Sivu 2      Torstaina, heinäk. 15 p. — Thursday, July 15, 1965
VAPAUS
(LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917
editor:
VV. Eklund Manager: E. Suksi
telephone: office and eoitorjm- b74-4264
Published thrice weekly: TUesdays, Thursfteys and Saturdaya byVajaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St; West, Sudbury, Ontario,' Canada.
Mailing Address; Box 69
Advertising rates upon applieatlon, tranatation free öf charge.
Authorized as second class mail by tftb Jpoft Office Depariment, Ottawa,
and ftor payment of pöatage In cish.
CANADIAN LANGUAGE PRLSS
Canadassa:
TILAUSHINNAT:
1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
■■■"■■.■S kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00, 6 kk. $555
1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Sinäkin/ Brutus!
Otsikkona oleva Julius Caesarin lausunto, minkä hänen
sanotaan virkahtaneen nähdessään, että hänen paras ystä-
vänsä, Brutus, oli salaliittolaismurhaajien joukossa, tuli var-
maan mieleen monelle canadalaiselle lukiessaan terveysmi-
nisteri Judy LaMarshin lauantaista tekstiä siitä, että liitto-
hallituksella ei ole aikomustakaan/ toteuttaa tuomari Hallin
kiuninkaallisen komission esittämää ehdotusta sairaushuolto-
laiksi, mikä takaisi sen, että kaikki canadalaiset saisivat va-
rallisuudestaan, asuinpaikastaan, rodustaan ja kansallisuu-
destaan huolimatta nykyaikisen lääke-, lääkäri-3 ja sairaala-
hoidon.
Oikein tai väärin, miss Judy LaMarshia on totuttu pitä-
mään — kiitos ennenkaikkea hänen ministeriönsä johdolla
laaditulle Canadan eläkesuunnitelmalle— hieman ministeri-
kumppaneitaan parempana. Mutta ei ole näköjään "koiraa
karvoihin katsomista", kuten sanotaan, sillä jos ei muuten,
niin "seura tekee kaltaisekseen*' ja skandaalista toiseen ajau-
tuneen liberaalipuolueen hallitusbushelissa on todellakin ol-
lut paljon pahentuneita omenia.
Tosiasiassa meistä tuntuu, että liberaalipuolueen halli-
tuksen skandaaleilla on osansa tässä miss Judy LaMarshin
poliittisessa skandaalissa. Oh mahdotonta uskoa, että miss
Judy LaMarsh haluaa kouliintuneena poliitikkona lyödä
päänsä päin mäntyä, eli vieroittaa tuhansia kannattajia li-
beraalipuolueen ympäriltä ilmoittamalla, että hänen halli-
tuksensa ja puolueensa syö lupauksensa myös kansallisen
sairaushuoltolain laatimisesta. Meistä tuntuu, että liberaali-
puolueen strateegit ovat laskelmoineet, mikä tuottaa heidän
puolueelleen nyt paljastuneiden skandaalien jälkeen parem-
min ääniä: 1) sekö, että laaditaan yhteisvoimin maakunta-
hallituksen kanssa kansallinen sairausvakuutuspalvelu tuo-
mari Hallin ehodtuksen pohjalla, tai 2) sekö, että polvistu-
taan suurten vakuutusyhtiöiden ja muiden suurliikkeiden
sekä lääkärien yhdistyksen painostuksen edessä siinä toivos-
sa, että näin saadulla äärioikeiston avulla ja tuella saadaan
liberaalipuolueelle sittenkin enemmän ääniä.
Vetäen esiin vanhan poliittisen jalkapallon eli väittelyn
.siitä, kuuluuko sairaushuoltovakuutuslain laatiminen liitto-
valtion tai maakuntien tohnipiiriin, miss Judy La Marsh pesi
kätensä kuin Pilatus ennen ja sanoi, että maakunnalliseen
toimialaan kuuluvaan hommaan ei liittohallitus tartu!
Tällaisen meriselityksen antaessaan miss LaMarsh antoi
yhtä kelvottoman perustelun kuin on kolmen dollarin seteli
ostoksia tehtäessä. Tuomari Hall tietää varmaan yhtä hyvin
kuin miss LaMarshkin ja liberaalipuolue yleensä, että Ca-
nadan nykyisen perustuslain (BNA) mukaan terveyshuoltoa
koskevat asiat kuuluvat valtaosalta maakunnalliseen toimin-
tapiiriin. Mutta hän.—-tuomari Hall— ei ehdottanutkaan,
• että liittohallitus sivuuttaisi maakuntahallitukset ja niiden
toimintapiirit, kuten miss LaMarsh nyt tahtoisi meidän us-
kovan. Tuomari Hall ehdotti nimenomaan, että tällainen kan-
sallinen sairaushuoltopalvelu järjestettäisiin liittohallituksen
ja maakuntahallitusten yhteistoiminnan perusteella ja poh-
jalla nimenomaan niin, että sairaushuöltopalvelulain hallin-
aiolliset tehtävät jäisivät kussakin maakunnassa oman maa-
kuntahallituksensa hoidettavaksi.
1 .: Kunmiss LaMarsh puhuu tässä yhteydessä siitä, että tuo-
mari Hallin kansallisen sairaushuoltopalveluehdotuksen
"puitteet voivat miellyttää monia, mutta ne on ehkä laadittu
jonkinlaista satumaailmaa varten", niin hän itse syyllistyy
satujen kertomiseen aikuisille canadalaisille. Ja miss La-
Marsh tietää tämän, sillä totinen tosiasia on, että liberaali-
puolue on luvannut viimeisen 20 vuoden aikana aina vaali- •
taistelujen yhteydessä, että valituksi tultuaan se~laatii kan-
sallisen sairaushuoltolain. Liberaalit ovat kylläkin aina vaa-
lien jälkeen syöneet tämän vaalilupauksensa ja näyttävät
menettelevän niin nytkin, sillä viimeksipidetyissä vaaleissa
liberaalipuolueen yhtenä näkyvänä vaalilupauksena oli taas
se, että valituksi tultuaan liberaalit laativat sairaushuölto-
palvelulain. Tosiasia myös on, että Canadan kaikki muut po-
liittiset puolueet, social eredit puoluetta ehkä lukuunotta-
matta, koko ammattiyhdistysliike ja monet muut kansalais-
järjestöt, ovat puhuneet vuosikausia kansallisen sairauspal-
yelulain laatimisen puolesta. Itse pääministeri Pearson lu-
pasi vielä niin myöhään kuin kesäkuun 9 päivänä alahuo-
neen istunnolle antamansa lausunnon yhteydessä, että eh-
dotus sairaushuöltopalvelulain laatimiseksi esitetään ensi
maanantaina, eli heinäkuun 19 päivänä kokoontuvalle liitto-
ja maakuntahallituksen konferenssille.
Mutta terveysministeri LaMarsh antaa nyt ymmärtää,
että mitään tällaista ehdotusta sairaushuöltopalvelulain laa-
timiseksi ei tulevalle liitto- ja maaJkuntahallitusten konfe-
renssille esitetäkään, tai jos se muodollisuuden vuoksi esi-
•Jetään, niin liittohallitus vastustaa kuitenMn koko^hommaa!
Merkillepantavaa myös on, että tämä tuomari Hallin
komission ehdotus aiotaan romuttaa -— mikäli voimme miss
LaMarshin puheisiin luottaa, niin alahuoneen jäsenillä ei ole
^siasta edes minkäänlaista keskustelun mahdollisuutta, pu-
humattakaan nyt siitä, että asia alistettaisiin parlamentin
hyväksyttäväksi.
Miss LaMarsh esitti kantansa perusteluksi myös sellai-
jsen väitöksen, että Canadan eräät maakunnat ovat jo laati-
neet maakunnallisia sairaushuoltovakuutuksia'. .v Tässä on
^otta,siteeksi, Mutta koko totuus on tämä: Liittohallituksen
toimettomuus — ja liittohallitus ei ole kuluneen vuoden äi-
jkana tehnyt mitään Hallin komission raportin toteuttami-
seksi — on antanut mainion tilaisuuden laatia kehnoja maa-
kunnallisia sairaushuoltovakuutuslakeja nimenomaan siinä
itnielessä, että siten voitaisiin jarruttaa kansallisesti toimivan,
kaikille pakollisen, valtion yleisestä rahastosta rahoitettavan
Sairaushuoltopalvelun aikaansaamista, sairaushuoltopalvelun,
MAAILMAN RAUHANKONGRESSJN
TYÖN ALKUVABHE HELSONGISSÄ
Helsinki. — Ennen avausta oli-
at fanfaarit soineet ja tasavallan
presidentti puolisoineen astunut
kansallispukuisten neitosten muo-
dostaman kunniakujan kautta
paikalleen kutsuvieraiden etu.ri-:
viin. Samassa rivistössä istuivat
pääministeri Johannes Virolainen
ulkoniinlsteri Ahti Karjalainen ja
sisäministeri Niilo Jtyhtfl puolisoi-
neen. _
Maailman rauhahkongressi ko-
koontuu ajankohtana, joka vaatii
viipymättömiä toimenpiteitä ame-
rikkalaisten Vietnamissa suorit-
tamien hyökkäysten takia, totesi
englantilainen prof. J. D. Bernal,
joka kongressia valmistelleen kan-
sainvälisen toimikunnan nimissä
suoritti lauantaiaamuna rauhan-
kongressin virallisen avauksen.
Varsinaisen kokouksen avauksek-
si muodostui sihteeristön tiedonan-
to puhemiehistön kokoonpanosta.
Siihen tulivat kaikki Maailman Rau-
hanneuvoston jäsenet, yksi edustaja
kunkin maan valtuuskunnasta sekä
kansainvälisten järjestöjen edusta-
jat. Puhemiehistön valinta oli yk-
simielinen.
Hetken odottelun jälkeen saapui
tasavallan presidentti kansallispu-
kuisten naisten rivistön kautta.pai-
kalleen ja prof. Bernal astui katee-
derille   toivottamaan presidentin
^ SYNTYMÄ-
a PÄIVIÄ
Hilda Niemelä, VVaters Township
Ont, täyttää lauantaina, heinäkuun
17 pnä 70 vuotta.
Arvi Kivi, Whitefish, Ont., täyt-
tää tiistaina, heinäkuun 20 pnä 74
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavnin
onnentoivotuksiin.'
l. • .  ■'. ■(
l ■■■■■■ (
Teidän ja meidän
i kotiveräjäitä !j
Joel Niemi, Cobaltista.matkustaa
maanantaina, heinäkuun 19 päivänä
Torontoon, saadakseen jossakin si
kalaisessa sairaalassa jalkahoitoa.
Toivotaan miehelle hyvää onnea
matkalle ja pikaista parantumista.;
KD O m-m BB
irjeita
VOIMISTELUOHJELMA
TV:N VÄLITYKSELLÄ
Allekirjoittaneella oli heinäkuun
alussa tilaisuus seurata Saskatoonis-
sa Canadan taitovoimistelun mesta-
ruuskilpailuja ja ne olivatkin suu-
remmat ja entistä paremmin onnis-
tuneet alansa kilpailut Canadassa.
Osanottajiakin oli peräti toistasataa
ja kilpailuista otettiin televisiokuvia
yli kahden tunnin ajan ja parhaat
osat niistä televisioidaan CBC-TVn
välityksellä «VVorld of Sport" ohjel
man yhteydessä lauantaina, heinä-
kuun 17 päivänä kello 2 ip. Pide-
täänpä silloin TV avoinna sillä nä-
köradio välittää silloin meille jota
kin erikoista, — P. V. Port Arthur.
mikä yksinään voisi nykyoloissa taa-
ta sen, että kaikki canadalaiset, va-
rallisuudesta, asuinpaikastaan, kan-
sallisuudestaan ja rodustaan huoli-
matta saisivat sairauden sattuessa
nykyaikaisen lääke-, lääkäri- .ja sai-
raalahoidon.
Meidän lehtemme yhtyy varaukset-
ta kaikkiin niihin hyvää tarkoittaviin
canadalaisiin, jotka tuomitsevat tä-
män skandaalin — ja kuten sanottu,
skandaali se on kun liittohallitus viit-
taa taas kintaalla puolueensa moniin
vaalilupauksiin selittämällä tekopy-
hästi, että se ei haluakaan kansallista
sairaushuoltopalvelulakia, koska siten
loukattaisiin muka "maakunnallisia
oikeuksia".
Me liitymme niihin muihin canada-
laispiireihin jotka katsovat, että liit-
tohallituksen velvollisuus on huoleh-
tia siitä, että yhteistoiminnassa maa-
kuntahallitusten kanssa canadalaisten
turvaksi saadaan Jcansallisesti toimiva
ja kaikkia canadalaisia palveleva se-
kä mahdollisimman halpa sairaus-
huoltolaki.
Yksi keino liberaalien painostami-
seksi "järkiinrymistä" kohti tSssfi
asiassa on se, että annamme jaka-
mattoman tukemme kaikille niille
järjestöille, sanomalehdille ja julki-
suushenkilöille, jotka vaativat määrä-
tietoisesti tällaista kansallista saira-
ushuoltopalvelua.
tervetulleeksi. Hän lausui kong-
ressin o^tfWtajieh ^ublesta, Ilonsa
siitä, että pres. Kekkonen kunnioit-
ti tilaisuutta läsnäolollaan ja muis-
tutti mieliin pres. Kekkosen omat
rauhanaloitteet.
Suomalaisen valmistelevan toimi-
kunnan nimissä puhunut kansane-
dustaja Veikko Svinhufvudin lausui
niin ikään ilonsa presidentin läsnä-
olosta Ja selvitteli Suomen asentei-
ta kansainvälisessä politiikassa
Kulttuuritalon salin täyttäneelle
kansainväliselle kuulijakunnalle,
jolle hänen sanansa olivat samalla
suomalaisten tervetulotoivotus.
Pääministeri Johannes Virolainen
joka toi tilaisuuteen Suomen halli-,
tuksen tervehdyksen, lopetti pu
heensa esittämällä kongressille tai'
teili ja Essi Renvallin laatiman rau-
hanpatsas-luonnoksen,J naisen, hah
mon, jonka tarkoitus on symbolisoi-
da rauhanomaista rinnakkaisoloa.
Patsas tullaan pystyttämään meidän
maahamme.
BERNALIN PUHEENVUORO
Prof. Bernal, joka on Maailman
rauhanneuvoston puheenjohtaja, e-
sitti sitten oman yleisalustuksen,
jossa hän puuttui maailman tämän-
hetkiseen tilaan. Hän totesi, että
rauhanliikkeen toimiaikana on pi
detty monia rauhankpngresseja hy-
vin kriittisinä aikoina. Se rauhan
kongressi, joka kymmenen vuotta
sitten pidettiin Helsingissä, osui
lauhkeampaan kauteen.
Nyt on tilanne toinen, kansainvä-
linen ilmapiiri on laukeamisen si-
jasta kiristynyt ja vaatii välittömiä
toimenpiteitä. Kongressin ensim-
mäisenä tehtävänä on amerikkalais-
ten Vietnamiin tekemän raa'an
hyökkäyksen käsittely. Tämä hyök-
käys uhkaa porrastua ydinsodaksi.
Tehtävänä on tämän vuoksi ensin-
näkin jo alkaneen sodan pysäyttä
minen ja toiseksi tilanteiden paran
taminen siellä .missä on sodan uh-
ka.
USA.n tulisi pitää mielessään, et-
tä maailman yleinen mielipide ei
hyväksy mitään muuta ratkaisua
kuin sellaisen joka rauhan ohella
takaa Vietnamin täyden itsenäisyy-
den. Hän palautti mieliin, että Viet'
namin vapausrintaman -hallussa on
4/5 Etelä-Vietnamista.
Prof. Bernal korosti kongressin
merkitystä s.käli. että kansat rea-
goivat kautta maailman USA:n
Vietnam-sodan raakuutta ja tarkoi-
tuksettomuutta vastaan. Hän toivoi,
etfä tässä ja muissa kysymyksissä
vallitsevat erimielisyydet eivät joh-
taisi maailman rauhanliikkeen ha-
joamiseen.
Prof. Bernal arvosteli USA:n po-
litiikkaa suhteessa Kuubaan, Domi-
nikaaniseen tasavaltaan jne. sekä
katsomusta että USA:lla on oikeus
puuttua asioihin missä tahansa ai-
na kun sen käsityksen mukaan on
olemassa kommunismin vaara. Ta-
pana on edelleen sanoa, että kom
munismi johtuu Neuvostoliiton ja
Kiinan puuttumisesta asioihin. US-
A toisin sanoen ottaa oikeuden puut'
tua vieraiden valtioiden- asioihin
pystyttääkseen itse hyväksymänsä
hallitukset väkivallan ja vihan voi-
malla. Hän viittasi myös Kongon,
Brasilian, Etelä-Afrikan, Rhodesian
ja latinalaisen Amerikan diktatuu-
reihin ja vaati erilaisten tukikohtien
poistamista, jotta maailmassa ai-
kaansaataisiin todellinen rauha.
Puuttuen uudelleen mielipide-eroi-
hin Vietnamin kysymyksessä hän
korosti, että tällaiset mielipide-erot
hyödyttävät vain hyökkääjää ja toi-
voi, että nyt alkava rauhankokous
muodostuisi tulokselliseksi ja rau-
hanliikettä voimistavaksi.
Bernal käsitteli myös köyhien ja
rikkaiÄeii kansojen valisti kuihji.
puhuejn tfissä kohdin ehMkkoluuIois
ta, sotavalmisteluista, taloudellises-
ta'riistosta ja raaka-aineiden kon-
trollista.
Lopuksi hän tiedotti Jo ennakolta
tunnetun asian' omasta luopumises-
taan puheenjohtajan paikalta ter-
veydellisistä syistä sanoen puheen-
johtajakautensa olleen hänelle hen-
kilökohtaisesti suuri elämys — nyt
ohJ nuorempien aika tarttua ruoriin.
KOKOUKSEN TYÖMUODOT
- Puheenjohtajan nuijaa tässä vai-
heessa käyttänyt ' ghanalainen
"Maailma ilman pommeja" -järjes-
tön puheenjohtaja F. I. Boates kiit-
ti, prof. Bernalia. Lyhyen tauon
jälkeen? kuultiin sihteeristön rans-
kalaisen jäsenen Yves Cholieren se-
lostus valmistelevan komitean työs-
tä: Siitä kävivät, ilmi työn kuluessa
tehdyt ehdotukset ja lopulliset pää-
tökset. Kokous jakautuu sen mu
kaan 7. valiokuntaan aikaisemmin
ehdotettujen 10 sijasta. Valmistele-
va toimikunta on päättänyt, että
täys-istunnossa esitetään vain ko-
missioaiheista laaditut pääraporlit
ja työskentely tapahtuu valiokun-
nissa, joihin myös lehtimiehillä on
pääsy.
,VÄLlKOHTAUS
Selostuksen päätyttyä kiinalainen
edustaja China Reconstructs-lehden
toimittaja Tang Mingchao, joka ei
ole valtuuskunnan puheenjohtaja
mutta puhui sen nimissä, kipusi yl-
lättäen kateederiin esittämään vas
talaaseensa ja vaatimaan, että kaik-
kien (lähes 100) valtuuskuntien pu-
heenjohtajat saisivat esittää raport-
tinsa täysistunnolle. Kun puhuja
oli viitannut demokratiaan vastasi
puheenjohtajana toimitus Boates.
että päätös valmistelevassa komite-
assa oh tehty demokraattisesti ja
tarkoituksella saada kongressista
työkykyinen.
Puheenvuoroa pyytämättä tuli pai-
kalle Albanian edustaja kesken pu-
heenjohtajan oman puheenvuoron
mutta sai sen päätyttyä esittää hän
kin vastalauseensa. Hän sanoi pää-
töksen valmistelevassa komiteassa
syntyneen 'äänestyskoheen' avulla.
Kun albanialainen oli puheaikaansa
ylittäneenä lopulta poistunut, saapui
paikalle Indonesian edustaja, jonka
valtuuskunnan -jäsenet sanoivat pu-
huneen koko valtuuskunnan nimissä
hänen esittäessä edellisten kanssa
yhteneväistä vastalausetta. Näistä
esiintymisistä aiheutuneen sekasor
ron takia puheenjohtaja julisti ly-
hyen tauon, jonka jälkeen Bertrand
Russellin rauhansäätiön edustaja
Ralph Schoenbrun käytti puheen-
vuoron, jossa hän katsoi^ eitä vasta-
lauseen esittäjäin näkökannat olisi
jossakin muodossa otettava huomi-
oon. Kokous hajaantui päivällis-
tauolle, jonka aikana puhemiehistö
käsitteli näin syntynyttä tilannetta.
VIETNAMIN
VAPAUSRINTAM A
Dinn Ba Thi tähdensi, että tällai-
nen likainen sota Etelä-Vietnamin
14 miljoonaista kansaa vastaan ei
voi onnistua. Lokakuun 20 pnä 1961
perustettiin Kansallinen vapautus-
rintama, johon kuuluu mitä laajim-
pien kansankerrosten edustajia, ja
se on ryhtynyt järjestämään yleistä
vastarintaa USA:n edustamaa or-
juutusta vastaan ja on maan yhte
näisyyden merkki.
Vapautusrintaman toiminta on
johtanut siihen, että USA:n impe-
rialismi on kärsinyt tappion- toisen-
sa jälkeen; Mutta kun tilanne USAn
kannalta on tullut yhä huonommak-
si, niin se on turvautunut yhä kar-
keampiin menttelytapoihin. Puhuja
esitti useita numeroita USA:n sota-
Terveysministeri Judy LaMarsh vihjasi, että
asialta kehitetaan polMtitmen jalkapallo
liitto- ja maakimtahallitudten välille
Toronto. — Terveysministeri Ju-
dy LaMarsh antoi viikon vaihtees-
sa yttmärtiQi, fettä liittohallituk-
sella eli ole -L aitomuatakaan to-
tenttaa taömari fraliln ktminkaal-
lisen komlssl6h\h e*ittamSä ehdo-
tusta kansallisen sairaushuolto-
lain laatimiseksi.
"Sen .(kansalliset sairaushuolto-
lain) puitteet, voivat miellyttää
joukkoja, mutfi» ne ön 'ehkä laadit
tu jonkinlaista satumaailmaa var-
ten'*! sanoi miss LaMarsh. .
Haflfnin kuninkaallinen komis-
sioni ehdottaa koko Canadäa kä-
sittävää, verotuloilla rahoitetta-
vaa, pakollista "saJiäushuoItbpalve-
Tuä, foiuVä perusteella kaikki ca-
naiialaiset saisivat nykyaikaisen
lÄäkäri, lääke- ja sairäalapalveluh
varallisuudestaan Ja asuinpaikas-
taan välittäJnättä.
Puolustellen hallituksensa kiel
teistä kantaa tässä asiassa miss La-
Marsh sanoi tutkimuksiensa toden-
neen, että tuomari Hallin komissio
nin useissa ehdotuksissa käsitellään
"maakunnallisia" asioita.
Tämä terveysministeri LaMarshin
kielteinen kanta ja vetoaminen sii-
nä yhteydessä vanhaan keppihevo-
seen (maakuntien oikeuteen) on si-
täkin merkittävämpi kun huomioi-
daan se, että hän antoi lausuntonsa
vain 10 päivää ennen sitä, jolloin
Ottawassa kokoontuu liitto- ja maa-/
kuntahallitusten konferenssi, missä
olisi pitänyt keskusteltaman kansal-
lisesta sairaushuoltopalvelun järjes-
tämisestä.
Yleisenä~käsityksenä on ollut, et-
tä liittohallitus tulee esittämään
ensi maanantaina (heinäkuun 19
pnä) kokoontuvalle liitto- ja maa_
kuntahallitusten konferenssille eh-
dotuksen sairaushuoltopalvelun ku-
lujen jakamisesta dollareissa ja
senteissä laskien.
Jotkut maakunnat ^— Saskatche-
wan, Alberta, British Columbia ja
Ontario — ovat laatineet maakun-
nallisia sairaushuoltovakuutuslake-
ja.
Mutta ainoastaan Saskatchewa-
ntssa on laadittu sellainen sairäus-
huöltopalvelulaki, jonka laistan-
nukset peritään kokonaisuudes-
saan verotuloista, kuten Hallin
kuninkaallinen komissioni ehdot-
taa. .
voimien kasvusta Etelä-Vietnamissa
ja suoritettujen pommitusten laa
juudesta ja niiden siviiliväestölle
aiheuttamista tuhoista. Ja USA
hautoo yhä vaarallisempia suunni-
telmia, jotka uhkaavat laajentaa so-
dan koko KaakkoisAasian piiriin ja
sitä. kautta maailmanrauha on vaka-
vasti vaarassa; Pommitukset vie:
dään yhä lähemmä.ksi Hanoita ja
myös harkitaan Laosin vetämistä
mukaan yleisten sotatoimien piiriin.
Niin kauan kuin amerikkalaisia so
tilaita on maassamme, emme voi las-'
kea aseita, hän totesi.
VIETNAMIN
VAATIMUKSET
Dinh Ba Thi viittasi kansallisen
vapautusrintaman 22. 3. hyväksy
mään julistukseen ja Pohjois-Viet
namin hallituksen viime huhtikuus
sa julkaisemaan 4 kohdan ohjel-
maan, jotka sisältävät Vietnamin
kansan vaatimukset. Niissä vaadi-
taan Vietnamin kansalle perusoi-
keuksia: rauhaa, riippumattomuut
ta ja suvereenisuutta. Se edellyt
tää USA: n sotavoimien vetämistä
pois Vietnamista, sen tukikohtien
poistamista, hyökkäysten lopetta
mistä niin Etelä- kuin. Pohjois-Viet-
nnmiakin vastaan ja Geneven vuo
den 1954 sopimuksen noudattamista.
Edelleen vietnamilaiset vaativat
kaiken Vietnamin sisäisiin asioihin
sekaantumisen lopettamista ja maan
yhdistämistä neuvotteluteitse*. Näi
den lausumien hyväksyminen on ai
noa ulospääsy USA:lle. Jos se kui-
tenkin haluaa jatkaa sotaa, on tap-
pio oleva nöyryyttävä.
Puhuja kiitti sitten Vietnamin ai
neellisesti ja moraalisesti avustanei-
ta kansoja mainiten erikseen sosia-
listiset maat ja Afrikan ja Aasian
kansat.
Hän kiitti yksityisiä ja järjestöjä,
jotka olivat mielenosoituksin ja boi-
kotein tukeneet ^Vietnamia. — Eri
tyisesti haluan kiittää niitä älymys-
tön edustajia, naisia ja miehiä, jot-
ka Yhdysvalloissa käyvät sankaril-
lista taistelua USA:n sotapolitiik-
kaa vastaan, hän sanoi. Hän mai-
nitsi mm: Helga Hertzin, joka polt-
toitsemurhalla oli halunnut pysäyt-
tää oman maansa sotapolitiikan. Täl-
lä kohdin puhujalle, jonka esitys oli
keskeytynyt aikaisemminkin, osoi-
tettiin aivan erityistä suosiota.
... SODASTA TOISEEN
Vietnamin rauhankomitean edus-
taja Le Dinh Tham Pohjois-Vietna-
mista, totesi Vietnamin kansan siir-
tyneen sodasta toiseen, toisen maa-
ilmansodan alkamisen jälkeen se ei
ole nähnyt rauhan päivää, mutta sii-
tä huolimatta se on vannonut valan:
"Älkäämmt pelätkö uhreja, jotta
emme eläisi orjina".
Hän arvosteli Johnsonin rauhan-
tarjousta erittäin kärkevästi ja to-
tesi USAn lentokoneiden erotukset-
ta pommittaneen siviiliväestöä, sai-
raaloita jne. USA ryöstää, tappaa ja
murhaa Etelä-Vietnamissa yhteis-
työssä itse asettamansa hallituksen
kanssa, joka ei pysyisi pystyssä päi-
vääkään ilman USA:n tukea — ja
on näinkin kaatunut jo viisi kertaa.
Johnson puhuu neuvotteluista 'eh-
doitta" ajatellen, että koska USA jo
on Etelä-Vietnamissa kuin kotonaan
se myös jää sinne. Tällaisiin ehdo-
tuksiin ei ole muuta vastausta kuin
USAn heittäminen ulos. Herra
Tham, joka puheenvuorossaan nou-
datteli paljossa samoja linjoja kuin
edellinenkin puhuja, sanoi Etelä-
Vietnamin sissien taistelevan aseil-
la, jotka he ovat itse vallanneet a-
merikkalaisilta. - -
Sissit ovat viime aikoina valloitta-
neet erittäin huomattavia tukikohtia
ja lisänneet vapautetun alueen alaa.
Kuta päättäväisemmin kansa Vietna-
missa taistelee amerikkalaista hyök-
käystä vastaan, sitä suuremman tu-
en saavat muut kansat,. mukaanlu-
kien Amerikan oma kansa; herra
Tham sanoi. Myös hän kiitti Viet-
namia auttaneita kansoja ja esitteli
Vietnamin demokraattisen tasaval-
lan julistusehtoja.
Puhemiehistö ei vielä julistanut
päätöstään kiinalaisten ym. tekemis-
tä ehdotuksista, joiden mukaan kaik-.
kien valtuuskuntien johtajien olisi
saatava puhua täysistunnossa.
PÄIVÄN PAKINA
MUUTOKSIEN AIKAA
Ajat muuttuvat ja me ajan mu-
kana, opettaa vanha suomalainen
sananparsi.
Kukaan ei väittäne tätä kansan-
viisausta vastaan, vaikka onkin
totta, että muutoksiin on. toisinaan
vaikea mukautua, että joskus
huomaamme muutokset hieman
myöhästyneenä tai tunnemme joi-
takin "jääräpäitä", jotka katsovat
että muutokset eivät muka koske
heihin.
Nämä jääräpäät Ovat tietenkin
piskuruisena vähemmistönä, sillä
onhan ilmeistä, että kiljuvien tal-
vipakkasten aikana puetaan paljon
lämpimämmin kuin pukeudutaan
hellekauden vallitessa uimaran-
nalla j.n.e.
Ilman muuta on selvää, että esi-
merkiksi maailman poliittinen
kartta on nyt vallan toisenlainen,
mitä se oli vielä sanokaamme en-
simmäisen maailmansodan aikana.
Silloin oli esimerkiksi yhtäällä
kruunupältä kuka määrän tietää,
ja toisaalla loputtomia miljoonia
alaspaihetussa, sorretussa ja täy-
sin oikeudettomassa asemassa siir-
tomaissa.
Nyt on kruunupältä enää vain
muutamia ja suurin osa siirtomais-
ta jo saavuttanut kansallisen va-
pautensa.
Viisikymmentä vuotta sitten oli
sosialismi vain ihanteena ja teori-
ana tai aatteena; nyt on jo ihmis-
kunnan kolmasosa sosialismin tiel-
lä j.n.e.
Ja vaikka vielä kuullaan toisi-
naan väitettävän, että onko kehi-
tys kulkenut muutosten kautta pa-
rempaan tai huonompaan suun-
taan, niin selvää on kuitenkin, et-
tä edistyksen tietä on ihmiskunta
kulkenut,..niin kivistä ja mutkaista
kuin tämä edistyksen polku toisi-
naan onkin.
Muutoksista puheenollen on täl-
lä kertaa erikoisesti mielessämme
Helsingissä viime lauantaina alka-
nut Maailman rauhankongressi.
Tällaisia rauhankokouksia on
tietenkin pidetty ennenkin, varsin-
kin toisen maailmansodan päätty-
misen ja "kylmän sodan" alkami-
sen jälkeen.
Mutta kuka olisi uskonut vielä
kymmenkunta vuotta sitten,, että
Suomen tasavallan presidentti Ur-
ho Kekkonen kunnioittaa osallis-
tumisellaan nyt kokoontunutta
rauhankongressia, että sitä terveh-
tii Suomen kansan ja valtiovallan
puolesta puhemies K-A Fagerholm
että siellä puhuu — ja puhuu rau-
hanpuolustajain kannalta hyvin —
pääministeri Ahti Karjalainen.
Kaikkea tätä me tervehdimme
lämpimästi ja niiden lukumäärä
on legio, jotka katsovat, että juuri
näin pitääkin olla, sillä rauhana-
sia on kaikkien hyvää tarkoittavien
ihmisten oma ja läheinen asia huo-
limatta siitä, minkälaisissa yhteis-
kuntaoloissa he elävät, mihin po-
liittisiin puolueryhmiin he kuulu-
vat, minkälaisia uskonnollisia kat-
somuksia heillä on, minkälainen
on heidän ihonsa väri jne.
Mutta näin ei ole tietenkään ol-
lut aina Helsingissäkään, sillä ku-
ten muistetaan, esim. vielä v. 1962
nuorisofestivaalin aikana oli Suo--
men valtiovalta melko vaisusti si-
vusta katsojana kun eräät äärioi-
keistopiirit häpäisivät itseään ilet-
tävien riekujaisten järjestämisellä
festivaalia vastaan.
Suomessa tapahtunutta suurta
edistystä, muutosta parempaan,
kuvaa tässä yhteydessä sekin to-
siasia, että Suomen.kaikkien edus-
kuntaryhmien edustajat ovat ol-
leet yhdessä toivottamassa Helsin-
gissä nyt kokoontuneen Rauhan-
kongressin tervetulleeksi.
Mainittakoon mielihyvin myös
se tosiasia, että pitkän aikaa rau-
hantyöhön kylmäkiskoisesti ja
suorastaan ennakkoluuloisesti suh-
tautunut Suomen Sosialidemok
raatti-lehtikin liittyi nyt Suomen
muihin rauhanpuolustajiin ja toi-
votti maailman "raUhankongressll-
le . . .menestystä".
Sosialidemokraatti toteaa kirjoi-
tuksessaan m.m. seuraavaa; ."Ko-
konaisuutena ottaen rauhanliik-
keen merkityksestä käydään jat-
kuvasti kiivasta keskustelua.;. Ne
jotka odottavat rauhanliikkeeltä
puolueettomuutta, korostavat sel-
västi tärkeätä asiaa. Puolueetto-
muus ei saa kuitenkaan tehdä rau-
han liikettä toimintakyvyttö-
mäksi ..." c?"
Ja Suomen Sosialidemokraatti-
sen puolueen oppositioryhmän leh-
ti Päivän Sanomat kirjoitti puoles-
taan:
"Maailman poliittisten johtajien
on yhä enemmän otettava huomi-
oon tämän kasvavan ihmisryhmän
mielipiteet . . . sillä osanottajat
ovat joko laajojen kansalaisjärjes-
töjen johtajia tai sitten edustavat
sellaisia ammattiryhmiä kuin tie-
demiehiä, taiteilijoita ja sanoma-
lehtiä, joilla on suuri merkitys
kansojen mielipiteen muodostuk-
sessa ... rauhanaate on käsitettä-
vä eri poliittisia käsityskantoja yh-
distäväksi aatteeksi."
Rauhantoiminnan kohdalta ovat
siis monet muuttaneet käsityskan-
tojaan ja toimintamuotojaan ja tä-
mä muutos koskee myös meitl pi-
temmän aikaa rauhantoimintaan
osallistuneita. Olosuhteiden mu-
kaisesti mekin olemme muuttaneet
kantaamme monessa asiassa, vaik-
ka päämäärä, rauhan vakiinnutta-
minen ja säilyttäminen pysyykin
muuttumattomana.
Tässä muuttuvassa maailmassa
voidaan siis ilomielin todeta se
että kehitys ei ole pysähtynyt eikä
saakaan pysähtyä. — Känsäkoura.