i
r.
id
■m
m
JM-
■t
I
ir
•rt'
'ST
Pj
mmmmmmmmmmmmm
^11
*-j* 'ia»; '
3SiWr'4 Lauantaina, lokak. 12 p. — Saturday, Oct. 12,1963
.LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
MYYTÄVÄNÄ
BUURI MITATTU JÄRVENRANTA
TONTTI, uudella alueella, santa-
* ranta, hyvä kalastukselle ja venei-
lylle. Puolivalmis asunto saatavissa.
" Sijaitsee Deer (Hugel) järvellä, 40
mailia itään maantie 17. Hinta $400
- —$850. Lähemmin: H. Carlson, R.
R. 2, Warren, Ont, tai puh. 37M1
- Warren. v. 3 to 12
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
.yUOKRATTAVANA,
LONG LAKELLA, HYVäST TIEN
'-varrella, vuokrattavana '' marras^-
■f kuun 1 päivästä lähtien kolmen
j-"huoneen talo, kaksi makuuhubnet-
; ta,.sauna ja autotalli. Vuokra $40
• kuukaudessa. Soittakaa puhelin
5 673-1117. (10-12-15)
* MYYTÄVÄNÄ
160 EEKKERIN MAATILA Burwash
2 Townsfeipissa, peltoa 15 eekkeriä,
-,.hyy&, neljän huoneen asuinraken-
nus^ hirsinä vettä ja sauna. Vesi
-:: tulee pumpulla asuinrakennukseen
~ Ja navettaan. Myös Hydron sähkö.
; Paikka sijaitsee puoli mailia itään
, valtamaantieltä No. 69, Nipewassin
: tien varrella. Myydään halvalla —
$3,300.00 käteisellä. Lähempiä tie-
*,. toja saa paikan päältä tai kirjoit-
l tamajla osoitteella: August Suo-
, joki. Estaire, P. OI, Ont.
--------- (12-19)
funk h. block, lo.
^ •] OPTOMETRISH
"J~- * Pah. konttori 674-4014
kotiin 673-0705
65 ELM STREET-EAST
^ SUDBURY. ONT.
VASTAANOTTO ESPANOLASSA
r-rKeskiv. iltap. Ja torat, aamup.
MUISTILISTA
Työn Paiston mainio sauna on
avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin
ja sunnuntaisin kello 1—11 ip.
Suomalainen kirjasto on Finnish-
haalilla lukutaitoisten kansalaistem-
me palveluksessa. aEjjjo ja, laina taan,
kaikille lukuhaluisille keskiviikkoja
sin, kello 7—8 ill. '
Maailmanmestarin naimahommat-
näytelmä esitetään Finnish-haalilla
sunnuntaina, lokakuun 20 pnä. ...
Naistenkerhon kokous pidetään
Finnish-haalilla tiistaina,; lokakuun
15 pnä kello 7,30 illalla. Myös uu-
det jäsenet tervetulleita. ~
Vapaus-kustannusyhtiön johtokun-
nan kokous maanantaina, lokakuun
14 pnä klo 7.30 illalla liikkeen kont-
torissa.
Suomikoulu on toiminnassa Rau-
ha tädin johdolla torstaisin klo 5.30
iltapäivällä.
"Harvest Moon Cabaref-tanssit
järjestetään Finnish-haalilla loka-
kuun 26 päivänä kello 8 illalla, soit
to alkaa vasta klo 9.
Työn Puisto komitean kokous tiis-
taina, lokakuun 15 pnä klo 7 illalla
Työn puistossa. Kaikkia komitean
jäseniä pyydetään saapumaan koko-
ukseen.
Nurmijärven
auniita
ukkia
ukkakimppuja
ukkalait teitä
v' . iniUcakalenterinne
Poiketkaa hakemassa
UGHEED
fLovver service
--v- Puhelin 6^3-9595
TQ.börluun 8t S. Iuireh kat. kuha.
fi&Eyte SUSproeen holmaaa»
Sudburyssa
Putkitus- ja, lämmitys-
© ÖLJYPOLTTIMOITA o
.kustannusarviot vapaasti/
Morrison Plumbing &
>Heatmg (Sudbury) Ltd:
^ PUHELIN 674-0797
164 EUtto St 8* Sadbnry
OeflaitgsBaainp
cjurtace co. lto.
MiJOTie St
Pah 675-5611
LYHYEN JA PITKÄN MATKAN
ftAttflAJOA . . . TALOUSTAR-
PBTTA PAKATAAN — MUUTE-
TAAN — SÄILYTETÄÄN -LÄ-
HETETÄÄN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
Nurmijärven näyttelijät Suomesta
esittävät tämän kiitospäivän viikon-
vaihteessa Sudburyssa Aleksis Ki-
ven kaksi kuolematonta näytelmää,
"Seitsemän veljestä" ja "Nummi
suutarit".
Seitsemän veljestä, jonka ohjaa-
misesta vastaa Ari Laine, esitetään
Sampo-haalilla sunnuntaina, loka-
kuun 13 päivänä kello 8 illalla..
"Nummisuutarit" näytelmän on
ohjannut Suomen Kansallisteatte
riin kuuluva Vilho Siivola. Se esi
tetään Suomiranta-haalilla maanan-
taina, lokakuun 14 pnä kello 8 il
lalla.
Pääsylippujen hinta kumpaankin
näytökseen on $1.50 hengeltä.
Vapaus puolestaan lausuu vierai
lijat . sydämellisesti tervetulleiksi
Sudburyyn.
Karnevaali-ilta
Wanupin haalla
lokakuun 19 pnä
Urheiluseurat Visa ja Alerts jär-
jestävät Wanupin haalille lauantaik-
si, lokakuun 19 p:n illaksi mielen-
kiintoisen karnevaali-illan, missä on
kuten nimikin edellyttää, ensin ke-
vyttä ohjelmaa, kuten laulua, tans-
sia jne. sekä lopuksi tanssia. Soi-
tosta huolehtii aina pidetty Risto
Hako-ojan yhtye. Tilaisuus alkaa
kello 8 illalla.
Samalla on ilmoitettu lehdellem-
me, että lokakuun 27: päiväksi suun-
niteltu Alertsin päivällistilaisuus on
jouduttu peruuttamaan siksi kun
huomattava määrä alertsilaisia me-
nee sanottuna päivänä Torontoon,
esittääkseen siellä "Nuorennetun
Juosepin". Alertsin suunniteltua
päivällistä ei siis ole Finnish-haa-
lilla lokakuun 27 pnä.
HYVÄ KIUAS-SAUNA
TYÖN PUISTOSSA
Suihkut ja uimaranta
Auki keskiv., lauant. ja sunnunt.
1742 PARIS ST. SUDBURY
LeinaUPs Bdlfery
ELLI JA ARVI LEIN ALA
Maukkaiden leipomotuotteiden valmistajat
373 Antwerp Ave. Puh. 675-6345 Sudbury
KYSYKÄÄ TAKETOIDUISTA' VAKUUTUKSISTA
säästätte'' vakuutusmaksuissa ~ ■
■■y . VAKUUTUS- JA KIINTEISTÖTOIMISTO ■
OLIVER R. LAINE PENTTI PENTTILÄ
, Kotiin 674-4167 : Kotiin-675-2941'
t • . Konttori 675-6427
'49 Elgu St. N. (Vastapäätä poliisiasemaa) Sudbury, Ontario
Suomalaiset autoilijat huom!
.^Nyt on otollinen aika käydä katsomassa uusia 1964
^PONTIAC/EUICK Ja ACADIAN autoja. Jotka ovat
herättäneet suurta mielenkiintoa.
Tunnettu suomalainen myymämiehemme JOHN PULKKINEN,
-näyttää teille kaikki mallit Ja selostaa autojen monet uutuudet
-Jar etuisuudet sekä Järjestää koeajon, että voitte tutustua autojen
~n)ainloon toimintaan.
POIKETKAA JO TÄNÄÄN
= SUDBURY MOTORS
LIMITED
PONTIAC. BUICK. ACADIAN. VAUXHALL JA
OADILLAC-AUTOJA SEKÄ GMC TROKEJA
Regent St. South
Puh. 673-8411
Sudbory
mm
12-.18-2Ö-2
Maailmamnestarin
iiaimahommat
esitetään 20 pnä
Hauskuudestaan hyvin tunnetuksi
tullut näytelmä "Maailmanmestarin
naimahommat", jota on harjoiteltu
jo useita viikkoja, esitetään Finnish
haalilla sunnuntaina, lokakuun 20
pnä kello 7 illalla. Numeroituja
paikkoja on saatavana etukäteen
Finnish-haalilta, Vapauden liikkees-
tä ja Työn Puistosta.
»■:• Näytelmässä on mitä hauskin juo-
fai huvittavine kommeluksineen ja
riemukkaine sanasutkauksineen.
Kaiken kaikkiaan, silloin on teat-
teriväellä jälleen hauska ilta tie-
dossa. . ■
Huoltokomitea
kiittää hyvästä
bingokannafuksesfa
Sairashuoltokomitean torstai-iltai-
nen lehtibingo onnistui kaikin puo-
lin erittäin hyvin. Bingovoittoja oli
lahjoitettu yltäkyllin, bingon pelaa-
jia^oli kokoontunut runsaasti ja ti-
laisuudessa* vallitsi koko illan iloi-
nen mieliala. Kaiken kaikkiaan jäi
tästä tilaisuudesta puhtaaksi tulok-
si $137.85 ja bingovieraille hyvä
mieli.
Sairashuoltokpmitea järjesti tä-
män hyvin onnistuneen bingotilai-
suuden korvatakseen, puolestaan
lehtiemme sairashuoltotyölle anta-
man avun ja tuen sekä ne sadat il-
maiseksi saadut Vapauden ja Liekin
irtonumerot, joita on vuosien kulu-
essa Sudburyn seudun sairaaloissa
olleille potilaille viety.
Sairashuoltokomitean puolesta
on: pyydetty esittää ..sydämellinen
kiitos kaikille bingovoittojen lah-
joittajille ja kalkille' bingopelaa-
jille siitä runsaskätisestä kanna-
tuksesta, minkä lehtibingo sai o>
sakseen.
Sairashuoltokiymitea
kiittää lahjasta
Olga Elimen, Whitefishista, Ont.
on lahjoittanut nikkehalueen kansa-
laistemme sairashuoltotyön hyväksi
$2.00. CSJ:n Sudburyn osaston sai-
rashuoltokomitea pyytää esittää su
limmat kiitoksensa lahjoituksesta.
Lapsi kireesti
Torontoon
leikkaukselle
Viiden päivän ikäinen tyttölapsi
Onapingista taistelee elämänsä puo-
lesta Toronton Sick and Crippled
lasten sairaalassa.
Mr. ja mrs. Wilfred Lafrepiereri
tyttö jouduttiin kuljettamaan kii-
reellisesti Torontoon Sudburyn Ge-
neral-sairaalasta sen jälkeen kun oli
saatu selville että hänellä on vettä
aivoissa.
Sairaanhoitajatar joutui kulk&
maan lapsen mukana, kun lapsi kul-
jetettiin Lougheedin sairasautolla
Torontoon, jossa hänelle tullaan
suorittamaan leikkaus.
Puita istutetaan
kaupungissa enemmän
tulevana vuonna
Sudburyn puiden istutuskomitea
aikoo istuttaa ensi vuonna 400 puu-
ta enemmän kuin istutettiin tänä
vuonna.
Jim Gardner, joka toimii komi-
tean puheenjohtajana, sanoi, että on
ehdotettu ensi vuonpa istutettavaksi
noin 1,435 puuta kaupungin alueel-
le. Hän tiedoitti, että tämän vuo-
den aikana puita oli istuteta 1,091
kappaletta.
Gardner sanoi, että vuoden 1964
puiden istutussuunnitelman mukaan
on ehdotettu, että suurin osa puista
tultaisiin istuttamaan kauppakes-
kuksesta pohjoiseen. Tällä alueella
on vesi- ja viemäriputkitus jo val-
miina.
Sosialismlei ja kapitalisniiii
talaudalliseii kilpailun merkitys
Reformien puolus-
taja erosL...
(Jatkoa sivulta 1)
maakunnassa suurmonopolistien
toimenpiteiden takia. Kaikissa näis-
sä kannanotoissa, niinkuin sifnäkin,
että hän hylkäsi ajatuksen jot{a so-
siaaliavustuksen varassa olevien
ontariolaisten olisi suoritettava
töitä saamansa avustuksen korvaa-
miseksi; mr. Macaulay oli ilmeises-
tikin jokseenkin yksin sillä kannal-
la. Eikä hän päässyt osalliseksi sii-
tä valokeilasta äskeisissä vaaleissa,
johon hänen työnsä ja asemansa Ro-
bartsin hallituksessa olisi hänet oi-
keuttanut
Ei ole epäilystäkään siitä etteikö
suurmonopolistien intressien oikea-
na kätenä toimivan mr. Robartsin
asema vahvistunut viimeksi pide-
tyissä' Ontarion lainlaatijakunnan
vaaleissa. Kysymys on siitä kuinka
suuressa mä^rfissö tämä tulee ko-
vastumaan hänen tulevaisuudessa
omaksumassaan politiikassa. Kenen
mr. Roberts nyt valitsee niin tär-
keisiin ministeripaikkoihin, jotka
mr, Macaulay on jättänyt?"
Lokakuun vallankumouksen voi-
ton jälkeen välittömästi korosti
Vladimir Iijitsh Lenin, että kan-
sainvälisen vallankumouksen kul-
kuun tulee sosialismi vaikutta-
maan erityisesti omalla talouspo-
litiikallaan. Nimenomaan tästä
syystä ovat taloudelliset kysymyk-
set sosialistisille maille niin tär-
keitä. Jo kahden yhteiskunnalli-
sen järjestelmän välisen kilpailun
ensimmäisessä vaiheessa sosialis-
mi kykeni osoittamaan parem-
muutensa^ kapitalismiin verrattu-
na. Vielä tärkeämmäksi on sosia-
listisen maailmanjärjestelmän ta-
loudellisen kehityksen merkitys
tullut nyt, jolloin sosialismin lei-
ristä on muodostunut ihmiskun-
nan kehityksen ratkaiseva voima.
Samalla kun ratkaiseva osa so-
sialistisista maista ymmärtää ta-
loudellisen kehityksen merkityk-
sen ja vaikutuksen, yrittää Kii-
nan kommunistisen puolueen joh-
to päinvastoin vakuuttaa, ettei ta-
loudellisella kilpailulla kapitalis-
min kanssa olisikaan ensiarvoista
merkitystä ja että siitä olisi vie-
läpä vahinkoa alistettujen kanso-
jen vallankumoustaistelulle. .
Esittäessään omaa linjaansa Kii-
nan johtajat selittävät, miten muka
rauhanomaisen rinnakkaiselon puo-
lustajat laskelmoivat imperialismin
"kuivuvan kokoon ja luhistuvan" ja
imperialsmin ja sosialismin välisten
ristiriitojen "häviävän automaatta
sesti". Tällaiset selitykset ovat luon-
nollisesti aivan perusteettomia, ei-
vätkä niitä ole esittäneet mitkään
kommunistiset puolueet. Marxilais-
leniniläiset: näkevät kahden järjes-
telmän taloudellisessa kilpailussa
vakavan ja voimia kysyvän taiste-
lun kapitalismia vastaan ja samalla
merkittävän tehtävän, joka vaikut-
taa paitsi taloudellisella, myös ideo-
logisella alalla. '
AURASTA RATKAISEVA ASE
Sosialististen maiden saavutukset
talouselämässä, väestön elintason
kohottaminen, tieteen, taiteen ja
tekniikan aloilla ovatkin ratkaise-
vasti vaikuttaneet moniin nuoriin
valtioihin, niiden valitessa itselleen
ei«kapitalistisen kehityksen tien;
Eräs länsimainen taloustieteilijä to-
tesi kuvaavasti,, että nykypäivien
ideologisessa yhteentörmäyksessä
voi aurasta muodostua kuolettava
ase. On selvää, että sosialistisissa
maissa saavutettu huomattava elin-
tason nousu,.Neuvostoliiton etumat-
ka Yhdysvalloista avaruuden val-
loittamisessa ja muilla aloilla, teol-
lisuuden kehitys ja kansantulon kas-
vu sosialismin maissa samoin kuin
monet. muut tosiseikat. vaikuttavat
täysin toisella tavalla kapitalististen
ja riippuvuussuhteessa olevien mai-
den työtätekeviin kuin jotkin isku-
lauseet ja vallankumoukselliset ke-
hotukset tai imperialismin kiroami-
nen.'.-: ■
Kahden järjestelmän taloudelli-
sen kehityksen kulussa voimasuh-
teet kallistuvat yhä selvemmin so-
sialismin hyväksi. Englantilainen ta-
lousmies Alex Know huomauttaa
kirjassaan "Komunismin taloudelli-
nen strategia" mm. seuraavaa:
"Neuvostoliiton taloudellinen haas-
te on reaalinen ja voimassaan pelot-
tava ja siksi se on otettava vakavas-
ti huomioon".
Tällä hetkellä on jo Neuvostolii-
ton teollisuustuotannon absoluutti-
nen kasvu vuodessa keskimäärin
kaksinkertainen verrattuna Yhdys-
valtojen teollisuuteen.
Sosialismin maissa valmistettiin
vuonna 1961 noin 37% maailman
teollisuustuotteista ja noin 40 pro-
senttia maataloustuotteista. Vuoteen
1970 mennessä sosialistiset maat tu
levät taloustieteilijöiden laskelmien
mukaan valmistamaan runsaasti yli
puolet koko maailman teollisuus- ja
maataloustuotteista.
SOSIALISMIN VAIKUTUS
NUORIIN KANSAKUNTIIN
Puhuttaessa sosialististen maiden
taloudellisesta vaikutuksesta maail-
man vallankumoukselliseen liikkee-
seen ei voida sivuuttaa sitä tosiseik-
kaa, että Aasianpa Afrikan maille
suoritettava taloudellinen tuki lujit-
taa näissä maissa ensi sijassa val-
tion sektoria ja täten vaikuttaa näi-
den maiden työväenluokan eli vai-
lankumouksellisimman voiman kas-
vuun.
Rauhanomaisen rinnakkainolon
vallitessa sosialistisen maailmanjär-
jestelmän mahti ja vaikutus yhä
kasvavat; ja samalla lisääntyy myös
sen apu ja tuki kansoille, jotka käy-
vät kansallista vapaus- ja vallanku-
moustaistelua. Siis kysymys ei ole
suinkaan siitä, että ristiriita työn
ja pääoman välillä jossakin' porva-
rillisessa maassa automaattisesti hä-
viäisi sen seurauksena, että sosialis-
mi voittaa taloudellisessa kilvassa.
Tämä ristiriita poistuu vain vallan-
kumouksen tietä olosuhteista riip-
puen joko rauhanomaisesti tai ei, ja
sen hävittävät työtätekevät ja kaik-
ki demokraattiset voimat kapitalis-
tisissa maissa tai siirtomaakänsat
tukenaan kansainvälinen sosialisti-
nen maailmanjärjestelmä. Tämä on
sosialististen ja kapitalististen mai-
den taloudellisen kilvan merkitys
ja voima, joka vaikuttaa maailman
vallankumousliikkeen kehitykseen. -
SOSIALISTINEN YHTEISTYÖ
Tärkeä tehtävä sosialististen mai-
den merkityksellisessä taloudellisen
sa voimanmittelyssä kapitalismin
kanssa on niiden taloudellisen yh-
teistyön lujittamisella. Sosialististen
maiden taloudellisen kypsyyden uu-
si vaihe'vaatii yhteistyön uusia, val-
tiollisten rajojen yli ulottuvia muo-
toja. Tärkeimpiä niistä ovat kan-
sainvälinen sosialistinen työnjako,
yhteinen tuotannon suunnittelu ja
erikoistuminen, kansantaloussuunni-
telmien niveltäminen toisiinsa;
Näihin taloudellisiin suhteisiin
nojaten sosialistiset maat voivat
edelleenkin tehokkaasti ja nopeasti
kehittää teollisuuttaan, auttaa toi-
siaan ja vähitellen muodostaa yhtei-
sen 'taloudellisen kokonaisuuden,
jossa jokaisella maalla on oma paik-
kansa ja omat tehtävänsä. Tällä lu-
jalla aineellisella perustalla voidaan
varmistaa yhteiset tulokset ja voitto
taloudellisessa kilpailussa kapitalis-
min kanssa. Tämä todettiin jälleen
Moskovassa äskettäin kokoontunees-
sa sosialististen maiden taloudelli-
sen yhteistyöneuvoston SEVin sekä
näiden maiden hallitusten päämies-
ten ja kommunististen ja työväen-
puolueiden ensimmäisten sihteerien
neuvottelutilaisuudessa.
, Moskovan neuvottelujen osanotta-
jat korostivat jälleen kerran prole-
taarisen kansainvälisyysaatteen en-
siarvoisuutta sosialististen maiden
välisissä suhteissa ja totesivat, että
irtautuminen sosialistisesta yhtei-
söstä, kaikki eristäytyminen ja kan-
salliskiihkoisten teorioiden esittämi-
nen ovat ristiriidassa sosialistisen
yhteisön etujen kanssa. Yhteiset
edut edellyttävät mahdollisimman
laajalla pohjalla tapahtuvaa yhteis-
toimintaa.
Kukaan ei kiellä, ettei tarvittaisi
kunkin maan omien mahdollisuuk-
sien hyväksikäyttöä. Mutta jokainen
sosialistinen maa olipa se suuri tai
pieni, voi tehokkaasti toteuttaa näi-
tä mahdollisuuksia käytännössä vain
mikäli se käyttää hyväkseen sosia-
lismin paremmuutta maailmanjär-
jestelmänä. Tämä on edellytyksenä
ratkaisevien tuloksien saavuttami-
seksi talouskilvassa kapitalismin
kanssa.
Sosialististen Tfhaiden yhteisössä
tapahtuva työnjako osoittaa havain-
nollisesti, miten siellä sovelletaan
käytäntöön sosialistista kansainväli-
syysaatetta. Siitä kuvastuvat näiden
kansojen väliset suhteet ja se osoit-
taa sosialistisen järjestelmän pa-
remmuuden. Nimenomaan nyt ra-
kennetaan tulevan sosialistisen maa-
ilmanjärjestelmän perustaa, joka
nojaa vankasti suunnitelmalliseen,
tieteellisesti tutkittuun työnjakoon
eri maiden ja maapallon eri aluei-
den kesken. Sosialististen maiden
yhteistyön väheksyminen ja piittaa-
mattomuus kapitalismin kanssa käy-
tävästä taloudellisesta kilpailusta
merkitsee pelaamista sosialismin
vastustajien, pussiin. Talouskilvan
aliarvioiminen on ristiriidassa kom-
munististen ja muiden työväenpuo-
lueiden vuonna 1957 hyväksymän
julistuksen kanssa.
Maailman kommunistisen ja työ-
väenliikkeen ohjelma-asiakirjoiksi
muodostuneissa mainitussa julistuk-
sessa ja yhteisesti hyväksytyssä jul-
kilausumassa julistaudutaan selvästi
kahden järjestelmän rauhanomaisen
rinnakkainolon politiikan kannatta-
jiksi, koska se vastaa kaikkien kan-
sojen etuja, vallankumouksellisen
liikkeen ja kansallisen vapausliik-
keen etuja ja luo edellytykset voi-
tolle sosialismin ja kapitalismin vä-
lisessä taloudellisessa kilvassa.
Tämän käytännössä tarkistetun
marxilais-leniniläisen linjan on
kommunististen ja muiden työväen-
puolueiden valtaosa hyväksynyt.
— Jevgeni Konovalov.
NLn JATKUVALUMENETELMÄ
SUU HUOMION KOHTEENA
Neuvostoliitossa kehitetty ainut-
laatuien ja vallankumouksellinen
teräksen jatkuvavalumenetehnä
saa eri puolilla teräsmaailmaa jat-
kuvasti osakseen suurta mielen-
kiintoa. Seitsemän Japanin johta-
van teräsfinnan yhteinen.valtuus-
kunta matkustaa ensi kuussa Neu-
vostoliittoon 'tutustumaan uuteen
menetelmään tarkoituksella ostaa
njjenetelmän lisenssit, Japanin te-
rästeollisuuden? käyttöön.
Eräät japanilaiset teräsyhtiöt ovat
ostaneet Sveitsistä ja Ijänsi-Saksasta
jatkuvavalumenetalmääln kuuluvia
teknillisiä tietoja, mutta ne ederfyt
fit, > , t
taisivat menetelmän kehittämistä,
jotta niillä oli& käytännöllistä mer-
kitystä. Täniä^veisi taas paljon at-
kaa ja vaatisi suuria kustannuksia.
Tämän vuoksi Japanin teräsyhtiÖJ
ovat päättäneet hankkia neuvosto*
liittolaiset lisenssit, joilla jatkuva!
valumenetelmä voidaan heti otta*
käytäntöön. Japanin suurin teräsi
firma Yavata Iron and Steel Co. oi|
saanut Neuvostoliitosta ilmoituksen
jonka mukaan neuvostoliittolaiset
terästehtaat avaavat "ikkunat ja o»
vet" japanilaisille teräsasiantunlit
^"öijleV sopimukseen pääsemiseksi li-
sensslkaupasta. -r
CSJ:n TORONTON OSASTON
SYYS- JA TALVITOIMINHAN
AVAJAISJUHLA
DON -HAALILLA, TORONTOSSA
SUNNUNTAINA, LOKAK. 20 PNÄ KLO 4 IP.
— OHJELMA —
Soittoa.................;....................... Osaston orkesteri
Joht. G. Gustafson
Tervehdyssanat ...........;. .... • ... H. Huhtanen
Laulua . ............................. Sekakuoro Finlandia
Joht. P. Hietala
Juhlaruno .........:..........• •-----.• :-• • :v• • • • Len Hjorth
Tanssiesitys................. Slovakkilainen tanssiryhmä "Tatra"
Soololaulua ............-----A. Latvala
Voimisteluesitys .............------................ Yrityksen tytöt
VÄLIAIKA 30 M. .
Soittoa ....... -...... i.................;.. v........... Haitariyhtye
Puhe ........ .......... ...........;.... A. Nummi
Laulua .........:......... Annikki Numminen ja Aino Heikkinen
Tanssiesityksiä .. ......____._____. ______.______.... Yrityksen, tytöt
Esityksiä ...............;.................. ; ...... • • • Sekstetti
Haitarisoolo . . . ..... ..... .... Annikki Vickman
Laulua ....____.............;................ Sekakuoro Finlandia
Joht. Ty Lemberg
TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUKAA!
Huvitoimikunta.
VUOTUISET
NLn AVARUUSLENTÄJÄT
MATKALLA 16 VRK.
Moskova. — Kantoraketeilla, jot-
ka nostivat "Vostok 5" ja "Vostok
6" avaruuteen oli 600,000 kilon
työntövoima ja ne olivat nestemäis-
tä polttoainetta käyttäviä. Kumman-
kin avaruusaluksen paino lentäji-
neen oli 4,720 kiloa. Tällaisia ja
monia muita tarkkoja yksityiskohtia
julkaistiin Neuvostoliitossa viikko
sitten perjantaina ensimäisen Sput-
nikin lähettämisen 6. vuosipäivän
yhteydessä.
Neupvostoliitto on nimittäin lä-
hettänyt kansainväliselle ilmailulii-
tolle tarkat tiedot kesäkuisesta kak-
soislennosta, jotta siinä tehdyt kah-
deksan maailmanennätystä hyväk-
syttäisiin/
Näissä ensi kertaa julkaistuissa
yksityiskohdissa sanotaan mm. että
Tereshkova irrottautui katapultilla
avaruusaluksesta 7 kilometrin kor-
keudessa maasta. Avaruusaluksissa
oli kummassakin kaksi räjähdys-
mäisen nopeasti avautuvaa katapult-
tiluukkua. Alus laskeutui laskuvar-
jon avulla 4minuuttia 5 sekuntia
ennen ensimmäistä naisavaruuslen-
täjää, mutta putoamispaikat olivat
rinnakkain. Tereskovan alastulo,
siitä hetkestä jolloin katapultti heit-
ti hänet avaruusaluksesta, kesti 9
minuuttia 20 sekuntia.
Molempien Wostokien radiolait-
teistoon kuului m.m. neljä radiolä-
hetintä, 5 vastaanotinta y.m. Niin
ikään mukana oli magnetofoni, joka
käynnistyi sekä käsin että suullisel-
la merkillä. Maahan magnetofonil-
le talletetut avaruuslentäjän huo-
miot välitettiin nopeutettuna radio-
teitse. ■
Tereshkova teki avaruudessa 48
kierrosta eli 14 kierrosta enemmän
kuin kaikki amerikkalaiset avaruus-
miehet tähän asti yhteensä. Kaikki-
aan ovat Neuvostoliiton kuusi ava-
ruuslentäjää olleet avaruudessa yh-
teensä lähes 16 vuorokautta amerik-
kalaisten vajaata kolmea vastaan.
Afrikan mailta kiitosta pohjolalle
New York. — YK:ssa olevat af-
rikkalaiset valtuutetut olivat per-
jantaina tyytyväisiä siitä, että
Pohjoismaat olivat hylänneet nii-
den ulkoministereille esitetyn
kutsun vierailla Etelä-Af rikassa.
Kongon päävaltuutettu Theodo-
re Idzumbuir sanoi: "Se on piste
heidän'hyväkseen."
Luotettavista lähteistä saadun
tiedon mukaan eivät Afrikan val-
tiot käsitelleet perjantaina pitä-
mässään kokouksessa Etelä-Afri-
kan tai Portugalin vastaista toi-
mintaa.
Tukholma. — Islanti on liittynyt
muihin Pohjoismaihin ja hylännyt
Etelä Afrikan hallituksen kutsun,
jossa maan ulkoministeriä pyyde-
tään vierailulle Etelä-Afrikkaan
tutkimaan maan rotu-ongelmaa, sa-
noi Islannin suurlähetystön edusta-
ja Tukholmassa7 lauantaina.
Hän sanoi vastauksen olevan sa-
namuodoltaan jokseenkin samanlai-
sen kuin muidenkin Pohjoismaiden
lähettämät vastaukset. Se oli _an-
nettu Etelä-Afrikan Tukholman asi-
ainhoitajalle J. F. VVanzelille.
Pohjoismaat ovat ilmoittaneet E-
telä-Afrikalle, että kutsu ei auta
rotuongelman ratkaisemista YK:n
periaatteiden mukaisesti.
VERWOERD KITKERÄNÄ
Heidelberg, Transvaal. Etelä-
Afrikan pääministeri Hendrik Ver-
woerd syytti lauantaina Heidelberg-
issa Transvaalissa pitämässään pu-
heessa Pohjoismaita siitä, että nämä
"pelkäävät" lähettää ulkoministerei-
tään Etelä-Afrikkaan näkemään to-
tuuden siellä vallitsevista olosuh-
teista; koska "ne havittelevat afrik-
kalaisten ja aasialaisten kansojen
ääniä omien itsekkäiden pyyteitten-
sä taakse'vv\ .
Etelä-Afrikan^pääkaupungissa vai-
ettiin virallisesti kokonaan viiden
Pohjoismaiden ulkoministerin kiel-
teisestä vastauksesta maan hallituk-
sen lähettämään vierailukutsuun.
Virallisissa piireissä arveltiin kui-
tenkin katkerasti, että tätähän oli
voitu odottaakin.
Kutsukirjeitä ei ole julkaistu ja
kun^ saatiin tieto kielteisistä vastuk-
sista, Etelä-Afrikan ulkoministeriö
ilmoitti ainoastaan, että vain ulko-
ministeri Eric Louw voisi antaa asi-
asta lausunnon, mutta että hän t oli
poissa kaupungista tavoittamatto-
missa. ; '
anssit
CLINTON-HAAlltLA
I 2605 East Pender St.
Vancouver, B. C.
m
Perjantaina, marraskuun 8 pnä 1963
kello 9 ip.—1 yöllä-
HYVÄ LOH1VOILE1PÄ RAVINTOLA f
PAJALAN ORKESTERI SOITTAA f
Liput: ennakolta $1.25- — ovella $1.50 |
JÄRJESTÄÄ;
Fishermen's Union Woödward's §
Local 11 ja CSJ:n Vancouverin g
■ ■■' ■■ • osasto; m
. . "E
iiiiiiiiiiiiiiiiiniiuiiiiiiiiuiiiiiuiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu
TILATKAA VAPAUS!
HÄÄKUTSU
Pyydämme ystävällisesti kaikkia sukulaisia Ja. tuttavia saapumaan
tyttäremme
ELSIE IRENEN
Ja
MAUNO MÄNNISTÖN
vihkiäislin St. Timothy*s Luterilaisessa kirkossa, Copper Cliff, Ontario, ;
lauantaina, lokakuun 26 päivänä kello 2 iltapäivällä Ja hääjuhlaan ,
Beaver Laken haalille saman päivän iltana ■kello 8 illalla. •
VIENO JA TOIVO SALO, !
f ■ Beavler Lake, Ontario •
1
ROMAANEJA
saatavana kirjakaupastamme
EEVA KILPI:
NAINEN KUVASTIMESSA
232 sivua Hinta sid. $3.25
Eeva Kilpi kertoo romaanissaan Irmasta, 30-vuotiaasta perheen-
äidistä. Päällisin puolin kaikki näyttää olevan hyvin — Irmalla on
koti, kolme poikaa ja mies. Mutta mies on yleensä poissa kotoa,
iltaisinkin. Irman e^män pyrkii täyttämään pelkkä odottaminen.
Ja nuoruus alkaa jo loitota. Sitten elämään ilmestyy uusi kiinto-
piste, Jorma, miehen työtoveri. Jorman hahmo alkaa kasvaa Irman
mielessä — on kysymyksessä uusi rakkaus/kuitenkin ikään kuin
vain eräänä mahdollisuutena. ! .
MAGDA SZABO:
METSÄKAURIS
NÄYTTELIJÄTÄR RIISUU NAAMIONSA
220 sivua
Hinta sid. $3.50
Tämä romaani on erään naisen elämäntilitys. Näytetlijätär Esther
Encsy riisuu siinä naamionsa, ripittäytyy kuolleelle rakastetulleen.
Köyhyys ja arvossapidetyn sukulaisperheen nöyryyttävä tuki kat-
keroittavat Estherin lapsuuden ja nuoruuden. -Elämä tuntuu- epä-
oikeudenmukaiselta. Esther on kova, kapinallinenpa leppymätön
vihissään, joka kohdistuu sukulaisperheen hellittyyn tyttäreen, hä-
nen koulutoveriinsa. •.
EEVA JOENPELTO:
NAISTEN KESKEN
. . , KIRJEITÄ TUNTEMATTOMILLE
80 sivua ' ! Sid. $2.25
:1 tässä teoksessa Joenpelto jakelee tervettä järkeä roimin an-
'. npksin, pippurilla maustettuna. Tuloksena on rautaisannos elämän-
>(tvi}sautta erilaisiin pulmiin takertuneille naisenpuoliUe, koulutytöil-
' le; kotirouville,' miniöille, virkanaisille. — Joenpellolla on kyky
''tasapuolisesti ymmärtää sotkuisten avio- ym. yyyhtien kaikkia
osapuolia, meitä miehiäkään pahemmin sortamatta, solvaamatta."
BENGT SODERBERGH: V' 7
ONNELLISET SAARET
173 sivua
Hinta sid. 2.90
Tapaamme pojan' kuumalta rantahietikoltakaan < leikittelee ou-
doilla ajatuksilla: miltä tuntuisi hukkua, millainen on kuolema
vedessä? — Herkin vedoin Bengt Söderbergh kuvailee pojan en-
simmäistä tietoisesti elettyä kesää, ensimmäistä mustasukkaisesti
vaalittua toveruutta, ensimmäistä rakkautta.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaäs Publishing CpmpatfpUtmted
P.O. Box 69
■'•■ii •
f
■ '$ ;i|l::'fS Is
■».■,::; •?].".•., iiii "'i." ■':'':<