Sivu 2
Torstaina, huhtik. 30 p. — Thursday, April 30, 1964
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH ÖANADIANS
v- < (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Sdltor: W. Eklund v Manager: E. Suksi
■      ■      Telephone; Office 674-4264 — Editorial 674-4266
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
;        1 Mailing address: Box 69
Advertlsing,rates upon- application, translatlons free of charge.
Authorlzed aa seoond clacs mall by th« Post Office Department, Ottawa,
" and for payment of postage in caah.
CANADIAN LANGUAGE PRESS
a^9
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75     USA:ssa    1 vk. $10.00 6 kk. $6.25
3 kk. 2.75     Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Kolmas yritys
Mikäli "kolmas kerta toden sanoo"-määritelmä' pitää
paikkansa niin pääministeri Pearsonin viikko sitten alahuo-
neen istunnolle antama tiedoitus elälceläkiuudistusta koske-
vasta sopimuksesta Quebecin kanssa antaa toivoa, että Ca-
nadaan saadaan lopultakin nyt voimassaolevan aivan riittä-
mättömän yarihuudeneläkkeen lisäksi kansallisessa mitassa
toimiva, työläisen mukana työmaalta toiselle kulkeva mak-
sullinen vanhuudeneläke.
Kun vastaan haranneet maakunnat, Quebec ja Ontario*
ovat- tervehtineet tätä kulissien takana pidetyn liitto- ja maa-
kuntahallitusten neuvottelukokouksn kompromissipäätöstä,
hiin. nyt näyttää siltä että tästä liittohallituksen eläkesuun-
nitelman "kolmannesta painoksesta" tulee tosi.
Vaikka nyt tehtyyn sopimukseen liittyy myös eräitä kiel-
teisiäkin puolia, niin yleisesti puhuen voidaan kuitenkin sa-
noa, että huonompikin "kompromissi" olisi voitu tehdä. So-
pimusta punnittaessa, ja uuden demokraattisen puolueen jä-
senet voivat vielä alahuoneen istunnossa-vaatia korjauksia sii-
hen,' mitä vaatimuksia meidän kaikkien kannattaa tukea par-
lamentin ulkopuolelta, on siis huomioitava sekä hyvät että
huonot puolet siitä. v
KAKSIOSAINEN SOPIMUS
Kuten on uutistiedoissa jo kerrottu, pääministeri Pear-
son ampui viikko sitten maanantaina "kaksipiippuisella hau-
likolla". Hän tiedoitti päästyn sopimukseen sillä perusteella,
että' liittohallitus antaa veropalautusten muodossa maakun-
tahallituksille entistä suuremman osan tuloverosta ja sen
vastineeksi ko. maakuntahallitukset antavat siunauksensa
liittohallituksen maksullisen eläkesuunnitelman kolmannel-
le versiolle. i
Vaikka tarkoituksemme ei olekaan tässä yhteyessä pu-
hua yksityiskohtaisemmin verotuloja koskevasta sopimuksen
osasta niin sivumennen sanoen se on kuitenkin tervehdittävä
seikka. Pääministeri Pearsonin tiedonannon mukaan liitto-
hallitus myöntää maakunnille tuloveroista takaisin 2% enti-
sen lisäksi nyt heti eli v. 1965 ja toisen 2% vuodesta: 1966 lu-
kien. Täten saavat maakunnat yhteenlaskien tuloveroista
$60 miljoonan lisätulot ensimmäisenä vuonna ja toisen $60
miljoonaa toisena vuonna. Toisin sanoen sopimuksen tämä
osa lisää maakuntien tuloja toisesta sopimusvuodesta lähtien
$12,000,000 vuodessa ja se auttaa tietenkin maakuntien vai-
keata talousasemaa, vaikka ei voidakaan odottaa, että se mu-
ka- voi estää maassamme kehittyvän perustuslaillisen kriisin
vaaran, jonka juuret ovat paljon syvemmällä kuin verotulo-
jen jako-ongelmassa.
Mutta palatkaamme sopimuksen eläkeosaan.
; Pääministeri Pearsonin selostuksen mukaan liittohalli-
tus ja Quebec ovat sopineet niin, että me tulemme saamaan
hieman korkeamman eläkkeen melkoista korkeammalla hin-
natta. Eläkekassan työläisiltä ja työnantajilta yhteensä pe-
rittäviä maksuja korotetaan runsaasti 50-prosenttisesti eli
kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin. Dollareissa laskien
se ^tarkoittaa, että esimerkiksi $4,000 vuosiansion omaavan
henkilön tuloista peritään tämän eläkesuunnitelman kolman-
nen version mukaan kymmenen dollaria kuukaudessa eli
$120.00 vuodessa. Aikaisemman — 2-prosenttisen — suunni-
telman mukaan olisi peritty $80.00 vuodessa. Lisäksi on
muistettava, että näitä maksuja peritään kolmannen version
mukaan viidentuhannen dollarin tuloihin asti, jota vastoin
aikaisemmin oli tarkoitus periä vain $4,500 vuosituloihin asti.
Kuten huomataan, pääministeri Pearsonin eläkesuunnitel-
man kolmas versio on tuntuvasti edeltäjäänsä kalliimpi.
Toisaalta tämän sopimuksen perusteella nousevat myös
korkeammat mahdolliset kuukausieläkkeet 75 dollarista sa-
taarmeljään dollariinv Kuukausieläkkeet nousevat siis aino-
astaan 25-prosenttisesti vaikka eläkekassaan perittävät mak-
sut kohoavat runsaasti 50-prosenttisesti.
"Pääministeri Pearsonin eläkesuunnitelman kolmas ver-
sio ön siis taloudellisesti epäedullisempi hänen aikaisempiin
esityksiinsä verraten. Tämä selittää myös sen, miksi suurten
vakuutusyhtiöiden puhemiehet, ovat tyytyväisiä voittoonsa.
Eläkemaksujen tuntuva korotus antaa nimittäin vakuutus-
yhtiöille paremmat mahdollisuudet liiketoimintansa edelleen
harjoittamiseen eläkealalla, mutta tavallinen kansa joutuu
siitä maksamaan melko korkean hinnan.
Toisaalta on kuitenkin mielihyvällä todettava, että eläk-
keen voimaanastumisajassa on pidetty kiinni siitä, jotta mak-
sullinen eläke astuu voimaan asteettain kymmenessä vuo-
dessa eikä 20 vuodessa, kuten vakuutusyhtiöt ja Ontarion
maakuntahallitus ovat vaatineet. Myönteisenä seikkana on
pidettävä sitä, että tämän kolmannenkin eläkeversion mu-
kaani on henkilöllä mahdollisuus jäädä eläkkeelle 65 vuotia
täytettyään, vaikka eläkemaksut tulevatkin siinä tapaukses-
sa hieman pienemmiksi, mitä ne ovat siinä tapauksessa jos
asianomainen jää eläkkeelle vasta 70 vuotta täytettyään.
PAREMPI KUIN EI MITÄÄN
'^Alustavan tutkimuksen perusteella näyttää siis siltä, että
vaikka liittohallituksen alkuperäiseen Canadan eläkesuunni-
telmaan on tehty melkoisia huononnuksia — ja vaikka tämän
kolmannen version perusteella saadaan tähänastisista suun-
nitelmista kallein vanhuudeneläke — tämä eläkesuunnitelma
edustaa vieläkin melkoista edistysaskelta vanhempien kan-
salaistemme hyväksi.
.^Toivottavaa tietenkin olisi, että tämän suunnitelman yk-
sityiskohtiin voitaisiin vielä tehdä alahuoneessa korjauksia.
Pääasia on kuitenkin se, että tällainen eläkeuudistus saatai-
siirt-voimaan mahdollisimman pian. Jos siihen ei saada tarvit-
tavia muutoksia ja korjauksia nyt, tehtäköön ne myöhem-
min, yleisen mielipiteen painostuksen perusteella.
;Yksi hyvä puoli tässä suunnitelmassa on vielä se, että
siteft saataisiin koko maata käsittävässä mittakaavassa toi-
miva, työmaalta toiselle kulkeva maksullinen eläke niin, että
työläinen voi työtä etsiessään vastaanottaa työmaan mistä
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Fiia VViita Sudbury, Ont, täyttää
tiistaina, toukokuun 5 pnä 80 vuotta
Anselm Kääriäinen, VVhitefish,
Ont, täyttää tiistaina, toukokuun 5
pnä 71 vuotta.
Antti Pitkänen, Port Arthur, Ont.,
täyttää tiistaina, toukokuun 5 pnä
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
KREIKAN KESKUSTAUNIONI
JA ^
Hrushtshev Egyptiin .
toukokuun 10 pnä
Kairo. _— Pääministeri Hrush-
tshovin 'Odotetaan saapuvan Kai'
roon 10. toukokuuta kymmenen päi:
vää kestävälle vierailulle Yhdisty-
neeseen arabitasavaltaan, kertoi 'ar-
vovaltainen lehti Al-Gomhouria.
Lehti lisäsi, että pääministeri
osallistuu 15 toukokuuta juhliin, jol-
loin Niilin juoksua muuttavan As-
suanin suurpadon ensimmäinen ra-
kennusvaihe valmistuu.
Suuri öljyesiintymä
löydetty Kiinassa
Peking. — Kiinalaiset lehdet ker-
toivat uuden öljykentän löytämises-
tä ja suuren, nykyaikaisen öljynja-
lostamon rakentamisesta viimeisten
neljän vuoden aikana. Lehdet sa-
noivat uuden öljykentän sijaitse-
van Tatshingissa, mutta eivät ilmoit-
taneet tarkemmin sen sijainnista,
koosta tai tuotannon suuruudesta.
Pekingissä olevat huomioitsijat piti-
vät tätä ilmeisenä vahvistuksena äs-
kettäisille Hongkongissa ja Tokios-
sa liikkeellä olleille tiedoille, että
Kiinassa on löydetty suuri uusi öljy-
kenttä. Tämä sopisi myös äskettäin
kiinalaisten väitteisiin, että maa on
" suurin piirtein omavarainen" öljyn j
suhteen.
Pekingissä liikkeellä olevien tie-
tojen—mukaan—öljykenttä - sijaitsee
useita satoja kilometrejä koilliseen
Pekingistä.
Tatshmgin olemassaolosta kerrot-
tiin ensiksi artikkelisarjassa, jotka
virallinen uutistoimisto Uusi Kiina
julkaisi.
Kyproksen kriisi on kääntänyt
kansainvälisen huomion Euroopan
kaakkoiskulmalle ja kiinnostus
on Kyproksen .tasavallan 'ohella
kohdistunut myös kahteen muu-
hun valtioon tällä kolkalla, ni-
mittäin Kreikkaan ja Turkkiin.
Kreikka on kuitenkin valtio, joka
nykyvaiheessa ansaitsee huomiota
muutenkin kuin eräänä Kypros-
kriisin ratkaisevana osapuolena.
Itse kuningaskunnan sisällä on
tapahtumassa kehitystä; jolla on
suuri merkitys maan tulevaisuu-
delle.
..Kreikka on talvikauden aikana
käynyt läpi kahdet vaalit kolmen ja
puolen kuukauden sisällä. Niiden
tulokset ovat merkinneet ankaraa
iskua maan taantumuksellisilHTvoi-
mille, joita edustaa ns. kansallinen
radikaalinen liitto/ ERE, joka ei
todellisuudessa ole enempää kan-
sallinen kuin radikaalinenkaan.
Helmikuun 16 pnä suoritetut toiset
vaalit lujittivat ratkaisevalla tavalla
keskustaunionin jo marraskuun
vaaleissa saamaa voittoa. >
Keskustaunioni, joka ei aikaisem-
min saanut taakseen juuri enempää
kuin parikymmentä prosenttia ää-
nistä, keräsi helmikuun vaaleissa
peräti 53 prosenttia ja parlamentin
300 edustajasta on keskustaunioni-
laisia 174 (marraskuun vaaleissa
sillä oli 138 paikkaa) .Tällaiseen tu-
lokseen on johtanut pääasiassa kol-
me tekijää. Ensinnäkin ERE-puo-
lueen 8-vuotinen valtakausi Krei
kassa herätti laajoissa kansanjou-
koissa syvää tyytymättömyyttä ja
suuttumusta epädemokraattisuudel-
laan. Lisäksi maan taloudellinen
elämä polki paikallaan. Kreikka ei
kyennyt'; kohoamaan Euroopan köy-
himpien maiden ryhmästä, toiseksi
keskustaunionin vaalivoiton selittää
kansan luottamus puoluejohtaja
George Papandreoun tunnuksiin ja
lupauksiin demokratian palauttami-
sesta Kreikassa, terrorikomennon lo-
pettamisesta, kansan perustuslaillis-
ten vapauksien turvaamisesta ja hy-
vinvoinnin kohottamisesta. Kolmas
tärkeä tekijä oli yhtyneen vasem-
miston, EDAn suhtautuminen vaa-
leihin. EDA tuki Papandreoun vaa-
litaistelua ja mm, pidättäytyi aset-
tamasta omia ehdokkaita 24 vaali
piirissä koko maan 53 vaalipiiristä.
Papandreou Jupasi ennen vaaleja
myös alentaa sotilasmenoja, uudis-
taa vanhaa- valtiokoneistoa, vapaut-
taa poliittiset vangit, joita on 19
vuoden ajan pidetty maan vanki-
loissa. Nämä lupaukset antoivat ai-
heen odottaa, että Kreikka vihdoin-
kin kääntyy kansan odotusten mu-
kaisesti demokratian ja edistyksen
tielle.
Vaalien jälkeiset kuukaudet ovat
kuitenkin aiheuttaneet kansan kes-
kuudessa pikemminkin hämmennys-
tä kuin • iloa; Eräs ensimmäisistä
vaalilupausten rikkomisista koski jo
itse hallituksen kokoonpanoa. Siinä
syrjäytettiin vasemmistosiiven edus-
tajat, jotka kuitenkin merkitsevät
tärkeätä voimaa keskustaunionin ri-
veissä. Mm. vaalitaistelussa he kan-
toivat raskaimman taakan. Eräät
ministeriöt mm. puolustusministe-
riö 'jätettiin puolueen oikeistolais
ten voimien käsiin. Sotaministerik-
si nimitettiin Garufalias mies, joka
vaikeina aikoina petti puolueensa
ja joka on kuningashuoneen luotet-
Rockefeller laajentaisi likaista
sotaa joka suuntaan rajojen yli
Grants Pass, Ore. — New Yorkin valtion kuvernööri Nelson
Reckefeller — joka on kohdannut melkoista vastatuulta republi-
kaanipuolueen presidentin ehdokkuutta tavoitellessaan — esitti
maanantaina vaatimuksen, että Yhdysvaltain pitäisi Etelä-Viet-
namissa esiintyä päättävästi, sisältyen siihen kommunisti-sissien
"kuuma takaa-ajo". rajojen yli Kambodsaan, Laosiin. Etelä-Viet-
namiin ja kaikkialle, mistä ne (sissit)'turvapaikkaa etsivät.
Etelä-Vietnamin sota on edistynyt huonosti, myönsi miljonää-
ri Rockefeller, "mutta Amerikan kansa on saanut siitä tiedon
vasta sen jälkeen kun asiaa on pitkän aikaa selitetty toisin."
Rockefeller sanoi, että Kaakkois-Aasia on yksi yksikkö, ja että
sen alueen kunkin maan kohtalo liittyy naapurimaan kohtaloon.
tu mies. Garufaliaksen taantumuk-
sellisuus ilmenikin heti: hän - teki
välittömästi selväksi, että sotame-
noja ei aiota supistaa, koska hänen
selityksensä' mukaan sosialistisilla
naapurimailla, ensi sijassa Bulga-
rialla on muka suuri armeija aseis-
sa. Tämä selitys annettiin samaan
aikaan, jolloin Bulgaria ilmoitti so-
tilasbudjettinsa supistamisesta 10
prosentilla.
..Papandreoun toinenkin,peräänan-
taminen koski henkilökysymyksiä.
Hän ehdotti nimittäin parlamentin
puhemiehen paikalle Atanasius No-
vasia, joka on tunnettu sympatiois-
taan oikealle. Yleisesti odotettiin
Ilias Tsirimokoksen valitsemista
tälle paikalle. Tsirimokos toimi par-
lamentin puhemiehenä marraskuun
vaalien 1963 ja' helmikuun vaalien
1964 välisenä-aikana. Papandreoun
luopuminen kannattamasta Tsirimo-
kosta merkitsi kipeää iskua keskus
taunionin edistykselliselle siivelle,
sillä Tsirimokos tunnettiin merkit-
tävänä vastarintalaistelijana ja huo-
mattavana edistysmielisenä demo-
kraattina.
Näihin Papandreoun oikeistolai-
siin toimenpiteisiin voi lisätä jou-
kon muita: hän on kieltäytynyt va-
pauttamasta poliittisia vankeja, lail-
listamasta kommunistista puoluetta,
myöntämästä armahdusta 63,000 po-
liittiselle emigrantille, jotka ovat
joutuneet 15 vuoden ajan elämään
maan rajojen ulkopuolella, hän on
osoittanut outoa kärsivällisyyttä fa-
sistisluontoisia järjestöjä kohtaan,
hän on varsin hitaasti toteuttanut
valtiokoneiston uudistamista. Kaik-
ki nämä todistavat vaalilupausten
karkeaa pettämistä ja voimakasta
oikeistopoikkeamaa. Tämän vuoksi
ovat jotkin oikeistolaiset lehdet ja
eräät ERE-puolueen johtajat suhtau-
tuneet Papandreoun toimintaan var
sin myötämielisesti.
Toisaalta Papandreoun toiminta
on aiheuttanut arvostelua sekä kan-
sanjoukkojen että eräiden keskusta-
unionin edustajien taholta. Suuri
osa demokraattisesta lehdistöstä ja
keskustaunionin maakunnallisista
järjestöistä on esittänyt tyytymättö-
myytensä Papandreoun politiikkaa
kohtaan ja vaatinut; että hallituksen
on toimittava vaalilupausten hen-
gessä. Mm. suiiii ryhmä keskusta-
unionin kansanedustajia vaati halli-
tukselta demokraattisten uudistus-
ten toimeenpanemista. Ja kun par-
lamentissa maaliskuun 19. pnä ää-
nestettiin -puhemiehcslä, 33 keskus-
m»
-«Mä:-'.
iiiuiipillllliliiliiiiiiiiiiiiiiiH^
LOISTAVAA STRATEGIAA
Ml*
nm
Meidän johtajamme VYashingtpnissa pohdiskelevat: loistavaa uutta
strategiaa: hyöttäystä Pohjpis-Vietnamiin. Ja se-on>;todella järkevää^
Jos emme voi'voittaa sitä sotaa, jota käymme Etelä-Vietnamissa, silloin'-
sanon, taistelkaamme se jossakin muualla. ^
Kukaan ei luonnollisestikaan näytä kysyneen Etelä- Vietnamilta, mitä
se asiasta ajattelee. Kuten tiedetään, Etelä-Vietnamin 400,000 miehen
armeijalla on täysi työ pitää puolensa kommunistien johtamaa lOO.OOj^*^
talonpoikaa vastaan. Ja mitä tarkoittaisi jos sitä vastaan tulisi vielä
Pohjois-Vietnam — missä on 16 miljoonaa kommunistien johtamaa ta.Pi -w
lonpoikaa. — Yhdysvaltalainen pakinoitsija Arthur Hoppe.
:■.:}:._.. ■ ■
"JAUHOSÄKKI PAITA" EI VETELE
Yhdessä The Journalin 'kanssa minä toivon, että jos jotakin voi-
taisiin tehdä sen hyväksi,   että Kiinasta tulisi Canadan vakituinen "■
asiakas, sitä tulisi tervehtiä suosionosoituksilla. • •••••/.••••».•»•
Olen vakuuttunut siitä,, että jokainen canadalainen farmari pitää V '
mieluummin Canadassa tehtyä paitaa, mikä on valmistettu kiinalaisesta"1''
kankaasta, mitä saadaan canadalaisen vehnän vastineeksi, kuin palaisi '
entisiin aikoihin, jolloin heidän tulisi. istua myymättömien vehnäkaso-'
jen päällä ja pitää paitaa, minkä vaimo on tehnyt tyhjästä jauhosäkistä.
— Yleisön ikirje, Edmonton Journal-lehdessä. '
"KIERIÄ" SOTAKAVEREITA
Jospa Viet Cong pelaisi (Etelä-Vietnamissa — V.) meidän sääntö-;-/
jen (mukaisesti, silloin voisimme lyödä sen matalaksi. Mutta Viet Cong-'
sissit ovat kirotun liukkaita. — Eräs yhdysvaltalainen eversti Etelä- ■ -
Vietnamin sodasta Newsweek-julkaisussa.
TAITEIN EDUSTAJILLE
6 LENIN-PALKINTOA
Bonnin hiljaiselo — tyyntä myrskyn edellä?
sopimukseseta — ja se on ollut
liian kova pala siitäkin huolimatta,
3ttä Bonn virallisesti tyytyy vaati-1
maan "vain" itäalueita. ]
Bonnin suunnanmuutosta Erhard-,
Liittokansleri Erhard on johta-
nut Länsi-Saksaa jo yli puolen vuo-
den ajan ja mikäli muutoksia suh-
teessa Adenauerin politiikkaan on
odotettavissa olisi siitä pitänyt jo j
näkyä merkkejä. Mitään oleellista ! jn kaudcIla-.on- odotellut varsin har-
ei kuitenkaan ole tapahtunut. O»-1 ta.lsti Neuvostoliitto, joka toistunei-
I den revanshihenkisten lausuntojen
| takia on kuitenkin joutunut' totea-
j maan Länsi-Saksan muodostaman
uhan jatkumisen. Tämä ilmaistiin
mmi kirpeäsäyyisessä virallisessa
Tassin lausunnossa. Samoihin ai-
koihin tapahtui toinenkin "ajatus-
tenvaihto" näiden maiden välillä
Länsi-Saksan Moskovan suurlähe-
.iVstön antaessa peruna-autoa kul-
jettaneen apumiehen toimittaa
Kremliin Bonnin vastauksen Hrush
tshevin vuodenvaihteessa esittä-
mään vetoomukseen rajakiistojen
rauhanomaisesta ratkaisusta. Ei
ihme, että Neuvostoliitto kalseasti
ilmoitti, ettei se ole valmis neuvot-
telemaan kaupan laajentamisesta
Länsi-Saksan kanssa — samaan ai-
kaan kuri Ranskan kanssa käytiin
neuvotteluja"- uudesta kauppasopi
muksesta.
Yhtä hedelmättömältä ja ymmäl-
lään olevalta näyttää Bonnin poli-
tiikka lännenkin suunnalla. Aden-
keastaan päinvastoin. Maaliskuus-
sa näytti jopa siltä, että Erhard
on Adenaueriakin adenauerilaisem-
pi, kun hän lähes joka toinen päivä
julisti eri yhteyksissä, että Bonn
ei ole lakannut vaatimasta itselleen
paitsi Saksan demokraattisen tasa
vallan alueita myös Oder Neisse-
linjan takaista maata.
Länsi-Saksan asenne Saksan ky-
symykseen on Erhardin aikana py-
synyt ennallaan. Positiivisia esityk-
siä ei ole tehty nyt sen enempää
kuin ennenkään ja ulkoministeri
Schröderin ja . adenauerilaisella
kaudella aloittama "avaus itään"
kauppaedustustojen muodossa py-
sähtyi Erhardin kaudella tyystin.
Näin siitäkin huolimatta, että Ro-
manian, Puolan- ja Unkarin jälkeen
"vuorossa" ollut Tshekkoslovakia
on asiasta kiinnostunut. Tshekko-
slovakia lienee kuitenkin vaatinut,
että ennen kauppaedustojen perus-
tamista Länsi-Saksan olisi julkisuu-
dessa sanouduttava irti Miiuchenin
maakunnasta tahansa pelkää-
mättä sitä, että hän menettää
tämän eläketurvansa.
Tämä myönteinen piirre jää
voimaan sittenkin vaikka Que-
becin maakunta ottaisi "maa-
kunnalliseksi tehtäväksi" tä-
män eläkesuunnitelman hallin-
nolliset tehtävät siellär=Toisaal-
ta on toivottava, että Ontarion
maakunta hylkäisi pääministe^
ri John Robartsin vihjeen, että
Ontariokin ottaa eläkesuunni-
telman hallinnolliset tehtävät
-tässä maakunnassa. Se ei tie-
tenkään muuttaisi eläkesuunni-*
telman perusteita minnekään,
mutta "mitä useampi kokki si-
tä huonompi soppa", tavataan
sanoa. Tässä tapauksessa on
käsittääksemme niin, että hal-
linnolliset menot nousevat sitä
korkeammiksi, mitä useampi
maakunta järjestäisi tämän
eläkesuunnitelman hallinnolli-
set tehtävät maakunnallisesti.
Meidän käsityksemme mukaan
olisi parempi ja taloudellisesti
edullisempaa, että eläkesuun-
nitelman hallinnolliset tehtä-
vät järjestettäisiin kansallises-
ti muiden maakuntien kohdal-
ta vaikka Quebec jääkin siitä
todennäköisesti sivuun.
auerin "kuningasajatus" Ranskan , seltä, että se kaikkine voimavaroi-
ja Länsi-Saksan muodostamasta | neen tyytyisi ajan pitkään toisen
Euroopasta" on muodollisesta lii- i luokan valtion asemaan. Toistaisek-
tosta huolimatta, jäämässä taka-1 si se on paperilla alistunut Rans-
kan saneluun EEC:n maatalouspoli-
tiikassa ja nyökkää hyväksyvästi
USA:h otteille, mutta kysyä voi-
daan, miten kauan tällainen "kilt^
teys" jatkuu.
Länsi-Saksan sisällä jatkuva po-
liittinen arkipäivä toistaa entistä:
sosiaalidemokraattisen puolueen
•oppositio" eroaa :puolikkaan hiuk-
sen Verran valtapuolueen linjasta
ja hallituspuolueen sisällä ilmene-
vät erimielisyydet vaativat jö mik-
roskooppia tarkkailuvälineeksi. Ai-
noa poikkeus bonnilaisesta yleis-
kaavasta on liittopäivien varapu-
heenjohtaja Thomas Dehler, "ilo-
luontoinen yksinäinen susi", kuten
Ekonomisti häntä luonnehti. Dehler
joka on tunnustellut maaperää Neu-
vostoliitossa ja kansandemokrati-
oissa samaan tapaan kuin Edgar
Faure Ranskan laskuun, ehdotti
m. viime tammikuussa Länsi-Sak-
san eroa: NATO: st a Saksan yhdis-
tymisen edistämiseksi. Bprinilaisit-
tain Dehler kuitenkin on huutavan
ääni, jota ei ole kuunneltu. — Mut-
ta jotakin ori silti tekeillä. — IL. A.
alalle jo senkin vuoksi, että isän-
nyys tässä asetelmassa kuuluu de
Gaullelle, joka rohkeilla uudelleen-
asennoitumisellaan on palauttanut
Ranskalle osan menetettyä suuruut-
ta ja joka paraikaa on taitavasti
tunkeutumassa     alueille, joissa
USA:n tai Englannin ote on pet- }
tämässä. Tässä yhdistelmässä oman- [
arvontuntoinen Länsi-Saksa voi olla |
vain statisti — etulyönti on joka
tapauksessa Ranskan.
Toinen Länsi-Saksan nykyisistä
vaihtoehdoista on toisen tai kol-
mannen valtion asemassa USA:n
johtamassa ryhmittymässä, mitä
Länsi-Saksan on varmaan ajanoloon
vaikea sulattaa varsinkin, kun sen
taloudellinen mahti on paisumis-
taan paisunut. Tässä ryhmittymässä
on Englanti puolestaan osoittanut
— itsenäisellä kauppapolitiikallaan
ennen muuta — uudistumisen ky-
kyä, joka Länsi-Saksalta tykkä-
nään puuttuu.
Bonnin hiljaiselo näiden ristiaal-
lokoiden keskellä ei ole täysin va-
kuuttava . Tuntuu epätodennäköi-
Moskova. —-Moskovan suuren
teatterin primaballerina Maia Pli-
setskaja, sellotaiteilija Mstislav
Rostropovitsh, näyttelijä . Nikolai
Tsherkasov, ukrainalainen kirjaili-'
taunionin edustajaa kieltäytyi ensi
kierroksella antamasta ääniään Pa-
pandreoun ehdokkaalle. Heidän ää-
nestyslippuihinsa oli vain kirjoitet
lu sana "demokratia".
Keskustaunioni muodostuu jou-
kosta pikkupuolueita ja poliittisia
ryhmiä, jotka ovat poliittisilta katso-
mukseltaan erilaisia. Keskustaunio-
niin kuuluvat mm. entinen liberaali-
nen puolue, jonka pitkäaikainen
johtaja Sofoclis Venizelos kuoli äs-
kettäin, demokraattis-sosialistinen
liitto, jota on johtanut Tsirimokos,
edelleen talonpoikaispuolue Papa-
politisin ryhmä, joka on selvästi va-
semmistosuuntainen, itse Papan-
dreoun johtama demokraattinen
keskusta jne. Kaikki nämä puolueet
ja ryhmät olivat vuoteen 1958 asti
itsenäisiä ja suurin osa niistä edusti
edistyksellistä suuntausta. Puolueen
ja ryhmät yhtyivät edistyksen ja
demokratian rintaman lujittamiset
si ja vallassa olevan ERE-puolueen
terrorikomennon To pe t tamiseksi.
Keskustaunionin nimellä yhtyneet
puolueet ryhtyivät lujaan taisteluun
Karamanliksen hallinnon kukista
miseksi. Valtaanpääsy on kuitenkin
osoittautunut ainakin ensi vaihees-
sa kohtalokkaaksi keskustaunionin
demokraattisille perinteille, sillä
nyt yhtymän oikeistoainekset pyrki-
vät rikkomaan ohjelmansa periaat-
teita ja osoittavat selvää kääntymis-
tä oikeistosuuntaan.
Lopullista käännettä ei ole kui-
tenkaan vielä tapahtunut eikä Pa-
pandreoun ole poliittista tulevai-
suuttaan ajatellessaan kovinkaan
helppo pettää keskustaunionin oh-
jelman demokraattista henkeä. Niin-
pä aivan viime päivinä eräät ilmiöt
ovat osoittaneet Papandreoun sitten-
kin pyrkivän pitämään voimassa oh-
jelmajulistusta. Puolueessa on li-
säksi kohonnut yhä voimakkaampia
ääniä sen puolesta, että maan kaik-
ki demokraattiset voimat olisi yh-
distettävä nykyistä tiiviimmin edis-
tyksellisen suuntauksen turvaami-
seksi. Tämä antaa aavistaa, että
keskustaunioni saattaa selvitä krii-
sistä, jonka valtaannousu sille ai-
heutti, ja johtaa/Kreikan tähänasti-
sta demokraattisempaan suuntaan.
Vasilis Sarafakis.
ja Aleksander Gontshar, Komsq-,
molskaja Pravdan "lentävä report-
teri" Vasili Peskov sekä mosaiikkt-
taiteilija Aleksander Deineka olivat
tämänvuotisia Leninin palkinnon
saajia taiteen eri aloilla. Suurinta
huomiota, herätti kenties se, että
Stalinin ajan keskitysleiriä novel-
lissaan "Ivan Denisovitshin päivä"
kuvannut Aleksander Solzhenitsyn
jäi ilman palkintoa, vaikka novelli1
sai aikoinaan Neuvostoliiton kor-
keimman johdon, mm. pääministeri
Hrushtshevin ja kommunistisen
puolueen ideologista työtä johtavan
sihteerin Leonid Iljitshevin kiitos-
maininnan.
Lenin-palkinnot jakaa" erikoinen
komitea perinteellisesti Leninin
syntymäpäivän aattona, huhtikuun
21 pnä. Tiistaina julkaistu luettelo
Dsoitti, että Maia Plitetskajalle oli^
myönnetty palkinto hänen suorituk-
sistaan klassillisissa baleteissa sello-,
taiteilija Mstislav Rostropovitshille
ansioista konsertti tai teessä, näytteli-
jä'Nikolai Tsherkasoville osasuori-
tuksesta elokuvasta "Kaikki jää ih-.
miselle" kirjailija Aleksander Gon-
tsharille. romaanista "Tronka", toi-
mittaja Vasili Peskoville teoksesta
"Askeleita kasteessa" sekä taitei-
lija Aleksander" Deinekalle mosaiik-
kityösarjasta.
Tieteen alalta komitea jakoi 13
palkintoa, suurin osa kollektivisia,
sekä tekniikan alalta 9 palkintoa,
joista kaikki olivat ryhmäpalkintoja
Sitä ja iätä
SYYTÄ KYLLIKSI
—Tiedätkö miksi ihmiset koetta-
vat pysyä pois velasta?
—En tiedä, sano miksi?
— Siksi, että mikään ei ole sen
vastenmielisempää kuin työsken-
nellä sellaisen rahan vuoksi, jonka
on jb kuluttanut.
PAREMPI VIHJE
— Voitko antaa vihjeen, mitä os-
taisin Maijalle syntymäpäivälahjak-
si?
— Miksi et kysy sitä häneltä it-
seltään?
— Niin kalliita lahjoja en vöi'
ostaa.
PÄIVÄN PAKINA
USKONNONOPETUS KANSAKOULUISSA
Torontosta tulleissa uutistiedois-
sa kerrottiin että Scarboron ope-
tuslautakunta tulee esittämään
maakunnan kouluministcriölle, et-
tä kansakoulujen- uskonnonope-
tuksessa tehtäisiin melko huomat-
tavia muutoksia — parempaan
päin.
Scarboron opetuslautakunta eh-
dottaa — ja se on meidän mieles-
tämme erittäin järkevä esitys —-
että uskonnonopetus pitäisi pois-
tua kokonaan kansakoulun 1—6
luokilta ja että muilla kansakou-
lujen luokilla otettaisiin varsinai-
sen "uskonnonopetuksen" tilalle
eri uskontojen alkuperän ja mui-
den kulttuurien opetus. Toisinsa-
noen — mikäli me asiaa oikein
ymmärrämme suhteellisen lyhyen .
uutistiedon mukaan, Scarboron
koululautakunta ehdottaa, että var-
sinaisen uskonnonopetuksen tilal-
le-otettaisiin eri uskontojen "his-
torian" opetus kansakoulujen kor-
keimmilla luokilla, jotavastoin
pikkulapset, ensimmäisestä kuu-
denteen luokkaan saakka, jätettäi-
siin kokonaan uskontojen histo-
rianopetuksenkin ulkopuolelle.
Myös ehdotetaan, että papeilta
kiellettäisiin oikeus uskontojen al-
kuperänkin opetukseen, ja että
pappien tilalla käytettäisiin eri-
koisesti uskontojen historian alal-
le perehtyneitä erikoisopettajia.
Koululautakunnan puheenjohta-
jan,- mrs. M. A. Clarken antaman
selityksen mukaan näillä muutos-)
ehdotuksilla ei ole valitettavasti .
kyllä mitään tekemistä päivittäi-
sen raamatunlukemisen ja -ru-
kousten kanssa.
Tämä on valitettava seikka, sillä
rukous- ja raamatuniukuhetket
varsinkin kansakouluissa, aiheut-
tavat suurta huolta ja paheksumis-
ta monille vähemmistöryhmille:
Protestanttien kouluissa luetaan
tietysti protestanttien rukouksia
ja raamatunselityksiä ja ne eivät
luonnollisestikaan tyydytä niitä
lasten vanhempia, jotka lukeutu-
vat vakaumuksellisesti johonkin
muuhun kirkkoon ja katsovat, et-
tä heidän lapsiaan "villitään" vää-
rällä uskonnonopetuksella; Se ei
tyydytä juutalaisia ja muita uskon-
ryhmiä, jotka uskovat että Juma-
lan poika ei ole syntynyt eikä
kuollut, tai uskovat vallan johon-
kin muuhun uskoon — ovat joko
budhalaisia, muhamettilaisia jne.
Raamatun lukegynen ja rukousten
pito ei liioin_.tyydytä niitäkään,
jotka katsovat, että yliluonnolli-
siin henkimaailmoihin kouluttami-
sen asemesta pitäisi'valmistaa lap-
sia tieteellisen maailmankatsomuk-
sen omaksumiseen.
Uskonnonopetus kansakouluissa
loukkaa siis suuressa mittakaavas-
sa uskonnon vapautta — vapautta
kasvattaa omia lapsiaan omaan
uskomukseensa tai niin, etteivät
he usko mihinkään "haudantakai-
siin". Asia on sitäkin pahempi kun
tällaisen pakollisen uskonnonope-
tuksen uhreiksi joutuvat siksi pie-
net lapset, että he eivät voi ym-
märtää, mistä on, todella kysymys.
Se on pahinta lajia "aivopesua"
sittenkin, vaikka lapsilla on muo-
dollinen ''oikeus" olla pois uskon-
totunnilta — ja tulla siten leima-
tuksi joiksikin muukalaisiksi
enemmistön taholta.
Me uskomme, että Scarboron
koululautakunnan ehdotus on as-
kel oikeaan suuntaan, mutta aivan
liian lyhyt alkuaskeleeksikin.
Mainitun koululautakunnan jä-
sen, Thomas Sommerville oli kä-
sittääksemme ehdottomasti oikeas-
sa sanoessaan, että koululautakun-
nan hyväksymä päätöslauselma
välttelee vieläkin eräitä perusky-
symyksiä kun. siina-ei sanota suo-
raan, että "on suorastaan väärin
kun uskonnon annetaan täten tup-
pautua kansakouluihin".
Hän sanoi vastuunalaisten hen-
kilöiden vältelleen 18 vuotta kan-
tansa määrittelyä tässä asiassa ja
selitti, että nyt on aika koululauta-
kunnan määritellä kantansa.
"Ellei    koululautakunta sitä
tee", hän sanoi, "se viivyttää jäi-,
leen ratkaisun tekoa1 horjunnal-
Taan . . ."
Hän ehdotti, että opetusminis-
teri William Davisilta' pyydettäi-
siin vapautusta uskonnon opetuk-
selle ja sillä siisti sen sijaan, että
pyydetään sellaista uskontoasiain
opetuksen muutosta, mistä tämän
kirjoituksen alussa puhutaan. Hä-
nen ehdotuksensa tuli kuitenkin
vielä hyljätyksi 8 äänellä 3 ääntä
vastaan.
Hyljätyksi tuli myös koululauta-
kunnan jäsenen William Noblemä-
nin ehdotus, jonka mukaan olisi
opetusministeriöltä pyydetty, että
Scarboron kansakoulut vapaute-
taan tykkänään uskonnonopetuk-
sesta siihen asti, kunnes saadaan
ylläkerrotunlaiset muutokset —
että 1—6 luokkalaiset vapautetaan
kokonaan uskonnonopetuksesta ja
muille-järjestetään uskontojen al-
kuperän opetusta.
Nämä viimeksimainitut muutos-
ehdotukset jos ne olisivat tulleet
hyväksytyiksi^ olisivat luonnolli-
sesti vahvistaneet suuresti Scar-
boron koululautakunnan asennet-
ta ja kantaa.
Mutta hyvä näinkin. Tämä Scar-
boron koululautakunnan ehdotus
kaikkine heikkouksineen vetää tä-r
män tärkeän kysymyksen yleisen
mielipiteen valokeilaan, niin että
ihmiset voivat määritellä kantansa
joko puoleen tai vastaan.
Meidän mielestämme Scarboron
koululautakuntaa on onniteltava
tästä kannanotostaan ja samalla
annettava sille kaikki mahdollinen •
kannatus ja tuki, vaikka koulu-
lautakunnan ehdotukset eivät vie-
lä tunkeudukaan tämän paheen
juuriin saakka. — Känsäkoura.