Sivu 2 Lauantaina, lokak. 12 p. — Saturday, Oct. 12, 1963
INDEPENDENT L-AfJOR ORGAN
- ■ OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Editör: W. Eklund
VAPAUS
Eatablkhed Nov. 6. 1917
. ; Manager: E. Suksi
Telephone: Office «74-4^84 — EJditotlftl 674-fc65 -
Published thrice weekly: Ttfesdays, TKufsAyS ahd^Saturilftys 'By Vtyfeus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing addresS: Box 69"
Ädvertising rates upon application, tronslatlöns fre* oFcnarge.
Authorized as second class mail by -^i^^Öf^lfciMrNeiil. Ottawa,
an^
m.....• CANADAN LANGUAGE PPfcSS
Canaäassa: 1 vk. $9.00, 6kk.;$475 r tfSArteö.; 18 fck*
3 kk, 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
uutosiiiaidM kali
Työväenlehtien levittämisestä
Vaikka haastekampanja iehtiernrrie talousaseman turvaa-
miseksi ei ole vielä päättynyt — ja seri voittoon vieminen on
ehtona Vapauden esteettömälle ilmestymiselle nykyisessä
koossa — niin ensi tiistaina, lokakuim 15 pn« alkaa ;kuitenkift
kuukauden kestävä levityskampahja; jonka tatfkoittfkäena on
hankkia Vapaudelle vähintään 100' uutta tilausta sekä uusia
kaikki katkeamassa olevat tilaukset.
\ Näiden kampanjoiden ^älleiysten^tulon.ei kuitenkaan
tarvitse mitenkään heikentää täi vaikeuttaa" sen paremmin
Maägteryntäystä kuin levityskämpattjäakaan, sillä kysymys
bii;(^oppujeh'-'löpuksiv'kahdesta eettisestä?tehtävästä, jotka
pyritään yhteisvoimin loppuunsuorittamaan hyvissä ajoin
ennen joulua. Me siis uskomme, että vaikka ^asiamiehet ja
lehtemme monet lukijat keskittävät huomionsa seuraavien
viiKkojen aikana tilausten hankintaan, se ei kuitenkaan hei-
kennä haastevyöryä, jonka voitokkaasta lopputuloksesta riip-
puu .niin paljon. • ' ■ ,
■ Lisäksi meillä on nyt mahdollisuus, jos taomme lujasti
silloin kun rauta on kuumana; päästä siihen, että ei tarvitse
• järjestää erikoista "sanomalehtipaperin" köräyskampänj aa,
kuien on ollut pakko järjestää muutamana edellisenä vuonna.
JösITiaasteryntäykseii tavoite täytetään ja ylitetään reilusti,
kute[n on uskottavaa, ja jos kummallekin lehdellemme saa-
daan kerätyksi riittävästi tilaustuloja, viimevuoteen verra-
ten, kuten on mahdollista, niin silloin voidaan päästä siihen,
että ensi vuonna selviydytään. yhdellä avustuskampanjalla
— ja' sen hyväksi kannattaa siis ponnistella niin haaste- kuin
levitysrintamallakin. '
-V; Kukaan ei voi luonnollisestikaan nähdä etukäteen, min-
. kalaisia talousvaikeuksia on voitettavissamme vuoden ku-
luessa, mutta kuten sanottu tilanteen parantamiseksi on nyt
vissejä mahdollisuuksia,
ESIHAIVAAJIA
Toisaalta on syytä korostaa tämän levityskampanjan al-
kaessa; että jos koskaan niin nyt on helppo nähdä, kuinka
tärkeätä jä tarpeellista osaa pienimmätkin työväenlehdet
nykytilanteessa vievät.
Kuten tiedetään, pisaroista ja puroista saavat alkunsa
suurimmatkin joet. Samoin on asia kansakuntien yleisen
mielipiteen muokkaamisessa. Uudet ajatukset saavat aina al-
kunsa pienestä. Niihin suhtaudutaan usein epäillen ja en-
nakkoluuloisesti; Mutta mitä paremmin tulevat tunnetuksi
nämä uudet, edistystä auttavat ajatukset, sitä suuremman
kansansuosion ne tulevat saamaan — ja lopulta yleinen mie-
lipide tulee kansakunnan laiksi.
• Juuri tässä, yleisen mielipiteen muokkaamisen esirai-
vaustyössä vievät työväenlehdet ensiluokkaisen tärkeätä
osaa; Ottakaamme esimerkiksi äskettäin Moskovassa allekir-
joitettu osittainen ydinasekokeiden kieltosopimus. Kaikki
ajattelevat ihmiset myöntävät, että se on jo aiheuttanut pal-
jon hyvää, ja että se lupaa entistä enemmän. Mutta kymme-
nen vuotta sitten tällaisia esityksiä tehtiin vain työväenleh-
dissä ja kansakuntien kaikkein edistyneimmissä piireissä. Nyt
se on tullut Canadassakin virallisesti hyväksytyksi, koko kan-
sakunnan ohjelmaksi.
Takavuosina näytettiin miltei syyttävällä sormella niitä
meistä, jotka puhuimme siitä, että Canadalla olisi suuria ja
edullisia kauppamahdollisuuksia sosialistisessa maailman-
osassa. Nyt puhuvat valtalehdet ja vanhojen puolueiden joh-
tatkin riemuissaan siitä, että esim. Neuvostoliiton kanssa
tehty suuri Vehnäkauppa antaa $2,000 lisätuloja aavikko-
maakuntien kaikille farmareille, että se antaa lisää työmah-
dollisuuksia satama- ja rautatietyölaisille sekä välillisesti
lukemattomien muiden alojen työläisille.
Muutama vuosi sitten puhuttiin vanhuudeneläkkeiden
korottamisen tarpeellisuudesta ainoastaan näissä pienissä työ-
väenlehdissä — nyt on vihdoin -vijmein sekin asia osittain
tullut valtiovallan toimesta hyväksytyksi.
Tällaisia esimerkkejä voitaisiin luetella paljon ja monelta
eri aloilta. Juuri sen vuoksi työläiset ja farmarit perustavat
ja ylläpitävät omia sanomalehtiään, että he voivat näiden
yhteisten "puhemiesten" avulla ja kautta vaikuttaa ensin
yleisen mielipiteen kehitykseen ja sitä tietä omien olosuhtei-
densa parantamiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti. _
Myönnämme kernaasti, että taloudellisten vaikeuksien
vaivaamat ja sen vuoksi suhteellisen;^vaatimattomat työväen-
lehdet voisivat olla monessa suhteessa paremmin toimitettu-
ja, miellyttävämpiä ja monipuolisempia. -, - - ^ ~
Mutta sittenkin on totta» että ainoastaan työyäenlehtiä
tilaamalla ja lukemalla saa työläinen ja fafaiäri nykymaail-
masta todellisen kuvaii:^ Vam työvaenlehtien avulla saa lUkija
käsitykset yhteiskunnallisen kehityksen nykyisestä suunnas-
ta ja niistä tekijölstö^olka tämän kehityksen aiheuttavat
Vain työyäenlehtien avulla ja kautta hän voi antaa oman
panoksensa, omien toivomuksiensa ja omien etujensa edis-
tämiseksi.
VAPAUS KAIKILLE PÖYDILLE!
- Tältä todellisuuspohjalta katsoen on Vapaus-lehdenkin
paikka jokaisen suomea lukevan canadalaisen työläisen, far-
marin ja muun pikkuihmisen pöydällä. •'
Juuri tässä mielessä suosittelemme lehteämme tilatta-
vaksi niillekin kansalaisillemme jotka tilaavat ja lukevat
mahdollisesti joitakin muita lehtiä. Ei ole pahitteeksi ottaa
selvää asioista omin silmin ja vertailla toisiinsa sitä, miten
suhtautuvat eri lehdet kulloinkin esilläoleviin päivänkysy-
myksiin, minkälaisia johtopäätöksiä niistä tehdään ja minkä-
laisia tuloksia ohjelmilla lopulta saavutetaan.
Historian kehitys pn täyt äärettömän nopeata. Kauaskan-
toisia muutoksia ja myllerryksiä tapahtuu joka päivä aivan
silmiemme edessä eri puolilla maailmaa. Esimerkkinä mainit-
takoon vaikkapa se tosiasia, että vielä parikymmentä vuotta
. USA:n ja kuutosten (EEC) väli- nuksen pienuuutta ja toiseksi siihen
nen kananpoikasota on siirtynyt jäi- liittyviä nöyryyttäviä ehtoja. Lop-
leen askeleen kireämpään suun; pupäätelmänä todetaan,, että Rans-
taan huolimatta pari viikkoa sitten !ka ei ole ajatellutkaan mitään sb-
riäyttärieestä lievästä' jännityksen vintoa. Kenraali de Gaulle ei ha-
helpottumisesta. Kuutosten pääma- hia pelata käsistään etukäteen arvo-
jastä,' Brysselistä, ilmoitetuin, että kasta valttikorttia siinä tuimassa ku-
' " " ' kananpoikien lissientafcaisessa yhteenotossa, jota
'lännen kauppablokit jä jöhtomaat
''käyvät Kennedyn kierroksen poh-
justamiseksi. Toiseksi arvellaan, et-
tä Ranska aikoo itse vallata kuutos;
markfcltiöilla USAfl aseiitäliJtän^fc
poikien viejänä:
ICANXNPÖlfcÄSÖDAN Ap&^;;
Koko kanahpoikasöta sai alkunsa
siitä, dttä muutamassa vuodessa ka-
nanpoikien tuotanto USÄrsöa öh
nöusäut sekä farmarien vifjeiemimä
että suurteh amerikkalaisteh elm-
täi^ikelnött^öiieh jaldstäm&rifa
suurtuotatihÖkäi ja -vienhlköi. 1pa-
rantamalla Mdkiiita- ja j^IöstUSrtC-
netclritiä atherikkalaisen kananpo-
jan 'ttiötäritdku^artritiksetiOva^ läsC
keneet 'roimasti. Vain tanskalaiset
pystyvät kilpailemaan ahlerfkka)ais-
tän kanssa. Vielä jokin vttö^i siftöh
proseösl kananmunasta syväjäädy-
tettyyn kansrripof kaseen (riäorka-
naan) vei 13—14 viikkoa, mUtta nyt
saadaan sama riiäärä kahah^ihaa 8
viikossa. Amerikkalaisten kanan-
poikien pääinedekkialueeksi muo-
dostui kuutösmärkkina-alue. Ja
tästä viennistä valtaosa suuntautui
'aas Lansi^Saksaan. Viiirte vuönria
kuutoset de Gaullen ohjaamana
nostivat kananpoikien tullia niin
paljon, että amerikkalaisten kanan-
poikien vienti supistui kolmannek-
sen. Ja tämän loppuosankin yien-
fi käy kysymyksen alaiseksi, kun
kuutosten (Ranskan) oma kanan
poikien tuotanto nousee riittävän
suureksi. Ranskan lisäksi omaa ka-
nanpoikatuotantoa suosivat myös
Länsi-Saksa ja Hollanti joilla on
edellytyksiä tämäntapaiseen tuotan-
toon. * .
USA on esittänyt, että korkeiden
tullien johdosta USA menettää vuo-
sittain 46 miljoonan dollarin viehti-
USÄ:sta tuotavien
tullia aleniietaan kuutosmarkkindil
ia Ib prosentilla. Mutta Ranska
(presidentti de Gaulle) asetti täl-
löin ehdoksi, että USA :n on sitou-
duttava slinen, että kananpoikien
iuilikysyhiystä Öi oteta ollenkaan
esille ensi vuoden toukokuussa pi-
dettävässä. Kennedyn kierroksessa
Gatt-jä: jestöil tullien alentahiiskov
kbuksessa Genevessä. Lisäksi Rans-
ka asetti ehdoksi, että USA:n oh
luovuttava kaikista kostotoimenpi-
teistä kananpoikatullien johdosta.
Tämän vastineeksi C. Herter, joka
toimii presidentti Kennedyn eri-
koiSvaltuutettuna tulli- ja kauppa-
asioissa, valmistelee parhaillaan yk-
sityiskohtaista luetteloa eräiden;
kuutosmaista tuotavien ' tavaroiden
tUUien korottamiseksi vastaavasti
siten, että amerikkalaisten kanan-
poikien viennistä koituvat menetyk-
set tulevat korvatuiksi. .
Ei vain kuutosmaissa ja USA:ssa
vaan ulkopuolellakin kysytään, mik-
si Ranska (de Gaulle) on itse asias-
sa kiristänyt kananpoikasotaa, vaik-
ka se hyvin tietää, että USA ei voi
hyväksyä kananpoikatullien alen-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
John Lehto, Kaministiquia, Ont.,
täyttää tiistaina lokakuun 15 pnä
vuotta. .
August Räsänen, Port Arthur,
Ont., täyttää tiistaina, lokakuun 15
pnä 83 vuotta. ~*
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Lännen mielenkiinto
idän kauppaan kasvaa
Yhä tiheämmin^ saapuu tietoja
useiden länsivaltojen erikoisesti vii-
me aikoina voimakkaasti heränneesi
tä mielenkiinnosta laajentaa kaup
paansa yleensä -sosialististen mai
den ja erikoisesti. Neuvostoliiton
kanssa. Tämä mielenkiinto ei ole
pelkästään eilisen päivän tuotetta ja
eikä se ole rajoittunut pelkkään
tunnusteluun, vaan kuluvan vuoden
aikana on jo tehty huomattavia
käytännön edistysaskeleita idän ja
läntien välisen kaupan kehittämi
seksi. Erikoisesti. Moskovan ydin
kieltosopimus on vaikuttanut san
gen myönteisesti yleisen ilmapiirin
kehittymiseen idän ja lännen kau
pallisissa suhteissa.
••''.'*■■ ■ * ■■ • *
. Äsken suoritti Englannin kauppa
ministeri Errol noin puolentoista
viikkoa kestäneen vierailu- ja tutus
tumismatkan Neuvostoliittoon. Neu-
vostoliitto on jo periaatteessa hy
väksynyt Englannin esityksen sol-
mia ensimmäisen kerran pitkäaikai-
sen eli 5-vuotiskauppasopimuksen
Englannin kanssa. Jatkuvalla syö-
töllä englantilaisia liike- ja teolli
suusmiehiä vierailee nykyisin Neu
vostoliitossa ja uusia puhelinyhteyk
siä on avattu Lontoosta Moskovaan
Ranskan valtionvarainministeri Va
lery d'Estaigne vierailee ensi vuor
den alussa Moskovassa neuvotellak-
seen maksusuhteiden järjestämises-
tä Ranskan ja Neuvostoliiton laaje-
nevan kaupan johdosta. Roomassa
on parhaillaan käynnissä Italian ja
Neuvostoliiton kauppaneuvottelut,
joiden odotetaan jo nyt käytettävis-
sä olevien tietojen mukaan johta-
vari sopimukseen, mikä huomatta-
vasti laajentaa asianomaisten mai-
den kesken pitkäaikaisen kauppa-
sopimuksen puitteissa solmittuja
kiintiöitä puolin ja toisin. .Noin pa-
rin viikon päästä Länsi-Saksassa ta
pahtuu kanslerinvaihdos ja uudet
miehet tulevan liittokansleri Er
hardin johdolla joutuvat tarkista
maan Länsi-Saksan tähän asti hedel-
mätöntä ja sille itselleen vahingol-
sitten oli koko Afrikka suuri
kansakuntien vankila, mutta
nyt siellä elää ja järjestää omia
asioitaan kymmeniä vastikään
vapautuneita itsenäisiä kansoja
fiuurta edistystä on siis tapah-
tunut ja mikään mahti maail-
massa ei voi enää edistyksen
voittokulkua ehkäistä.
Mutta mistä on kulloinkin
kysymys ja mitä se edellyttää
siitä saadaan totuudenmukai-
nen ja - ymmärrettävä kuva
vain työväenlehtien välityksel-
lä ja kautta. Tieto on valtaa, ta-
vataan sanoa, ja tähän "vallan"
makuun pääsee helpoimmin ja
vaivattomammin, ryhtyhiällä
Vapauden vakituiseksi luki-
jaksi.
lista negatiivista asennettaan idän
kauppaan yleensä ja erikoisesti
kaupallista suhtautumistaan. Neu
vostoliittoon. Länsi-Saksa on jokin
aika sitten perustanut Varsovaan
sangen lähellä diplomaattitasoa ole
van kaupallisen edustuston; Sama
toistuu pian Prahassa, Bukarestissa
Budapestissa ja Sofiassa.
Tällaisen kehityksen puitteissa
on myös USA:ssa herännyt laajaa
ja myönteistä mielenkiintoa sosia
lististen maiden ja varsinkin Neu
vostoliiton kaupan lisäämiseksi Pre
sidentti Kennedy järjesti äsken Val-
koisessa talossa suuren keskustelu-
ja neuvottelutilaisuuden, johon
osallistui lähes 300 johtavaa ame
rikkalaista liike- ja teollisuuselä
män edustajaa. Presidentti Kenne
dy oli tilaisuudessa läsnä neljän
neuvonantajansa kanssa. Jo alusta
vassa puheenvuorossaan USA:n
kauppaministeri Hodges antoi täy-
den tukensa viennin lisäämispyrki-
myksille itään ja Neuvostoliittoon.
Kokouksessa hyväksyttiin yksimieli-
sesti suositus USA:n idän kaupan
määräyksien tarkistamisesta, vaikka
eräät esittivätkin tiettyjä varauksia.
Republikaaninen senaattori Carl-
son on ilmoittanut kauppaministe-
rille kannattavansa täydellisesti ei-
strategisten tavaroiden viennin
edullisuutta Neuvostoliittoon. Sa-
manaikaisesti demokraattinen se-
naattori H. Humprey viittasi USA:n
korkeaan työttömyyteen, teollisuu-
den suuresti vajaukselliseen kapa-
siteetin käyttöön sekä yhä kiristy-
vammaksi käyvään maksutaseen va
jaukseen perustellessaan USA:n
kaupan lisäämistä Neuvostoliiton
kanssa. Hän viittasi myös siihen
miten useat muut läntiset maat ovat
lisänneet ja yhä lisäävät kauppaan-
sa Neuvostoliittoon sekä joustavat
luotto,- ja maksuehtokysymyksissä.
Idän kaupan lisääminen helpottaa
tuntuvasti USA:n kriitilliseksi muo
dostunutta maksutaseen vajausta
totesi Humphrey.
Neuvostoliitto on ostanut viime
aikoina huomattavia määriä vehnää
Australiasta jä Cartadasta. Näillä
kaupoilla mainitut maat vapautuvat
käytännöllisesti katsoen kokonaan
rasittavista vehnän ylijäämävaras
loistaan. Aluksi USA:n viralliset
piirit suhtautuivat kielteisesti Cana-
dan vehnäkauppoihin ja yrittivät
estää niitä, mutta parin viikon ku-
luessa tapahtui mielenmuutos.
USA:n .talousministeri, Freeman.il-
moitti, että USA olisi myös valmis
myymään kolmanneksen n. 30 mil-
joonan vchnätonnin suuruisista yli-
jäämävarastoistaan. mikäli1. Neuvos-
toliitto sellaista tiedustelisi. Tois-
taiseksi tällaista tiedustelua ei' ole
tapahtunut. Ministeri Freemanln
lalisunto on kuitenkin osoitu9
USA:n,uudesta asenteesta, mikä vie-
lä vuosi puri sitten ei olisi tullut
kysymykseen.—• Kras.
tulot. Kuutosten päämaja ÖrysSe
Iissä von puolestaan esittänyt, että
USA.-n menetykset ovat Vain 19 mil-
joonaa dollaria ja että tämä summa
voitaisiin kompensoida muulla ta
Valla neuvotteluteitse. Pienenä
muodollisena myönnytyksenä kuu-
toset Hyväksyivät äsken 10 prosen-
tin alennukset! korotettuihin kanan-
poika tulleihin, mutta ribyryftävin
ehdoin, ja vastavetona USA laatii
nyt luetteloa niistä tavaroista (mm.
ranskalaiset viinit, länsisaksalaiset
autot, filmit; sähköparranajokoneet
ymO, joiden tullia körbttainalla U-
SA laskee saavansa hyvityksen.
PIENEN ASIAN SUURI TAUSTA
Sivullisista USAm ja kuutosten
välinen kananpoikasota vaikuttaa
huvittavalta ja, ottaen huomioon
USAn ■ kokonaisviennin \ kuutosiin,
arvoltaan mitättömältä. Mutta kysy-
myksessä onkin paljon suuremmat
asiat. USA pelkää, että alistumi-
nen kananpoikasodassa merkitsee
aJkua koko USA.n maataloustuot-
teiden viennin, jonka arvo on noin
1,3 miljardia dollaria
j^i^e:^iristttUiselle''• ja- suoras-
tan loppumiselle,, kuutosmarkki-
iaoffle. Tämän vUÖksi USA.n halli-
tus äfna presidentti Kennedyä myö-
ten on huolestunut tilanteen kehit-
tymisestä kananpoikasodassa, joka
on siis välitöntä heijastusta USA:n
ja kuutosten välisessä suuressa
kauppasodassa, mikä näyttää käy-
vän sitä kireämmäksi mitä lähem-
mäksi Kennedyn kierrosta päästään1,
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Ruokaa merestä
VV
USA—Franco VeJjeilyä !y
New York. — Yhdysvallat ja Es-
panja ovat uusineet puolustussopi-
muksensa sekä vaihtaneet nootteja
puolustuskysymyksistä neuvottele-
van, komitean perustamisesta, ilmoi
tettim toretai-iftana maiden ulkomi-
nisterien Dean Ruskin ja Fernando
Maria Castiellan yhteisessä julki-
lausumassa New Yorkissa.
, Tiedonannon ' mukaan Rusk oli
tehnyt neuvotteluissaan Espanjan
ulkoministerin kanssa selkoa lainas-
ta, jonka Yhdysvallat tulee myöntä-
mään Espanjalle kansainvälisen
vuodessa, kauppapankin kautta.
Tiibet uudistuu
'Tiibetissä on viimeisten neljän
vuoden aikana tapahtunut suuria
uudistuksia, jotka ennen kaikkea
keskittyvät feodaalisten maaolojen
uudistukseen. Vuonna 1961 suori-
tettiin Tiibetissä demokraattinen re-
formi, jonka tuloksena miljoona en-
tistä maaorjaa on vapautunut.
Vuoteen 1962 mennessä olivat a-
!ueen talonpojat ja karjanhoitajat
järjestyneet yli 25,000 keskinäisapu-
ryhmäksi, joiden tarkoituksena on
yhteistoimintaan perustuen korot-
aa tuotannon tasoa. Keskinäisapu-
syhmiin kuuluvien osuus kaikista
talonpoikais- ja karjanhoitajatalouk-
sista on 82,3 prosenttia.
HALLINNON UUDISTUS
Hallinnollisesti elää Tiibet uudis-
tamisen vaihetta, sillä Tiibetin au-
tonomisen alueen valmistelut ovat
täydessä* käynnissä. Yleensä on jo
tähän mennessä perustettu alueelli-
set hallintoelimet ja Tiibetissä on
nyt.kaikkiaan 7 hallinnollista aluet-
ta. Yleiset vaalit suoritetaan vähi-
tellen. Niiden toimeenpano aloitet-
tiin vuonna 1962 ja tähän mennessä
perustettu alueelliset hallintoelimet
ja Tiibetissä on nyt kaikkiaan 7 hal-
linnollista aluetta.. Yleiset vaalit,
suoritetaan vähitellen. Niiden toh
mcenpano aloitettiin vuonna 1962 ja
tähän.mennessä ne on saatettu pää-
tökseen eräissä Tiibetin 72 piirikun-
nasta sekä hsiangcista — tämä on
tyypillinen tiibetiläinen hallintoyk-
sikkö, johon kuuluu useita kyliä.
Yli 80 prosenttia vaaleissa valituis-
ta edustajista on entisiä maaorjia ja
orjia. Vaalien suoritus jatkuu edel-
leen.
Samaan aikaan on tiibetiläisten o
suus hallintokoneistossa lisääntynyt
ja tiibetiläisten virkamiesten luku-
määrä on yli 6000. Näistä 300 toi-
mii hallinnollisten alueitten johtaji-
na, piirikuntien viranomaisina tai ä
Iuepiirien johtajina.
MAATALOUDEN TASAINEN
KEHITYS
Kiinan keskushallitus on määri-
tellyt Tiibetin kansantalouden ke-
hittämisessä "tasaisen kehityksen
politiikan", jolta pohjalta keskeinen
huomio kiinnitetään..maanviljelyk-
seen ja karjatalouteen.
Vuodesta 1959 lähtien - on valtio
antanut joka vuosi huomattavan
määrän halpakorkoisia lainoja Tii-
betille sekä jakanut siellä tuotanto-
välineitä. Niinpä tänä vuonna on
valtio käyttänyt Tiibetin talouden
kehittämiseen 1,4 miljoonaa Juania.
Kun nykyaikaiset teräsaurat ovat
tulleet primitiivisten puuaurojen ti-
lalle on kylvöalaa voitu kohottaa
vuosi vuodelta. Vuoteen 1959 ver-
rattuna viljelyala kasvoi vuonna
1961 13.1 pros. Kylväala kasvoi
,vuonna 1962 3300 hehtoa lilla edelli-
seen vuoteen verraten. Lisäksi on
rakennettu lukuisasti kastelulaitok-
sia. ■
Samaan aikaan on tapahtunut
huomattavaa lisäystä' viljelyskasvi-
en määrässä. Tähänastisten yksin-
omaisten viljakasvien rinnalle on
tullut useita teollisuuskasveja, jois-
ta on saatu hyviä satoja. Näitä ovat
soijapapu, rypsi; hamppu ja pella-
va.
Tiibetin satotulokset ovat neljän
vuoden aikana olleet erinomaiset.
Niinpä vuoden 1960 sato o H15 pros:
korkeampi kuin edellisenä vuonna
ja vaikka osat alueesta kokivat
luonnononnettomuuksia vuosina
1961 ja 1962, alueen viljatuotanto
kokonaisuudessaan osoitti jonkin
verran kasvua vuoden 1960 runsaas
ta sadosta.
Karjanhoidolla on ollut tärkeä si-
jansa Tiibetin maataloudessa. Vii-
meisten 4 vuoden aikana on karjan
vuosittainen keskimääiräinen - lisäys
ollut 7.5 prosenttia ja karjan määrä
vuonna 1962 oli yli 13,2 miljoonaa
päätä eli yli 10 päätä asukasta koh-
den. :
KOULU ILMESTYNYT
TIIBETIIN
Viime vuodet ovat merkinneet
vallankumousta myös Tiibetin ope-
lusoloissa ja kansanterveydessä. En-
nen vuotta 1959 ei alueella ollut ai-
noatakaan nykyaikaista vakinaista
koulua ja yli 95 pros. väestöstä oli
luku- ja kirjoitustaidotonta. Vuon-
na 1962 oli alueella jo 5 oppikoulua
tai" seminaaria, joissa oli 678 oppi-
lasta sekä 40 yleistä ja 1896 yksityi-
sesti ylläpidettyä kansakoulua joi-
den kirjoissa on yhteensä 58,299 op-
pilasta.
Näiden koulujen lisäksi monet
kylät ja karjanhoitoaluect ovat pe
rustänect iltakouluja ja samanaikai-
sesti \ on järjestetty lyhytaikaisia
koulutuskursseja maatalousteknii-
kan ja eläinlääkinnän alalla.
Li Tsung-hain mukaan.
KisSakäla ja koirakalä ovat nimi-
tyksiä, jdtfea voivat viedä ruokaha-
lun köheltä tahansa. Mutta jos näil-
le '■ ravitseville '• ja hyvänmakuisille
kaloille annetaan uudet nimet: kyl-
jyskala ja kala 45, syövät ihmiset
niitä mielellaärt. Näin väittää tans-
kalainen John Fridthjof, joka kym-
menen vuoden ajan on toiminut Y.-
K:n elintai*vike- ja maatalousjärjes-
tön FAO:n elinkeinoasiantuntijana
latinalaisessa Amerikassa ja Afri-
kassa ja joka äskettäin on julkaissut
kokemuksistaan kirjan.
Esimerkki kissakalasta on peräi-
sin Tanskasta. Kissakala on erit-
täin hieno kalalaji, jonka liha on
pehmeää ja maukasta. Mutta siitä
ei kukaan huolinut ennen kuin joku
keksi leikata kalan valmiiksi viipa
leiksi ja nimittää sitä kyljyskalaksi.
Nykyisin sitä on yleisesti saatavissa
avintoloista.
Koirakalaa saadaan Länsi-Afrikas-
ta ja sekin on ravitsevaa ja hyvän
makuista. Mutta nimi oli epäonnis-
tunut, kunnes John Fridthjof keksi
nimittää sitä kala 45:ksi, ja nykyi-
sin länsi-afrikkalaiset syövät sitä
mielellään.
Fridthjof in tehtävänä on pyrkiä
lisäämään kalan käyttöä ravintoai-
neena Brasiliassa, Chilessä, Meksi-
kossa, Marokossa ja Jugoslaviassa.
Viimeksi hän on lisännyt maapäh-
kinäjauheen ja kuivatun kalan me-
nekkiä Senegalissa.
Ihmiskunnan ravinnosta muodos-
taa kala tällä hetkellä vain yhden
prosentin. Useimmissa tapauksissa
tämä johtuu yksinkertaisesti siitä,
että kalaa ei ole tarpeeksi saatavis-
sa. Mutta sielläkin, missä sitä on.
estävät monet m.m. kalojen ulkonä-
köön kohdistuvat ennakkoluulot
syömästä niitä.
Yrityksistään murtaa näitä ennak-
koluuloja Fridthjof kertoo FAÖ.n
toimesta julkaisemassaan kirjassa
'Encouia?ing the Use of Protein-
Rich Food". Siitä ilmenee että hän
on valistustoiminnassaan käyttänyt
Nixon ei ole
muuttunut
New York. — Yhdysvaltain en-
tinen varapresidentti Richard Ni-
xon vaati viime viikon lauantaina
Yhdysvaltain Itä-Euroopan suh-
teen harjoittaman politiikan
"suunnan ja painopisteen täydel-
listä muutosta". Saturday Evening
Postin julkaisemassa artikkelissa
Nixon väitti, että mahdollinen
hyökkäämättömyyssopimus idän
ja lännen välillä "orjuuttaisi 97
miljoonaa Itä-Euroopan asukasta":
Nixon ehdottaa "uutta rauhanpo
litiikkaa (!), joka koituisi Itä Euroo
pan kansojen hyväksi''.
Tämän mukaan Yhdysvaltain olisi
pidettävä yllä itäeurooppalaisten
"toiveita vapaudesta" vastustamalla
kaikkia Neuvostoliiton pyrkimyksiä
kommunistien yliherruuden tunnus
tamiseksi Itä-Euroopassa, kohdelta-
va kutakin' kansakuntaa itsenäisenä
valtiona ja tuettava kansallisuush.cn
keä, eikä tehtävä mitään niiden
hallitusten hyväksi, ellei se olisi
omiaan auttamaan niiden asukkai-
den "vapautumista kommunismin
ikeestä".
hyväksi erilaisia keinoja: filmiesi-
tyksiä, nukketeatteria, ruoanvalmis?,,,;
tusnäytteifa,; kotikäyntejä, ruoka: ■/
leikkejä, lapsille, opetusta kouluissa >
jne.-)-.. ,. .....„
: Toisinaan hän on aivan yksinker- "
taisin keinoin päässyt suorastaan,.,
hämmästyttäviin tuloksiin, kuten .•
seuraava esimerkki osoittaa: .n.
Chilessä yritti herra Fridthjof. li-
sätä mielenkiintoa merluzaa (erästä 1
turskan sukuista kalaa) kohtaan,;,
Argentiinassa ja Uruguayssa se.on •;
hyvin suosittu, mutta Chilessä sitä <<
on niin runsaasti, että kansa half ,
veksii; sitä ala arvoisena kalana.- •
Frithdjof avustajineen hankki muu,-...
tamia satoja kiloja merluzaa ja pys-
tytti erään rannikkokaupungin ka- ii
latorille myyntikojun. Kala ladot*.vj
Uin kahteen kasaan, joista toisessa >^
oli normaalihintaa osoittava lappu. .-
ja loiseen oli merkitty, kaksinkertai-•
nen hinta. Iltaan mennessä oli kai- f >
lis merluza myyty loppuun/mutta
halvasta oli vielä puolet jäljellä;--: <> -
' - ■ ■■ ' ■_■■■■■■ ■ JSt
Ohukais-
herkkuja
Ohukaiset tai r
kukin on
nimeä
äiskäleet — mitä
tottunut käyttä-.-tt
mään, ovat monessa perheessä herk—
kua. Niiden valmistaminenhan ei
ale mutkallista, jokaisessa keittofciri* *
jassa on ohje ja lisäksi on saatavjs-^ *
sa ohukaisjauhepakkauksia. Ohukai-
set tarjotaan usein sokerin tai hil-
lon kera, mutta tarjoilumahdolli<<<>:
suuksia on vielä enemmän kuin ni-..,..
miä. - ■ • ■■-;■":»■:
OIIUKAISBANAANIT
Halkaistut banaanit kastetaan o- '*
hukaistaikinassa ja paistetaan sen---:
jälkeen voissa. Tämä jälkiruoka ' '
tarjotaan kuumana ja päälle sirote--
raan sokeria.
OIIUKAISVUOKA .
Ohukaiset paistetaan paistinpa^
nussa, täytetään vaniljakiisselillä '
tai sulatetulla suklaalla ja kierre-'
tään rullalle.. Rullat leikataan pala- — ;
siksi ja asetetaan tulenkestävään i
vuokaan. Vuoka peitetään sokeril- J-
la maustetulla munanvalkuaisvaah- <
dolla ja vuoka pannaan uuniin, jos-,, !
sa se saa olla kunnes se on saanut . [
kauniin vaaleanruskean värin. Tar- i
jotaan esimerkiksi teen tai kahviti' \
kanssa. ■ ■
MUHENNOSOHUKAISET
Ohukaiset paistetaan paistinpan- y
nussa — taikina ilman sokeria — ja !
valmiit paistokset täytetään ruskis- '
tctulla jauhelihalla tähteeksi jää-
neillä vihanneksilla tai makkaramu- '
hennoksella. Ohukaiset kääritään 1
iUllalle, pinnalle sirotellaan juusto- ]
raastetta ja rullat kuorrutetaan uu-~
nissa. — «\>s tällaisia ohukaisia jää >
tähteeksi, ne voi paloitella ja tarjo- ;
ta seuraavana päivänä kuuman liha- • >
liemen lisäkkeenä. '
ELOA TOSIAAN
Näyttämöllä oli meneillään kuo-
linkohtaus, mutta ohjaaja ei olijat
tyttyväinen. ^ "N"
— Enemmän eloa, kuulkaahan,
enemmän eloa tuohon kohtaukseen!
PÄIVÄN PAKINA
Neuvostoliiton (ja Kiinan kommu-
nististen puolueiden periaatteellis-
ten erimielisyyksien Msittelyn yh-
teydessä on tullut ilmeiseksi, että
Kiinan vastuunalaiset johtajat ovat
syvästi käärmeissään Moskovalle
myös siitä,- kun Neuvostoliitto on
kieltäytynyt ahtamasta heille ydin-
aseita tai ydinaseiden mallikappa-
!etta.
Neuvostoliitto on puolestaan se-
littänyt, että miten olisi se voinut
Kiinalle antaa ydinaseita ja samal-
la vaatia, et «G länsivalloilta, nimen-
omaan Yhdysvalloilta etteivät ne saa
antaa ydinaseita Länsi-Saksan re-
vanshimiehille sen paremmin kuin
muillekaan NATO-maille. Mitä
useampi liipasin tulee "atomiaseen
kahvaan", sitä suurempi on vaara,
että ydinasesota voi syttyä joko va-
hingossa tai muuten, selittävät neu-
vostoliittolaiset korostaen, että so-
sialistisilla mailla ei olisi mitään
moraalista oikeutta tai mahdolli-
suutta vastustaa ydinaseiden levittä-
mistä sitten enää jos Neuvostoliit-
to rupeaisi niitä levittämään.
Tämän lisäksi Neuvostoliitto on
virallisesti sanonut Kiinalle, että
Kiinan kansantasavalta ei tarvitse-
kaan ydinaseita, sillä jouduttuaan
olosuhteiden pakosta -kehittämään
itselleen äärettömän voimakkaat y-
dinasevarastot. Neuvostoliitto voi
ydinaseillaan turvata -koko sosialis-
tisen -maailmanosan, myös Kiinan
rauhan. '
Neuvostoliiton esittämät peruste-
lut ovat siis olleet niin johdonmu-
kaisia ja vakuuttavia tältä kohdalta,
että kiinalaisilla ei ole asiallisesti
puhuen ollut niistä esitettävänä
muita vastaväitteitä kuin ylimalkai-
nen väitös, että Neuvostoliiton ydin
aseet eivät ole muka mitenkään suo-
janneet ja:- turvanneet Kiinan/kan-.
santasavaltaa tähän mennessä kuten
on Neuvostoliitto esittänyt, eikä
Kiina voisi luottaa niiden puolustus-
voimaan nytkään.
Mutta totuus on tässäkin tarua
kummempi. .
Yhdysvaltain yleisesikunnan en-
tinen päällikkö, nyt eläkkeellä ole-
va kenraali Omar Bradley on julki-
sesti sanonut ei Neuvostoliittoa puo-
lustaakseen Kiinalaisia vastaan,
vaan Yhdysvaltain hallituksen edes-
ottamisien oikeuttamiseksi, että Yh-
dysvallat ei käyttänyt Korean sodan
aikana — kenraali MacArthurin a-
vunpyynnöstä ja vaatimuksista huo-
limatta atomiaseita Kiinaa vastaan
siksi kun kiinan takana ja tukena
oli Neuvostoliiton ydinaseet.
Art Shields palauttaa nyt tämän
tosiasian Peoples VVorld-lBhden lu-
kijakunnan mieleen ja samalla ken-
raali Bradleyn Yhdysvaltain yleis-
radion välityksellä kesäkuun 24 pnä
1960 — Korean sodan 10-vuotispäi-
vänä pitämän puheen jonka yhtey-1
dessä hän selitti miksi presidentti
Truman ja hänen hallituksensa kiel-
täytyivät antamasta kenraali Mc-
Arthurille atomiaseita Kiinaa vas-
taan.
Mutta lainatkaamme mr. Shields-
in kirjoituksesta pitämällä mieles-
sä,^ että kenraali Bradley, piti yllä-
mainitun puheensa jo kolmisen
vuotta sitten, eli 1960, kesäkuussa.
Mr. Shields kirjoittaa: v
.Viime elokuun 3 pnä julkai-
si Neuvostoliiton hallitus lausun-
non, jossa luetellaan erimielisyyk-
siä/ Kiinan hallituksen kanssa ja sa-
notaan, että Neuvostoliiton ydin-
aseet "ovat vieneet selvää, voidaan-
pa sanoa ratkaisevaa osaa sosialis-
tisten maiden, mukaanlukien Kii-
nan Kansantasavallan suojelemisek-
si imperialismin hyökkäystä vas-
taan niin, että ne ovat voineet ra-
kentaa sosialismia".
"Kiinan johtajat kieltävät tämän.
Elokuun 15 pnä julkaisemassaan
lausunnossa he (kiinan johtajat)
hyökkäävät Neuvostoliittoa vastaan
sanoen että me emme voi hyväksyä
sitä kantaa' ja syyttävät Neuvosto-
liittoa suurvalta-kiihkoilusta
"1960 'p^täma9saäit:'.:>|Cbrea-pufaees-
saan kenraali Bradley sanoo, että
Neuvostoliiton atomiaseilla
kaiseva vaikutus, siihen
mipommeja ei pudotettu Kiinaan
1960. "Kiinalaisia vapaaehtoisia tullr
Pohjois-Korean avuksi '501uvujla;
Kenraali M&cArihur ja hänen soti-
laansa lyötiin pakoon pohjoisrajal-
ta. Hän suositteli voimakkaasti so-
dan työntämistä Kiinan maaperälle
ja pyysi VVashingtonilta lupaa pu-
dottaa atomipommeja Kiinaan, jotta
sota onni. voitaisiin kääntää.
'Kenraali MacArthurin anomuk-
sen hylkäsi yleisesikuntana pre-
sidentti Truman. V. 1960 pitämäs-
sään puheessa kenraali Bradley se-
litti, että kenraali MacArthurin oh-
jelma oli , äärettömän vaarallinen
siksi kun Washington tiesi, että
Neuvostoliitolla oli sotilaallinen liit-
to Kiinan kanssa. Moskova.oli jul-
kaissut julkisen varoituksen Yhdys-
valloille.
"Kenraali; Bradley sanoi vuoden
1960:n puheessaan Washingtonin
uskoneen sinoin, että Neuvostoliitto
tulee pudottamaan atomipommeja
Yhdysvaltain rintamalinjojen taak-
se jos Yhdysvallat pudottaa atomi-
pommeja Kiinaan. Washington us-
koi myöt että USAn tukikohdat Pu-
sanissa jä muualla tulisivat tuho-
tuiksi.
"Yhdysvaltain sotilasjohtajat jei-
vät olettaneet (silloin) että olisi
edullista aloittaa atomisota" sanoi,
kenraali Bradley puheessaan".
Kuten
perusteli
oissa yhj
ne näyttävät olevan ti,
4756253077