^Styn 2 ^ Lauantaina, lcesäfc 13 p. — Saturday June 13, 1964
17 A "DA TT O INDEPENDENT LABOfc ORGAN ;
y J\kJL JFJL Uv) v- <OF F,NNISH CANADIANS
. " (LIBEfcTY) Established Nov. 6, 1917
' fiöltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
, Telephone: Office 67*-4264 — Editortal 674-4265,
fcibUshed thrlceweefcly: Tuesdays. Thursdayäk'a'nd'Baturäaysby Vapaus
Publtsbto^ po. LW., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 >
v ^ Advertislng rates^upoh appllcatiob, transjaiions free of charge. '
<Authorlzed as second classniail by tb> Post Office Department; Ottawa,
1 ; . \'\ .^andfor paymentrof postage tocaahV
C A N A Dl AN |LÄNG UÄG E: PRESS
TILAUSHINNAT
Capadaasa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 TJSA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75' Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Vieläkin Hppukysymyk^estä
Näitä rivejä kirjoitettaessa (kesfeviikkbiitana)' näyttää
siltä, että keskustelu Canadan uudesta lippuluonnbksesta ja
Hppukysymyksestä yleensä, sekä Canadan virallisesta kan-
sallislaulusta alkaa alahuoneen torstaisessa tai perjantaisessa
istunnossa.
Meidän lehtemme Vapaus, kuten enemmistö canadalai-
sista, on tervehtinyt lämpimästi pääministeri Lester Pear-
sonin kantaa siitä, että Canadan tulisi vihdoin viimeinkin hy--
: väksyä itselleen oma, erikoinent lippunsa ja oma erikoinen
kansallislaulunsa.
.m Kysymys siitä, minkälaisen tämän lipun tulisi olla, on
aiheuttanut tunteiden ailahtelua kautta maan, mutta kuten
on aikaisemmin sanottu, Vapaus lukeutuu niihin canadalai-
siin lehtiin ja laitoksiin jotka myöntävät avoimesti, että pää-
ministeri Pearsonin lippuluonnos on sittenkin saanut laajem-
paa kansankannatusta kuin mikään toinen sellainen. Me
olemme aikaisemmissa yhteyksissä esittäneet omia toivomuk-
siamme ja käsityksiämme Canadan, lippuluonnoksesta, mutta
samalla haluamme kuitenkin korostaa, että mikä tahansa
oma, erikoinen lippu on tuhat kertaa parempi, kuin ei lip-
v pua ollenkaan.
; Lippukysymykseen liittyy tietenkin monenlaisia seik-
koja, mukaanlukien henkilökohtaisia makukysymyksiä ja
kuten sanotaan, makuasioista ei sovi väitellä. Mutta perus-
tava seikka on kuitenkin se, että lipun tulisi olla kansalli-
sessa mielessä yhdistävä symbooli, eikä missään tapauksessa
hajoittava ja eripuraisuutta aiheuttava. Juuri tässä perusky-
symyksessä ovat mielestämme väärässä ne, jotka paatostavat
väellä ja voimalla joko Union Jack- tai Red Ensign-lipun
puolesta, sillä ne kummatkin muistuttavat ranskalaiselle Ca-
nadaHe brittiläisestä "voittajasta'' ja "valloittajasta", mitä
symboolia ranskalainen Canada ei tule koskaan hyväksymään
omakseen. Tältä pohjalta katsoen pääministeri Pearsonin lip-
puluonnos -r- mitä tahansa heikkouksia siinä onkaan itse kun^
kin mielestämme —on tuhat kertaa parempi kuin on Union
Jack ja Red Ensign.
Vaikka näiltä tiimoilta onkin poliittisten tavoitteiden
kannustamana yritetty nostattaa vissiä jingoistista opposi-
tiota pääministeri Pearsonin lippuluonnosta vastaan, niin to-
siasia kuitenkin on, että liittohallituksella ei ole mitään huo-
lestumisen syytä tässä asiassa. Kaikki merkit viittaavat sii-
hen; että tiukan tullen löytyy kaikista puolueista vaahterän-
lehtilipun kannattajia, sillä esimerkiksi ranskalaisesta Cana-
dästa ei löydy montakaan parlamentaarikkoa, joka uskaltaa
äänestää Union Jackin tai Red Ensignin puolesta vaahteran-
lehtilippua vastaan; Kun vielä huomioidaan se, että. Uuden
Demokraattisen puolueen edustajat tulevat äänestämään eh-
kä viimeistä miestä myöten pääministeri Pearsonin lippu-
luonnoksen puolesta, niin turhaa ilman pieksemistä ovat pu-
heet "lippuvaalien" tulosta, elleivät liberaalipuolueen stra-
Moskova. — Kiinalaiset johtajat ovat aloittaneet meluisan parjaa*
kampanjan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtoa, vastaan, sen
tehtävää vastaan kansojen taistelussa vapauden ja sosialismin puolesta.
Näft alkaa Italian fepfeen sihteeri'Luigi Longori artikkeli - "Neuvostoliit-
to ökrauhan ja demokratian tuki", jonka Pravda on julkalsiut — Siksi
on syytä palauttaa mieliin vaikkapa yleispihrteittäin se vertaama-vailla-
oleva osuus, joka Neuvostoliitolla ja sen kommunistisella puolueella on
ollut, ja on yhÖ maailman'sosialismin kehityksessä.
Hieman yli 40 vuotta on kulunut siitä päivistä jolloin Neuvostoliitto
avasi iiensosiälismille: Mutta millainen taival tuossa ajassa onkaan kul-
jettu? Ensimmäinen sosialistinen valtio on lähestynyt kommunismin
rakentamista.' Sen ympärille on syntynyt sosialististen valtioiden maali-
niarijärjestelmä, joka ori muodostumassa nykyisen aikakauden kehityk-
set'ratkaisevaksi tekijäksi
Tosiasiat osoittavat että tie, jolje ve-
näläiset bolshevikit astuivat kehit-
tääkseen valtavan maansa sosialis-
tiseksi valtioksi, on ollut aivan oi-
kea. Proletariaatin diktatuurin an-
siosta Lokakuun vallankumous joh-
dettiin voittoisaan loppuun. Sen ul-
koiset ja sisäiset viholliset murskat-
tiin. Työväenluokka liitossa työtä-
tekevän talonpoikaiston kanssatpys-
tyi kumoamaan imperialistisen por-
variston ja luomaan oman vallan.
Nykyisin sosialismi ei kehity vain
yhdessä maassa, vaan sosialististen
valtioiden kokonaisessa järjestel-
mässä.
Neuvostoliiton uusille sosialisti-
sille maille antama aineellinen ja
poliittinen apu on auttanut näitS so-
dan raskaiden seurausten korjaami-
sessa sekä entisten järjestelmien ta-
loudellisen takapajuisuuden poista-
misessa. Kansandemokratian maat
ovat hankkineet arvokasta poliittis-
ta kokemusta. Se kuvastaa sosialis-
tisen vallankumouksen kehityksen
luonteenomaisia piirteitä olosuhteis:
sa, jolloin imperialismi heikentyy ja
voimasuhteet muuttuvat maailmas-
sa sosialismin eduksi.
HENKILÖPALVONNAN
TUOMITSEMINEN
Neuvostoliitto ja sosialististen
IZVESTIJA TUOMITSEE
YKn POLIISIVOIMAT
Moskova. — Canadan aloite Y-
K:n vakinaisista kansainvälisistä
poliisivoimista, joihin Suomi on
esitetty mukaan, on neuvostohal-
lituksen pää-äänenkannattajan Iz-
vestijan toimituksellisen artikke-
lin tarkkailun kohteena. Lehti
kiinnittää huomiota siihen, että
kuudesta maasta (Canada, Norja,
Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Suo-
mi) neljä on N ATO:n jäsentä, ja
että USA:n ulkoministerin apulai-
nen sanoo YKn vakinaisten voi-
mien voivan ottaa vastaan "kan-
sainvälisen poliisin tehtävät'', jot-
ka muuten joutuisivat USAn kan-
nettaviksi. Lehti lainaa edelleen
englantilaisia virallisia lausunto-
ja ja toteaa kaiken pohjalta, että
siirtomaavallan romahduksen mu-
kana johtavat länsivallat menetti-
vät otteen alistamiinsa kansoihin
ja tästä johtuen nyt muka tarvi-
taan "kollektiivista toimintaa".
Izvestija toteaa — käyttäen todis-
teena mm. englantilaislehtien lau-
suntoja -r että NATO-maat pyrki-
vät käyttämään niin YK:n Kyprok-
sen joukkoja kuin esim. YK:n Kon-
gon joukkoja omien pyrkimystensä
tueksi.
Izvestija* joka asettuu vastusta-
maan tällaisten ' kansainvälisten po-
..... • ■■}>,.■
sa-
nada tarvitsee viivyttelemättä
oman lipun ja oman kansallis-
laulun, ja että suurinta kanna-
tusta saanut lippuluonnos oh
c vaahteranlehtilippu ja miltei
f yksimielistä kannatusta saanut
teegit laskelmoi, että siinä olisi ehkä hyvä valtti puolueen j kansallislauluehdotus on O
Canada. Mitä tarvitaan on se,
että alahuoneen istunnossa teh-
dään selvä päätös yhdestä li-
pusta ja yhdestä kansallislau-
lusta ja sillä siisti.
Tuleeko lippuun lopulta 1
vaahteranlehti, kuten NDP eh-
dottaa, tai pääministeri Pear-
sonin ehdotuksen mukaan 3
lehteä, sekin on jossakin mää-
rin makuasia, mutta kuten
olemme aikaisemmin selittä-
neet, kolme vaahteranlehteä ei
ole meidän mielestämme paras
mahdollinen kansallinen sym-
booli. Siksi pitäisimme suota-
vampana yhden vaahteranlehr
den lippua.
Mikäli ori puhe "kiireelli-
simmistä" asioista, niin siinä
yhteydessä on muistettava, et-
tä lippupäätöksen hyväksymi-
nen ei millään tavoin vaikeuta
esi merkiksi kansallista itsenäi-
syyttä koske vieri kysymysten
käsittelyä, vaan mieluimmin-
kin auttaa sitä. Lippukysymyk-
sen käsittely ei mitenkään estä
esim. vanhuudeneläkettä, työl-
lisyyttä ja muita sellaisia ky-
symyksiä koskevien päätöslau-
selmien ja lakiehdotusten kä-
sittelyä. Päinvastoin on sanot-
tava, että suuren palkankoro-
tuksen itselleen antaneet par-
lamentaarikkomme voivat tyy-
tyä kahden kolmen viikon ke\
salomaan, kuten muutkin ca-
nadalaiset, ja jatkaav istunto-
jaan muutamalla viikolla niin,
että nämä asiat /tulevat tilan-
teen vaatimusten mukaisesti
käsitellyksi.
Toisaalta, jos lippukysymyk-
seri käsittely ■; lykätään syk-
syyn, kuten on joissakin pii-
reissä vihjailtu, sillä teolla vaa-
rannetaan ja vaikeutetaan
maamme kansallista yhtenäi-
syyttä. Ja siunatuksi lopuksi
4me uskomme, että niin pöpu-
läärinen kuiri lippukysymys
onkin liberaalien kannalta. kat-
soen, mitään vaalivalttia ei li-
beraalipuolue siitä itselleen
saa siinä tapauksessa jos sen
sträteegit yrittävät manööve-
rata niin, että voidaan' järjes-
tää: uudet jiittbvaalit riippu ju-
pakan varjossa.
aseman lujittamiseksi valtiolaivan johtopaikoilla.
Viimeksimainittuun mahdollisuuteen viittaa se kun liit-
tohallituksen toimesta esitettiin loppujen lopuksi asian mut-
kistamista niin, että joidenkin parlamentaarikkojemme on
miltei mahdotonta äänestää hallituksen päätöslauselmaehdo-
tuksen puolesta, vaikka he kannattavatkin hallituksen lippu-
luonnosta ja hallituksen kansallislauluehdotusta.
Kuten - tiedetään, liittohallitus omaksui viime hetkessä
yleistä pahennusta aiheuttaneen "kahden lipun" ja "kahden
kansallislaulun" ohjelman? Tosiasiassa liittohallituksen pää-
töslauselmaehdotuksessa määritellään, että pääministeri
Pearsonin vaahteranlehtilipusta tulisi Canadan ;oma lippu,
mutta samassa hengenvedossa määritellään, että Union Jack
lippu nostetaan salkoihin merkiksi jäsenyydestä Britannian
-kansojen yhteisössä ja uskollisuudesta kruunulle. Toisessa
päätöslauselmassa ehdotetaan, että Canadan kansallishym-
niksi hyväksytään "O Canada", mutta samalla suositellaan
hyväksyttäväksi, että "God Save the Queen" tunnustetaan
-edelleen kuningashymniksi.
Hallituksen ilmeisenä tarkoituksena on tyydyttää, niitä
jingoistisia brittiläismielisiä piirejä^ jotka ovat äänekkäim-^
min kiivailleet vaahteranlehtilippua ja O Canadaa vastaan;
Mutta tulokset ovat meidän mielestämme kaikkea muuta
kuin myönteisiä. Vaahteränlehtilipun vastustajat eivät ole
tulleet tyydytetyiksi tämän "kahden lipun'' päätöslauselman
perusteella — mutta toisaalta on aiheutettu hajaannusta ja
epäröintiä niiden keskuudessa, jotka ovat valmiit- äänestä-
mään vaahteränlehtilipun puolesta. Kaikkein selvimpänä esi-
merkkinä tästä on quebecilaisten social creditin parlamentin-
jäsenten asennoituminen.'Silloin kun liittohallitus puhui vain
vaahteranlehtilipusta, Quebecin social creditin jäsenet kan-
nattivat sitä; mutta nyt kun puhutaan kahden lipun päätös-
lauselmasta he uhkaavat-äänestää hallitusta vastaan!
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kehnosti tämä
kahden lipun päätöslausejma tätä tärkeätä lippukysymystä
edistää. Sata kertaa parempi olisi meidän mielestämme, että
liittohallitus palaisi alkuperäiseen asenteeseensa ja esittäisi
hyväksyttäväksi, vain yhden lipun, pääministeri Pearsonin
vaahteränlehtilipun, ja yhden kansallislaulun, O Canadan.
Meidän harkittu käsityksemme on myös, että hakoteillä
ovat ne työväenjohtajat, jotka tässä lippukysymyksessä ovat
esittäneet keinotekoiseen radikaalisuuteen viittaavia lausun-
toja, että Canadassa on "tärkeämpiäkin kysymyksiä parla-
mentin käsiteltäväksi", ja että "lippukysymyksen käsittely
voidaan hyvällä syyllä lykätä tuonnemmaksi".
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö parlamentilla ole käsiteltä-
väriäJukuisia.-tärkeitä Ja kiireellisiä kysymyksiä. Mutta ol-
tuamme lähes sata vuotta ilman lippua itsenäisenä maana,
Canadan lippukysymys on myös sekä tärkeä että kiireellinen!
•Sanottakoon siis mahdollisimman kuuluvasti, että Ca-
liisijoukkojen" muodostamista,
noo tätä koskevien suunnitelmien
olevan vastakkaisia YK:n periaat-
teille ja pyrkimyksille. Kuuluuhan
YK«n peruskirjan mukaan oikeus
ja päätösvalta pakkotoimenpiteistä
ainoastaan turvallisuusneuvostolle.
Nyt esitettyjen suunnitelmien mu-
kaan vakinaiset voimat peruntet
täisiin siihen halukkaiden maiden
toimesta ja YK:n virasto nimittäisi
siihen turvallisuusneuvoston sivuut-
taen komentajan ja määräisi niiden
sijoituksesta. Izvestija korostaa, et-
tei tällaista räikeätä YK:n peruskir-
jan rikkomusta voida sallia. Lehti
toteaa vakinaisten poliisijoukkojen
kiihkeimpien kannattajien olevan
aseistariisunnan ahkerimpia vastus-
tajia. Lehti kiinnittää huomiota
myös siihen, että USArssa nousee
yhä enemmän ääniä, jotka esittävät
YK:n joukkojen lähettämistä Ete-
lä-Vietnamin ja Kambodshan rajal-
le. Kun ottaa huomioon USA:n sa-
manaikaisesti voimistuneet yrityk-
set vetää Etelä-Vietnamiin maihin-
nousuun mukaan sotaliittoihinsa
kuuluvien toisten maiden joukkoja,
niin USA:n pyrkimys sijoittaa "Y.
K:n joukkoja" Etelä-Vietnamin ja
Kambodshan rajalle tulee oikeaan
valoonsa. USA, Englanti y.m. maat
pyrkivät "YK:n joukkojen" varjolla
saamaan laillisen muodon avoimille
poliisi- ja rangaistusretkioperaati-
oilleen, jotka on tähdätty vapauten-
sa ja riippumattomuutensa puolesta
taistelevia kansoja vastaan. "Ei voi
olla epäilystäkään siitä, että tämä
hanke tulee torjua, koska se on ris-
tiriidassa YK:n päämäärien ja peri-
aatteiden kanssa", korostaa Izvesti-
ja.
Todettakoon tässä yhteydessä,
että Suomen ulkoasiainministeri-
ön antamien tietojen mukaan Ca-
nada on peruuttanut ainakin ns.
"työkonferenssin" pitämistä kos-
kevan ehdotuksen sen jälkeen,
kun pohjoismaat ja Hollanti oli-
vat suhtautuneet pidättyvästi
hankkeeseen.
valtioiden kansojen yhteisö muo-
dostavat, nykyisin kansojen rauhan
ja vapauden luotettavan tuen., So-
sialismin voimat -ylittävät imperia-
lismin'voimat, Ja kommunistisen yh-
teiskunnan rakentaminen Neuvosto-
liitossa vastaa koko sosialistiset
järjestelmän, koko kansainvälisen
työväenluokan ja koko ihmiskunnan
etuja. 'Me tiedämme, että sosialis-
min kehityksen korkean tason 'ja
kautta■ maailman omaamansa-arvo-
vallan Neuvostoliitto oh saavutta-
nut raskaalla hinnalla, ankaran ja
vaikean taistelun kautta. Se on
joutunut kamppailemaan valtavien
sisaiSfeft ja kansainvälisten vaikeuk-
sien kanssa ratkoessaan historian
ensimmäistä näin vaikeaa ongelmaa.
Henkilöpalvonnan ja kaiken tähän
termiin liittyvän .'\tuomitseminen
muodostui NKP:n suurenmoiseksi
panokseksi marxismin ja leninismin
sekä kansainvälisen työväenliikkeen
kehitykseen. Se pani alulle kehi-
tyksen ja uudistusten kauden Neu-
vostoliitossa ja kaikissa sosialistisis-
sa maissa, aiheutti kommunistisissa
puolueissa vanhojen asenteiden tar-
kistuksen ja uusien etsinnän; jotta
voitaisiin poistaa kaavamaisuus ja
lahkolaisuus ja paremmin ymmär-
tää tapahtuvat muutokset ja vallan-
kumouksellisen toiminnan uudet
mahdollisuudet. Tämä kritiikki,
nämä hedelmälliset etsinnät muo-
dostivat kansainvälisen kommunisti-
sen liikkeen meidän kautemme oh-
jelmallisten asiakirjojen pohjan.
KULLAKIN MAALLA OMAT
ER1KOISPIIRTEENSA
NKP:n sekä vuosien 1957 sekä
1960 Moskovan neuvottelujen asia-
kirjoissa tunnustettiin vääräksi ten-
denssi pitää ainoana kelvollisena ja
kaikkiin tapauksiin soveltuvana esi-
merkkinä sosialismiin siirtymiselle
vain niiden taistelumuotojen käyt-
töä, joita, sovelsivat Neuvostoliiton
kommunistit määrätyissä historial-
lisissa olosuhteissa. Jo vuonna 1908
V. I. Lenin varoitti, että .'proletari-
aatin kansainvälinen vallankumous-
liike ei tapahdu eikä voikaan tapah-
tua eri maissa tasasuhtaisesti ja
muodoiltaan samanlaisena . .Jo-
kainen maa tuo yleiseen vyöryyn
omia arvokkaita omaperäisiä piir-
teitään .. . ''■■
eiden aseikseen ottamat Moskovan
kokousten päätelmät^sekä; NKP:n
tu^l#"förta esiintyAyöMekevien
erBn kerrosten keakuu^ssa ja
j&^rfroulraah mlbkään maan sFsäi-
&&TW®ty* ja ilmiriitojen jyrkkä
VALLANKUMOUKSEN TIET
Lähtien itsenäisyydestä ja vas-
tuuntunnosta kommunistiset ja työ-
väenpuolueet analysoivat vuosien
1957 ja 1960 neuvotteluissa NKP:n
XX puoluekokouksen esille tuomat
ongelmat ja sosialistisen vallanku-
mouksen { kehitysmahdollisuudet
maailmassa. "Työveän ja kansan
rintaman pohjalla sekä' nojaten eri
puolueiden ja kansalaisjärjestöjen
muihin mahdollisiin sopimuksen ja
poliittisen yhteistyön muotoihin työf
väenluokka voi etujoukkonsa johta-
mana yhdistää useissa kapitalistisis-
sa maissa nykyoloissa kansan enem-
mistön, valloittaa valtiovallan ilman
kansalaissotaa ja toteuttaa perus-
tuotantovälineiden siirtymisen; kan-
san haltuun", sanotaan vuoden 1960
julkilausumassa.
Mutta on aivan selvää, että uusis-
sakin olosuhteissa kukaan ei voi ol-
la täysin varma siitä, etteikö joudut-
taisi kansalaissotaan, koska vallas-
saolevat luokat, kuten Lenin opet-
ti, eivät vapaaehtoisesti luovu val-
lastaan, vaan päinvastoin taantu-
muksellinen porvaristo on aina val-
mis väkivaltaan estääkseen poliit
tisen ja sosiaalisen edistyksen. Ke-
hittäessään työväenluokan ja kan-
sanjoukkojen taistelua kommunis-
tit pitävät mahdollisena taantumuk-
sellisten . voimien . lamauttamista,
niiden eristämistä ja tuhoamista sii-
nä tapauksessa että ne ryhtyvät vä-
kivaltaan.
VALLANKUMOUS EI OLE
TUONTITAVARAA
Kommunististen ja, työväenpuolu-
en ei. rkerkitse vallan-
kumousta vaan vallankumous tulee
ulkoapäin — joko sosialististen val-
tioiden painostuksesta tai sodan
kautta.
Se tosiasia, että imperialistien a-
loittamat -molemmat maailmansodat
päättyivät: sosialistisiin vallankumo-
uksiin, ei silti merkitse, ettävtie so-
siaaliseen; vallankumoukseen kulki-
si välttämättä maailmansodan kaut-
ta, sanotaan 81 puolueen v. 1960 hy-
väksymässä julkilausumassa.
RAUHALLINEN -
RINNAKvKAINOLO
NKP:h ohjelmassa sanotaan, että
NKP pitää ulkopofittisen toimintan-
sa päätarkoituksena rauhallisten o-
losuhteiden turvaamista kommunis-
tisen . yhteiskunnan rakentamiseksi
Neuvostoliitossa, sosialistisen maa-
ilman järjestelmän kehittämistä se-
kä sitä, että yhdessä kaikkien rau-
hantahtoisten kansojen kanssa este-
tään ihmiskunta joutumasta tuhoi-
saan maailmansotaan.
Näissä sanoissa tapaamme vielä
yhden vahvistuksen Neuvostoliiton
rauhantahtoiselle politiikalle. Sa
maila me tapaamme niissä sen tosi
asian heijastuksen, että maailmassa
on tapahtunut ja edelleenkin tapah-
tuu syviä muutoksia. On selvää, et-
tä imperialismin luonne ei ole muut-
tunut mutta kysymys sodasta ja
rauhasta ei enää riipu ainoastaan
imperialistien tahdosta. Neuvosto-
valtion lujittuminen ja sosialistisen
maailman järjestelmän syntyminen
ovat sellaisia historiallisia saavutuk-
sia, jotka ovat asettaneet päiväjär-
jestykseen kysymyksen mahdollises-
ta sodan estämisestä; Mahtavan so-
sialistisen leirin, rauhantahtoisten
ei-sösialististen valtioiden, kansain-
välisen työväenluokan ja kaikkien
rauhaa puolustavien voimien yhtei-
sin ponnistuksin on mahdollista es-
tää maailmansota, sanotaan NKP:n
ohjelmassa.
Neuvostoliitto on aina johdonmu-
kaisesti noudattanut ja myös nou
dattaa rauhallisen rinnakkainolon
periaatetta, tuota ainoata viisasta pe-
riaatetta suhteissa yhteiskunnalli-
selta järjestelmältään erilaisten val-
tioiden välillä.
KANSALLINEN
VAPAUSTAISTELU
Rauha ja rauhallinen rinnakkain-
olo muodostavat imperialistien or-
juuttamille kansoille parhaat edel-
lytykset kansalliselle uudelleensyn-
tymiselle, vuosisataisen- takapajui-
suuden hävittämiselle, poliittisen ja
taloudellisen itsenäisyyden isaavut-
tamiselle. Poliittinen riippumatto-
muus, kuten tiedetään, ei vie pää-
tökseen kansallista vapautusta. Siir-
tomaaikecstä vapautuneiden mai-
den on tällä hetkellä suojeltava
riippumattomuuttaan imperialisti
sen herruuden uudelleen pystyttä-
misen ja säilyttämisen uhalla. Tässä
vaikeassa ja pulmallisessa asiassa
Neuvostoliitto ja muut sosialistiset
maat ovat siirtomaakansojen vilpit-
tömiä ja uskollisia ystäviä. Nämä
maat, totesi 81 puolueen neuvotte-
lukokous, auttavat ja tukevat kaikin
tavoin nuoria kansallisia valtioita
' niiden edistyksen tietä kulkevassa
kehityksessä, kotimaisen teollisuu-
den luomisessa, kansallisen talous-
elämän kehittämisessä ja lujittami-
sessa, omien työntekijävoimien kou-
luttamisessa, ovat yhteistoiminnassa
niiden kanssa taistelussa rauhan
puolesta koko maailmassa imperia-
listista aggressiota vastaan".
NLn OSUUS RATKAISEVA
Neuvostoliiton osuus on ratkaise-
va nykyisen kapitalismin ja sosialis-
min välisen ankaran kilpailun aika-
na. Tov. Hrushtshev sanoi kerran va-
kuuttavasti, että Neuvostoliiton voi-
ma, arvovalta ja politiikka ovat kil
pi, jonka suojassa kansat kulkevat
kohti vapautta ja rauhaa. Me näim-
me tämän selvästi Suezin ja Libano-
nin tapahtumien aikana. Karibian
iiiiiiiiiiuiiiiriMitmtMön^
inniinitM
Siba,"
Canadan, perinteelllsefif <p
..... "Aj^Ui
toimenpid^ on'r^i
ikaisuudelle ihnjtisi
merkkinä/^ m
ien peri-mU
(Mm nähden, ^lilä ei ole mitään syytä olla s%^Suksesta yi-'';n ££
it8,# emmekä; me olekaan. \4 k%- K,Z,~i . *
Nälliä sanöiiiä eslfti pääministeri Lester Pearson la^lä^iikolla his^ ^ä^v a*»
aatf
peitä', ... ^ ;i...?.f.........,. ,t..........................
Näillä, sanoina eslfti pääministeri Lester Pearson laTlä viikolla his-
toriallisen, vaikka viivästyneen anteeksipyynnön Canadanjapanilaisille -
siitä kohtelusta, mikä heidän osakseen tuli toimen maailmansodan: aika-
na. Hänen puheensa on terävänä muistutuksena Canadan historian yh-'rM.
destä kaikkein epämiellyttävimmasta.tapahtumasta ja sen tulisi olla^or- vvA * i\
Jaavana muistutuksena kansallisesta omahyväisyydestä^yähemmistökan- ,
sallisuuksien oikeuksien kohdalta ... — Toronto Daily Star.
• > ..-S .1
TITON VIERAILUISTA ,f' f ,
' Virallisesti vahvistettu tieto presidentti,Titon matkasta Suoden vie- m
railunsa päätteeksi' Leningradiin, missä hän tapaa maanantaina
nisteri Hrushtshovin, tuli julkisuuteen y
valmistelut onkin ilmeisesti aloitettu jo en.^ni^itpnsaapumista Hel^u^.,,
kiin. Ulkoministeriön antama selitys, johkacmukaap,jugo^laviahiisen, u;^;^
vieraan täällä oleskelun pidentäminen vuorokaudella,; jphitui presidentti j. .„>
Kekkosen pyynnöstä, kuuluu antee&i annettaviin dipl^^
tuuksrin; muulla tavoin tuskin asiaa olisi voitukaan selittää, josluiluttiin^ ^
säilyttää se vaikutelma, että Suomi oli Titon matkan pääkohde.
r Presidentti Titon ja pääministeri Hrushtshevjn kohtaamisella ei tie:' \
tenkään ole mitään tekemista meidän maamme kanssa, vaan syynä ovat:
meistä riippumattomat seikat, jotka ovat -yllä^täe^':.vaatineet"; molgty^^ '• -";
valtiomiesten tapaamista. Jugoslavialaisella taholla on erityisesti.;.■■fck,T>jv..,m«rrf
rostettu sitä että kohtaaminen tapahtuu Moskovan aloitteesta. Tällä het-,
kellä voidaan keskustelujen aihepiiriä koskevia johtppäätöksiä tehdä ai-- 1
noastaan sen ajankohdan perusteella, jossa ensimmäinen kosketus Le-<;
ningradin neuvottelutilaisuudesta otettiin." —^Helsingin Sanomat.
,11IV (! I V<lft I:
i*f: ■ f«i'r
il unit-
..■äVirl
HO>l
Irushlsbev otti Titon
avallisesti vastaan
.i.-, M.-
Moskova. — Pääministeri Hrus-
htshev otti Jugoslavian presiden-
tin Josip Broz Titon sydämellises-
ti vastaan maanantaina keskipäi-
vällä, kun Suomesta lähtenyt ju-
goslavialainen kone oli laskeutu-
nut Leningradin lentokentälle.
Satamäärin leningradilaisia oli
lentokentällä heiluttaen Neuvos-
toliiton ja Jugoslavian pienoislip-
puja. Leningradin teollisen alue-
komitean 1. sihteeri Tolstikov ja
Leningradin kaupunginjohtaja I-
sajev olivat niinikään vieraita vas-
taanottamassa. Presidentti Titon
laskeuduttua koneesta syleili las-
kuportaiden juurella odottanut
pääministeri häntä lujasti,. Kos-
ka kysymyksessä on epävirallis-
luontoinen vierailu, ei lentoken-
tällä ollut sotilaallisia kunnian-
osoituksia eikä kansallislauluja
soitettu.
Pääministeri ja hänen vieraansa
pitivät etukäteen valmistelematto-
mat puheet.
.. Toivottaessaan vieraansa tervetul-
leeksi Neuvostoliiton vallankumouk-
sen kehtoon pääministeri Hrushts-
hev sanoi iloitsevansa Neuvostolii-
ton ja Jugoslavian nykyisistä Iähei-
kriisin aikana, jolloin Neuvostolii-
ton aloitteellisuuden ansiosta tor-
juttiin hyökkäys Kuubaan ja sen
riippumattomuutta ja arvovaltaa lu-
jitettiin. Näimme tämän kun alle-
kirjoitettiin ydinasekokeiden lopet-
tamista koskeva sopimus, joka on
saanut osakseen koko maailman tu-
en. ■
KIINALAISTEN AIKAISEMPI
SUHTAUTUMINEN
Neuvostoliiton panos rauhan puo-
lustamiseen ja kansojen taisteluun
kansallisen riippumattomuuden, va-
pauden ja sosialismin puolesta on
paitsi kommunistien, myös kaikkien
työtätekevien kaikkien demokraat-
tien omaisuutta. Kommunististen
puolueiden ja kansainvälisen työvä-
enliikkeen asiakirjoissa annetaan
suuri arvo tälle panokselle. Myös
Kiinan kommunistinen puolue on
muiden puolueiden tavoin tunnusta
nut tämän. Kuitenkin valitettavasti
viime vuosina ja varsinkin viime
kuukausina KKPn johtajat ovat
muuttaneet mielensä. Kiinan joh-
tajat, jotka koko maailman kommu-
nistien kanssa yhdessä tervehtivät
sitä suurta käännettä, jonka NKP
aloitti XX edustajakokouksen jäi-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
sistä suhteista. '.Hän muistutti pre-
sidentin olleen Leninin kaupungissa
lokakuun vallankumouksen päivinä
ja toivoi vieraan saavan hyvän ti-
laisuuden tutustua Nevan nykyiseen
kaupunkiin. Niinikään hän ugkoi,
että keskustelut, joita hän ja pre-
sidentti tulevat käymään, tulevat
olemaan. hyödyllisiä..
Presidentti Tito kiitti sydämellisesti
vastaanotosta ja muistutti olleensa
kaupungissa kahdesti maanalaisen
vallankuomuksen ominaisuudessa.
Hän sanoi Jugoslavian muistavan ai-
na Leningradin väestön sankarityöt.
Presidentti Titon; Leningradin oles-
kelun, kestoaikaa ei ole, ilmoitettu,
mutta arvellaan hänen viipyvän kol-
me päivää. Se merkitsisi toisaalta
myös sitä, että pääministeri Hrusht-
shev ei palaa enää Moskovaan, vaan
pysyttelee Leningradin alueella ai-
na ensi sunnuntaihin, jolloin hän
aloittaa matkan Skandinavian mai-
hin Leningradista laivateitse.
Toisaalta on otettava huomioon, et-
tä Itä-Saksan,Walter Ulbrichtin vie-
railu : Neuvostoliitossa jatkuu eikä
olisi mahdotonta, että pääministeri
palaisi vielä Moskovaan ollakseen
mukana Ulbrichtin kunniaksi Mos-
kovassa järjestettävissä tilaisuuk-
sissa.
SM ja tätä
r *
I .1 ■! lii.H
1
TEHOKAS KEINO
Kultaseni, minun on matkustet
tava Torontoon hoitamaan liikeasi-
oita, sanoi : vastavihitty aviomies,
Viivyn vain kolme.tai neljä päivää.
Toivon, ettet ikävöi minua liikaa
tuona aikana.
— Enhän toki, vasttasi nuorikko.
Aion matkustaa-kanssasi.
— Alä ihmeessä, hätääntyi mies.
Minulla on siellä tavaton kiire. En
ehtisi mitenkään huolehtia sinusta.
— Minun on pakko tulla. Tarvit-
sen vaatteita.
. — Mutta, rakkaani, sinähän voit
ostaa mitä ikinä tarvitset täkäläisis-
tä muotiliikkeistä.
— Kiitos. Sen halusinkin kuulla.
4 » ¥ ~* t>
i ai
tr .
miv;, j:
- i
... .i
HYMYILKÄÄ
Tohtori: Teillä on yksi tunti ai^
kaa elää! Onkp olemassa ketäänu „
henkilöä, jonka haluaisitte tavata?
Potilas: Kyllä. Toinen lääkäril\ '..
niin pian kuin mahdollista!
■4
4:
■ ia
PÄIVÄN PAKINA
VANKILASSA SYYTTÖMÄNÄ
Yleisesti hyväksytyn oikeuskä-
sitteen mukaan on ihminen syytön
kunnes oikeus on hänet tuominnut
syylliseksi.
Ei näes ole lainkaan harvinaista
se-että jostakin vakavastakin ri-
koksesta syytetty henkilö havai-
taan lopuksi syyttömäksi. Henkilö
voi siis olla syytettynä jostakin,
mutta on silti syytön.
Toisaalta on brittiläisen oikeus-
käsityksen mukaan syytetyillä oi-
keus päästä takausta vastaan va-
paalle jalalle, kunnes asia tulee
oikeuden käsiteltäväksi ja ratkais-
tavaksi. ,
Teoreettisesti tämä "takausoi-
keus 'on kaikilla, niin rikkailla
kuin köyhilläkin, samoin kuin on
kaikilla syytetyillä teoreettisesti
samanlainen.oikeus saada itselleen
asianajaja-apua. -
Mutta käytännön kannalta kat-
soen näkyy, että toiset ovat näissä-
kin asioissa "paljon tasa-arvoisem-
pia" kuin toiset — rikkailla on
mahdollisuus saada suuriakin ta-
kauksia ja kuuluisia lakimiehiä
avustajikseen — mutta köyhät ih-
miset joutuvat istumaan vankilas-
sa vain siksi, kun he eivät saa mis-
tään takaajia, eivätkä liioin lain-
opillisia neuvonantajia.
Meidän lehdessämme kerrottiin
tiistaina eräästä sellaisesta tapauk
sesta, missä nuori, kielitaidoton
ja varaton merimies joutui ole-
maan vastoin maan lakeja 38 vuo-
rokautta vankilassa ennen kuin
häne* vietiin oikeuden -kuulustel-
tavaksi jne.
Tämä sellaisenaan ei ole mikään
poikkeustapaus.
Toukokuun viimeisellä viikolla
Torontossa pidetyssä asianajajien
ja tuomarien konferenssissa kiin-
nitettiin-melko suurta huomiota
nimenomaan siihen, miten vaike-
aan aseittaan joutuvat varattomat
ihmiset, joita syytetään jostakin
todellisesta tai oletetusta rikok-
sesta. —
Kuten sanottu, takausmaksun
järjestämisen tarkoituksena on se,
että henkilö voi olla vankilan ovi-
en ulkopuolella, kunnes hänet on
syylliseksi todistettu ja tuomittu.
Tämä pätee varallisuuden-perus-
teella varakkaiden kohdalta.
Mutta toisin on leivät uunissa
silloin, jos syytetyksi joutuu vara-
ton henkilö. Yhdysvaltain kahdes-
sa oikeuspiirissä äskettäin suori-
tettu tutkimus on todennut, että
28 prosenttia syytetyistä ei pysty
hankkimaan itselleen edes $500 ta-
kausta, ja että ainoastaan toinen
puoli syytetyistä pystyy hankki-
maan $2,500 takauksen.
Tässä yhteydessä on esitetty
mm. seuraavanlaisia yksityista-
pauksia:
New Yorkin kaupungissa syytet-
tiin jokin aika sitten erästä 18-
vuotiasta nuorukaista auton var-
kaudesta. Ennen kuin oikeuslaitos
oli saanut hänen asianajajakseen
jonkun lakimiehen, nuorukainen
joutui viettämään 13 kuukautta
vankilassa siksi, kun hän ei pysty-
nyt hankkimaan itselleen $1,600
takausta/Kaiken kukkuraksi osoit-
tautui, .että poika oli syytön —-
_että häptä syytettiin aiheetta au-
ton varkaudesta, ja että hän vietti
siis syyttömänä 13 kuukautta van-
kilassa ennenkaikkea varattomuu-
den takia, sillä "teoreettisesti" hä-
nelläkin oli oikeus päästä takausta
vastaan vapaalle jalalle.
Toisena esimerkkinä mainitta-
koon eräs toinen newyorkilainen,
jota syytettiin jonkun ruokatavara?
kaupan ryöstöstä. Tämä $50.00
viikkopalkalla työskennellyt mies
ei saanut mistään $10,000 takausta
ja niin joutui hänkin oleman 55
päivää vankilassa. Sinä aikana
hän menetti sekä työpaikkansa et-
tä vaimonsa ja vankilasta pääs-
tyään hän oli pakoitettu toisten
painostuksen johdosta muutta-
maan toiseen kaupunginosaan..Ja
loppujen lopuksi todettiin polii-
seilla olleen kaiken tämän aikaa
todisteet siitä, että mies oli syytön.
Syytös häntä vastaan peruutettiin
—-mutta vahinko oli tehty.
Tällaisten tapausten johdosta on-
Yhdysvaltain oikeusministeri Ro-
bert Kennedy sanonut, että ratkai-
sevana tekijänä ei ole "syyllisyys
tqi syyttömyys", eikä liioin syyte-
tyn maine„-vaan se "kuinka paljon,
on rahaa syytetyllä". • * •
Selvää on, että tässä on huuta-
va epäkohta, mikä vaatii perusteel-
lista korjausta,' ^of mielitään pääs-
tä siihen, että kaikki inehmon lap-"
set ovat todella tasa-arvoisia, niin
käytännössä kuin teoriassakin lain'
ja oikeuden edessä.
Ja kun tällaista ilmenee "tuo-
reessa puussa", niin mitä sitten
tapahtuukaan kuivassa puussa?"
Tarkoitamme, kun tavallisten ri-
kosjuttujenkin käsittelyssä ilme-
nee näin räikeätä puolueellisuutta
varakkaiden ja rikkaiden hyväksi,
niin mitä sitten tapahtuukaan po-
liittisluontöisissa jutuissa, joista
Sacco ja Vanzettisekä Rosenberg-
pariskunnan tapaukset ovat peloit-
tavana esimerkkinä, .vain nämä^
kautta maailnfan' tunnetut tapauk-;
set huomioonottaen. s
— Känsäkoura.