Sivu 2       Torstaina, syysk. 23 p. — Thursday^ Sept. 23,-1965 Presidentti Urho Keldconeai^
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF. FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Estabtiahed Kot. 6.1917
Editor: VV. Eklund' : Manageri E. Suksi ■
TELEPHONE: OPFICtf ano editor1av 07414804
Published thrice weeW?: Tuesdaye, ThuPKlaj» atu£ Saturday* »y TO-gpaa»'
Publishmi/Cfc. LMlt^
Mailin*A"ddrtas: Box 69
Advertlslrig rates upon appllcation; traneteUon Cw of chteg»
Authorlzed as second cläss> mail by the •-Poat: Offlce Department, Ottawa»,
/ and ftrf p&ymentof pmage ln cadt
SS
*.........CANADIAN LANGUAGE PR KIS ^
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75     USA;ssa   1 vk. «10.00. e kk. $K3&
3 kk. 2.75    Suometsä: 1 vk» 10.50", e kk. Ktt
Sösdemien 4appo E^Sdbasaa
Willy Brandtin johtaman sosialidemjo^ra^ttiseii puolueen
SaksarLdiitiQtasavallan maanantaisissa^ vaaleissa^ käreimä. tap-
pio on uusi varoitus siitä nu^^
aatteista luopuminen siinämielessä1 ja toivossa* ettät siten
voidaan kilvoitella porvaripuolueiden kanssa* miltei yksin-
omaan johtajien kansansuosion perusteella;
Totta on, että sosialidemokraattinen puolue sai' näissä
vaaleissa1 lisätyksi kannatustaan vähän, enemmän' kuin 17
vuotta valtiolaivan ohjauspyörässä ollut, Ludwig Erhardin
johtama kristillisdemokraattinen liitto; Viimeksimainittu sai
lisätyksi edustajamääräänsä neljällä, kaikkiaan 246:een paik-
kaan, ja sosdemit kahdellatoista, kaikkiaan nyt 202' paikkaa.
Herra Brandt kiirehti tämän edustuspaikkojen lisääntymisen
perusteella selittämään, että- vaaleissa tuli muka "suurempi
voitto" hänen kuin herra Erhardin puolueelle. Me toivoisim-
me, että asia näin olisi, mutta tosiasiat ovat äärettömän, itse-
pintaisia,-ja tosiasia on, että herra- BÄndtnr puolue epäonnis-
tui uudemman kerran yrityksessä päästä Länsi-Saksan valtio-
laivan johtoon. Poliitikassa, kuten sodassakin, hyökkäyksien,
toistuvat epäonnistumat muodostavat asiallisesti puhuen tap-
pion ja tämä tappio on aina sitä suurempi, mitä useammin
epäonnistuneita yrityksiä tehdään.
SALONKILEIJONAPOUTIIKICA
Totta puhuen Saksan liittotasavallan äänestäjillä ei ollut
näissä vaaleissa mitään valinnan varaa. Kuten aikoinaan Hit-
lerin päivinä, kommunistinen puolue on Länsi-Saksassa lait-
tomana. Sivumennen sanoen, sellaisia maita, missä kommu-
nistinen puolue joutuu toimimaan maanalaisuudessa, on Eu-
roopassa enää vain kolme: Espanja, Portugali ja Saksan liitto-
tasavalta. Sitäpaitsi on muistettava, että voimassaolevan vaa-
lilain perusteella Saksan liittotasavallassa oli ainoastaan kol-
mella suuremmalla puolueella, kristillisdemokraateilla, sosia-
lidemokraateilla ja vapailla demokraateilla, reahnen mah-
dollisuus saada ehdokkaitaan valituksi. Nämä seikat sellai-
senaan osoittavat Saksan liittotasavallan vaalien pintapuoli-
suuden ja heikkouden.
Toisaalta asiaa huononsi meidän mielestämme sosialide-
mokraattisen puolueen ohjelman kehnous tai mieluimminkin
ohjelmattomuus. Samoin kuin Norjassa juuri suuren vaalina- ■
viönsä saanut sosialidemokraattinen työväenpuolue, herra
Brandtin johtama Länsi-Saksan sosialidemokraattinen puolue
pyrki nyt valtaan ohjelmalla, jossa ei näkynyt juuri jälkeä-
kään työväenliikkeen tavoitteista ja pyrkimyksistä. Brandtin
johtama sosialidemokraattinen puolue on lyönyt miltei sa-
manlaista rumpua Erhardin puolueen kanssa niin sisä- kuin
ulkopolitiikassakin.
Varsinkin ulkopolitiikan alalla on herrojen Brandtin ja
Erhardinyhteistoiminta ja yksituumaisuus ollut aivan sau-
maton. He molemmat ovat tukeneet USAn isäntävallan alais-
ta NATO-politiikkaa. He molemmat ovat myötäilleet niille,
jotka ovat vaatineet Saksan rajojen tarkistamista, eli Saksan
itäisten rajojen muuttamista. He molemmat ovat suhtautu-
neet kielteisesti Saksan demokraattisen tasavallan, eli Itä-
Saksan tunnustamiseen. He kummatkin ovat seuranneet pa-
hamaineista Hallsteinin oppia, jonka vuoksi Saksan liitto-
tasavallalla ei ole vielä tänäkään päivänä muodollisia diplo-
maattiyhteyksiä minkään muun sosialistisen maan kuin Neu-
vostoliiton kanssa. He kummatkin olivat kansainvälisiä sopi-
muksia rikkoen ja uhmaten järjestämässä Saksan liittotasa-
vallan parlamentin propagandaistunnon pitämistä Berliinissä
He kummatkin toimivat omalla sarallaan sen hyväksi, että
Saksan militaristit saisivat jotenkin sormensa ydinaseiden
liipasimeen, joko monenkeskisen ydinaselaivaston puitteissa
tai jollakin muulla tavoin.
Samanlainen laajapohjainen yksimielisyys on-vallinnut
sisäpoliittisissa kysymyksissä aina talousasioista kansalaisva-
pauskysymyksiin asti.
Kaikki huomioitsijat panivatkin käydyn vaalikamppai-
lun yhteydessä merkille sen, että ohjelmallisesti puhuen
Länsi-Saksan väestöllä ei ollut näissä vaaleissa juuri mitään
valinnan mahdollisuutta, sillä molemmat valtapuolueet kul-
kevat täysin samoilla linjoilla. Ainoaksi eroksi jäi vain hen-
kilökysymykset ja johtajien oletettu tai todellinen kansan-
suosio, ■
Vaalitulos osoittaa kuitenkin, että sosdemien johtajan,
Willy Brandtin "hurmurikyvyt", mikäli hänellä niitä on, eivät
saaneet valitsijoita äänestämään kristillisdemokraattista puo-
luetta vastaan. Päinvastoin on ilmeistä, että nähdessään edes-
sään miltei kaksi samanlaista puoluetta, länsisaksalaiset ää-
nestivät vanhasta tottumuksesta niitä puolueita mitä ovat
ennenkin äänestäneet — ja niin veti valitettavasti kyllä herra
Erhardin johtama kristillisdemokraattinen puolue taas pitem-
män tikun. - ,
SOSDEMIEN HAVIÖSUTJNTA
Sivuuttaa ei voida sitäkään tosiasiaa, että tämä Länsi-
Saksan sosdem-puolueen häviö —-vaikka sille visseissä pii-
reissä povailtiin melko varmaa voittoa — näyttää edustavan
jonkinlaista yleissuuntaa Euroopan poliittisessa kehityksessä.
Vaikka sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöillä on
yleensä taipumusta pullistella omassa voimantunnossaan, se
kun oikeuttaa muka jotenkin kieltäytymiset yhteistoimin-
nasta, sosialidemokraattiset puolueet ovat kärsineet viime-
aikoina hyvin karvaita vaalitappioita. Ylempänä tuli jo mai-
nituksi Norjan sosialistisen työväenpuolueen vaalitappio,
jonka perusteella noin 30 vuotta hallituspulalla istunut työ-
väenpuolue joutui oppositioasemaan. Belgiassa kärsivät sos-
demit kirvelevän vaalitappion aikaisemmin sekä kunnalli-
sissa että valtiollisissa vaaleissa; Italian kunnallisvaaleissa
kävi viime marraskuussa samoin ja Israelin sosdem puolue _
on räjähtänyt kahtia, muutamia tunnetuimpia' esimerkkejä
mainitaksemme.
PORKKALAN PALAUTUS EDISTÄNYT
KANSaTEMME THTOSEI
' HeMokL — TOnäiin qb kulunut
10' vttott* slltft, fe$at BKjfafcovassa
alleklrjfrJtettUa Btummt Ja Neu-
vostolllttoavvSUlSt /S9#tBts Neii-
voitolJK$Qn'Itt09i^fi^^o&eudesv
tipat B6fiffidta> alueen* käyttöön
Myfl!rti^ibi^ttai&' j»i Keuvosto-
misesta< tätä alu^tfe; Samalla ai-
leUrfrtteltllntapima^ vuonna
1B48 tehdyn yatävyysv ytiteistyö-
ja «vonuitofO]diBtibic99.i vidmassa-
olon jfttkanalseste 23 vaodella.
Pork&alanr alueen< ftaltaittami-
nen Suomelle lfiMe*: 4$ vaotta en-
nen' nmhaqsi^umtknsstt' määrä-
tyin vuogov&mdea? aSfcttyBristä on
sodanjalttei-Msi- htetttriCMtiae mer-
Mtt&vimpl&> tafrahiimilki den pa-
lutttanineav saieleea' tummenen
vuoden kuluttu»' on- paikallaan ja
hyiktyflisti* sanoi ts«@väUan pre-
sidentti' Urho» Kekkonen- tunnun-
ttdnaM radiossa js televisiossa
Itaftfaiaav palfiutttssoiämuksen
10-vuotispäivän johdosta- pitämäs-
sään paheessa.
— J. K. Paasikivi, jonka poliit-
tista katsomustapaa hallitsi syväl-
linen historian; tuntemus, tapasi sa-
noa, että Venäjän valtakunnan ja
myöhemmin Neuvostoliiton' todelli-
nen intressi Suomen suhteen oli ai-
na; sotilaallista laatua. Vuonna 1939
toisen maailmansodan alettua Neu-
vostoliitto vaati Suomelta tarpeelli-
siksi katsomiaan takeitai pitäen pe-
rusteena Leningradin turvallisuutta.
Ja kun vuoden 1940 rauhansopimuk-
seen kuului Hangon alueen sekä
vuoden 1944 välirauhansopimuk-
seen Porkkalan alueen luovuttami-
nen määräajaksi Neuvostoliitolle
laivastotukikohdan rakentamista
varten, olivat syynä Neuvostoliiton
turvallisuusnäkökohdat Itämeren
alueella.
Historiallista perspektiiviä antaa
Porkkalan sotilastukikohdan perus-
tamiselle se tosiasia, että heti veni-
läis-japanilaisen sodan jälkeen vuo-
sisadan ensimmäisellä.kymmenellä
oli ajatus Porkkalan alueen linnoit-
tamisesta noussut päiväjärjestyk
seen. Kun Venäjä oli menettänyt
Itämeren laivastonsa, oli katsottu
tarpeelliseksi uloimman puolustus-
linjan rakentaminen Suomenlahden
yli Porkkalasta ja sen lähisaarista
Paltiskiin. Aietta ei kuitenkaan sil-
loin toteutettu, mutta alkuansa jo
Pietari Suuren ajoilta periytynyt
sotilaallinen ajattelu lienee vaikut-
tanut Neuvostoliiton yleisesikunnan
suunnitelmiin vuonna 1940 ja vuon-
na 1944.
Kun- sotilaallisen strategian pe-
rusnäkemykset yleensä säilyvät sa-
manlaisina ajan ja olosuhteiden
muuttumisesta huolimatta, ja kun
sotilaallisen tukikohdan hävittämi-
nen ja alueen luovuttaminen on
poikkeuksellisen harvinainen tapah-
tuma, kuten nykypäiviltäkin hyvin
tiedämme, herätti Porkkalan alueen
palauttaminen Suomelle koko maa-
ilmassa suurta huomiota. Mikä oli
syynä Neuvostoliiton ratkaisuun?
Oma osuutensa varmaan oli so-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Alex Mäki, Port Arthur, Ont.,
täyttää perjantaina, syyskuun 24
pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Tämä toteaa meidän mielestämme
kaksi seikkaa: 1) poro-porvarilliseen
ohjelmaan turvautuvat työväenliik-
keen johtajat eivät voi onnistua his-
toriallisessa tehtävässään ja 2) työ-
väen vaalivoiton yksi perusedellytys
on, että saavutetaan yhtenäisyys työ-
väen omissa riveissä.
- Eräät huomioitsijat ovat selittäneet
Saksan liittotasavallan vaaleista pu-
huutaessa, että herra' Brandtin johta-
maa sosialidemokraattista puoluetta
voi kohdata tappiomielisyys ja yleisen
moraalin lasku jopa siinä mitassa, et-
tei se-voi seuraavissa vaaleissa saada
enää niinkään hyvää kannatusta, min-
kä se nyt sai. Toisaalta on kuitenkin
mahdollista ja toivottavaa, että Länsi-
Saksan sosialidemokraattinen"" puolue
suorittaa perusteellisen itsetutkinnon
ja -arvostelun epäonnistumistaan ja
palaa sen perusteella takaisin työ-
väenliikkeen- periaatteiden mukaiseen
ohjelmaan sen sijaan, että yritettäisiin
yksilöjohtajien "hurmurikykyjen" pe-
rusteella sivuuttaa vankoissa asemis-
sa olevat porvarilliset poliitikot.
•    * »
. Siunatuksi lopuksi on muistettava,
että juuri yhtenäisyyden puute heiken-
tää työväenliikkeen vaalikampanjaa
täällä Canadassakin. Se korostaa sitä
seikkaa, että vaikka mitään muodol-
lista ja virallista yhtenäisyyttä ei mar-
raskuun 8 päivän vaaleissa saavuteta-
kaan, valitsijain pitäisi löytää vaali-
uurnalle mentäessä jotenkin keinot
voimiensa yhdistämiseksi yhden työ-
Vjäenehdokkaan puolesta kussakin vaa-
lipiirissä.
tateknlikan kehityksellä. Mutta
mmi siltä päätellen, että neuvosto*
johdon keskuudessa Ilmenneet eri-
mielisyydet Porkkalan luovutta-
misen suhteen -—kuten nyt tie-
dämme — olivat poliittisella ta-
solla, en erehtyne, jos näen erää-
nä tärkeänä, ehkä ratkaisevana-
kin tekijänä Neuvostoliiton ulko-
politiikan pyrkimyksen rauhan-
omaiseen rinnakkaisellon.
Syksystä v. 1955 elettyjen kym
menen vuoden aikana on Neuvosto-
liiton ulkopolitiikassa voimakkaasti
korostettu rauhanomaisen: rinnak-
kaiselon järkevyyttä ja hyödylli-
syyttä. Porkkalan alueen vuokraa-
misoikeudesta luopuminen antoi ha-
vainnollisen esimerkin siitä, miten
rauhanomaisella toimenpiteellä pa-
rannettiin ei vain Suomen ja Neu-
vostoliiton   keskinäisiä suhteita,
vaan- myös viritettiin Pobjois-Eu-
rooppaan entistä luottavaisempi' il-
mapiiri. Empimättä voidaankin to-
deta; että Porkkalan palauttamisel-
la oli myönteinen vaikutuksensa
skandinaaviseen ilmapiiriin. Omal-
ta osaltaan ovat Pohjois-Euroopan
rauhanpolitiikkaa taas vahvistaneet
Ruotsin  puolueettomuus samaten
kuin Norjan ja Tanskan päätös olla
sallimatta ydinaseiden varastoimis-
ta alueilleen. Näitä kannanottoja
on Neuvostoliitossa tervehditty, tyy-
dytyksellä.
Porkkalaa koskeneiden neuvotte-
lujen johdosta julkaistussa osapuol-
ten sopimassa tiedonannossa sanot-
tiin:.- ■
"Suomen hallitus ja Neuvostolii-
ton hallitus vahvistavat sen, että
niiden ulkopuoliset ponistukset tu-
levat vastaisuudessakin kohdistu-
maan kansainvälisen jännityksen
jatkuvaan laukaisemiseen sekä rau-
han ja kantojen turvallisuuden var-
muuden edistämiseen."
Tästä käy ilmi, että Porkkalan
palautusta koskeva sopimus pyrki
edistämään kansojen yhteiselä-
mää laajemmissakin puitteissa
kuin pelkästään kahden kansa-
kunnan välillä. Olen sitä mieltä,
että tässäkin suhteessa on Pork-
kalan palauttaminen täyttänyt
tarkoituksensa.
Sotilaallinen tukikohta Porkkalas-
sa, joka oli niinkin lähellä maan
pääkaupunkia, oli omansa ylläpitä-
mään useissa maissa epäuskoa Suo-
men tulevaisuutta kohtaan itsenäi-
senä kansakuntana. Porkkalan tuki-
kohdan tyhjentämisellä oli erittäin
tärkeä vaikutuksensa Suomen ase-
maan. Porkkalan vuokraoikeuden
kumoontuminen johti siihen, että
ulkovallat alkoivat suhtautua luotta-
muksella Suomen pyrkimyksiin nou-
dattaa ulkopolitiikassaan puolueet-
tomuuslinjaa voimassa olevien val-
tiosopimusten puitteissa. Merkille
pantavaa onkin, että Porkkalan pa-
lauttamisen jälkeen saatiin läntis-
ten valtojen hyväksyminen ja tun-
nustus Suomen puolueettomuuspoli-
tiikalle.
Kotimaiselle mielipiteelle oli
Porkkalan palauttamisella rohkaise-
va vaikutus. Paasikivi mainitsi pu-
heessaan 22. 9. 1955, kuinka Suo-
men marsalkka Mannerheim oli use-
aan : kertaan lausunut mielipitee-
nään,; että Supmen pääkaupunki oli-
si Porkkalan sotilastukikohdan
vuoksi siirrettävä Turkuun, ajatus,
mitä Paasikivi oli pitänyt mahdotto-
mana toteuttaa. Paasikivi jatkoi:
"Nyt on tämä meille painava
asia, Neuvostoliiton meitä kohtaan
myötämielisen suhtautumisen kaut-
ta, saanut onnellisen ratkaisunsa.
Kynä on korjannut, mitä miekka
on särkenyt On jälleen osoittautu-
nut, että ystävälliset neuvottelut ja
järkevät sovittelut ovat se tie, jota
meidän järjestäessämme asioita
Neuvostoliiton kanssa on kuljetta-
va."
Kymmenen vuotta sitten Mos-
kovassa käydyt neuvottelut mer-
kitsivät useassakin suhteessa
käännekohtaa Suomen aseman ke-
hityksessä. Niiden aikaansaama
tulos, Porkkalan palautus ja ys-
tävyyssopimuksen voimassa olo-
ajan pidentäminen, normalisoivat
suomalais—neuvostolaiset suhteet
ja vahvistivat Suomen asemaa it-
senäisenä ' valtakuntana. Näillä
poliittisilla edellytyksillä kehittyi
kahden naapurimaan keskeinen
kanssakäyminen miltei kaikilla-
elämän aloilla_ entistään suurem-
malla vauhdilla. Ikään kuin jatko-
na Porkkalan alueen palauttami-
selle voidaan pitää Saimaan ka-
navaa koskevaa vuokrasopimuk-
sen solmimista. Vilkas ja keskey-
tymättä laajeneva vuorovaikutus
on ollut omansa hävittämään men-
neinä vuosisatoina syntyneitä
epäluuloja ja vahvistamaan kes-
kinäistä luottamusta.
Suuria tehdaskauppoja
NLn—Italian (kesken
Neuvostoliitto on antanut viime
aikoina huomattavan suuria tehdas
tilauksia Italian teollisuudelle. St.
Andrea Novara-yhttö toimittaa Neu-
vostoliittoon suuren . tekstiiliteh-
taan, yli 1,000 sukkakonetta ja 500
teollisuusompelukonetta. Pirelli yh-
tymä toimittaa latex-tekokuituainei-
ta tuottavan tehtaan. Useista muista
kemian tehtaiden konetoimituksis-
ta neuvottelut ovat päättymässä. -
Neuvostoliitto on lisännyt teh
dasostojaan tuntuvasti sen johdos-
ta, että Italia on lisännyt öljyn
tuontiaan Neuvostoliitosta. Lisäksi
Italia ei ole asettanut mitään rajoi-
tuksia pitkäaikaisten luotojen käy-
tölle.
PORKKALANA P&ÄtlTUp&StA
Eilen oli kulunut kymmenen vuotta siitä, jolloin silloinen Neuvosto-
liiton ministerineuvoston puheenjohtaja Bulganin virallisessa tilaisuu-
dessa ilmoitti, että Porkkalan alue palautetaan Suomelle. Tämä oli tär-,.
keä päätös, yksi ratkaisevia askeleita eteenpäin suhteiden myönteiseksi
kehittämiseksi kahden naapurivaltion välillä.
Neuvostoliiton ja Suomen suhteet ovat sodan jälkeen kehittyneet
myönteisellä ja kestävällä tavalla. Tätä kehitystä pitää koko Suomen
kansa hyvin suuressa arvossa. Molempien maiden kesken ei ole mitään
ratkaisemattomia kysymyksiä. Molemmat maat työskentelevät keskinäis-
ten yhteyksiensä edelleen rakentamiseksi keskinäisen kunnioituksen ja
toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteen nojal-
la
Rauhanomaisen rinnakkaiselon tärkeä sisältö on rauhan ylläpitämi-
nen. Tämän tarkoituksen toteuttaminen on viime kaudella tullut ajan-
kohtaiseksi sen vuoksi, että rauhantila on j ärkkynyt vakavalla, valitet-
tavalla tavalla 'eri osissa maailmaa. Kuitenkin rauhan ylläpitäminen
ja työskenteleminen sen hyväksi on kansakuntien tärkein tehtävä nyt.,
niinkuin kaikkina aikoina. Meidän kansamme kannalta on erittäin \tär-
keää, että rauhantila säilyy eikä se järky siinä osassa maailmaa, jossa
me elämme; TämäiTtarkoituksen hyväksi työskentelemme kaikella vaka"
vuudella. Työskentelymme tärkeä perusta on Neuvostoliiton ja Suomen
välisten suhteiden edelleen kehittyminen myönteisellä, rakentavalla ta-
valla. — Sosialidemokraatti, Helsinki.
PORKKALAN LUOVU
TUSTA JUHLITTIIN
Helsinki. — Suomen ja Neuvosto-
liiton kesken solmitun ystävyys- ja
avunantosopimuksen jatkamisen se-
kä Porkkalanpalauttamisen 10 vuo-
tispäivän kunniaksi oit Suomi—Neu-
vostoliitto-Seuran Helsingin piirijär-
jestö lauantaina järjestänyt juhla-
kokouksen' suomalais-venäläiselle
koululle. Puhujina esiintyivät Neu-
vostoliiton Saamessa oleva suurlä-
hettiläs Andrei Kovalev ja eduskun-
nan ensimmäinen. varapuhemies
Paavo Aitio.
Juhlakokbukseen osallistui arvo-
valtainen kutsuvferasjoukko. Osan-
ottajien joukossa nähtiin valtiooea-
voston jäseniä, diplomaattikuntia,
Suomi—Neuvostoliitto-Seuran ja mui
den yhteisfcunnaHfoten järjestöjen
jofatohenkiHiitä. ,
esage vaatii anesnmaiB
autonomiaa Quebecille
Saskatoon. — Quebcin pääminis-
teri Jean Lesage sanoi täällä vii-
kon alussa- pitämässään puheessa,
että koska ranskalainen Canada on
hyljännyt passiivisen roolinsa Cana-
dan liittovaltiossa, niin Quebecin
missä asuu suurin osa Canadan rans-
kalaisista, on saatava itselleen tun-
tuvampi autonomia' Canadan liitto-
valtiosysteemin puitteissa.
Pääministeri lisäsi, että koska
Canadan ranskalaiset pitävät itseään
kumppaneina Canadan pyrkimyksis
sä, niin Quebec haluaa, ei vain sitä,
että se eriäisi Canadan muista osis-
ta, vaan myös sitä, että tämä eriä-
väisyys tunnustettaisiin.
Ensimmäisessä englanninkielises-
sä puheessaan 18 päivää kestävällä
vaalimatkallaan Ontarioon ja nel-
jään länsimaakuntaan, joissa hän
haluaa selostaa Quebecin "sielua ja
tavoitteita",- Lesage sanoi Saskatoo-
nin kauppakamarille, että on oltava
yhtenäisyys ilman samanlaisuutta.
Jos englanninkieltä puhuva Cana
da vaatii edelleen, että ranskalaisen
Canadan olisi samanlaistuttava eng-
lantilaisen Canadan kanssa, niin se
sillä teollaan osoittaisi, että sillä ei
ole luottamusta ranskalaistä~kump
panuksena olevaa Canadaa kohtaan.
Mr. Lesage selosti edelleen, että
Canadan ranskalaisella taholla on
otettu jyrkkä kanta useimpiin ky-
symyksiin nähden vain siitä syystä,
että Canadan ranskalaiset ovat päät-
täneet luopua passiivisesta asennoi-
tumisestaan" ja vaativat nyt tilai
suutta täydellisesti palvella rans-
kalaisen Canadan tavoitteita.' Täten
Quebecin maakuntahallituksen olisi
suhtauduttava erittäin herkästi
kaikkiin perustuslain liittovaltiolle
myöntämien tuomivaltaoikeuksäert»
perusteella ryhdyttyihin toimenpi
teisiin. - -
Hän lisäsi uskovansa, että Que-
bec olisi kykenevä antamaan tär
keän, panoksen Canadan, ongelmien
ratkaisemiseksi erittäinkin sellai-
sien kysymyksien yhteydessä kuin
alueellinen kehitys. Sellaisen panok-
sen antamiseksi ja aikaisemmasta
passiivisesta roolistaan eroon pää-
semiseksi on tarpeellista, että maa
kuntahallituksilla on riittävässä
määrässä varoja.
Pääministeri sanoi, että oli ohi-
tettu se aika, jolloin voitiin mairi-
tella Canadan ranskalaisia antamal-
la heille myönnytyksiä jotka ovat
enemmän näennäisiä kuin todelli
sia.
"Minun on kerrottava teille to-
tuus", sanoi hän. "Tästä lähtien
Canadan ranskalaiset tunnustavat
vain kouraantuntuvat osoitukset
siitä; että heidät on hyväksytty
kansana. Mitkä tahansa yritykset
meidän syrjäyttämiseksi, otetaan
vastaan mahdollisesti huvittuneina
mutta ehdottomasti epäilevästi."
SUHTEEMME OVAT ESIMERKKINÄ
KAIKILLE MAAILMAN KANSOILLE
Olemme tänään kokoontuneet
huomioidaksemme merkittävän tapah-
tuman valtioidemme elämässä, lausui;
suurlähettiläs Kovalev puhuessaan
tässä juhlakokouksessa. Syyskuun' 19
pnä 21 vuotta sitten Suomi välirauha-
sopimuksella irtautui Hitler-Saksan
Neuvostoliittoa vastaan aloittamasta
sodasta, joka tuotti kansoillemme vain
onnettomuutta ja kärsimystä. Sodan
jälkeen molempien maiden valtiomie-
het kansojensa toiveita ja vaatimuksia
noudattaen asettivat tehtäväkseen
muodostaa kestävät hyvät naapurud-
den ja ystävyyden suhteet Neuvosto-
liiton ja Suomen kesken pyrkien sii-
hen, etteivät suhteemme milloinkaan
synkistyisi konfliktien vuoksi ja että
kansamme voisivat hyötyä keskinair-
sestä yhteistyöstä.
— Huhtikuussa 1946 solmittiin keski-
näinen ystävyys-, yhteistyö- ja avun-
antosopimus; Kaikki tämän sopimuk-
sen asettamukset muodostivat rikko-
mattoman kokonaisuuden. Keskinäi-
sen avunannon
Neuvostohallituksen päätös laivasto-
tukikohdan luovuttamisesta vastasi
täydellisesti Neuvostoliiton periaat-
teellista linjaa vierailla alueilla ole-
vien sotatukikohtien hävittämisestä,.:
tukikohtien, jotka ovat eräänä pää-
asiallisimpana kansainvälisen jännityk
sen ja konfliktien lähteenä. Luovut-
-taessaan Porkkalan tukikohdan me
vetosimme muihin suurvaltoihin toi-
voen niiden seuraavan esimerkkiäm-
me. Valitettavasti tätä ei ole tapahtu-
nut. Sotilastukikohdat maapallon eri
osissa ovat edelleen ehkäisemässä lu-
jan rauhan saavuttamista maailmassa.
Viitattuaan Suomen ja Neuvostolii-
ton välisten suhteiden myönteiseen
kehitykseen ystävyyssopimuksen jat-
kamisen ja Porkkalan luovuttamisen
jälkeen suurlähettiläs Kovalev sanoi
Neuvostoliiton kannattavan poliittisten
kulttuuristen ja taloudellisten suhtei-
den edelleen kehittämistä sekä ilmaisi
ilonsa siitä, että myös Suomen kansa
ajattelee samoin.
SUOMEN ITSENÄISYYS
LUJEMMALLA POHJALLA
KUIN KOSKAAN ENNEN
— Kun ystävyyssopimusta, jota tä-
nään olemme kokoontuneet juhlimaan;
solmittiin, esittivät monet suomalaiset
epäilyksiä sopimusta kohtaan. Pelät-
tiin maamme menettävän puolueetto-
muutensa, arvonannon toisten valtioi-
den taholta. Kaikki epäilykset ovat
osoittautuneet täysin vääriksi. Suomi
tunnustetaan nykyisin puolueettomaksi
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
ii
VIR BAPTIZÄTUS
ii
Siinä tapauksessa jos lukija sat-
tuu .otaksumaan, että otsikkoon
otetut sanat ovat latinaa, me kii-
ruhdamme myöntämään, että hän
on kaiken todennäköisyyden mu-
kaan aivan oikeassa.
Suloisella suomenkielellä se
tarkoittaa kuulemma "miehiä".
Nyt meille kerrotaan, että Roo-
malaiskatolisen kirkon naiset ha-
luavat kirkkolakiensa uusimisesta
puhuttaessa, että "vir" sanan tilal-
le pitäisi ottaa "Ihomo"vrriääritel-
mä, joka sisältää yhtä hyvin nai-
set kuin miehetkin.
Kuolemattoman Shakespearen
kerrotaan esittäneen kuuluisan ky-
symyksensä: "Ollako vai eikö ol-
la?"
Ja ihmiset yleensä joutuvat vis-
sissä elämänvaiheessaan ratkaise-
maan sen "kysymysten kysymyk-
sen". '
Mitään ihmeteltävää ei siis ole
siinä, vaikka . Roomalaiskatolisen
kirkon naiset ovat nostattaneet so
tahuudokseen "Ihomo" eikä "vir".
Kysymys oh naisten oikeuksista
mainitun kirkon riveissä, erikoi-
sesti naisten oikeudesta tulla vi-
hityksi papiksi ja nousta vaikkapa
piispan istuimelle', vaikka ei vallan
paavin valtikkaa heille' uskotta!-
sikaan.
Myönnämme kernaasti,- että em-
me tunne Roomalaiskatolisen kir-
kon sisäistä elämää henkilökoh-
taisten kokemusten pohjalla.
Mutta pöydällämme on eräs muu-
tamia kuukausia vanha leikkele
Toronton yhdestä päivälehdestä.
Siinä eräs mainitun kirkon kau-
niimpaan sukupuoleen kuuluva jä-
sen valittaa, että naisilla ei ole
oikeastaan mitään oikeuksia kir-
kossa— korkein tehtävä, sanoo
hän, mikä heille nykyään usko-
taan on "pölyjen pyyhkiminen
alttarilta".
Vatican Citystä viime maanan-
taina lähetetystä George Welle-
rin uutiskirjeessä selitettiin roo-
malaiskatolisen kirkon naisten
taistelua ihmisoikeuksiensa puo-
lesta kirkon nykyistä, menettelyta-
paa vastaan m., seuraavasti:
"Roomalaiskatolisen kirkon va^
rovaiset isät pitivät naiset loitol-
la Vatikaanin neuvoston kahdesta
ensimmäisestä istunnosta, mutta
antoivat periksi kahdessa viimei-
sessä kokouksessa.
''Seitsemäntoista naista on seu-
raajina Pyhän Pietarin kirkossa,
Nunnat- ,sokä sosiaalityöntekijät
ja heidän vaimonsa ovat arvoste-
lemassa 2,200 piispan työtä . . "
Tämän perusteella kokouksen
suhde on siis osapuilleen seuraa-
va: 1 nainen noin 130 piispaa
(miestä) kohti. Lisäksi, piispoilla
on puhe ■ — ja luultavasti myös
päätösvalta; naisilla vain "seuraa-
misoikeus".
Mutta lainatkaamme mainitusta
uutistiedosta edelleen:
"Juuri kun näyttää'* siltä, että
naisten kysymys oli ratkaistu seu-
raavan, sadan vuoden ajaksi, on
noussut uusi' harmin aihe. Nai-
set haluavat päästä papeiksi.
"Kysymys ei ole niistä naisista,
jotka ovat'Pyhän Pietarin kirkossa
vaan muista, jotka ovat myös kato-
lukkeja . . . Ne naiset halua-
vat olla parempia kuin . . . nun-
nat. He eivät tyydy sen vähempään
kuin siihen, että; saavat kaulaansa
pyöreän kauluksen . . .
"Piispoiksiko? Lopulta ehkä
. niinkin korkealle.
"Tämän liikkeen johdossa on
mrs. Magdalein Leroy-Boy, Intias-
sa olevan Belgian suurlähettilään
..viisissäkymmenissä oleva vilkas
aviopuoliso. Kolmen pojan äitinä
hän itse ei ole- pappisehdokkaa-
ria . . .
".Mutta hän, ja International
Alliance of Joan of Arc:in tu-
hannet muut jäsenet ovat päättä-
väisiä naisten pappisoikeuksista."
Mainitun uutistiedon mukaan
i nämä naiset ovat aikoinaan vedon'
neet vapaamielisyydestään tunnet-
tuun paaviin, Johannes XXIII,
joka kansainvälisesti tunnetussa
"Pacem in Terris" lausunnossaan
sanoo, että "kaikilla ihmisillä on
valinnan oikeus elinoloista", tar-
koittaen se näiden naisten mie-
lestä myös sitä, että naisilla pi-
täisi olla oikeus päästä myös pa-
piksi.
Tämän mahdollisuuden tiellä on
kuitenkin kirkkolaki 968 mikä ra-
joittaa papiksi vihkimisen "Vir
Baptizatus" määritelmällä — mi-
_kä tarkoittaa sitä, että papeiksi
voidaan-vihkiä vain miehiä. Siksi
naiset vaativat "vir" sanan muut-
tamista "homo" sanaksi, minkä
mukaan papiksi votaisiin vihkiä
niin naisia kuin miehiäkin.
Sanomattakin on selvää, että
meidän myötätuntomme on tässä
sataprosenttisesti katolisten, eikä
vain yksinomaan katolisten, nais-
ten puolella. Käsitämme tietenkin,
että pappismiesten on vaikea luo-
pua "suljetun työmaan" olosuh-
teista, joiden perusteella heillä on
ollut yksinoikeus tulla papiksi vi-
hityksi, mutta kyllä sivistysmaail-
ma on sittenkin saavuttanut jo sen
tilanteen, että -naisilla pitäisi olla
kirkossakin vähän suuremmat oi-
keudet, niitä tarvitaan tomujen
pyyhkiessä alttarilta. — Känsä-
koura. __
■    1'        ..   :.'   ' i"     :■ ■■ ff.""I":"— 7 1