Sivu 2
Tiistaina, marrask. 17 p. — Tuesday, Nov, 17, 1964
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertislng rates upon applicatlon, translations free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottava,
and for payment öf postage In cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
Oanadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
Suomessa:
1 vk $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Elliot Laken saastutuksesta
Koko Ontarion väestöä säikäyttänyt uutistieto, että yRsi-
tyisyhtiöiden omistamat uraanikaivoslaitokset ovat saastutta-
neet Elliot Laken alueen vesistöjä laajassa mittakaavassa,
tuli meille lähiseudun tavallisille asukkaille kuin "salama
kirkkaalta taivaalta". Mutta niin hätkähdyttävä kuin tämä
uutistieto olikin, sen tosiasian paljastaminen oli sittenkin si-
vuseikka verrattuna siihen tiedonantoon, että vaikka terveys-
ja hallitusviranomaiset ovat olleet yli kaksi vuotta tietoisia
mainitun alueen vesistöjen saastuttamisesta, siitä ei ole kui-
tenkaan annettu minkäänlaista varoitusta suurelle yleisölle.
Ei ole-liioin annettu asianomaisille yhtiöille tiukkaa ja eh-
donta määräystä, että järvien ja jokien saastutus on kerta
kaikkiaan lopetettava! .- $ ■
•Jos mikään niin tämä -Elliot Laken.-alueen vesist^Sntsaas- •
'■ tuttaminen ja sen tosiasian salaaminen yleisöltä yli kahden
vuoden ajan, on käytännöllisenä esimerkkinä siitä, että uraa-
nikaivokset "ovat liian vaarallisia' yksityisomistajien käsissä
ja kontrollissa, ja että ne olisi kansallistettava pikamarssissa!
Samalla kertaa on erittäin huolestuttavaa, että tätä Elliot
Laken alueen vesistöä on voitu ollenkaan näin suuressa mit-
takaavassa saastuttaa. Totta puhuen, meistä tuntuu, että vi-
ranomaiset, joiden olisi pitänyt aikoja sitten huolehtia, että
tällaista saastutusta ei olisi saanut kehittyä, yrittävät vielä-
kin väheksyä siellä kehittynyttä vaaratilannetta.
Melkein uskomattomalta naiviudelta tuntui pääministeri
Lester? B. Pearsonin lausunto asiasta alahuoneen, istunnossa.
Kuten tiedetään, pääministeri Pearson "edustaa" alahuonees-
sa Algoma East vaalipiiriä, missä Elliot Lake sijaitsee.
•Mutta sen sijaan, että olisi tunnustanut oman huolimat-
tomuutensa ja toimettomuutensa asian johdosta, pääministeri
Pearson kohdisti asiasta antamansa arvostelevan lausunnon
erään torontolaisen päivälehden uutisotsikkoon. Hänen kerro-
taan "pahoitelleen sen päällekirjoituksen johdosta siksi kun
se (Radioaktiivinen jäte on saastuttanut Elliot-järven — oli
se otsikko) on harhaanjohtava."
"Minä sanon näin", selitti pääministeri Pearson "asiaan
liittyvien vesistöjen perusteella ;— sillä uutistieto sellaise-
naan osoittaa, että se otsake oli harhaanjohtava — kysymys
on alueesta, eikä lainkaan Elliot-järvestä . vaan Quirke-
järvestä ja Serpent-joen vedenjakajasta.' .
Tämä palauttaa meidän mieleemme usein hyvin perus-
tellut puheet kenraaleista, joilla ei ole oikeastaan hämärää
aavistustakaan siitä, minkälaisissa olosuhteissa tavalliset rivi-
miehet ja pikku:upseerit elävät ja kuolevat rintama-alueella!
Tosiasiat ovat tässä nimittäin tarua kummempia. On-
tario Water Resources Commission julkaisi asiasta raportin,
jossa sanotaan, että juomavesi; jonka radioaktiivisuus on ''10
picocurieta litraa kohti" on vielä turvallista pitkän ohjelman
tähtäimestä katsottuna. Mutta Elliot-järven veden radioak-
tiivisuus on ollut paljon tämän "pitkän tähtäimen" turvalli-
suusrajan yläpuolella, eli viimeksikuluneen vuoden aikana
12-14 picocurieta litraa kohti, kuten samassa raportissa sano-
taan.
Kun tähän vielä lisätään Torontosta ja Sudburysta saa-
dut uutiset, että Elliot Laken alueen vesistöjen saastuttami-
nen on ollut terveys-ja hallitusviranomaisten tiedossa jo yli
kaksi vuotta, niin silloin on todella syytä ihmetellä Algomä
East alueen kansanedustajan, pääministeri Pearsonin sinisil-
mäistä tietämättömyyttä asiasta.
PÄÄVASTUU ONTARION HALLITUKSELLA
Päävastuu siitä, että tilanne on päässyt tällaiseksi kehit-
tymään ja myös tapahtuneen saastutuksen salaamisesta, lan-
kee luonnollisesti Ontarion maakuntahallituksen kannetta-
vaksi. Meidän lehtemme liittyy luonnollisesti niihin ontario-
laisiin, jotka toivovat, että tämän "huonon uutisen" paljasta-
minen on merkkinä siitä, että hallitus aikoo vihdoinkin ryh-
tyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mutta kysyä pitää
vieläkin, onko kaivosyhtiöiden hyväksi "puolueettomuut-
taan' niin .monissa asioissa osoittanut Ontarion toryhallitus
ryhtynyt riittävän päättäviin toimenpiteisiin, vai tyytyykö
se vieläkin puolinaisiin korjauksiin? Juuri tässä yhteydessä
voi yleinen mielipiteen painostus olla suurena apuna.
Meille on kerrottu huolellisesti jätetyin varauksin, että
Elliot Laken vesistön saastutuksesta on "tähän mennessä"
ollut-''miltei mitätön terveysvaara"! Mutta kun samassa yh-
teydessä myönnetään, että mainitun alueen vesistöjen saas-
tutuksen laajuudesta saadaan täysi selvyys ja varmuus vasta
vuoden kestävän tutkimustyön perusteella, niin silloin jää
pakostakin vaikutelmaksi, että kehittynyttä vaaratilannetta
yritetään jossakin määrin pienennellä; tai ainakin kaunistella.
Edejlä viitattiin jo tiedemiesten käsityskantaan eli oletta-
mukseen, että. pitkän tähtäimen kannalta voi juomavedessä
olla turvallisesti jopa 10 picocurieta radioaktiivisuutta litraa
kohti. Mutta tiedemiehet ovat meille selittäneet toisissa yh-
teyksissä, että hyvinkin pienet "kosketukset radioaktiivisuu-
den kanssa ovat vaarallisia. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun
kiellettiin lasten kenkien sovittelu X-sädekuvausten avulla
nimenomaan sen vuoksi kun siitä saatu radioaktiivisuus voi
vaarantaa lasten terveyttä. Meille on siis selitetty, että vä-
hemmästäkin radioaktiivisuudesta voi koitua vakavia vaa-
roja ihmisten terveydelle ja tältä pohjalta katsoen näyttää
8iltä„,ettei terveys- ja hallitusviranomaisilla ole mitään oi-
keutta" toivorikkaiden lausuntojen julkaisemiseen siitä, että
"tähän mennessä" on terveysvaara ollut "miltei olematon'
'jne.
. Kaunistelematon tosiasia onkin, että Ontario Water Re-
sources Commission' myöntää tietäneensä tämän saastutuk-
sen Olemassaolosta ja sen pahenemisesta aina vuodesta 1957
alkaen, tekemättä silti mitään tämän terveysvaaran korjaa-
miseksi. .' :^___"v
Maakunnan terveys- ja hallitusviranomaisten tulisi suh-
tautua luottamuksellisesti maakunnan väestöön ja erikoisesti
MISSÄ
TYÖSKENTELET?
Pellolla uurastaa niittäjä, sota-
mies seisoo vartiopaikallaan.
Kumman työ on rasittavampaa?
Niittäjällä, joka kulkee tasaisin
pitkin askelin ja heilauttaa viika-
tetta vartaloaan kääntäen, ovat
liikkeessä kaikki käsien Jalkojen
ja vartalon lihakset. Vartiomie-
hen koko keho taas on jännitty-
nyt ja liikkumaton. Vartiomiehen
osa on vaikeampi, ja miksi — sii-
tä seuraavassa.
Fysiologit jakavat lihastoiminnat
kahteen luokkaan — dynaamiseen
ja staattiseen. Ensimmäisessä tapa-
uksessa lihasten toiminta tähtää ko-
ko kehon tai ~sen erillisten osien
siirtymiseen tilassa, toisessa,( taas
jonkin kehon osan tai koko kehon
pysyttäminen jossakin . asennossa,
joka ei vastaa tasapainotilaa. Näillä
kahdella lihastoiminnan lajilla on
erilainen vaikutus elimistöön. Dy-
naamisen rasituksen aikana aineen-
vaihdunta on suoraan verrannolli-
nen rasituksen määrään. Staattisen
rasituksen aikana taas rasituksen
suuruudesta riippumatta aineen-
vaihdunta vilkastuu verrattain vä-
hän.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Arvo Virkkala, Timmins, Ontjrio,
täyttää :torstaina,- marraskuun H)
pnä 60 vuotta.
Hilda Raivo, Sudlnny, Ont, :äyt
tää sunnuntaina', marraskuin'..' 22
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j;i tutta
vain onnentoivotuksiin.
OIKAISU — Viime lauantaisessa
Vapauden numerossa Syntyinäpä!
viä-osast olla oli virheellisesti —.
Sam Rantanen, Balsa m .Creek, Ont.
— pitäisi olla Sam Rautanen, Hai
sam Creek Ont, täyttää keskiviikko-
na/marraskuun 18 pnä 75 vuotta.
KATEUTTAKO LIENEE?
Meillä on täällä Canadassa kol-
me korkeassa virassa olevaa, hen-
kilöä, joita on syytetty lahjuksien
vastaanottamisesta osakkeiden-.muo-
dossa eräältä luonnonkaasuyhtiöl-
tä. Kyseessä olevat henkilöt ovat
myöntäneet saaneensa noita osak-
keita, mutta oikeuslaitos ei ole to
dennu-t siinä olevan mitään väärin
Tottakai vapaassa maassa saa yh
tiötkin antaa lahjoja. Ehkäpä nuo
arvoisat virkailijat ovat olleet
muuten vain hyviä ystäviä tälle yh-
tiölle. Eihän siinä olisi pitänyt olla
mitään väärin?
Sattuu, että on kerrassaan suuri
rikos kun sanomalehdet kirjoitta
vat, että he ovat voineet käyttää
noita lahjaosakkeita omaksi hyödyk-
seen. Kaupunkien asukkaat ovat
saaneet kaasun, joka on hyvää läm
mitysainetta ja pormestarit lahjan
sa siitä, että ovat valvoneet kau-
punkimme etuja. Siis kaikki ovat
saaneet mitä ovat toivoneet. On
tainnut syntyä vain kateutta siitä,
että.toiset ovat saaneet enemmän.
— I.S., Fort Arthur.
Elliot Laken alueen asukkai-
siin ja selittää avoimesti, miksi
tällainen vesistöjen myrkytys
on saanut tapahtua; miksi siitä
ei ole suurta yleisöä varoitettu
ja mitä ehdottomia takeita
meillä on siitä, että tilanne kor-
jataan nyt tyydyttävällä la-
valla.
Tähän liittyy sivumennen sa-
noen eräs kummallinen seikka.
Meillä on esim. maanteittemme
varsilla varoitustauluja, että,
jätteiden autosta poisheittämi •
sestä voidaan antaa $£P sakko.
Toisinsanoen; jos. htahäinen
autoilija niistää nenänsä ja heit-
tää- pyyhepaperin maantielle,
hänelle -4-- ja se on turvallisuus
terveys ym. syistä oikeutettu
laki meidän mielestämme l—
$50.00 sakko. Mutta kun, uppo-
rikkaat kaivosyhtiöt saastutta-
vat kokonaisia aluevesistöjä ja
vaarantavat siten menetelles-
sään tuhansien ihmisten ter-
veyden— silloin ovat hallitus-
viranomaiset täysin saamatto-
mia yli kaksi vuotta eikä sen
jälkeenkään ole mitään var-
muutta siitä; että tilanteeseen
saadaan päteviä parannuslääk-
keita — uranikaivosten kansal-
listamispäätöstä, mitä ilman ei
väestön turvallisuutta voida tä-~
män aineen käsittelyn tiimoilta
tehokkaasti turvata.
EYäs kaikkein jännittyneimpiä
staattisia rasituksia on rekillä riip-
puminen. Jopa erinomaisesti val-
mennetut urheilijatkin harvoin ky-
kenevät kestämään tätä riipuntaa
minuuttia kauemmin. Elimistön ku-
dosten ja solujen hapentarve on tä-
tä harjoitusta suoritettaessa 600—
700 kuutiosenttiä minuutissa. Las-
taajilla ja sahureilla, joilla ei ole
konetta apunaan, on hapentarve yli
2000 kuutiosenttiä minuutissa. He
pystyvät työskentelemään tuntikau-
sia. Samanlaisia eroavaisuuksia
esiintyy myös 'verenkierron inten-
siivisyydessä ja hengityselinten toi-
minnassa. '
Staattisen .ja. ,dynaamisen,.rasituk-
sen aikana aineenvaihdunnassa il-
meneviä eroavaisuuksia nimitetään
kokonaisuutena Lindhardtin ilmiök-
si ruotsalaisen tiedemiehen^ mu-
kaan, joka sen ensi kertaa-havaitsi.
Tämän ilmiön ydin on siinä että
staattisessa rasituksessa lihasten
pitkän jännitystilan johdosta veri-
suonet supistuvat, verenkierto huo-
nonee ja lihakset saavat riittämät-
tömän määrän happea: Tämän tu-
loksena aineenvaihdunta heikkenee
ja sen luoteet, jotka eivät ole lop-
puun asti helpottuneet — nk. kuo
naaineet — kerääntyvät kudoksiin.
Lisäksi staattinen jännitys jossain
määrin rasittaa keskushermostoa ja
vus a myöhemmin, tämän työn pää-
tyttyä, lamatikt muuttuu yliherk-
kyydeksi.
Juuri tästä syystä staattiset pon-
nistukset ovat meille kauttaaltaan
vaikeampia kuin dynaamiset. On
raskas teh.ävä säilyttää kauan ja sa-
ma kaiken lisäksi hieman epämu-
kava, normaalista poikkeava asento.
Kuitenkin hyvin monet meistä
joutuvat päivittäin kosketuksiin tä-
män ongelman kanssa, kun he työ-
hön tullessaan asettuvat-.-työskente-
lypaikalleen.-Jokainen-.-.-tietää omas-
ta kokemuksestaan, että on vaikea
työskennellä kauan epämiellyttä-
vässä asennossa: väsyy nopeammin;
olo alkaa tuntua epämiellyttävältä,
kehoa alkaa särkeä ja kolottaa.
Tuotannon mekanisoinnin ja au
tomatisoinnin kehitys, 'työturvalli-
suuteen kiinnitetty huomio ovat
johtaneet siihen, että yhä enemmän
syrjäytetään sellaisia työmuotoja,
joissa ihminen joutuu toimimaan
epämukavassa asennossa. Luodes-
saan työs ökoneita, autoja, laitteita,
automaattisia linjoja ja ohjauspöy-
tiä ovat suunnittelijat tehneet pal-
jon vapauttaakseen ihmisen ylen-
palttisesta fyysisestä, siis pääasias-
sa dynaamisesta rasituksesta. Työn-
tekijöiden staattisia ponnistuksia ei
kuitenkaan usein ole oiettu huo-
mioon, vaikka uutta tekniikkaa hy-
väkseen käyttävien ja sitä palvele-J
vien terveydelle ja työkyvylle on
erittäin tärkeää, että otetaan huo-
mioon elimistölle luonnollisin ja
edullisin työasento, r
Mi ä sitten mukava asento merJ
kitsee? Voidaanko aina pelkästään
päättelemällä edeltäkäsin määritel-
lä mikä työntekijän kehon, käsien
ja jalkojen asento suo hänelle mah-
dollisimman suuren mukavuuden?
Kaikki näyttää erittäin yksinkertai-
selta istuessaan ihminen väsyy
vähemmän kuin seistessään. Multa
on kuitenkin olemassa sellaisiakin
tilanteita, jotka kumoavat tämän
säännön. Toisinaan kuviteltu -ta-
loudellisempi" asento — istuminen
— osoittautuu fysiologisesti vähem-
män puolusteltavaksi kuin energia-
kulutuksen kannalta "kalliimpi" sei-
soma-asento.
Ottakaamme esimerkki
mun osan käsillään tehtävistä suo-
riutuvista ammateista. Tämä koskee
erilaisia sorvi- ja työstökoneita hoi-
tavia, asentajia, tekstiilitehtaiden
työntekijöitä jne. Havainnot ovat
johtaneet mielenkiintoisiin johto^
päätöksiin, Jos työntekijän käsil-
lään suorittama ponnistus ei ylitä
viittä kiloa, on todellakin tarkoituk-
senmukaisinta työskennellä istuen,
.los taas työponistus kehittää 5—10
kiloa, ei asennolla ole erityistä mer-
kitystä. Mutta heti kun ponnistuksen
määrä ylittää 10 kilon rajan, on
helpointa työskennellä seisten, kos-
ka kehon painovoima ja kehon li-
hasmassa tällöin helpottavat työtä.
.Kellosepän on mukavinta työs-
kennellä istuen, koska hänen käyttä-
mänsä työvälinemäärä ei ole suuri
ja välineet on sijoitettu rajoitetulle,
helposti tarkkailtavalle alueelle.
Sen sijaan asentajan, joka joutuu
käsittelemään suurta määrää erilai-
sia osia, välineitä ja laitteita, jotka
on sijoitettu korkealle työtasolle on
suositeltavinta työskennellä seisten.
Hänen on helpointa suorittaa liik-
keensä seisten, sen sijaan, että hän.
istuen kurkottelisi jotain osaa/ tai
työvälinettä.
Kun on kysymys istuma- tai sei-
soma asennosta, on otettava huomi-
oon myös pöydän, työkoneen, työ-
penkin tai muun työtason korkeus
ja työntekijän pituus. Tässä muu-
tamia suosituksia, jotka on laadittu
fysiologisten kokeitten perusteella:
Jos työtason etäisyys lattiasta on
72 senttiä niin 162 em pituisen hen-
kilön, tulee työskennellä seisten,
mutta henkilön, jonka pituus on 176
cm, istuen.
Kuitenkin myös istuma-asento
saattaa olla mukava tai epämuka-
van jännittynyt. Lapsuudesta läh-
tien meitä jokaisia opetetaan istu-
maan suorana, kumartamatta ja si-
vulle taipumatta. Siksi työn ääres-
sä on osattava säätää istuin ihmi-
sen pituuden mukaan, jottei hän
joutuisi kumartumaan tai kurottuu
.umaan työtasoa kohden.
Mutta suorana istuminen ei mer-
kitse samaa kuin istuminen "sei-
pään nielleenä'. Selkärangallemme
ovat ominaisia luonollisel pienet
taipumat; ja ne on otettava huo-
mioon työskentelytilaa varustetta
essa. Selän lihasten biosähkövirto
jen.tutkimukset ovat osoittaneet, et-
tä ehdottoman suorana istuminen
merkitsee ylimääräisen staattisen
jännityksen aiheuttamista. Huomat-
tavasti edullisempaa on suoda se
tulleen mahdollisuus hieman taipua,
istuen työskentely on helpompaa,
jos istuimessa on selkänoja, joka
vastaa fysiologisesii mukavaa, jän-
nittämätöntä asentoa. Monien Iin
kuhihnaratojen yhteyteen, ohjaa-
moihin ja konehuoneisiin on jo
suunniteltu erikoisrakenteiset tuo
Iit, joiden selkänojaan on kiinnitet-
ty suuri huomio.
Toisinaan on tarpeen varsin vä
häinen muutos työntekijän asennon
parantamiseksi. Kenkätehtaissa oli
aikaisemmin eräs työmuoto — na-
han käsimuokkaus. Nykyään sitä
tuskin missään tehtaassa suorite-
taan käsin. Mutta vielä joitakin ai-
Lev Landau . ,
pääsi kotiin
Moskova.— Kuuluisa neuvosto-
liittolainen Nobelin palkinnon voit-
taja fyysikko Lev Landau on pääs-
syt kotiin sairaalasta, jossa hän oli
kokenut jo neljännen kerran klii-
nisen kuoleman, kirjoittaa Mosko
vassa ilmestyvä iltalehti Vetjernaja
Moskva.
Landau joutui tammikuussa 1062
vakavaan auto-onnettomuuteen ja
oli sen jälkeen 50 päivää tajuttoma
na;, ■"..•:.' . \.-
Hänen asuntonsa on varusteltu
erityisillä metallisilla kädensijoilla
— niitä oiv kiinnitetty seiniin, oviin
porraskaiteisiin jne — joiden tur-
vin hän pystyy liikkumaan. Erääs-
sä 'huoneessa ovat laitteet potilaan
päivittäistä lääkintävoimistelua var
ten.
Lehden mukaan professori Lan:
dau 'eli kovasta kohtalostaan huolp
matta ole menettänyt elämänusko
aan. Hänen nuorekas hymynsä- on
jäljellä ja hän ottaa joka päivä
vastaan oppilaitahan.
koja sitten saattoi havaita työnteki-
jän, joka voimakkaasti eteenpäin
kumartuneena '.H) asteen kulmassa
nopein ja täsmällisin kädenliikkein
jatkuvasti jännittäen mankeloi nah-
kaa. Jo sinänsä varsin vaikeaa työ-
tä vaikeutti vielä poikkeuksellisen
epämukava asento. Melkoiseen dy-
naamiseen rasitukseen liittyi staat-
tinen rasitus, joka häiritsi tuotta-
vaa työtä. Itysiologit tulivat avuksi
työolosuhteita helpotettaessa. Kiitti,
kun pöytään tehtiin syvennys ja va-
ranahoille lisätaso. Tällöin hävisi
tarve kumartua voimakkaasti ja työ
muuttui . huomattavasti tuottavam-
maksi ja helpommaksi.
Oikea työskentelyascnto auttaa
ihmistä pääsemään korkeisiin työ-,
saavutuksiin, rationaalisesti käyttä-
mään voimiaan ja vapauttaa hänet
niin sanoaksemme tuottamattomilta
liha.sponnistuksilla.
— S: (iroshov.— A PN.
s
iRtmtfmmsmmNiirtiiiiRmr»»».
■ .-' <**JU
«tmniiuintnmmiM^
Mitä miiut sanova^
4tti8lflltta
HUOMAAMATTA JÄÄNYT PIKKUSEIKKA
"Yhfäkkinäisen ydinräjäyksen Sattuessa pitäisi ^ftoilijan pysäyttää >.
ajokkinsa heti. Auto olisi pysäytettävä siten ettei tienristeyksiä j ms. tu-v
kita."
"Mutta tämä hyödyllinen lentolehtinen (jonka julkaisija on Länsi-
Saksan 'Ilmahyökkäyssuojelu') ei selitä autoilijoille, mitä heidän pitää
tehdä silloin, jos heidän ajokkinsa seisoo pysäköintimittarin kohdalla,
ja he ovat atomipommiräjäyksen aikana juuri pudottamaisillaan rahansa
mittariin." — Democratic German Report, syysk. 1964.
VAIHTEEKSI OMIEN ETUJEN MUKAISESTI
Mutta meidän on päätettävä nyt, eikä myöhemmin, sillä meillä ei
tule olemaan samanlaista mahdollisuutta kiinalaisien hyvän tahdon saa-
miseksi tai heidän pahansuopaisuutensa' lujittamiseksi. Käyttäkäämme
siis kaikki vaikutusvaltamme saadaksemme 700 /miljoonaa kiinalaista,^
YK:n ja lopettaaksemme Tshiang Kai-shekin veto.oikeuden. Ja omak-
sukaamme ulkopolitiikka, mitä ei voida tulkita 'me myös"-sanonnalla,
aimi silloin kun USA antaa käskyn. Pysykäämme, tahdissa maailman...
enemmistön kanssa ja olkaamme riittävän rohkeita' toimiaksemme vaih-
teeksi omien etujemme mukaisesti. Yli muun, toimikaamme siten, että ,
se vakuuttaa, jos mikään, mannermaan kiinalaisille, että ydinsodassa
ei ole voittajia. —Maclean's Magazinen toimituskirjoitus"marraskuun
16 pnä .1964.
Kekkonen NLroon -Wilson USA:han ja
Shasfri Lontooseen
Helsinki. — Tasavallan presi-
dentti Urho Kekkonen vierailee
ensi helmikuun lopulfa Moskovas-
sa paluumatkallaan valtiovierai-
lulta Intiasta, ilmoitettiin ulko-
asiainministeriöstä torstaina.
Ulkoasiainministeriön asiasta an-
tamassa virallisessa tiedotuksessa
kerrotaan; että-ryhdyttäessä valmis-
telemaan tasavallan presidentin In-
tian vierailua ehdotettiin Suomen
taholta paluuma' kan suorittamista
Moskovan kautta. Neuvostoliiton
hallitus on äskettäin vahvistanut,,
että tasavallan presidentti on,.ter
vettillut Moskovaan ja esittänyt toi-
NLn KANTA IDEOLOGISISSA
KYSYMYKSISSÄ ENNALLAAN
Suomen Yo-lehti
ilmettelee s
Helsinki. — Ylioppilaslehti poh-
diskelee perjantaina ilmestynees-
sä numerossaan historiankirjoitus-
ta ja toteaa, että neljännesvuosi-
sadan takaiset tapahtumat kai-
paavat keskustelua, väittelyä ja
kritiikkiä. Talvisodan alkamisen
muitojuhlat eivät kuitenkaan ole
paikallaan, koska muistelijoille
ja juhlijoille "sotaan valmistau-
tuminen ja sodan alkaminen on
suurempi juhlan aihe: kuin "esi-
merkiksi sodan loppuminen ja
rauha", kuten lehti toteaa.
Vaikka he itse saivatkin juhlis
suurim ' taan tyydytystä, ei niistä ole mitään
hyötyä .itsenäiselle Suomelle vuon-
na 1%4 eikä. tulevaisuudessakaan,
korostaa Ylioppilaslehti.
Nuorella polvella on oikeus ky-
syä, olisiko talvisota voitu välttää,
vaikka siihen ei saataisikaan kos-
kaan vastausta: Ilman mitään jälki-
viisautta voidaan kuitenkin sanoa,
että silloinen ulkopolitiikka ei ol-
lut paras mahdollinen, koska Suomi
ei välttynyt joutumasta sotaan, sa-
noo Ylioppilaslehti.
Moskova. — Samaan aikaan
kuu sosialististen maiden puolue-
ja hallitiisvaUuuskumiat valmiste-
livat, kotiinlähtöä Moskovasta jul-
kaisi Pravda viime viikolla artik-
kelin, joka osoittaa, että NKP on
omaksumallaan periaatteellisella
kannalla kansainvälisen kommunis-
tisen liikkeen ajankohtaisten on-
gelmien suhteen.
Artikkelissa korostetaan taiste-
lua oikeistolaista ja vasemmisto-
laista opportunismia, revisionis-
tina dogmatismia ja lahkolaisuut-
ta vastaan ja sitä pidetään vasta-
uksena kaikille niille, jotka ovat
katsoneet NKl':n muuttaneen pe-
riaatteellista kantaansa näihin ky-
symyksiin nähden.
Pravdan artikkelin.katsotaan-hei-
jastavan' NKPn johdon käsityksiä
niiden keskustelujen jälkeen, joita
sillä on ollut veljespuolueiden edus-
lajien kanssa viime päivinä. Siinä
korostetaan kommunistisen ja työ-
väenliikkeen yhtenäisyyttä, mutta
todetaan, etiä erimielisyyksien voil-
laminen on mahdollista vain puo-
lueiden yhteisen neuvottelun kaut-
ta.
KANSAINVÄLINEN
NEUVOTTELU
Artikkelissa korostetaan, eitä
kommunististen puolueiden yhteen-
liittymisen perustana ovat vuoden
1957 ja 1%'() Moskovan neuvottelu-
jen asiakirjat, jotka ovat veljespuo-
lueiden yhteisesti laatimia. Kan-
sainvälisen kommunistisen liikkeen
yhtenäisyyden lujittamiseksi, eri-
mielisyyksien voittamiseksi ja yh-
teisen linjan löytämiseksi on tehok-
kain- väline veljespuolueiden neu-
vottelu.
NKP ja puolueiden enemmistö on
sillä kannalla, että uusi neuvottelu
on välltämätön. Sen tehtävänä on
kaikkien kommunistien yhteenliittä-
minen marxismin-leninismin ja pro-
letaarisen internationalismin poh-
jalla. Puolueemme tekee kaikkensa
saadakseen aikaan tämän yhteen-,
liittymisen, kirjoittaa Pravda.
Sen sijaan artikkelissa ei mai-
nita mitään ajankohdasta,-milloin
neuvottelut järjestettäisiin. NKPn
aikaisemman ehdotuksen mukaan <
neuvottelua valmistelevan valio-,
kunnan työ alkaisi joulukuun puo-
livälissä ja neuvottelu pidettäisiin
ensi kesänä. Mikäli Moskovassa
nyt käydyissä keskusteluissa on
päädytty johonkin' muuhun ajan-
kohtaan, on se tapahtunut puo-
lueiden pyynnöstä, ei NKPn
aloitteesta.
ONGELMALUETTELO
Ratkaisuaan odottavien kansain;
välisten ongelmien joukossa Prav-
da jälleen mainitsee aseidenriisun-
tasopimuksen aikaansaamisen. Eu-
roopan turvallisuuden lujittamisen
ja Saksan kysymyksen rauhanomair
sen ratkaisun, Kuubaa vastaan suun-
nattujen provokaatioiden lopetta-
misen ja Formosan: yhdistämisen
uudelleen Kiinaan.
"Ei ole sallittava minkäänlaista
vierasta sekaantumista toisten kan-
sojen asioihin. Sellainen on Neuvos-
toliiton selvä politiikka", kirjoittaa
lehti.
Artikkelissa puhutaan paljon ko-
lonialismin ja uuskolonialismin vas-
taisesta taistelusta, korostetaan so-
sialististen valtioiden tasa-arvoisuut-
ta ja vakuutetaan, että niin kauan
kun aseidenriisuntanogelma ei ole
ratkaistu, Neuvostoliitto pitää puo-
lustusvoimansa korkealla tasolla
taatakseen oman maansa ja liitto-
laisten turvallisuuden.
vomuksen. että hän viipyisi Mosko-
vassa riittävän ajan, että voitaisiin
järjestää tapaamisia Neuvostoliiton
johtomiesten kanssa. Presidentin
Intian vierailu tapahtuu helmikuun
12—22. päivän välisenä aikana.
Presidentti Kekkosen seuruee-
seen Intiassa ja Moskovassa kuulu-
nee mm. ulkoministeri. Seurueesta
ei vielä ole ilmoitettu tarkemmin,
mutta valtiosihteeri ja poliittisen
osaston päällikkö ovat ne ulkomi-
nisteriöt korkeat virkamiehet, jot-
ka yleensä ovat olleet mukana suu-
rilla vierailuilla, Edelleen on luul-
tavaa, että seuruetta täydennetään
kaupallisella, asiantuntijalla.
Presidentti Kokkosen vierailu In-
tiaan on hänen 14: virallinen valtio-
vierailunsa. 13.' suuntautui viime'
maaliskuussa'' Puolaan. Neuvostolii-
tossa presidentti on käynyt valtio-'
vieraana kahdesti', toukokuussa 1958
ia marraskuussa'1960. .
WILSON USA:IIAN
Washington.- — Englannin pää-
ministeri Harold Wilson neuvottelee,;
presidentti Johnsonin kanssa Val-
koisessa talossa 7-^-8, joulukuuta, ■
ilmoitti Englannin Washingtonin _
suurlähetystö.;-;;.^ •>
Pääministeri Wilson saapuu
Washingtoniin 6. joulukuuta epävi-.
iälliselle vierailulle, jonka aikana
hän myös tapaa YK:n pääsihteerin
U Thantin^fclevv Yorkissa sekä Ca-.
nadan pääministerin Lester Pear- ;
sonin Ottav/assa, i
Ulkoministeri: Patrick (jjordon
Walker ja puolustusministeri Denis
Healey seuraavat pääministeriä .
matkalla. ' ' '
Wilsonin arvellaan tapaavan U
Thantin 9.: joulukuuta ja samana
päivänä häh jatkaa matkaansa Ot-
tavvaan, mistä hän palaa Lontooseen
10. joulukuuta.
SHASTRI LONTOOSEEN
New Delhi. — Intian pääminis-
teri Lal Bahadur Shastri vierailee
Englannissa pääministeri Harold
Wilsonin kutsusta 2—6. joulukuuta,
ilmoitettiin Mew' Delhissä viralli-
sesti.
Tämä on. Shastrin toinen ulko-
maanmatka- ja ensimmäinen Euroo-
panvierailu. Hän suoritti ensimmäi-
sen ulkomaanmatkansa lokakuussa
Kairon sitoutumattomien maiden
huippukokoukseen. *
Shastri aikoi aikaisemmin tänä
vuonna osallistua Lontoossa pidet-
tyyn kansainyhteisömaiden päämi-
nisterien kokoukseen, mutta hänen
oli peruutettava tämä matka sai-
rastuttuaan vain muutaman viikon
kuluttua siitä, kun hänet nimitet-
tiin Intian pääministeriksi edesmen-
neen Jawaharlal Nehrun jälkeen.
PÄIVÄN PAKINA
VAPAUTTA KOREAN MALLIIN
TV-ohjelman seuraajat eivät
saa .hetkeksikään unhoittaa sitä
seikkaa, että Yhdysvaltain uljaat
asevoimat pelastivat suuria ylivoi-
mia vastaan miltei ilman kenen-
kään apua Etelä-Korean kansan,
jota uhkasi" vapauden ja itse elä-"
:.mänkin menettäminen niiden kau-
heiden punikkien toimesta.
Hollyvvoodin filmeissä nähdään
kerta loisensa jälkeen, miten ame-
rikkalaiset sotilaat joutuivat jalo-
jen vapausaatteittensa takia mil-
tei ylipääsemättömiin tilanteisiin
yrittäessään huolehtia siitä, ettei
vapaus ja siihen liittyvä inhimil-
linen hyvinvointi häviäisi Etelä-
Koreasta.
Onneksi on Hollywoodissa löy-
detty formula cli kaava joka osoit-
taa erehtymättömän varmasti, et-
tä apu on aina lähellä silloin kun
hätä on suurin. Niinpä Korean
sotafilmeissä ei puhuta mitään sii-
tä eriskummallisesta ilmiöstä kun
amerikkalaiset sotilaat makasivat
Korean todellisessa sodassa mie-
luummin suurten kivien ja mui-
den suojien lakana kuin käyttivät
pyssyjään. Siihen aikaan ihmette-
livät korkeat sotaviskaalit sitä, et-
tä mikähän vaivaa poikia kun ei-
vät edes yritä ampua? _
Jotkut asevoimissa palvelleet la-
valliset "nahkapojat" olisivat kyl-
lä voineet antaa kaksikin vastausta
— he eivät ilmeisestikään halun-
neet puhdistaa eli jynssätä pyssy-
jään ammunnan jälkeen — tai sit-
ten, mutta herra varjelkoon sellai-
sesta kerettiläisyydestä, "vihollis-
ta" ampuessaan joutuu sotamies
itsekin "maalitauluksi", ja niin
muodoin loikoileminen suuren ki-
ven takana oli paljon miellyttä-
vämpää hommaa kuin se ampu-
minen. .
Hollyvvoodin versioissa ei kui-
tenkaan tällaisia joutavanpäiväi-
siä seikkoja muisteta. Sen sijaan
muistetaan kyllä korostaa, että
jenkit voittivat aina! Huolimatta
siitä kuinka paha tilanne kulloin-
kin oli, joku yliinhimillisillä voi-
milla .taidoilla ja nerouksilla, va-
rustettu jenkki löi koko suuret vi-
hollisjoukot maan rakohon.
Niin tuli sitten Etelä-Korean
kansan vapaus, onni ja hyvinvoin-
ti pelastetuksi. Halleluja!
Ja näitä Korean voittokuvia on
jo nähty TV:sla niin paljon, että
niiden koettelemukset ja niiden
yhteydessä kärsityt menetykset
sekä lopulta ylivoimaisilla ponnis-
tuksilla saavutetut loistavat voi-
tot ovat katselijoille yhtä tuttuja
kuin Herran rukous rippikoululai-
sille.
Ja tulokset puhuvat itse puo-
lestaan.
Torontossa vieraili lokakuun
alussa korealaisen avustustoimi-
kunnan jäsen Yun Hum, jonka
kerrotaan selittäneen ainakin
päällisin puolin niitä siunauksia,
mitä amerikkalaisten pistinten ja
pommien avulla hankittiin Etelä-
Korean vapauden puolustamisen
nimissä.
Mainitun miehen vierailun yh-
teydessä kertoivat eräät päiväleh-
det, että Koreasta (tarkoittaa Ete-
lä-Koreaa — K) on "tullut paina-
jaisuni talousmiehille ja- huolto-
eli avustustyöläisille.
Suurena ongelmana on vast-
ikään todettu, niin kerrottiin meil-
le silloin, syntyväisyyden lisään-
tyminen huonompituloisten ja vä-
hemmän koulutettujen piireissä.
Ja Yun Hum selosti Etelä-Ko-
rean kansanjoukkojen suurta hä-
dänalaista asemaa mm. seuraa-
vasti:
Miehen on tehtävä siellä työtä
koko kuukausi voidakseen ostaa
perheelleen riittävästi riisiä vii-
koksi. Eteläkorealaiset eivät ilmei-
sestikään tunne suomalaisten pet-
tua, koska mr. Yunin kerrotaan
sanoneen, että he lisäävät ja täy-
dentävät ruokavaliotaan ruohoilla,
rikkaruohoilla ja meriruohoilla.
Vaikka perhe lisääntyy, miehen
alhainen ansiokyky ei nouse. Seu-
rauksena on nälkiintyminen jon-
ka johdosta monet kuolevat joka
vuosi hän sanoi.
Ja aina valpas hallitus on kuu-
lema huomioinut nälkiintymisen
'' lisääntymisestä koituvan "vaaran"
ja on ryhtynyt alustaviin toimen:
piteisiin tilanteen korjaariiiseksi
—on ryhdytty opettamaan köyhil-
le kansanjoukoille — syntyväi-
syyden kontrollia. ;
Mr. Yunin sanotaan myöntä-
neen, että tämä kaikkiparantava
patenttilääke — syntyväisyyden
ehkäisy — kohtaa vastarintaa
kansanjoukkojen taholta, — mutta
hän sanoo, huoltotyön tekijät edis-
tyvät tällä alalla.
Etelä-Korea on kroonillisesli
nälkäisten lasten maa, sanoi mr.
Yun. Lapset eivät ole siellä kos-
kaan terveitä siinä mielessä, min-
kälaisina me olemme tottuneet
-lapsia näkemään hyvin ravitussa
Canadassa;; -~~
Ja selitettyään, että Etelä-Ko-
rean nälkiintyneet lapset sairasta-
vat asiallisesti puhuen kaikkia
mahdollisia ja mahdottomiakin
tauteja, mr. Yun' sanoi: "Kaikki
edelläsanottu antaa vaikutelman
toivottomasta ja peloittavasta
maasta, missä ei tunneta sen pa-
remmin naurua kuin kulttuuria-
kaan."
Tämä ^n, siis se'sama lohduton '
kuva, joka tulee jokaisen aikaan-
sa seuraavan henkilön mieleen ai-
na kun Hollyvoodin sotasankarit ;
peittoavat yliluonnollisin voimin ja
taidoin vastustajansa Etelä-Korean :
"vapauden" säilyttämiseksi.
•i— Känsäkoura. ^ ;
