
eivät olisikaan parhaita mahdolli-
sia.^'
MATONKUTEITA NOPEASTI
Leikatessanne matonkuteita sa-
mankokoisista: vaatekappaleista,
esimerkiksi miesten paidoista, sääs-
tätte aikaa ja vaivaa jos asetatte ne
päällekkäin pöydälle, kiinnitätte
ne toisiinsa nuppineuloilla' ja leik-
kaatte kaikki yhdellä kertaa.
KALAN SAPPIRAKKO
menee joskus rikki kalaa peratta-
essa. Kitkerä maku kuitenkin hä-
viää jos kalaa hankaa sitruunalla
tai etikalla.
Vanhaa viiniä uusissa leileissä
Ison kirjan selitysen mukaan ei
sovi mihinkään se, että pannaan
vanhaa viininlatkua uusiin leilei-
hin.
Mutta siitä huolimatta ne, jotka
kunnostautuvat arkisin kanssaihmis
tensä' riistämisessä ja ryöstämises
sä, mutta ovat sunnuntaina uskovi-
naan sen Suuren kirjan opetuksiin,
syyllistyvät aivan, leipätyökseen
edelläkerrotun neuvon rikkomiseen.
Meidän mielessämme on tällä ker-
taa erikoisesti Suuren rahan omis-
tamat ja kontrolloimat lehdet. Ylei-
sesti tiedetään, että ne näkevät kaik-
kialla suuren kansallisen vaaran uh
kaavan maatamme, jos työläisille
korotetaan palkkoja,-jos tavallisille
'kansalaisillekin, kuten yhtiöiden
'johtqkuntiqn jäsenille, vaaditaan
säädyllistä.^ eläkettä, jos sairauden
hyväksi puuhataan sairasvakuutusta,
jos automatisoinnista . johtuvan
työttömyyden lieventämiseksi vaadi-
taan työpäivän lyhentämiseksi jne.
Niin, työpäivän lyhentämisvaati.
muskin on kuulema itse pahasta. Se
on ulkomaisten punaisten, pahojen
voimien villitystä, joka veisi koko
maan vararikkoon/konkurssiin ja
yleensä perikatoon.
Mutta ilmeisesti tämä ei ole mi-
tään uutta. Työpäivän lyhentämistä^
vastustavat piirit vatkaavat tosiasi
assa vanhoja juttuja, eli kaatavat
sitä vanhaa viiniä uusiin leileihin.
Vai mitä arvellaan esim. seuraa-
vasta, vapaasti suomennetusta vä-
hän elähtäneestä (katsokaa päiväys-
tä) tapahtumasta:
Huhtikuussa 1886 ilmestynyt The
New York Times oli vakuuttunut
siitä, että liike 8-tuntisen työpäivän
puolesta oli "epä-amerikkalaista, ul-
komaalaisten tuottamaa liikettä".
Se ei kuitenkaan tuntunut tepsivän
työläisiin, joiden työpäivän mitta
oli 12, 14 tuntinen ja sitäkin pi-
tempi. Liike (kahdeksantuntisen
työpäivän, puolesta) kasvoi kautta
mantereen ja yksi niistä ballaadeis-
ta joita työläiset silloin lauloivat,
oli seuraavanlainen:
Me haluamme tuntea auringonpais
tetta; me haluamme saada , kuk-
kien tuoksua;
Me olemme varmoja Jumalan niin
halunneen, ja kahdeksantuntinen
päivä on tuleva.
Me kokoamme joukkoja telakoilta,
tehtaista ja myllyistä,
kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan
tuntia lepoa ja kahdeksan tuntia
mitä haluamme.
Me puolestamme sanomme
"Amen" ja nostamme hattuamme
Wm. Berezowskille, joka yllämaini-
tun julkaisi Mine-Mill bulletiinis-
sa. .■ :.
Työväenliikkeen pään menoksi
usein heitetyt syytökset "epä-ame-
rikkalaisuudesta"r. tai "Canada-
vastaisuudesta" eivät siis ole mitään
uusia keksintöjä, vaan sitä vanhaa
viiniä, jota työväenvastaiset, ahneet
ja tunnottomat suurperhot ovat
kaataneet aina tarpeen tullen uu-
sittuihin leileihinsä, omistamiinsa
ja kontrolloimiinsa tai jotain mu-
ruja kärkkyviin sanomalehtiin.
Sellaisia lehtiä, jotka katutyttöjen
lailla myyvät rahaporhoille palsto-
jaan, on luoja paratkoon tälläkin
mantereella aivan liian paljon.
Ne esiintyvät "hyvän sään ja tyy-
nen" aikaija jopa työläisten ja far-
marien ystävinä.
Mutta annas olla kun nousee
myrsky— sanokaamme palkkaliike
työläisten olosuhteiden parantami-
seksi ja työpäivän lyhentämiseksi,
tai liike maaseutuväestön elintason
kohottamiseksi, silloin nämä ostetut
ja maksetut päivälehdet näyttävät
todellisen karvansa: silloin ne löytä-
vät aina jonkun mukavan "syyn"
miksi kansan elintasoa ei voida ai-
nakaan "juuri nyt" parantaa, tai
miksi vaatimukset ovat aivan koh-
tuuttomia tai peräti "ulkomaalais-
ta" alkuperää.
Tai kun tulee esimerkiksi vaalit,
kuten nyt Ontariossa ja British Co-'
iumbiassa — silloin nämä hyvän
sään aikana esiintyvät Suuren Ra-
han lehdet ovat poikkeuksetta van-
hojen-puolueiden eli Suuren Rahan
ehdokkaiden innokkaita puolustajin
vedoten siitä, että hyvä muka tulee
kunhan potkitaan yhdet rakkarit
pellolle ja valitaan toiset tilalle.
Vain työväenlehdet, työläisten ja
farmarien itse rahoittamat ja siis
itse kontrolloimat lehdet, kuten Va-
pauskin, ovat työtätekevien puolella
niin hyvän kuin huononkin sään,
niin tyvenen kuin myrskynkin ai-
kana.
Ja sillä on suuri merkitys. Monet
kymmenet uudistukset, kuten vuo-
laana virtaavat joetkin, ovat saaneet
alkunsa pienistä pisaroista — niistä
vaatimuksista, mitä aluksi on esi-
tetty vain työväenlehtien palstoilla,
mutta jotka oyat saaneet vähitel-
len yhä lisää kannatusta, kunnes
yleinen mielipide on muodostunut
niin voimakkaaksi, että tarvittavaa
ja vaadittua uudistusta ei voitu enää ,
lykätä.
Niin työväenliikkeen ja sen leh-
distön aloitteesta, on saatu maaham-
me kovien ja pitkäaikaisten ponnis-
telujen jälkeen vanhuudeneläkkeet,
työttömyysvakuutukset, kesälomat',
lapsilisät, leskien avustukset ja mo-
net muut sosiaaliset huollot. Työ-
väenliikkeen ja työväenlehtien alul-
le paneman propagandan ansiosta
saavat vanhukset nyt uuden pienen'
lisäyksen eläkkeisiinsä. Työväenliik-
keen ja -lehtien alullepaneman pro-
pagandan avulla saadaan ennemmin
tai myöhemmin muita parannuksia
kehnoon eläkejärjestelmäämme;
työväenliikkeen ja sen lehtien aloit-
taman propagandan ansiosta saa-" .
daan tulevaisuudessa sairausvakuu-
tus; työväenliikkeen ja sen lehdis-
tön alullepaneman: rauhankampan-
jan ansiosta saatiinja senkin
vuoksi syytettiin muutama vuosin
sitten työväenlehtiä "ulkomaiden
asiamiehiksi"; — Moskovassa vast-
ikään allekirjoitettu ydinasekokei-
den osittainen kielto, kuten lopuksi
saadaan — niin toivomme ja us-
komme — sopimus '■ täydellisestä ja
yleisestä aseistariisunnastakin.
Työväenlehtiä tarvitaan nyt .välf.-
tämättömämmin kuin koskaan en-
nen: Ne ovat kuin yhteiskunnalli-
sen taikinan hiivana, jotka panevat
alulle hyödyllisen käymisprosessin
yhteiskuntaelämässä.
Tämän vuoksi — ja vain sen
vuoksi työtätekevät perustavat, yllä-
pitävät ja {kustantavat omia lehti-
ään. Juuri sen vuoksi, niin paljon
vatsanväänteitä kuin se näyttääkin
joissakin piireissä aiheuttavankin,
myös lehtemme >lukijat huolehtivat"
siitä, että hyt^kfiynhissaolevan haas*
tekampanjan alin tavoite, seitsemän'
tuhatta dollari9"saavutetaan ja yll< >'
tetäfin, — Känsäkoura. }
■ . . rs:.,"»,htj.-i.r»:n ..iv...,'\?i . »r vi-. , —" k>t ,T"V«i« wW>
'>...'':;.•.:" •' >•■ :^*-\'.:'.\:';^^s^;..':•■'V^•.:^;.^v^J:■«•.'w?ta^^^^