Sivu 2° Lauantaina, heinäk. 4 p. —- Saturday, July 4, 1964
VAPAUS
independentlabor organ
of finnish canadians
... (liberty) . ; Established Nov. 6, 1917
EdItor:*W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorisi 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thurcdays and Saturdays by Vapaus
Publisbing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, C&äada.
Mailing address: Box 69
■ Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorired as second class mail by th«* Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk.'$5.25
3 kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Kyproksen ongelmista
Yhdysvaltalaisten uutistoimistojen selvä puolueellisuus sekä brit-
v tiläisten ja canadalaistenkin päivälehtien myrkylliset kirjoitukset Kyp-
—roksen presidentti Makariosia ja ' hänen ystäväänsä" vastaan, ön yh-
tenä näkyvänä merkkinä siitä ulkomaalaisesta pelistä, mikä on ollut,
ja on edelleen käynnissä Kyprosta vastaan.
Mutta kuinka "kohtuuttomia" ja "edesvastuuttomia" ajatuksia
Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios esittää ja edustaa? Yh-
tenä esimerkkinä niistä voitaneen pitää pääministeri Makariosin viime
maanantaina atenalaiselle lehdelle Ethnokselle antamaa haastattelua,
missä hän korostaa, että tämän saarivaltakunnan itsemääräämisoikeut-
ta ei enää voida kompromissinkaan nimissä rajoittaa. STT-AFPn uutis-
tiedon mukaan presidentti Makarios sanoo mainitussa haastattelulau-
sunnossaan, että Kyproksen kysymykseen on löydettävä ratkaisu ja
se on mahdollista vain YKn puitteissa.
Ja välittömänä vastauksena niille, jotka ovat maalanneet paholai-
; senkiivia hänestä, presidentti Makarios tähdensi, ettei hän halua jäädä
valtaan. — Olen jokaisen palvelija ja pyydän vain saada suorittaa
työni loppuun. Olen valmis lähtemään millä hetkellä tahansa, hän
. sanoi.
Toimituskirjoituksessaan "Makarios ja hänen ystävänsä" toronto-
lainen Globe and Mail lehti leimasi Kyprokselle vierailulla tulleen EO-
KA-kenraali Grivasin ' terroristiliikkeen johtajaksi'', ja hyväksikäyt-
täen yhdysvaltalaista käsitystä, että ihmisen täytyy olla itse pahasta
jos hänellä on joitakin "sopimattomia yhteyksiä" (!) lehti antoi presi-
dentti Makariosista seuraavanlaisen kuvan:
— Hän (Makarios) saattaa hämmästyä havaittuaan maailman tois-
ten maiden tulleen epäluuloisiksi hänen puolueettomuusvakuutteluis-
taan nyt, kun ne (maailman muut maat) ovat nähneet hänet avoimesti
syleilemässä "voitto-tai kunniakas-kuolema" mallista kiihoittajaa. . .
ULKOPUOLISTA PELIÄ
^ — Kyproksessa vierailevan EOKA-kenraali Grivasin sunnuntaina
esittämä vaatimus itsemääräämisoikeuden myöntämisestä Kyprokselle
sattuu sopivaan ajankohtaan: sekä Kreikan että Turkin pääministerit
oyat vierailleet USA:ssa Kyproksen asioista keskustelemassa ja jatka-
neet matkaa Ranskaan. Myös de Gaulle haluaa sanoa painavan sa-
nansa tämän Välimeren kiistasaaren asioista, puhumattakaan Eng-
lannista, joka pitää puuttumista oikeutenaan ja velvollisuutenaan,
kirjoitti SKDL:n äänenkannattaja, Kansan Uutiset, Suomen eniten
leviävä työväen päivälehti johtavassa toimituskirjoituksessaan tästä
asiasta viime tiistaina ja selitti tätä merkillistä vyyhtiä seuraavasti:
Kuvaavaa tälle ulkopuoliselle pelille oli myös YK:n välittäjän, suur-
lähettiläs Tuomiojan radiolausunto, jossa hän kertoi neuvottelevansa
Kyproksen kysymyksestä Turkin ja Kreikan ja muiden asiassa muka-
na olevien maiden kanssa. Englannin jälkeen liitettiin sarjaan jopa
Kyproksenkin nimi! .
Kyproksen kreikkalaiset ovat jatkuvasti väittäneet, että ns. Kyp-
ros-kiista ratkeaa kivutta, kun ja jos saari saa todella päättää asiois-
taan. Käytännössä tämä tietenkin merkitsee, että kreikkalainen enem-
mistö pääsee niskan päälle. Nyt tässä asemassa on ollut ulkopuolis-
ten takaajavaltioiden tekemän sopimuksen nojalla turkkilainen vä-
hemmistö (n. 15jpvö), joka "superoikeuksiensa" avulla on lamauttanut
koko julkisen hallinnon, m.m. estänyt veronkannon.
Grivasin vaatimus itsemääräämisoikeudesta on itse asiassa irvo-
;kas: onhan Kypros itsenäinen! Tätä itsenäisyyttä on kuitenkin koko
ajan rajoittanut — ja tehnyt sen olemattomaksi — englantilaisten tuki-
kohtien sijainti saarella ja Turkille takaajavaltana kuuluneet oikeu-
det, joihin nojautuen se viime aikoina on tämän tästä uhkaillut suo-
rittaa maihinnousun Kyprokseen "turkkilaista vähemmistöä puolusta-
.maan". ■;,
Pitkiksi venyneiden neuvottelujen aikana ei ole pilkahtanut mi-
tään käyttökelpoista ratkaisua entisen olotilan pohjalla — vain sillä
linjallahan tässä on työskennelty. Olisi kai vihdoinkin aika varsinkin
YK:n puitteissa etsiä todellista poliittista ratkaisua, so. ottaa huo-
mioon myös kyproslaisten mielipide.
'Ehkä Grivasin vierailu omalla kotisaarellaan oli Turkille ja Eng'
lännille osoitettu varoitus: kyproslaiset ovat valmiita taistelemaan
uudelleen ellei kestävään poliittiseen ratkaisuun päästä. Silloin "mei-
dän poikamme Kyproksessa" voivat joutua taistelemaan englantilais-
Kypros-tukikohtien ja Turkin etujen puolesta itsenäisyyttään — ja
varmemmaksi vakuudeksi itsemääräämisoikeuttaan! —vaativia kyp-
roslaisia vastaan. Näkymä ei ole lohdullinen.
Neljän vuoden kuluttua
Lcopoldvillcsta Kongosta saapuneet uutistiedot kertovat, että Yh-
distyneiden Kansakuntien nimissä siellä vielä toimineet sotilaalliset
joukot pakkasivat viime jnaanantaina matkatavaroitaan lähtökuntoon
ja valmistuivat jättämään jäähyvästinsä Kongolle tiistaina.
Canadalaiset ja nigerialaiset joukot poistuivat maasta kahdella
joukkojenkuljetuskoneella Lcopoldvillen lentokentältä tiistaiaamuna.
Heidän lähdettyään maahan. jäi vain nelisensataa nigerialaista
poliisia sekä viitisenkymmentä pakistanilaista sotilasta YK:n siviili-
tehtäviä suorittamaan.
- Unhoittaen mukavasti sen mistä esimerkiksi NL ja monet muut
vallat ovat YK:n Kongo-operatiota arvostelleet, eräs torontolaislehti
kirjoitti tiistaina johtavassa toimituskirjoituksessaan: "Olisi miellyt-
tävää -todeta, että he (Kongosta nyt poistuneet asevoimat) ovat lop-
puunsuorittaneet tehtävänsä; että 14 miljoonaa kongolaista voi nyt
mennä eteenpäin rauhassa ja järjestyksessä kehittääkseen talouttaan
Afrikan yhdessä rikkaimmassa maassa. Mutta se olisi kaukana to-
tuudesta. Jos ei kaaoksessa, niin Kongo on kaaoksen partaalla ja voi
mennä hetkenä tahansa takaisin siihen, missä se oli heinäkuussa 1960.
' "Suurempia ja pienempiä kapinoita on käynnissä kautta maan.
Inflaatio, nälkiintyminen, työttömyys jä poliittinen mädännäisyys ovat
yleisiä . . . Pääministeri Cyrille Adoulalla on kontrolli vain nimelli-
sesti Kongon asioista (todellinen voimamies onkin amerikkalaismie-
lihen ja VYashingtonin tukea ilmeisesti nauttiva Kongon armeijan
johtavan ryhmän päämies, kenraali Joseph Mobuto — V.) . . Hänen
(
Teidän ja meidän
«■ i«*,i
Icja ja Frank Koski, Sarniasta,
Ont., tulivat Canadanpäivän tieitöis
sa vanhoille kötiperukoilleen, SUd
buryn seudulle, kesälomaansa viet
tämään. Lupasivat pistäytyä mm
lomalla olevien Irja ja Aatu Koivu-
lan kesämökillä Penage järvellä
Toivotaan vierailijoille aurinkoisia
ja muutenkin miellyttäviä lomapäi
viä. '.
★ ★ *
Ellen Linden Vancouverin peru-
koilta, British Columbiasta, pistäy-
tyi kotimatkalla ollessaan perjön
taina Vapauden talossa lansiranni
kori~terveisiä kertomassa. Ellen Lin-
den oli käynyLNew Castlessa^Penn
suorittamassa viimeisen palvelun
edesmenneelle isälleen, pistäytynyt
sitten Torontossa vanhoja tuttaviaan
tervehtimässä ja jäi nyt muutamak-
si päiväksi Sudburyyn, vierailleen
Ester ja Toby Hakalan luona "Plfr
ku-Penage" järvellä. Hän aikoo läh-
teä kotimatkalle heti viikon alussa.
Toivotaan matkalaiselle kauniita lo-
mailmoja ja hyvää purjetuulta koti-
matkalla.
Entinen Sudburylainen, Olga Sula
Torontosta, saapui perjantaina Sud-
buryn seudulle lomailemaan sekä
vanhoja tuttaviaan ja tovereitaan
tervehtimään. Hän pistäytyi luon-
nollisesti myös Vapauden talossa
Toronton kuulumisia kertomassa.
oivotaan hyvää ja ansaittua loma-
hetkeä vierailijalle.
50 vuotta sitten:
Ziviö- (ieltitt86n) huudot kaikuvat k«klpaivfin Saraj<JVöÄ8fl,Uosnian
pääkaupungissa Itävalta-Uökirih kaksoHMotKi&iin lmiumw^rillise&
arkkiherttua Ferdlhahlätn ja hänen puolisonsa kunniaksi. 'Bosniaklt oVaT
pukeutuneet värikkäisiin kansallisiin juhlaasulhlnsa, saapuneet pitkien-
kin matkojen takaa katsomaan miestä, josta on määrä tulla myös heidän
keisarinsa sitten kun Wienin vanha hallitsija jo 84-vuotias Franz Josef
Heittää henkensä.
Saattue, jonka muodostaa neljä autoa, kääntyy rantakadulle ja yht-
äkkiä kuuluu jysäys. Jokin esine on heitetty arkkiherttuaparin autoa
kohden, kimpoaa siitä pois ja räjähtää seuraavan auton kohdalla. Pommin
Heittäjä Nedjelko Cabrlnovlc syöksyy läheiselle Mii jatshka sillalle ja
hyppää jokeen.
— Otetaanko täällä vieraat vastaan pommein?" kysyy tuohtunut ark-
kiherttua raatihuoneessa, jossa kaupunginisät ovat järjestänee! hänelle
virallisen vastaanoton puheineen ja vastapuheineen. Seremoniatsuorite-
taan loppuun. Välikohtauksesta -kiivastunut arkkiherttua muuttaa ohjel-
maansa: hän tahtoo mennä sairaalaan katsomaan äskeisessä -poromiatten-
iaattssa haavoittunutta kahta upseeria. Autot kulkevat nyt toista reittiä,
mutta Franz Josefftadun kulmauksessa tapahtuu 'kohtalokas erehdys. Au-
tonkuljettaja kääntyy tälle 'kadulle -ja -Bosnian-Herzegovinan kuvernööri
Potiorek komentaa erehtyneen jatkamaan rantakatua. Auto hiljentää
vauhtia ja samalla kajahtaa vajaan kolmen metrin päästä kaksi laukaus-
ta: töinen osuu kruununperillisen ohimoon, toinen hänen puolisonsa
vatsaan.'
New Delhi. — Intia on päättänyt
perustaa kansainvälisen rauhanpal-
kinnon pääministeri Nehrun muis-
toksi, ilmoitettiin New Delhistä per-
jantaina.
Palkinto jonka nimeksi tulee "Ja-
waharlal Nehrun palkinto" jaetaan
vuosittain tunnetulle henkilölle, jo-
ka on tehnyt eniten kansainvälisen
ymmärtämyksen ja kansojen väli-
sen ystävyyden edistämiseksi.
Ne ovat Sarajevon kohtalokkaat
laukaukset, joita on pidetty ja pide*
tään ensimmäisen maailmansodan
alkusysäyksenä: Itse sota syttyi kuu-
kautta myöhemmin:, sen ensimmäi-
set laukaukset ammuttiin Tonavan
ja Savan mutkassa Belgradissa si-
jaitsevaa Kalemegdänin linnoitusta
vastaan Itävalta-Unkarin alueelta
heinäkuun 28 pnä; Itävalta-Unkarin
virallinen sodanjulistus on samalta
päivämäärältä.
Kaikki tämä tapahtui 50 vuotta
sitten, niin kaukaisessa ajassa, että
tapahtumien dramaattisuus on kieh-
tovampaa kuin valtiolliset tosiasiat
tragedian takana. 50 vuoden takais-
ten surmanlaukausten ampuja köy-
hä bosnialainen opiskelija Gavrilo
Princip on jäänyt historiaan kenties
vielä näkyvämpänä hahmona kuin
hänen uhrinsa' ja hänen nimeensä
saatetaan yhä liittää eräänlainen
"sotasyyllisyys" siitä huolimatta, et-
MUUTTUUKO ITALIAN
HALLITUSLINJA?
Aido Moron keskusta-vasemmisto- myötävaikuttamisen ilon. Nennin
lainen hallitus, joka tuli Italiassa
valtaan puoli vuotta sitten kaatui
torstai-iltaisessa budjettikäsittelyssä
vain neljän äänen voimalla. Osa
hallituspuolueiden edustajista oli
äänestänyt joko tyhjää tai peräti
hallituksen esitystä vastaan. Kysy-
myksessä oli suhteellisen vähäpätöi
seltä näyttävä asia eli yksityisoppi-
koulujen — pääasiassa roomalaiska-
tolisten — valtionapu. Tässä kysy
myksessä, joka on ajankohtainen
myös Ranskassa ja Länsi-Saksassa,
ovat johdonmukaisiromat vasemmis-
topuolueet edustaneet sitä kantaa,
että koulun, tulee vapautua kirkon
holhouksesta. Asialla siis on yleis
täkin kantavuutta — mutta Italiassa
oli kuitenkin kysymys paljosta
muusta.
Aido Moron hallitus, jossa nyt en-
si kertaa ovat Nennin sosialistit mu
kana, on jo syntymästään saakka ol-
lut kriisissä. Sosialistit myivät it-
sensä viime syksynä kristillisdemok
raattiselle hallitukselle liian halval-
la: hallituspolitiikka on ollut suora
naista jatkoa kristillis-demokraat-
tien aikaisemmalle politiikalle, eikä
sen enempää oikeistososialisti Sara-
gat kuin nykyään kai keskustasosia-
listiksi leimattava Nenni ole saaneet
muuta saalista yhteistyöstään kuin
henkilökohtaista valtaansa (Kongos-
sa on oikein "valittu" parlamentti-
kin, mutta kun hallitus ei nauti sen
luottamusta, parlamenttia ei ole
kutsuttu istuntoon — V) vaaranta-
vat maanpakolaisuudesta palaavat
poliittiset kilpailijansa Moise
Tshombc ja Albert Kalonji . . ."
Kongon kysymyksiä pyrittiin nel-
jän vuoden ajan ratkaisemaan Brys-
selin, Lontoon ja ennenkaikkea
Washingtonin sanelun mukaan, ja
ko. torontolaislehti ei ole nyt kau-
kanakaan oikeasta, antaessaan yllä"'
kuvatun selostuksen tehdyn työn
'tuloksista".
Tilanne on sitäkin sekavampi kun
huomioidaan nc uutiset, joiden mu-
kaan esim. Moise Tshombe, bclgia-
lais-suurpaäoman lempipoika, joka
Kalangan presidenttinä vastusti
kynsin hampain yhdistyneen Kon
gon itsenäistymistä, esiintyy nyt —
ilmeisesti Brysselin siunauksesta—
erikoisena "sovinnontekijänä", joka
saattaa eräitten arvelujen mukaan
suorittaa uuden tulemisensa, tällä
kertaa Kongon keskushallituksen
tärkeänä jäsenenä, ellei peräti uu-
tena pääministerinä!
Huolimatta siitä, mitä Patricc
Lumumban murhaan osaltaan vai-
kuttanut Tshombe nyt tekee tai te?
kemättä jättää, Kongon kysymykset
ovat nousseet jälleen päiväjärjestyk-
seen. Perästä kuuluu, sanoo torven-
tekijä!
hallituskipeys aiheutti jopa hänen
puolueensa hajaantumisen viime
marraskuussa. Viime aikoina on
jäljellejääneessä puolueessa Avan-
tilehden päätoimittajana toimiva
Riccardo Lombardi hyökännyt kii-
vaasti pääministeri Moroa vastaan
hallituksen talouspolitiikasta. Oikea
osoitehan on tietenkin koko hallitus,
Lombardin päämies Nenni mukaan-
lukien.
Italian talous on nimittäin aiheut-
tanut pahimmat päänsäryt.
Sen nousuvauhti on hiljentynyt ja
hintojen nousu kaventanut elintä
soa. Koko kevättalven on eri aloil-
la ollut lakkoja, joissa on vaadittu
palkkoja korotettavaksi hintojen
nousun tasolle. Hallitus puolestaan
on ahkeroinut hintojen korottajana
ja palkkojen jäädyttämisellä uha-
ten;
Ensimmäiset uutiset Moron hai
lituksen kukistumisen jälkeen ker-
tovat kaikkien hallitusosapuolien o-
levän yksimielisiä siitä, että uusikin
hallitus on muodostettava Aido Mo-
ron johdolla ja samoista neljästä
puolueesta, mistä saa aiheen ajatel-
la, että kaataminen oli vain propa-
gandaele. — Kuvaan kuuluu myös
se tosiasia, että Saragat on kosis-
kellut Nenniä oman puolueensa pii-
riin käyttäen apunaan jopa sosialis-
tista internationalea Comiscoa.
Ensi keskiviikkona alkaa Roomas-
sa kristillisdemokraattien puolueko-
kous, ja siellä odotetaan yhteentör-
mäystä Moron edustaman keskusta-
vasemmistolinjan (Moroteit) ja vai-
tiovaranministeri Colombon linjan
(dorotheit) välillä. Viimemainittu
ei hyväksy 'avausta vasemmalle" ja
vaatii palkkojen jäädyttämistä —
mikä tehnee mahdottomaksi min-
käänkarvaisten sosialistien osallis-
tumisen hallitusvastuuseen. Mutta
ihmeitten aika ci ote vielä-ohi.
— H.A.
täsodantekijät olivat löydettävissä
Saksan keisari VVilhelmin yleisesi-
kunnan :— ja muiden Euroopan'
suurvaltojen yleisesikuntien piiris-
tä. Mutta sunnuntaina oli tämän 50
vuoden takaisen kesäisen tragedian
vuosipäivä.
JUGOSLAAVIEN
KANSALLISLIIKE
Miljatshka-jokeen hypännyt ja
sieltä vankilaan kalastettu pommi-
mies Nedjelko Cabrinovic ja sur-
manlaukaukset ampunut Gavrilo
Princip olivat itse attentaatissakin
vain välikappaleita, mutta sellaisina
vuosisatamme suurimpiin — ja tur-
miollisimpiin! — kuuluvan aateliik-
keen ilmaisijoita.
Balkan on jo nykypolvelle lakan-
nut olemasta se "levoton" ja pirs-
toutunut Balkan, jollaisena se tun-
nettiin viime vuosidalla ja ennen
ensimmäistä maailmansotaa, jolloin
jugoslaavit ja bulgaarit taistelivat
turkkilaista ylivaltaa vastaan yhty-
nein voimin — ja toisiaan vastaan
saaliin jakamisesta. Tällaisessa ti-
lanteessa v. 1908 Itävalta Unkari
anasti lopullisesti jugoslavialaiset
Bosnian ja Herzegovinan maakun-
nat Turkilta. Ns. Balkanin sodat
1912 ja 1913, joiden ansiosta uusia
eteläslaavien asuttamia alueita saa-
tiin irrotetuksi Turkin vallanalai-
suudesta ja liitetyksi slaavilaisiin
Serbiaan ja Bulgariaan «ivat pa-
lauttaneet Itävalta-Unkarin anasta-
mia alueita Bosniaa ja Herzegoyi-
naa. Taistelujen aikana oli kuiten-
kin ..serbialainen kansallistunto —
pyrkimykset 'Suur-Serbian luomi-
seen sekä yleensä eteläslaavien
^hdistytriisaate saanut uutta pontta
^Onöt Gavrilo Principin kaltaiset
'Bosnialaiset olivat '■ osallistuneet
turkkilaisvastaisiin sotiin 19^2—13
sissijoukoissa ja tunsivat itsensä
yhdeksi serbialaisten kanssa tai ai-
nakin veriveljiksi eteläslaavien per-
heessä, jota toisaalta uhkasi turkki-
laisvalta - islaminuskoineen ja toi-
saalta Habsburgien monarkia Itä-
valta-Unkarin "kansojen vankilan"
hahmossa. Sarajevo, suurlaukausten
tapahtumapaikka, oli 'sananmukai-
sesti idän ja lännen yhtymäpaikka
moskeijoineen, ortodoksisine ja roo-
malaiskatolisine kirkkoineen ja sy-
nagogineen — paikka, jossa oli
kaikki "luonnolliset" edellytykset
terroristitoiminnan kukoistamiselle!
TERRORISMIN PERINTEET _
Jo vanhastaan oli "levoton 'Bal-
kan" harrastanut attentaatteja ja
murhia. Serbian hallitsijapari Alex-
ander ja Draga oli keihästetty mitfi
raaimmalla tavalla kesäkuussa 1903
omassa linnassaan omien upseerien-
sa toimesta. (Myöhemmin on väi-
tetty tapahtuman liittyneen Suur-
serbia-unelmiin, joiden tiellä hallit-
sijaparin väitettiin olleen). Kroatia-
Iäisten äärinationalistien — Ustas-
ha-liike — tilille tulee niin myöhäi-
nen kunlngasmurha kuin Jugosla-
vian Alexander-nimisen hallitsijan
murha Marseillessa v. 1934.
'Gavrilo Princip ei tosin ollut nii-
den bosnialaisten sissien joukossa,
jdtka taistelivat Turkkia vastaan —
hänet hylättiin heikon terveytensä
vuoksi. Pidätyksensä jälkeen ei
Princip suostunut ilmaisemaan toi-
meksiantajiaan, mutta jäljet johti-
vat v. 1908 perustettuun ja sittem-
min Unkarin painostuksesta lakkau-
tettuun serbialaiskansalliseen jär-
jestöön, sen maanalaisena toimin-
taansa jatkaneeseen terroristisii-
peen -'Mustaan käteen". Jo vuoden
1913 marraskuussa oli Sarajevon
'Mustan käden" ryhmillä suunnit-
teilla attentaatti, joka kiinnittäisi
maailman huomion Bosnian ja Her-
zegovinan ahdistettuun asemaan.
Koskaan ei ole täysin selvitetty, mi-
ten juuri arkkiherttua Ferdinand
valittiin kohteeksi tai ketkä viime
kädessä olivat attentaattisuunnitel-
mien takana.
EVERSTI DIMITRIJEVIC
Jugoslavialaisissa arkistoissa ' on
olemassa eversti Dragutin Dimitri-
jevicin nimiin .laadittu tunnustus,
jossa tämä Serbian yleisesikunnan
upseeri ennen v. 1917;tapahtunutta
teloitustaan — syytös r Serbian kruu-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
ijVäärin Kuu^ *
ehdi vapaut- ^
ihmiseltä^,?!
Mitä muut mxmfi
nammpAAKM ^t^i^dui^^^MARttYsYÄ
USA on väittrnynllö?rtänvt ja'1 ymmärtää edell'
>t^n VailankuiQOuStB. ^u^biui kansani todennäkoisCsii ?
TSf/BIä llUÖi nläalipa*dntnila', jota ^feiVät farllilt ;ttöl&
ja miljoonien eekkerinalojen maat, joiden omistaja oli aikasemmin (yn***
dysvaltal&inen United Fruit-yhtiö. . -
He (kuubalaiset) muistelevat kauhistuksella niitä köyhälistöhökke-
leitä (joita vieläkin raivataan pois) heidän kaupungeissaan ja Batlstan
alaisuudessa olleen 60 prosenttisen työttömyyden. He katsovat ylpeydel<£
lä niitä tuhansia opiskelijoita, joilla vanhan komennon alaisuudessa ei
olisi ollut mitään mahdollisuutta' korkeampaan opiskeluun. .Tämä oiSZtUZl
heidän (kuubalaisten) vallankumous, eivätkä he tule sallimaan sitä, että
tähtilippuun kietoutuneet madot söisivät, sen heiltä..
■ :' _ National Guardiän-lehden toimituskirjoituksesta.
» m.
Min-» • r
(o
TODELLAKIN MITÄ TAPAHTUISI?
Mitä tapahtuisi tämän maan (Canadan) ekondrtriälhVjos teollisuuden-
palveluksessa olevilla kaikiUa työläisillä oUsi yntö paljon, rokulipäiviä';""
kuin dh m«idätt'valituflw:edUstajillamme'OrtavÄfis^ Mltäj jos vain 30-:
jökaisesta^ÖSista rautatien-, tehdas- ja virastötyötäisistä tulisi päivittäin"""
työhön? — The Commönwealth, Regina.
tnnnnmirananironinininniunnuinnDntm^
i."i n uit'n
Ruotsin lehdet'
VIERAILU OLI ANTOISA
mu__
4
1» Hinimi
EftlKOISNUMEROITA
H:N VIERAILUSTA
Oslo. — Dagbladetin ja Oricn-
teringin tavoin myös Norjan kom-
munistisen puolueen sanomalehti
Friheten on julkaissut erikoisnu-
meron joka on omistettu Nikita
Hrushtshevin vierailulle Norjas-
sa. Etusivulla lehti julkaisee Nor-
jan pääministerin E. Gerhardse-
nin antaman lausunnon, jossa pää-
ministeri sanoo Hrushtshevin vie-
railun luovan pohjan entistä laa-
jemmalle keskinäiselle ymmärtä-
mykselle.
Pääministeri muistutti, että hä-
nen vierailunsa Neuvostoliitossa
vuonna 1955 oli joka suhteessa o-
pettavainen. 'Olen iloinen, että
pääministeri Hrushtshcv saapuu
nyt Norjaan. Toivon, että hänellä
on tilaisuus lähemmin tutustua
maahamme ja kansaamme", sanoi
Gerhardsen.
Pääministerin puoliso rouva Ver-
na Gerhadrsen. joka on Oslon kau-
punginhallituksen jäsen, sanoi Fii-
hetenin edustajalle olevansa erit-
täin iloinen Nikita ja Nina Hrushts-
hevin vierailun johdosta. Vuoden
1955 matkalla Neuvostoliittoon rou-
va Gerhardsen sai sellaisen käsityk-
sen, että missään muussa maassa ei
tehdä niin paljon lasten ja nuorison
hyväksi kuin Neuvostoliitossa.
Oslo., — Sanomalehti Arbeider
bladet julkaisi sunnuntaina Nikita
Hrushtshevin tervehdyksen lehden
lukijoille sekä Norjan pääministe-
rin Einar Gerhardsenin tervehdyk-
sen Hrushtshoville ja neuvostokan-
salle.
Nikita Hrushtshcv toteaa terveh-
dyksessään, että Neuvostoliitto ja
Norja ovat eläneet vuosisatoja hy-
vässä sovussa: Niiden taloudelliset
ja kauppasuhteet ovat kehittyneet
menestyksellisesti, samoin kulttuu-
ri- ja urhciluvaihto sekä yhteistyö
luonnonrikkauksien käytössä poh-
joiskalottialueellä. Hyvät naapu-
ruussuhteet ja monipuolinen keski-
näisesti edullinen kanssakäyminen
muodostavat vakuuttavan todisteen
rauhallisen rinnakkainolon periaat-
teen elinkelpoisuudesta ja hedel-
mällisyydestä, kirjoittaa Hrushts-
hev. ■■■■■■
Pääministeri Gerhardsen sanoo o-
levansa vakuuttunut siitä, että vie-
railu muodostuu hyödyksi molem-
mille maille, johtaa käytännön tu-
loksiin ja edistää kansainvälistä ym-
märtämystä ja rauhan säilymistä.
Tukholma; — Tukholmalaisten
suurlehtien arviot Neuvostoliiton
pääministerin vierailusta ovat
monen kirjavia, mutta kuitenkin
niissä joko reilusti tai monien-
muttien jälkeen myönnetään, et-
tä vierailu oli Ruotsin kannalta
antoisa ja että sillä oli vakava
poliittinen merkitys. Ainoan poik-
keuksen rintamassa tekee oikeis-
ton "riipumaton" sensaatiolehti
Expressen. Se näet on lauantaina
lyönyt yli etusivun otsikon "Suuri
fiasko". Tämä tarkoittaa valtiovie-
railua ja sen merkitystä. Expres-
senin perustelut savat tosikonkin
suupielen hymyyn.
Dagens Nyheterin .suurimman
päivälehden hieman sinne tänne lii-
televässä pääkirjoituksessa, jossa
jopa Kaarle XII taas kertaalleen
vedetään mukaan, 'omistetaan suu-
rin tila yli 20 vuotta sitten kadon
neelle Roul VVallenbergille. Mutta
myönnetään, että vierailu ei suin-
kaan ollut tulokseton.
Oikeiston pää- äänenkannattaja
Svenska Dagbladet sanoo mm., että
Neuvostoliiton tiede on erittäin kor-
kealla tasolla ja vuorovaikutuksen
lisääminen voi muodostua-antoisak-
si. Siihen ei ole tarpeeksi tähän
saakka Ruotsissa kiinnitetty huo-
miota, lehti sanoo. Lisäksi Svenska
Dagbladet pitää arvokkaana niitä
poliittisia korostuksia, joita kommu-
nikeassa on ja katsoo pitkän tähtäi-
men kaupankäynnin olevan ilahdut-
tava. .....
Stockholms-Tidningen puolestaan
kirjoittaa että valtiovierailu on. s\i-'
junut kokonaisuutena onnellisissa
merkeissä, ja voimme toivoa, että
se johtaa lisääntyvään ymmärtämyk
seen Neuvostoliiton ja Ruotsin vä-
lillä. Tärkeintä ehkä on, että Neu-
vostoliiton taholta tunnustetaan
Ruotsin puolueettomuuspolitiikka
rauhan takeena ja samalla myönne-
tään itsenäisen Ruotsin ulkopolitii-
kan merkitys. Lisäksi lehti pitää
erittäin arvokkaana pitkäaikaista1
kauppasopimusta- sekä yhteistyötänr.i r> i
kulttuurin ja maatalouden alalla; ..;
Vain iltapäivälehti Expressen
näe valonpilkahdustakaan. Se ej,, ,„„,„
yleensä näe mitään muuta kuin
Ruotsin lehdistön-sensaation Raoulr>,,Tvv/>)
VVallenbergin kohtalon. ;>.;>;
Lehti.ei ole ymmärtänyt sitä Neu;v' ""»;/»•
vostoliiton -selvitystä, että esimer-, hi-iki
kiksi.Leningradissa kuoli ja katosi:
sodan aikana - ihmisiä yli 100,000 :--riini
joista ei ole tietoa, joten sodan koh/..,<'.:/>,,
taloissa yli 20V»*uotta sitten kadon--' otto.
neesta ruotsalaisesfe on ikävä kyllä.,
enää mahdotonta ottaa selkoa. Neu-
vostoliittolaiset sanoivat antavansa o -
tunnustuksen sille,. että Ruotsi pyr-,..:
kii pitämään huolta kansalaisistaaniv
Tämän selityksen pääministeri Er-.,..,
landerkin sanoi ymmärtävänsä.
Aftonbladetin päätoimittaja sanoo....
arviossaan paljon muun ohella, että
Hrushtshevin vierailu on vakavasti,
otettavaa politiikkaa rauhan ja jän-„
nityksen lieventämisen puolesta.
Päätoimittaja Samuelsson epäilee
kuitenkin sen politiikan sisältävän
riskejä, mutftr^v^avan myöä* suuritT*
mahdollisuuksia mikäli lännessä ol-
laan valmiita otjaiaaan asiasta yaa-^
rin. 1 ^ **
ituuni
>it)i iftl
Englanniii;, ja- (Niin v.-.,-
k^uppa laajenee . , A'
t Lontoo. — Englannin kauppami-
nisterio pn julkaissut uudet kiintiöt
jotka antavat mahdollisuuksia kau-
pan laajentamiseen Englannin ja
.Neuvostoliiton kesken kulutustar-' "
vikkeilla 1.5 miljoonan punnan edes-.
tä lähimmän puolentoista vuoden .
aikana. {,. / .
Kiintiöt, jodjbtifillivat tuoda Eng-V
läntiin neuvostoliittolaisia kulutus-,,
tarvikkeita yhteensä 5,4 miljoonan
punnan edestä sekä viedä englanti-'
laisia tavaroita Neuvostoliittoon 4,9
miljoonan punnan; edestä, astuvat tir<
voimaan ensi kuun halusta. "* *
VIIME HETKEN TOIMIA
GOLDWATERIA VASTAAN
Ilarrisburg, Pennsylvania: — New y taan republikaanisen puolueen puo-
Yorkin kuvernööri Nelson Rocke-
feller ja Pennsylvanian kuvernööri
William Scranton kävivät viime
lauantaina strategisia neuvotteluja
estääkseen oikeistolaisen senaatto-
rin Barry Goldvvaterin pääsyn re-
publikaanisen puolueen presidentti
ehdokkaaksi.
Rockefeller, joka aikaisemmin
tässä kuussa ilmoitti luopuvansa
vaalitaistelusta tukeakseen kuver-
nööri Scrantonia, saapui ilarrisburg
iin Pennsylvaniaan tapaamaan
Scrantonia.
Neuvotteluissaan kuvernöörit
keskustelivat taktiikasta, jolla he
saisivat Goldvyateria kannattavat
valtuutetut luopumaan ehdokkaas-
luekokouksessa, joka alkaa 13 heinä-
kuuta. .
Kuvernöörit ovat kiinnittäneet
erityistä huomiota kansalaisoikeu-
denlakiin, jota senaattori Goldwatec,
on vastustanut mutta jota ei voitu _
hyväksyä kongrafsjssa ilman repub-* -
likaanien tukea.^
Republikaanisen puolueen nk. oh-
jelmakomitea, joka kokoontuu San,
Franciscossa Viikkoa ennen itse puo>ri
luekokouksen ;kokoontumista, sai.,
vastaanottaa lauähtai-illan 45 repub-
likaanisen puolueen edustajainhuo-
' i . ------ *■ ■ ... _ .
necn edustajan-lähettämän -lausun:,
non^ jossa nämä ^Imaisivat vastusta;
vansa GoIdwatcrih:lnijaa. ö
PÄIVÄN PAKINA
TARU NEEKERIEN HYVINVOINNISTA
Kehtaamatta tunnustaa mistä
on todella kysymys rotujen eristä-
misessä, USAn etelävaltioiden vai :
koihoiset ovat kehittäneet avuk _
seen suuren valheen, jota he ovat
esittäneet jo niin usein, että taita-
vat itsekin siihen uskoa.
Viimeksi tätä suurta valhetta
tyrkytettiin canadalaisillc opiskc
Iijoille Geneva Parkin vuosikon-
ferenssissa, mihin oli yhdeksi pu
hujaksi raahattu fasistisista maail
martkatsomuksistaan ja edesotta-
misistaan tunnetun Mississippin
kansalaiskomitean puheenjohtaja,
Jacksonissa Miss. ilmestyvän "The
Citizen"-lehden toimittaja W. J,
Simmons.
Julkaistujen uutistietojen mu
kaan tämä rotusyrjintää puolusta-
va neekerien vihaaja oli selittänyt,
että Yhdysvaltain ulkopolitiikka
on täysin vararlkkoinen siksi; kun
hallitsevan demokraattisen puolu-
een fiboraalisct voimat korostavat
neekerien kansalaisoikeuksien tär-
keyttä.
Osoituksena kuinka pahasti pi-
run kaulalle on Yhdysvaltain halli-
tus liberaalisuutensa johdosta jou-
tunut, mainittu herra ja suuruus
oli sanonut: "Neekeriryhmän ää-
nien vuoksi meidän liberaalinen
hallituksemme tukee tasa-arvoises-
ti Martin Luther Kingia ja hänen
Eteläistä kristillistä konferenssi-
'aan ja Jomo Keniattaa ja hänen
Mau Mau terroristejaan."
Vika on . vain siitä, että laulu
Keniattan "terrorismista" on lop-
puun veisattu ja että Keniatta on
sattumoisin maansa tunnettu ja
^tunnustettu kansallissankari.
Tällaisen lavastuksen jälkeen
herra Simmons siirtyi sitten suu-
ren valheensa siihen osaan, joka
väittää, että neekerien syrjintä ta-
pahtuu oikeastaan itse neekerien
hyväksi! Mainitun uutisticdon mu-
kaan hän sanoi ennenkaikkea etc-
Iävaltojen neekerien olevan kiu-
saantuneita "pohjoisen agitaatto-
reista", sillä etelävaltioiden rotu-
syrjintä tuottaa neekereille maini-
oita tuloksia.
"Meillä ei ole sellaista kuohun*
taa kuin on ollut Englannissa",
hän sanoi. "Neekerit saavat ete-
lässä paremman koulutuksen kuin
pohjoisessa, missä rodut on yhdis-
tetty, ja me osoitamme melkoista
huomaavaisuutta ja kohteliaisuut-
ta neckerinaapureitamme kohtaan.
Hallituksen Jäit eivät sellaista saisi
aikaan ."
Siis helvetin kuuseen lait ja sää-
dökset!
Mutta kuinka kohteliaita ja huo-
maavaisia etelävaltioissa ollaan
neekereitä kohtaan? Puhukaam-
me tässä suulla suuremmalla:
Chicago Daily News kirjoitti äs
kettäin neekerien elämästä nimen-
omaan Mississippin osavaltiossa
mm. seuraavaa:
v 'Kylmät, tunteettomat tilastotie-
dot osoittavat, että neekerit elävät
huonoimmin, syövät huonoimmin
ja kuolevat nopeammin Mississip-
plssa, Yhdysvaltain köyhimmässä
. osavaltiossa ...
Neekerien keskinkertainen vuo-
situlo USA:n v. 1960 sensuksen
mukaan on uskomattoman alhai-
nen, vain $724.
Sen vastakohtana Mississippin
valkoihoisten työläisten keskinker-
tainen vuosiansio oli $2028- —
heilläkin alhainen palkkataso, mut-
ta kuitenkin kolme kertaa korke-
ampi-kuin neekerien palkka ...
Syntyväisyys (34.8 tuhatta asu-
kasta kohti) on äärettömän kor-
kea, mutta samoin on pikkulasten
kuolevaisuuskin. Mississippissa on
korkein lapsikuolevaisuus Ameri-
kassa — 40 kuolemantapausta jo-
kaisesta tuhannesta elävänä syn-
tyneestä lapsesta. Ja näihin tilas-
toihin lukeutuvat vielä valkoihois-
tenkin lapset! Mahdollisuus että
Mississippissa syntynyt neekeri- -
lapsi kuolee a ensimmäisenä elin?,
vuotenaan on kaksi kertaa suurem-
pi jos sitä verrataan valkoihoisten ....
lasten kuoleman mahdollisuuksiin.1
Nämä tilastot antavat kuitenkin
vain osittaisen kuvan Mississippis-
ta. Osavaltion rikkauksien, suuri
määrä on rikkaitten puuvillankas^-
-vattajien käsissä*"... Neekerityö-
läiset ovat työssä osamaakunnan _
rikkaimmalla ma'alla, mutta he1
elävät" asiallisesti puhuen vielä'
feodaalista elämää puuvillavilje-
lyksillä :.,
Tällaista on siis Mississippin ro-
tusyrjinnän tulos, mitä herra Sim--;
mons nyt kiitti ja ylisti Geneva,
Parkin konferenssissa.
Rotusyrjinnän perimmäisenä
tarkoituksena- ^ olikin se, ettS vo|^ ^
daan riistää ja sortaa mahdollisiin- -
man paljon .neekereitä ja vähem*,,,,
mistökorisalaisfyhmiä yleensä.
Se on julmaa,' epäinhimillistä j«r^
läpeensä tuomittavaa politiikkaa,
harjoitettakoon rotusyrjintää mis-
sä tahansa. — Känsäkoura. ...
'i
'I
,«i
7
?1
I
i
1
t
i