Sivu '2
Tiistaina, marrask. 19 p. — Tuesday, Nov. 19, 1963
i"TT X T*> X T T C* .INDEPENDENT LABOR ORGAN
.'« Y £\ (J O OF F,NN,SH CANADIANS f
*V*'- " (UBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editoi*: W. 'Mlirad "' Manager: E. Suksi
''l' '\ Editorial 674-4265
Fubliktiebi ttii-icfe vteekly: Ttjesäayä, Tnmsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing» Co. Ltd., 100rl02 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
\ ; Mailing address: Box 09-•
/Ädvertiainfc rätes upön}apblication, translations free of charge.
^athorized as secphd class mäil by the Post Office Department. Ottaja,
and fort)ayment of postage m ca?h A. >\
■ ■ ' l A NADIA N L AMilUAGE • PRESS
CinadasRa:. I vk. $9.00, 6 kk. $4.75 DSAcssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kjk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Algeria etsii tietään
m. MfeaÄyn hävyttömyys
AFL-CIOn edustajakokouksen istuessa tällä viikolla New
Yorkissa, ori syytä kiinnittää huomiota mainitun järjestön
äärioikeiston, herttojen:-Mfeanyn,.:Hallin,iia.-kUmppanien.sodan.-.;
jultetiiftseeh Jmirikä he esittivät Canadaa vastaan SlUn edusr
tijäkpköufeessa:viirhe viikolla. On nimittäin todennäköistä,
'-veltä'-tifalfrbänSdäVastaitten-.- sodanjulistus esitetään jossakin
murrossa myös X!^L'-Clt).edustajakokoukselle,
i Kysymyksen pqhjapä.on Suurten järvien canadalaisten
•v.;äiÄb^eÄ-'Valvtoifta liittohallituksen toimesta.Meidän lehtem-
jniö■ kaata ;oxi lukijakunnan yleisessä tiedossa tästä asiasta.
MVuskommey että CLC ja eräät canadalaiset uniot.-.ovatvteh-
tte^v-virheenv:~'_antaessaan tunnustuksensa liittohallituksen
järjestämälle valvonnalle. Suurten järvien raerimiesunio-
, pulman ratkaisulle ohsi pitänyt löytyä parempi keino;
: • •• Mutta huolimatta lainkaan siitä, onko CLC tehnyt tässä
- yhteydessä virheen, kuten me oletamme, tai eikö ole, kuten
J suuret päivälehdet selittävät, tosiasia on sittenkin, että se on
l canadalainen asia, eikä siinä ole herroilla Meanylla ja kump-
paneilla nokan koputusta. Canadalaisella unioliikkeellä täy-
• tyyi olla täydelliset oikeudet päättää kaikista Canadaa ja Ca-
nadan työläisiä koskevista asioista, eikä tämän oikeuden
"ehtona" ole edes se, että kaikkien ratkaisujen täytyy olla
oikeita päätöksiä.
Canadaläiset yleensä, Vapaus mukaanluettuna,' tulevat
tässä asiassa seisomaan varauksetta CLCn takana ja tukena.
fcÄVYTÖN VERTAUS
.Puhuessaan viime viikolla SlUn tai oikeammin AFL-
CIO Maritime; Departmentin kokouksessa, AFL-CIOn presi-
dentti George Meany esitti todella hävyttömän solvauksen
• ei-vain Canadan unioliikettä, vaan koko Canadan kansaa
Vaataan.
; Tekeytyen oikein työväenliikkeen vapauksien puolusta-
. jaksi rnr. Meany julisti mahtipontisesti, että hän vastustaa
^hallituksen kontrollia unioiden yli olkoon sitten kysymyk-
sessä Stalinin Venäjä, Hitlerin Saksa tai Dominion of Ca-
{ •ii;;.;Ä'ärioikeistoon lukeutuvilla byrokraateilla ei luonnolli-
? sestikaan ole mitään kykyä eikä haluakaan esittää totuutta
l sosialististen maiden ammattiyhdistysliikkeistä, eikä se asia
X meitä kiinnosta tässä yhteydessä. Mutta vertauksella Cana-
\ daa' Hitlerin Saksaan ja käyttämällä maamme itsenäisyyttä
halventavalla tavalla "Dominion of Canada":nimitystä, mr.
ijleany saavutti kaikkien aikojen maailmanennätyksen hä-
vyttömyydessä. , .
. ri: -iRÄitähäh olisi, jos mr. Meany ryhtyisi puhdistelemaan
.''-hieman: omia porraspäitään? Vähäinenkin vilkaisu sinnepäin
osoittaa; että piskuruinen on CLCn erhe sen tukiessa halli-
tukemme valvontaa Suuri^^ järvillämme, ^jos sitä verra-
•tajuir» AFL-CIOn äärioikeiston veriruskeisiin synteihin työ-
väenliikettä vastaan yleensä.
s ^'^ttaJtäamme vaikkapa pahamaineinen Taft-Hartley la-
>kii, «Eikö mr; Meany ja kumppanit ole siinä asiassa alistuneet
'oman maansa,.Yhdysvaltain hallituksen valvontaan työ-
iv,äenliikkeen heikentämiseksi? Eikö mr. Meany ja kumppa-
;nrt ole:"..antanut kannatustaan Yhdysvaltain halhtuk^^ so-
ntaiselle ulkopolitiikalle ja sen edistämiseksi tarkoitetulle
:"avustusohjelmalle", ja niin loppumattomiin!
| .v jEnrien kuin mr; Meany lähtee "pelastamaan" CLCta Ca-
:nadan hallituksenkelkasta, hänen sietää ryhdistyä kotimaas-
saan ja sanoutua, irti .Yhdysvaltain hallituksen kenttätyön
• ttpsta" suurpääoman ja sen hallituksen hyväksi.
KYSYMYS CANADALAISTEN OIKEtjköISTA
| Nykyinen kiista:"hallituksen valvonnasta7' on muodos-
• tunut paljon suuremmaksi kuin on kysymys vain Suurten
;järvien unioista. Peruskysyymksenä ön Canadan unionisti-
sen;liikkeen oikeus päättää itsenäisesti Canadaa ja canada-
n#dän unioliikkeellä ei muka ole tällaista itsenäistä oikeutta.
Mutta kanadalaiset yleensä ovat yksimielisiä siitä, että Ca^
nadan unioliikkeelle^kuuluu-tällaiset oikeudet huolimatta
lainkaan siitä, mitä asiasta sanovat herrat Meany ja kump-
panit.
"vOn jo todella korkea aika tehdä tästä asiasta ratkaisu
ja-^e uskommekin, että tästä merimieskiistasta — mitä si-
vumennen sanoen ei olisi koskaan tullut,.ellei AFL-CIO
huippujohto olisi sekaantunut Canadan asioihin silloin kun
._: merimiehiltämme hävitettiin heidän oma, demokraattisesti
kontrolloima unionsa, Canadian Seamen's Urtio — ainakin
^,'hypty, että taistelu Canadan unionistisen liikkeen itsemää.':'.
«öämiesoikeuksien puolelle on noussut uudelle^ entistä kor^
keammalle tasolle. Koskaan ei voida enää tämän jälkeen
palata siihen, että AFL-eiO voi mielin määrin komennella
kanadalaisia unionisteja. J-
^T^Tosiasia on, että missään muualla maailmassa ei ole sel-
laista tilannetta, että itsenäisen maan unioliikkeiden pääma-
jat, .sijaitsevat ulkomailla! Ainoastaan Canada on sellainen
maa, että suurin osa sen unionistisen liikkeen päämajoista
ön Yhdysvalloissa.
..Tällaisella asiantilalle ei ole mitään tekemistä työväen-
IfiKfeeen "kansainvälisyyden" kanssa. Työväenliikkeen kan-
sainvälisyys on kallis ja läheinen asia kaikille valistuneille
*?S?äisule-1 Mutta työväen kansainvälisyydellä tarkoitetaan
sitä; että eri maiden itsenäiset työväenjärjestöt muodostavat
kesKinäisen tasa-arvoisuuden perusteella omat kansainväli-
set elimensä, mitkä päättävät vain yhteisesti sovituista kan-
sainvälistä laatua olevista asioista ja jättävät kansalliset ky-
symykset kunkin oman maan työväenliikkeen ratkaistavaksi.
; Itsenäistymällä AFL-CIOn holhouksesta ja isäntävallas-
ta Voi CLC vasta* järjestää suhteensa muiden maiden, mu-
Ka4nlukien Yhdysvaltain työväenliikkeen kanssa todellisen
,•; i#ftjmfavälisyyden '.pohjalle. •
Algerian saavuttaessa: heinäkuun
alussa 1962 itsenäisyytensä leireiltä
Vapautuneet kaksi miljoonaa talon-
poikaa, 500,000 ulkomailta palaavaa
pakolaista ja kymmenet tuhannet
Sotilaat kohtasivat - maansa miltei
täydellisesti tuhottuna. Ruokavaras-
tot oli hävitetty, maa oli laajalti pol
tettu ja hylätty kahdeksan vuoden
'aistelujen aikana.
Vuoden kuluessa * Algerian De-
mokraattisessa Kansantasavallassa",
oiten sen virallinen nimi kuluu on
saavutettu ihmeteltävän hyviä tu-
oksia. Maatalouden uudistus on to-
teutettu laajassa mitassa. Koko ta-
ouselämän kehittämistä varten on
faadittii ns. kansallinen suunnitel-
ma, jonka puitteissa talouselämää
•memmän taK vähemmän onnistu-
neesti; kehitetään. Maalla on toimi-
a investointi- ja työllisyysrahasto,
joka yrittää ratkaista^ talouden ke-;
uittamisen finanssikysymykset. Se-
kä maataloudessa että teollisuudes-
sa-on tunnusaluseena "itsehallinto",
mikä. tarkoittaa talonpoikien ja työ-
aisten oikeutta, ja velvollisuutta
vastata tuotannosta neuvostojensa
ja kokoustensa kautta.
Maatalouden uudistaminen on ta
pahtunut: kaaoksen keskellä, Sisäi
set ja ulkoiset haitat, joista Rans-
kan suorittama torpedointityö ei ok
vähäisin, ovat haitanneet sen toteut
tamista. Ben Bella on lausunut ■ sit
lemmin paljon toistetut sanat: "Em-
me toimi minkään valmiin opin mu
Kaan vaan sen mukaan, minkä taju-
amme kussakin tilanteessa parhaak
si. Tämä ajattelu on johtanut mm
siihen, että parhaaksi maatalouden
kehittämispulman ratkaisuksi on ha-
vaittu työntekijäin johtamat tilat.
Viime toukokuuhun mennessä oli
pakkoluovutetuille ja eurooppalais
ten jälkeensä jättämille tiloille
muodostettu 1391 maatalousyritystä
joiden toiminnasta huolehtivat ja
vastaavat työläisten muodostamat
elimet. Kaikkiaan näillä Ufoilla on
1,500,000 hehtaaria Algerian parhai
ta maita. Maapohja on tosiaankin
parasta mahdollista, sillä se on val-
taosalta siirtomaaisäntien entistä
omaisuutta. ; " ■■ .
Lokakuun ensimmäisenä päivänä
Ben Bella antoi uudan määräyksen,
jolla noin 1 milj. ha ranskalaisten
hallussa vielä olevia maita kansal-
listetaan. Ei ainoastaan ulkomaa-
laisten hallussa olevien suurtilojen
vaan yleensä, suurtilojen pakkoluo-
KUKKIA "JOULUN"
TOIMITUKSELLE
Yhdyn niihin moniin lukijoihin,
jotka luettuaan 'Joulu 1963" anta-
vat sille ehdottomasti varman tun-
nustuksensa.
Julkaisun sisältö on mielenkiin-
toinen ja vaihteleva käsittäen kau-
niita juoluaiheisia kertomuksia, ru-
noja ja muistelmia monilta tunne-
luilta kynäilijöiltämme ja lehtiem-
me, toimittajilta. Lisäksi on useita
suomennoksia muista maista, ku-
vauksia Afrikasta, lähikuvia tunne-,
tuista henkilöistä) mm. kerrassaan
kiinnostava tarina Wilma Ru-
dolphista, tuosta neekeri sprinttaris
ta, hänen taistelustaan olemassa
olonpa puolesta ja elävä kuvaus syr-
jityn rodun edustajasta. Myös lä-
hikuva Aino Saaresta työläislaula-
jattaresta, joka on vanhemmille lu-
kijoille tuttu "lukuisista, esiintymin
sistään ja levytyksistään..
Lehden keskisivuja • koristaa tove-
rilehtemme Työmics-Eteenpäin '"60-
vuotiasv-kuvat ja kirjoitukset, joissa
tehdään selkoa lehden vaiheista 60
vuotiselta taipaleelta, myös lehden
60-vuotisjuh.laa varten omistettu
runo kuvaa lehden vaiheita kulu-
neelta ajalta. Kaunis ja sykähdyttä
vä on Maiju VVäisäsen kirjoittama
runo "Sytytän Joulu-kynttilän" ja tä
nä tieteen aikakautena ei ole unoh-
dettu avaruuslentäjiä, vaan heistä
on tarkka muistio joka on hyvä pi
tää tallellakin.
Julkaisun ulkoasu on siisti. Kansi
lehteä koristaa kaunis talviaiheinen
maisema ja julkaisu on painettu hy-
välle^-kiiItopaperille,_ joten se on
arvokkaan näköinen.
Lisäksi jsiinä on vielä runsas ja
asianmukainen kuvitus, jossa moni
lukija näkee kuvansa, sillä monta
kuvaa on otettu viime kesänä viete
tyiltä juhlilta.
Onnittelen toimitusta ja avustajia
molemmissa maissa (sillä julkaisu
on molempien, USA:n ja Canadan
työläisten yhteistyön tulos) hyvin
onnistuneesta työstä ja suosittelen
Sitä lämpimästi joululukemiseksi. Se
on myös mainio lahja antaa ystävil-
lemme joululahjaksi. — Kiitollinen
lukija, Sudbury, Ont.
PIENI KIITOS
'JOULUN" SISÄLLÖSTÄ
Kauniisti tehty nimimerkki W. E.
"kun kirjoitit Sääksämäen pojasta",
vanhuksesta, jonka elämä on ollut
yhtämittaista mukana oloa työvä-
enliikkeen riveissä koko pitkän elä-
mänsä ajan. Kuten sanoit heitä on
paljon samanlaisia uranuurtajia
joille kuuluu kunnia hyvin tehdystä
työstä. — Sääksämäen tyttö.
vutusta pidetään, maatalousuudis-
tuksen toteuttamisen välttämättö-
mänä seurauksena'. Ulkomaalaisten
hallussa oli vuonna 1954 kaikkiaan
noin 2,7 milj: hehtaaria maata, jo-
ten miltei kaikkfon viimeksi maini-
tun kansallistamisen jälkeen Alge-
ian omaa maata.
Kansallinen vapautusrintama (F-
LN) on ilmaissut suosivansa kollek-
tiivista maankäyttöä. Siihen suun-
tautuvien Ratkaisujen toivotaan su-
juvan talonpoikien vapaaehtoisen
■hteistoiminnan tietä. Tämän peri-
mtteejj toteutusta on tapahtunut vä-
häisessä määrin yksityisten omis-
tuksessa olevilla tiloilla, mutta kan-
sallistetuilla mailla on muodostettu
niltei yksinomaan valtiontiloja, jol-
aisia ovat myöskin mainitut 1391
maatalousyritystä. ~Osa kansalliste-
tuista maa-alueista jaetaan maata
'arvitseville talonpojille.
Teollistamisella on Algeriassa
edessään monia vaikeuksia. Tällä
letkellä maa on vielä hyvin yksi-
puolisesti maatalousmaa, sillä '4/5
/äestöstä saa tavalla tai toisella elä-
tiksensä maataloudesta. Kansalli-
len suunnitelma, joka on luotu ko-
;o talouselämän kehityksen suunta-
iivojen määrittelemiseksi, kiinnit
ää suurta huomiota kollektiivisuu-
een yhteistoimintaan ja työnteki-
jöiden oikeuteen ja velvollisuuteen
uiolehtia kehityksestä. Ben Bella
ausui 12. 12. -62: 'Algerian kansa
ietää. että ainoa ratkaisu, mikä voi
mlaa jokaiselle leipää huomenna;
>n löydettävissä kollektiivisesti jär-
,estetystä. ja suoritetusta työstä."
Taloudellisen kokonaissuunnitte-
un tärkeimpinä seurauksina pide-
tään Algeriassa mahdollisuutta rat-
kaista nopeasti pääomakysymys,
"mahdollisuutta keskittää investoin-
lit tarkoituksenmukaisesti ja pois-
aa yritysten välisestä kilpailusta
johtuvat hukkatekijät.
' Tällä hetkellä Algeriassa on noin
300 työläisten itsehallinon varassa
■oimivaa tuotannollista ja liikeyfi-
'ystä; Niiden sisäisen organisaation
pääelin on työläisten yleinen koko-
us, jonka valitsema työläisten neu-
vosto kokoontuu useammin ja seu
vaa lähempää yrityksen toimintaa
Vrityksellä on toimeenpanevana eli-,
menä hallintotoimikunta sekä johta-
ja, jotka ovat vastuussa työläisten
elimille.
Yleiset piirteet maan tuotantoelä-
mässä, ovat siten luonteeltaan hyvin
suuressa: määrin sosialistisia. Tär-
keimpänä sosialistisena tuntomerk-
kinä lienee pidettävä työläisten itse-
hallinto-oikeutta, joka periaatteelli-
sesti selvänä, mutta käytännössä il-
meisen heikosti toteutettuna on kui-
tenkin sekä Ben Bellan, kansallisen
vapautusrintaman että algerialais-
ten kommunistien pyrkimyksenä.
Politiikan periaatteista on paljon
vaikeampi saada selvyyttä kuin tuo-
tantoelämästä, mutta eräät periaat
teet ovat korostuneet usejn sekä j u:
listuksissa että puheissa'/ Asettamat-
ta arvojärjestystä voidaah johtavina
periaatteina pitää ainakin seuraa-
,ia:
1) Algerian Demokraattinen Kan:
santasavalta pitää itseään sosialisti-
sena ja haluaa 8-vuotisenvapaustus-
taistelunsa muistaen olla varuillaan
sekä vanhan että uuden tyylisen ko-
lonialismin varalta ja haluaa viedä
vallankumouksen' turvattuun lop-
puun saakka"
2) Ensimmäisen kohdan toteutta-
minen edellyttää kansan yhtenäi-
syyttä, ylitä johtavaa puoluetta, jos-
"a voi olla erimielisyyttä toisarvoi-
sista .kysymyksistä; turvautumista
kansan suuriin joukkoihin ja niiden
aktivoimista. Näitä seikkoja on
usein korostettu.
3) Taistelu koko Afrikan maan-
osan vapauttamiseksi kolonialismis-
ta. Algeria on ollut innolla muka-
na järjestämässä kansainvälistä toi-
mintaa mm. Angolan ja Etelä-Afri-
kan vapauttamiseksi (Algerian
kommunistit selittivät Algerian-
Marokon rajasodan johtuneen Maro-
kossa esiintyvästä paineesta suunna-
ta maa Algerian tielle, minkä Has-
san II halusi ehkäistä rajasodan luo-
man "yhtenäisyyden" avulla.)
4)' Demokratian toteuttaminen
maassa sekä taloudellisella, sivistyk-
sellisellä että poliittisella sektorilla.
Algeria on ollut itsenäisenä vasta
16 kuukauden ajan. Sen saavutta-
mat tulokset tänä lyhyenä aikana
ovat ihailtavat. Sosialismia ei vie
lä voida pitää toteutettuna, mutta
sosialistiset periaatteet johtavat
maan kehittämistä. Algerialla, on
kaikki edellytykset muodostua Afri-
kan ensimmäiseksi todella sosialisti-
i seksi valtioksi.
Ulbricht ja Grole-
wohl valittiin
Berliirii. — lokakuun 10. päiväria
valitun DDR:n uuden kansankama-
rin edustajat kokoontuivat viime
viikolla . jarjestäytymisistuntoonsa
valiten Walter Ulbrichtin uudelleen
valtion neuvoston« puheenjohtajak-
si. Sosialistisen--yhtenäisyyspuolu-
een ensimmäinen sihteeri Ulbricht
lupasi puheessaan valtion neuvos-
ton tekevän kaikkensa taatakseen
Saksan kansalle rauhan ja^ hyvin-
voinnin. Kansankamarin "Jäsenet
hyväksyivät myös ehdotuksen kuu-
desta valtion neuvoston" puheenjoh-
tajan'sijaisesta, joiksi valittiin seu-
raavat: Otto Grotemvohl, prof. Jo
hannes Dieckmanh, Gerald Götting,
Heinrich Homann, Manfred Gerlach
ja Hans Rietz.
- Kansankamari valitsi ^yksimieli-
sesti Otto Grotewohlin uudelleen
pääministeriksi ja Wili Stophin hä-
nen sijaisekseen. Grotev/ohlille an-
nettiin myös hallituksen muodosta-?
mistehtävä; Kaikkien kansankama-
rissa edustettuina olevien ryhmien
yhteisestä ehdotuksesta valittiin
Johannes pieckmann uudelleen
kansankamarin puheenjohtajaksi.
Valtion neuvoston vaalikausi pää-
teltiin \ samaistaa Kansankamarin
vaalikauden kanssa siten että joka
neljäs vuosi valittava kansankamari
valitsee valtion neuvoston jäsenet
DDR:n valtion neuvosto muodostet-
tiin vuonna 1960 voimaan astuneen
lain perusteella ja se kutsuttiin sil-
loin koolle neljäksi vuodeksi.
MYYDÄÄNKÖ SUOMEN
SOSDEM-LIITTO
HERNEROKASTA?
Bahnini Marokon
pääministeriksi
Rabat. — Marokon kuningas Has-
san nimitti 54-vuotiaan riippumatto-
miin kuuluvan Ahmed Bahninin
pääministeriksi hallitukseen.
Uuteen hallitukseen, joka on Ma-
rokon kahdeksas itsenäisyyden saa-
vuttamisen jälkeen, kuuluu neljä-
toista ministeriä ja neljä apulaismi-
nisteriä, joista melkein kaikki ovat
perustuslaillisten laitosten puolus-
tuksen kuninkaallisen rintaman
FDCI:n jäseniä.
Ahmed Reda Guedira. entinen
maatalousministeri ja kuninkaan
henkilökohtaisen hallituksen johta-
jav joka perusti FDCI:n viime ke-
väänä on uudessa hallituksessa ul-
koministeri.
Helsinki — (KU) — Langat
maamme sosialidemokraattisessa
liikkeessä — niin "leskiläisessä"
kiiin ' skogilaisessakin" — ovat
sotkeutumassa yhä sekaisemmik-
si. Se ilmenee viime aikoina esiin-
tyneissä ns. sovintoneuvotteluissa,
joita kummankin osapuolen suun-
nalla on käyty jonkinlaisen "yksi-
tyisyritteliäisyyden" hengessä ja
joissa kumpikin osapuoli on yrit-
tänyt vahvistaa asemaansa oman
puolueen sisällä esiintyvää toi-
senlaista ajatuskantaa vastaan.
Näin ainakin selvitti asiaa eräs
sosdem.liiton johtohenkilö, vara-'
tuom. Aarne Kesänen puhuessaan
Helsingissä pääkaupungin Työ-
väenyhdistyksen kokouksessa.
Varat. Kesänen — jonka pu-
heen otsakkeena oli "Myymmekö
sosdem-liiton hernesopasta?" —
palautti ensin mieleen viime ke-
vään sovintoneuvottelut, joita
Leskinen kävi saadakseen "puo-
luekokouksessa tukea ns. Fager-
holmin—Paasion ja luopio Lind-
blomin linjaa vastaan". Hanke
epäonnistui ja tällöin Kesänen
mainitsee Leskisen kavaltaneen
: sosdem-liittoa edustaneen "käup-
patuttavansa" — jonka nimeä ci
mainita •— ja tämän sanotaan jou-
tuneen "omituiseen valoon". Ke-
sänen sanoo, että tapahtuneen oli-
si uskonut tehneen ''sosdem-liiton
asianomaiset henkilöt varovaisem-
miksi", mutta näin ei ole käynyt
ja nyt —- kuten Kesänen sanoo —
"sovintojallitus on taas päässyt
puhkeamaan esiin".
Kesänen lausui että 'Leskisen ti-
alle on kuvaan nyt tullut yöpakkas-
lallituksen suuret nimet,..«tuuliviiri
Fagerholm- avara tähti Lindblom ja
komeetta Paasio. Ja heilläkin on
taas huolensa. Pitäisi saada sosdem.
liitosta voimia estämään Leskisen
uutta nousua.'' Tällöin on käännyt-
ty —^Kesäsen mukaan — "aina uh-
rivalmiina olevien määrättyjen sos-
dem-liiton keulakuvien puoleen, jot-
ka olisivat jo nyt helpolla ostettavis-
sa ja samantien koko liitto. Ja päi-
den helppoheikkien Ruiskutuksen
ovat taas meidän liitossa eräät kan-
sanedustajakipeät henkilöt ottaneet
täydestä ja uskovat, että sitä kautta
on ,onni ja autuus odotettavissa."
Kesäinen lisää, että "tällaisten tyyp-
pien annetaan pettää" sosdem liit-
toa ja koska — Kesäsen mukaan —
"liemiruoilla" ei ole osuutta asiassa,
niin "ko. henkilöt oväT~dstettavissa
hernerokalla''.
Kesänen siirtyi sitten koskettele-
maan 1957 käytyjä sovintoneuvotte-
luja ja sanoi niiden ajautuneen ka-
rille Leskisen vuoksi. Sitten:
'.'Puoluetoimikunnan jäsenille on
selostettu nyt näitä uusia neuvotte-
luja — ties kuinka monia niitä on
jo ehtinyt olla ja sammua liittomme
elinaikana — ja selostusten mukaan
olisi mahdollisuus saada joitakin n.
s. neuvottelevan jäsenen paikkoja
puoluetoimikunnassa, jos puolue-
neuvosto siihen suostuu. Mitään
reaalista selvitystä ei ole siitä mi-
ten lehden (Päivän Sanomat —
KU) — kävisi ja miten järjestettäi-
siin SAK:n, TUL:n sosdem Naislii-
ton ja Sos.-dem. Nuorisoliiton asiat.
Toimitsijoille kuulemma lienee
mahdollisuus päästä lesklsläistoi
mitsijoiden joukkoon tekemään työ-
tä tulevien neuvottelevien jäsenten
hyväksi, jotta heillä olisi mahdolli-
suuksia tulevissa vaaleissa. Siis
lääkkeet meidän tuhoamiseksi olisi-
vat selvät ja perusasetelma sama,
jolla aikanaan murskattiin Fager-
holmin, Kuuselan, Jaakkolan ja
eräiden muiden oppositio ja jota sil
loin olivat tuhoamassa ne henkilöt,
jotka nyt näyttävät olevan valmiit
itse omaan tuhoonsa."
Kesänen viitasi tämän jälkeen
"eräisiin vuoden 1957 ministerei-
hin", jotka täten toivovat saavansa
ministerinsalkkunsa takaisin, mutta
lisäsi, että monet ' tähdet" (Skog?
— KU) alkavat.jo olla 60 vuoden
iässä ja "jo rapistuneita". Hän viit-
tasi myös nuorempiin voimiin, jotka
'aikanaan" on toisesta puolueesta
70rvuotias purjehti
Tyynen meren yli
Wellington. 70-vuotias amerik-
kalainen William Willis, joka oli il-
moitettu kadonneeksi hänen lähdet
tyään purjehtimaan yksin lautal-
laan yli Tyynen valtameren 130 päi-
vää sitten, saapui tiistaina Falue-
laan, joka on yhdeksän kilometrin
päässä Apiasta Länsi-Samoalla.
Willis aloitti matkansa Perusta
heinäkuun 5. päivänä, ja hän menet-
ti radioyhteyden muhun maailmaan
viime kuussa.
Yhdeksän vuotta sitten hän suo-
•itti vastaavanlaisen matkan.Yhdys-
valloista Samoaan ja tästä matkas-
taan hän on kirjoittanut kirjan.
Hän aikoi viettää yönsä lautal-
laan, jonka hän toivoi saavansa hi-
natuksi Apiaan keskiviikkona perä-
simen korjausta varten, jonka jäl-
keen hän jatkaa matkaansa Austra:
liaan.
"Paasikiven linja"
ja kokoomus
Helsinki. — (KU) Paasiki-
yen ja kokoomuksen ulkopoliittis-
ta iihjaa bn mando'to'nU yhteen-
sovittaa lausui kansanedustaja
Kalevi Kilpi välikysymyskeskuste-
lun yhteydessä vastatessaan kov
lTdömukseh pliffeenjohtajan Jiissi
Saukkosen vakuutteluihin, että
köYoöinus bn nlmenöBiään Paasi-
kiven linjalla.
Kansaned. Kilpi lausui mm:
Kuulimme eilen edustaja Saukko-
sen väittävän jälleen — kuinkahan
monennen kerran, että juuri hänen
eduskuntaryhmässään löydetään
luotettavimmat Paasikiven linjan
kannattajat.
Tekohurskaus häikäilemättömim
mässä muodossaan tuli eilen kuul-
tavaksi edustaja Saukkosen puhues-
sa rintaäänellä "J. K. Paasikivestä
— kokoomuspuolueen kunnioitetus
ta puheenjohtajasta".
Merkillisen lyhyeksi edilstaja
Saukkonen arvelee kansalaisten
muistin. Totuushan on, että J.
K. Paasikiven ja kokoomuspuo-
lueen välit olivat pitkiä aikoja
suorastaan katkenneina. Ja mikä
oli tähän syynä? Syynä oli nimen-
omaan Suomen ulkopolitiikka ja
aivan erikoisesti Suomen ja Neu-
vostoliiton välisiä suhteita koske-
vat erimielisyydet.
Paasikiven ja kokoomuspuolueen
ajattelutapaa oli mahdoton sovittaa
näissä kysymyksissä yhteen. J. K.
Paasikivi edusti Paasikiven linjaa.
Kokoomuspuolue puolestaan edusti
sitä ulkopoliittista linjaa, jonka tu-
loksena oli lähes 100:000 kaatunutta
ja alueeltaan pienentynyt isänmaa.
Paasikiven suoranainen katkeruus
omaa puoluettaan kohtaan tuli jul-
kisesti tietoon monella eri tavalla.
Eihän tarvitse muuta kuin ottaa
esille kirjastosta Paasikiven muis-
telmat. Niistä löytyy helposti useita
kohtia, joista tämä käy ilmi. Näin
on asianlaita mm. sellaisessa koh-
dassa, jossa Paasikivi analysoi ajat-
telutapa maassamme talvisodan aat-
tona. Mainittuaan ensin Mannerhei-
min siitä mielipiteestä, jossa tämä
varoitti katkaisemasta neuvottelu
kosketusta Neuvostoliittoon, Paasi
kivi kirjoittaa näin:
Täytyy myöntää, että eri tahoilla
esiintyy ajattelematonta uhmailu
mieltä — ei vain asioiden sivulla
olevan nuorison vaan myös vastuus
sa olevien piirien keskuudessa. Oli-
si odottanut, että eduskunnan por-
varilliset jäsenet olisivat osanneet
katsoa asioita järkevältä todelliset
ta kannalta. Itse asiassa sellaista
ajattelua oli tuskin ollenkaan näi-
.-ti
den piirien keskuudessa. Talvisodan J
loppuvaiheessa^ertoi minulle, pai- »
vakirjamuistiinpanbni mukaan, ,*
muuan kokoomuspuolueen vaikutus- •
valtainen kansanedustaja puolueen ""
eduskuntaryhmän lähettäneen neu-
voitelujen :a}k"aha syksyllä 193^
edustajiaan sotamarsalkka Manner- "
heimih Tuo'kuulemaan hänen m&v
lipidettään. Palattuaan oli eräs nJJs*JV
tä, puolueen 'ensimmäisiä miehiä,
lausunut Mannerheimin olevan"J6
vanha ja arka'mies, joka pelkäsi'yav
jonka sanaan ei ollut luottamista
Näin siisu Paasikivi eduskunhÄhf'
porvarillisista jäsenistä yleensä ja- •
kokoomuspuolueen edustajista erik/v'
seen. ■ —■■■ ■
Kokoomuksen eduskuntaryhmät :
puheenjohtajan tulisi välttää Paasi-"'
kiven nimen esille ottamista yrityk-_
sissään pestä kokoomusta ulkopö-"!
liittisesti salonkikelpoiseksi. Jos J. .
K. Paasikivi eläisi, hän varm,as|i,JV
asettaisi kokoomuspuolueen keula-
miehet heille kuuluvaan asemaan \,
isänmaan viimeisten vuosikymme-
nien tapahtumista. J. K; Paasikiven
ajatukset kokoomuspuolueen poli-
lii kasta eivät varmasti olleet kovin
korkeat, eivätkä ne" parantuneet ,,
Paasikiven jättäessä julkisen toi- -
mintansa. Järjestihän juuri kokoo-
muspuolue tälle vanhalle viisaalle"
ja kansan kunnioittamalle miehelle
hänen lähtiäisikseen perin ikävän
ja alentavan näytelmän vuoden 1958 ■.
loppuvaiheessa.
Itse asiassa Paasikiven ja kpkoo-'-
muspuolueen välisten suhteiden ke-,
hitys on yksi mielenkiintoisimmista
yksityisseikoista itsenäisen Suomen
poliittisessa historiassa. Se on ker-
tomus syrjään vetäytyneestä puo-..
lueen puheenjohtajasta joka vuosi-"
kausia joutui uimaan yksinäisenä
lohena vastavirtaan siinä joukossa, ..
joka ei kyennyt minkäänlaiseen rea-
listiseen ulkopoliittiseen ajatteluun.- -
Se on kertomus miehestä, joka
— paradoksaalista kyllä — löysi
luotettavimman tukensa ulkopo-
liittiselle linjalleen niistä suoma-
laisista piireistä, jotka maailman-
katsomuksellisesti olivat hänen
poliittisia vastustajiaan. Sinänsä,,
tämä ci ole hämmästyttävää, sillä
Suomen työväenliike on johdoiir, m
mukaisesti ollut hyvien naapuri-
suhteiden kannalla.
. — Ei vain siksi, että maantieteek...
linen asemamme niin vaatii vaan
siksi, että kansojen välinen ystä- .
vyys ja rauha ovat sille vakaumuk-
sen asia; J. K. Paasikivestä ja ko- ;
koomuspuolueesta voisi kirjoittaa }
kokonaisen tutkielman. Se olisi
murskaavaa kokoomuspuolueelle.
Sosialististen maiden
kansainvälinen pankki
aloittaa maksut 1. 1.
ostettu ministerinsalkulla" ja sanoi
heidänkin "rapisevan aikanaan ku-
vasta".
Kesänen ehdotti sitten sos. dem.-
liiton kannattajajoukkojen hylättä-
väksi ne tyypit, jotka "ovat myyneet
itsenäisyytensä saamastaaan herne-
rokasta":
Lopuksi puhuja lausui, että hänen
esittämänsä ajatukset ovat kovia,
mutta ' myös sairauden oireet ovat
sangen vaarallisia ja jos niistä ke-
hittyy kroonillisia sairauksia ne voi
vat .aiheuttaa puolueemme täydelli-
sen tuhon".
Moskova. — Sosialististen maiden
keskinäisen taloudellisen avun
(SEVinj ^kansainvälisen pankin
neuvoston ensimmäinen kokous pi-
dettiin viime viikolla Moskovassa.
Kansainvälisen sosialistisen pan
kin perustamisesta sovittiin heinä-
kuussa SEVin maiden hallitusten
päämiesten neuvottelussa. Pankin
tarkoituksena on edistää taloudel-
lista yhteistoimintaa SEVin maiden
kesken, kunkin maan kaupan kehi-
tystä sekä laajentaa yhteyksiä mui-
hin maihin.;
Pankin pääoma koostuu, jäsenmai-
den Bulgarian, Unkarin, Saksan
Demokraattisen Tasavallan, Mongo-
lian, Puolan. Romanian, Neuvosto-
liiton ja Tshekkoslovakian — jäsen-
maksuista. Neuvostoliiton osuus on
noin kaksi viidesosaa pääomasta.
Kansainvälinen pankki aloittaa
maksujen suorituksen tammikuun
1. päivästä 1964 ns. vaihtoruplina,
jotka sisältävät 0,987412 grammaa ■■
puhdasta kultaa.
Pankin toiminta perustuu tasa- -
arvoisuuteen. Pankin johtoon kuu-
luu edustajia kustakin jäsenmaasta,
eikä äänioikeus riipu sijoitetun pää- ;
oman suuruudesta. Kaikki ratkaisut ;
vaativat yksimielistä päätöstä. -.
Neuvostoliiton valtionpankin joh- ;
taja, joka edustaa Neuvostoliittoa
kansainvälisen pankin neuvostossa,
sanoi uuden maksujärjestelmän"ja<—
kansainvälisen pankin sinänsä "ke££
hittävän sosialististen maiden tava-^'
ranvaihtoa. y;
• Pankin neuvoston kokouksessa'
keskusteltiin myös . muista organi-^
saatiokysymyksistä.: 'sl-
— Kiina on myöntänyt Algerialle -.f
noin 50 miljoonan dollarin lainan,'^
jota koskeva sopimus allekirjoiteta"
tiin lauantaina.. Laina-aika on 20^-
vuotta. Ensimmäiset lyhennykset al-
kavat 1970. 'A
PÄIVÄN PAKINA
Maasta se pienikin ponnistaa
Otsikoksi lainatussa viisaassa'sa-
nanparressa opetetaan^ että "maasta
se pienikin ponnistaa,?;;-edellyttäen
tietysti, että on halua ponnistella.
Mutta toisinaan kuullaan sanotta-
van, että pienten maitten, tai pien-
ten järjestöjen pitäisi olla koko-
naan ponnistelematta vain siksi kun
ne sattuvat olemaan pieniä?
Näin ei kuitenkaan ajattele Bu-
rundi, joka ilmaisi katkaisevansa
kaikki suhteensa niin taloudelliset
kuin kaupallisetkin, suhteensa Ete-
lä-Afrikkaan ja Portugaliin.
Samalla kertaa kiellettiin Etelä-
Afrikan ja Portugalin lentokoneilta
oikeus lentää Burundin alueitten
yli ja mainittujen maiden laivoilta
oikeus laskea ankkuriaan Burundia
satamiin.
Tämä siksi kun Etelä-Afrikassa
harjoitetaan eläimellisen julmaa ro-
tusyrjintaä; .kansainjoukkojen valta-
van suurta-,enemmistöä vastaan, ja
myös siksi kun Portugali kieltäytyy
myöntämästä kansallista itsenäisyyt-
tä kovassa sorrossa pitämälleen An-
gola-nimiselle alusmaalleen.
Mutta toisin; suhtautuu asiaan
YK.n päätöksistä' ja canadalaisten
suuren enemmistön toivomuksista
välittämättä liberaalipuolueen muo-
dostama vähemmistöhallitus Otta-
wassa.
Se esiintyy tässä asiassa kuten se
entinen tyttö; joka ei sanonut "kyl-
lä", mutta ei liioin sanonut "ei".
Puhuessaan muutama päivä sitten
asiasta, ulkoministeri Paul Martin
myönsi, että Etelä-Afrikan kurja
apartheid- eli rotusyrjintäohjelma
on kaikkea muuta kuin kaunista ja
suotavaa.
Hän sanoi, että eräät maat YK:ssa
kannattavat talouspakotteiden jär-
jestämistä Etelä-Afrikkaa vastaan,
mutta hän ei halunnut ilmaista Ca-
nadan kantaa asiasta. Sen hän kui-
tenkin sanoi, ettei Canada, tarkoit-
taa ennenkaikkea liberaalipuolueen
vähemmistöhallitusta, kannata Ete
lä-Afrikan erottamista YK:sta.
Mr. Martin jätti siis oven selko
selälleen ja kuulijansa täydelliseen
pimeyteen siitä, kannattaako libe-
raalipuolue taloudellisia pakotteita
rotusyrjinnän lopettamiseksi Etelä-
Afrikassa vai vastustaako se niitä
pakoitteita.
Toisin sanoen, tämä poliittinen
sussu ei liioin sano "kyllä" eikä
myöskään "ei".
Tosiasia tietenkin on, että YK on
suositellut taloudellisia pakotteita
Etelä-Afrikkaa vastaan kunnes se
lopettaa eläimellisen rotusyrjintän-
sä.
Enemmistö afrikkalaismaista, «ei-
kä vain Burundi, on jo ryhtynyt
toteuttamaan YK:n suosittelemaa
taloudellisten pakotteiden ohjelmaa
Etelä-Afrikan rotusyrjintää vastaan.
Samoin ovat menetelleet skandi-
Mutta Pearsonin hallitus soutaa-'
ja huopaa, ei varmaankaan siksi, et-.!,
teikö se käsitä sitä suurta vääryyttä,'^
mitä apartheid-ohjelma edustaa/';'
vaan siksi, että eräät NATO-maat^'
antavat- mieluimmin "passiivisen\CV
tukensa Etelä-Afrikan rotusyrjintä?;"
hallitukselle kuin aktiivisen tuken-^-
sa siirtomaakansojen vapaustaiste-. 1'
lulle. *'•••••'•
Uskomme, että ulkoministeri Matvt
tin yrittää ratsastaa kahdella hevo-"1-
sella. Hän ei halua 'loukata" Etelä-,'
Afrikan rotusyrjintähallitusta, mut^"
ta^ samalla kertaa hän yrittää tyy-,rö
dyttää satojamiljoonia afrikkalaisia"^
sellaisilla meriselityksillä, että Ca>--<
nada on tässä asiassa muka "pud-^
lueetbn".i
Mr. Martinin' asenne tyydyttää
tietenkin^ tri; VerwoeiJdin rotusyrjin*
tähallitust^;^8ttä saa varmaan af-
ilkkaläi^li^^Jiallitusten ja kan-
soien:p8|tj^vilriituömion osakseen.
Sillä tavalla el edistetä Canadan
kartsallisia etuja enää! herran! vuon-
Mitärpikemmin^;^
nen .Ubejp$a^'^61uee^^r
-f»"
