Sivu 2
Tiistaina, lokak. 12 p. — TuesdayrOct. 12,-1965
VAPAUS
(LIBERTY)
Editor: W. Eklund
telephone:
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabliShed Nov. 6. 1917
manager; e. suksi
Office and Eoitorial 074^4264
Published thrlce weekly: Tuesdays, ^Pbursdays and Saturdaya by V«p«ufl
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlslng rates upon appUcation, traöslattoh free of charge. ;
Authorized as second class mail by the Post Office Department,Ottem,
and ftor payment oX postage in oaab-
- CANADIAN UNGtJAGti PKli-SS X
tilaushinnat:
Canadaasa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA:ssa 1 vkt $10.00, ,9, kfc $&26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10JS0. 6 kk. 0.78
Suuria markkinoita kohti
Kuten finanssiministerit,-kaikkien maiden kauppaminis-
terit esiintyvät aina hyvin "toivorikkaina". Tästä "ammatti-
viasta" huolimatta on kuitenkin syytä muistaa, että heidän
käytettävissään on alansa kouliintuneita asiantuntijoita, tar-
vittavia tilastotietoja jne. Siksi on syytä kiinnittää huomiota
siihen, mitä heillä on alansa tulevaisuudennäkemyksistä sa-
nottavana.
Puhuessaan Atlantin rannikon maakuntien yhteisessä ta-
lousneuvoston kokouksessa Halifaxissa, liittovaltion kauppa-
ministerin apulainen J. H. Warren sanoi, että Canadan vien-
tikaupassa on tapahtunut melkoista parannusta ja että tule-
vaisuuden näkymä ori vieläkin kirkkaampi.
Olettaen tai mieluimminkin toivoen, että asia näin olisi,
meitä kiinnostaa tässä yhteydessä erikoisesti mr. Warrenin
lausunnot vientimme parantamismahdollisuudet sosialististen
ja myös kehitysmaiden markkinoilla. Tämä sitäkin suurem-
malla syyllä kun mr. Warrenin lausunnoista huolimatta tie*
detään, että kansainvälisten markkinain yllä liitelee nyky-
ään vissinlaisia vaaramerkkejä, nimenomaan sellaisten kapi-
talististen maiden kuin Yhdysvaltain, Britannian, Japanin ja
Länsi-Saksankin maksutasevaikeuksista.
Kaupankäyntiä Neuvostoliiton ja sosialististen maiden
kanssa rajoittaa erikoisongelmat — mutta sillä alueella on
lumoavat pitkän tähtäimen mahdollisuudet, sanoi apulais-
kauppaministeri Warren kuulijoilleen.
On selviä merkkejä, hän jatkoi, että Itä-Euroopan maat
kiintyvät entistä enemmän kaupankäyntiin maailman mui-
den osien kanssa. Jos ne päättävät täysin voimin osallistua
kansainväliseen kaupankäyntiin, sillä tulee olemaan dramaat
tinen ja kauas tuntuva vaikutus.
Mr. Warren on meidän käsittääksemme oikeassa siinä,
että taloudellisesti nopeasti kehittyvien sosialististen mai-
den kansainvälisellä kaupankäynnillä on nyt ja tulee ole-
maan yhä kasvavassa mittakaavasssa kauaskantoinen vaiku-
tus. Me olemme myös kansakuntana olleet siinä onnellisessa
asemassa, että olemme saaneet viljakauppojen avulla ^ kii-
tos Neuvostoliitossa ja Kiinassa vallinneista poikkeuksellisis-
ta kuivuusvuosista— osan näistä idän markkinoista.
Mutta voimmeko me kansakuntana nauttia pysyvästi näi-
den "idänmarkkinoiden" etuisuuksista ja mitä mahdollisuuk-
sia on näiden etuisuuksien kasvamiselle.
Mr. Warren on tässäkin oikeassa sikäli, että esimerkiksi
Canadan ja Neuvostoliiton välisen kaupankäynnin laajene-
misen tiellä on erikoisonglemia. Hän jätti vain tarkoituk-
sellisesti sanomatta, että ne ovat ihmisten aiheuttamia ja
siis ihmisvoimin korjattavissa olevia ongelmia, joissa on
"Made-in-Canada" leima.
Perusolemuksena on kysymys kahteen suuntaan käytä-
västä kaupasta: Tähän mennessä me olemme kansakuntana
myyneet Neuvostoliittooni Kiinaan ja muihin sosialistisiin
maihin paljon enemmän mitä olemme sieltä ostaneet. Näin
ei voi luonnollisestikaan pitkää aikaa jatkua. Sen myöntävät
kaikki asiantuntijat. Toisaalta tiedetään, että monet johtavat
kapitalistimaat — Yhdysvallat mukaanluettuna — tavoitte-
levat kilpajuoksussa näitä nyt saatavissa olevia "idänmark-
kinoita".
Kuvaavana esimerkkinä mainittakoon tässä äskettäinen
uutistieto, jossa kerrottiin, että Australia on lähettänyt suu-
ren valtuuskunnan kiertämään Itä-Euroopan sosialistisia
maita turvatakseen vehnän ja villan vientinsä näille markki-
noille, joilla vehnän osalta Canadan ja Ranskan kilpailu on
vakavasti uhkaamassa.
Samalla valtuuskunta neuvottelee koneiden ja kuljetus-
välineiden tuonnin lisäämisestä Neuvostoliitosta ja muista
Itä-Euroopan sosialistisista maista.
Mainitun kauppavaltuuskunnan johtajana on Australian
apulaiskauppaministeri Alan Werterman. Lopuksi povaillaan
että Australia myöntänee ainakin Neuvostoliitolle, Puolalle
ja Tshekkoslovakialle suosituimmuusaseman ulkomaankau-
passaan, kuten Uusi Seelanti menetteli viime vuonna.
Miksi ei Ottawasta lähetetä hallitusministerin johdolla
toimivaa valtuuskuntaa nuevottelemaan kaupankäynnistä—
niin viennistä kuin tuonnistakin — Neuvostoliiton ja Itä-
Euroopan muiden sosialististen maiden kanssa- kun kerran
nähdään, kuten apulaiskauppaministeri Warren Halifaxissa
sanoi, että niiden maiden kaupankäynnillä tulee olemaan
"dramaattinen ja kauas tuntuva vaikutus"?
Miksi ei tartuta lujin käsin kiinni niihin erikoisongel-
miin, mitkä mr. Warrenin mielestä estävät kaupankäyntiä
sosialististen maiden kanssa — esimerkiksi siihen, kun Yh-
dysvaltain sanelun_johdosta emme voi muka myydä, "stra-
tegisia aineita", emmekä kaiketi ostaa sellaisia koneita, lait-
teita ja vekottimia, joita meidän muka täytyy ostaa rajan
eteläpuolelta kauppataseemme suureksi tappioksi.
Jotakin olisi tehtävä, jos ei mr. Warren puhu väin suun-
sa lämpimiksi vaalikalastusmatkalla, ja "tehtävä pian, jos
mielimme saada pysyvät yhteydet Itä-Euroopan markkinoil-
le, minne nyt on ilmeinen kilpajuoksu menossa.
Mr. Warren kiinnitti huomiota samassa puheessaan toi-
seenkin tärkeään seikkaan, nimittäin kehitysmaista nouse-
viin yhä laajeneviin markkinamahdollisuuksiin. Kehitys-
maista tulee lopulta suunnattoman suuret markkinamahdol-
lisuudet kaikenlaisille tuotteille, hän sanoi.
Myöntäen, että kehitysmaiden kohdalta on kaupankäyn-
nin esteenä vissinaiset maksuvaikeudet, mr. Warren selitti
mielestämme aivan oikein, että nämä vaikeudet ovat voitet-
tavissa, ja että Canadan tulisi auttaa kehitysmaita myymällä
sinne vissien luottojärjestelyjen perusteella entistä enemmän
tavaraa.
Mahdollisuuksia on siis olemassa. Mutta onko poliiti-
koillamme kykyä ja kaukonäköisyyttä tarttua kiinni näihin
mahdollisuuksiin silloin kun ne ovat saatavissamme? Onko
suumme
JuUus Mader^ jp^
suonnitaUDja vuodesta 1052 lahtien, kirjoitti laajan artikkelinsa tämän
vuoden hCHäknnsflhi. BrälltS osiltaaji se vanhentui muutamassa kuukau-
dessa: kirjoittaja ei voinut tietää, että jo elokuun loppuun mennessä Yh-
dysvallat oli julkisesti Ilmoittanut aikomuksistaan aseistaa avaruus. Pre-
siidenttirjohnsonlnt päätös tekee entistä huolestuttavammaksi tiedot va-
kollusatellllteiBta,Jotka kiertävät maapaUon kaikkien maiden yli, ja tri
Wexnber von Braunin avaruusasemista, jotka"voidaan muuttaa tehok-
kaaksi atomiIHlnlmlUajaksi>,. -
Slijoitukseiuia toisessa osassa Julius Mader Jatkaa USA:n avaruus-
sounnitelinlen, esittelyä sekä selostaa YK:n päätöksiä avaruuden rauhan-
omaisesta käytöstä.
Laivaston panos
USAn. ilmavoimien suunnitelmiin
liittyvät tiiviisti; myös USA:n lai-
vaston määrätyt pyrkimykset. Sen
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Olga Alanen, Port Arthur, Ont.,
täytti maanantaina, lokakuun 11 p.
79 vuotta.
August Rasanen, Port Arthur,
Ont., täyttää perjantaina, lokakuun
15 pnä 85 vuotta.
Anton Lehto, Kaministiquia, Ont.,
täytti sunnuntaina, lokakuun 10 p
80 vuotta.
Oskar Kotila, Port Arthur, Ont.
täyttää »nrstaina, lokakuun 14 pnä
85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin..
TASKUVARAS, VAIKO ... ?
Meillä joka päivä puhutaan kan
sainvallasta ja moititaan kommu-
nistien yksilövaltaa ja Yhdysvallat
käy sen perusteella sotaa eri maissa
kukistaakseen tuon yksilövallan.
Mutta huomaammeko kuka on
määrääjänä Yhdysvalloissa? Onko
siellä kansalta kysytty lupaa tuo
hon sodankäyntiin?
Eräs Chicagon yliopiston profes-
sori sanoi viime maailmansodan ai-
kana, että on turha puhua kansan-
vallasta, sillä niin kauan kuin halli-
tusjärjestelmää on ollut olemassa,
on kansoja hallittu diktatuurilla.
Mutta kun olen canadalainen, niin
haluan 'kirjoitukseni kohdistaa Ca
nadan hallitusjärjestelmään. Nyt
kun meillä oli monipuolinen halli-
tus, niin olisi luullut heillä olevan
todellinen kansanvalta. Mutta se
täytyi kaataa kun siellä ei saanut
mikään yksi puolue täydellistä val-
taa. Nuo meidän hallituksemme jä
senet eivät tyytyneetkään taskuvar-
kauteen, vaan haluavat enemmän.
Eikä meitä hallitse yksistään tä
män oman kansamme yksilövalta,
kuten huomaamme tuon president-
ti Johnsonin kirjeestä, missä hän
"suuri mielenkiinto avaruutta koh-
taan heijastuu vakoilusputnikien ja
sellaisten lentävien laitteiden ke-
hittämisessä, joiden avulla voidaan
tohdä havaintoja laajoilla valtame-
riälUoillar (U.S, and World Report,
marraskuu 25, 1963, sivu 60). Täl-
laisiin laitteisiin kuuluvat esimer-
kiksi Transit-satelliitit, joita laivas-
to lähetti avaruuteen ainakin yh-
deksän kappaletta vuosina 1959—
1963. Niiden tehtävänä on auttaa
purjehduksessa amerikkalaisia ato-
misukellusveneitä, jotka on varus-
tettu Polaris-objuksilla. Tässä yh-
teydessä on syytä mainita, että huh-
tikuussa 1965 Yhdysvaltain presi-
dentti nimitti CIA:n johtajaksi en-
tisen amiraalin William Francis Ra-
born nuoremman, joka aivan viime
aikoihin asti on vastannnut Polaris-
ohjusten tuotannosta. Näin siis on
hyvin todennäköistä, että myös CIA
tulevaisuudessa auttaa omasta puo-
lestaan avaruusvakoilun aktivisoin-
tia.
Discoverer-tyyppisiä satelliitteja
pidetään USAssa eräänlaisina "työ-
hevosina", joita voidaan käyttää eri
tarkoituksiin. Elokuuhun 1962 men-
nessä oli näitä satelliitteja laukais-
tu vähintään neljäkymmentä Niis-
sä on erilaisia lisäkojeita, joiden
tehtävänä on kokeilla muita soti-
laallisia avaruuslaitteita. On syytä
muistuttaa, että USA on käyttänyt
myös muita avaruuslaitteita soti-
laallisiin tarkoituksiin, . mm. Cou-
rier-, Echo-, Nimbus-, Tiros-, Traac-
ja Vela Hotel-nimisiä satelliitteja.
KAUASKANTOISIA
SUUNNITELMIA
Yhdysvaltain ilmavoimien mup
den suunnitelmien kehittelyä joh-
keuttaan kansanvallan hyväksi/
Canadaa ei uhkaa vaara muualla
kuin. presidentti- Johnsonin sodista
joita käydään kommunismin kukis
amisen nimessä tuon Yhdysvaltain
yksilövallan säilyttämiseksi.
Siis jos jompi kumpi noista van-
hoista puoliteistä saa enemmistö
hallituksen, niin joudumme sotaan
Amerikan mukana tärkeänä ajan-
kohtana.
Canadalle ei ole ollut mitään vaa-
raa noiden kansojen taholta, joita
nimitetään kommunisteisiksi, pikem
minkin päinvastoin, jos otamme huo
mioon suuret viljakaupat viime
vuosien kuluessa.
Tietystikin jotkut yksilöt, jotka
eivät ole saaneet oikeutta perustaa
tehtaitaan noihin maihin ja osake
markkinoitaan, joilla he olisivat li
sänneet miljöoniaan, ovat katkeroi-
tuneet. Mutta pitäisikö meidän kan
tahtoo, että Canada osallistuisi VietO^a^lähteä heitä^pnolustamaan?
namin sotaan. Mainitun kirjeen si
sältö kiellettiin julkaisemasta kan-
salle.
Kuitenkin niin Pearson kuin Die
fenbakerkin on hyväksynyt Yhdys-
valtain sodankäynnin ja jos se jat-
kuu, niin Canadasta viedään väkeä
sinne jos jompi kumpi näistä puo
lueista osaa muodostaa enemmistö-
hallituksen.
Pääministeri Pearson sanoi il
moitttaessaan Canadan parlamentin
hajoittamisesta, että tarkoituksena
on muodostaa enemmistöhallitus. Ja
jos hän ei saa enemmistöhallitusta,
niin hän toivoo, että joku toinen
puolue sen saa.
Tässä on suora viittaus siihen mi-
hin ollaan menossa. Ymmärtääkö
Canadan kansa tämän nyt kun sillä
olisi mahdollisuus käyttää äänioi-
ingtonin murinoista välittä-
mättä ja tehdä kansakunnal-
lemme edullisia kauppasopi-
muksia niin kehitysmaiden
kuin sosialististenkin maiden
kanssa.
Kaikin mokomin, laajenta-
kaamme vientiämme minne
tahansa se on mahdollista,
mutta ponnistelkaamme kan-
sakuntana erikoisesti siellä,
missä vientimahdollisuudet nyt
lähitulevaisuudessa ovat suu-
rimmat.
Tätä asiaa voitaisiin ehkä
parhaiten auttaa marraskuun
8:nnen päivän vaaleissa siten,
että äänestettäisiin ja valittai-
siin mahdollisimman suuri
määrä työväen edustajia par-
lamenttiin siten, ettei kumpi-
kaan vanha puolue saisi muo-
dostettua enemmistöhallitusta,
vaan että työväenedustajilla
poliitikoillamme selkärankaa seisoa omilla jaloillaan Wash- olisi vallan tasapaino.
Olemme ajankohdassa, missä on
kysymys sodasta tai rauhasta. Maam
me on suuri ja rikas ja vaikka vä-
kilukumme on pieni, niin siitä huo
limatta meidän vaikutuksemme on
suuri kansojen keskuudessa, juuri
noiden luonnonrikkauksiemme ansi-
osta. Ja yleinen rauha kansojen
keskuudessa olisi meille niinkuin
muillekin suuriarvoisin, jota ei saa-
vuteta sodilla — sen jo todistaa
eletty historia. — I. S.
taa puolustusministeriössä tohtori
Harold Brown, Erityisen voimape-
räisesti tehdään töitä Dyna-Soar (X
20)-suunnitelman toteuttamiseksi.
Kysymys on tässä miehitetystä ava-
ruusaluksesta, joka lähetetään ava-
ruuteen rakettien avulla ja jonka
tulisi laskeutua lentokoneen tapaan.
Yksi tällainen sarja pitäisi varus-
taa ydinohjuksilla, toisessa sarjassa
on tarkoituksena yhdistää miehitet-
ty Dyna-Soar Samos-vakoilusatellii-
tin laitteisiin ja siten luoda miehi-
tetty avaruusalus vakoilua varten.
Valmisteluvaiheessa ovat lisäksi
toisten satelliittien toimintaa tark-
kailevan laitteen kehittäminen sekä
sellaisen miehitetyn avaruusaluksen
suunnittelu, josta käsin voitaisiin
suorittaa sotilaallisia operaatioita
sekä avaruudessa että ilmakehässä.
1970-luvulla Yhdysvallat toivoo
saavansa käyttöön myös sellaisia,
nykyisin vasta suunnitekin alla ole-
via laitteita kuin atomi- ja muilla
erikoisaseilla varustettuja avaruus-
aluksia. Sen lisäksi USAssa luo-
daan suunnitelmaa salaisesta ava-
ruustukikohdasta, jossa olisi 12-hen-
kinen miehistö. Smart-suunnitelma
edellyttää sellaisen . sotilaallisesti
miehitetyn avaruusaluksen luomis-
ta, jonka tehtävänä olisi korjausten
ja pelastustöiden suorittaminen, ja
Slomar on taas peitenimi liikenne-
sputnikille, jonka tehtävänä on va-
rustaa sotilaalliset avaruusasemat
ennen kaikkea atomiaseilla.
Tähän mennessä käytetyt vakoilu-
satelliitit pitäisi tänä aikana suun-
nitella uudelleen ja aseistaa siten,
että ne kykenisivät tuhoamaan mui-
den valtioiden avaruuslaitteet. Tä-
män lisäksi USA aikoo käyttää hy-
väkseen vuonna 1963 saatua koke-
musta, jolloin yhden sputnikin
avulla maapallon ympärille 3200 ki-
lometrin korkeuteen levitettiin
64,000 kilometrin pituinen kupari-
neulasvyöhyke, jotta olisi voitu ko-
keilla pysyvää radioyhteyttä sput-
nikin ja maassa sijaitsevien asemien
välillä. Edelleen Yhdysvaltojen so-
tilastiedemiehet yrittävät kehittää
erikoissatelliittia, jonka tehtävänä
olisi vihollisen kohteiden hävittämi-
nen suunnattujen säteiden avulla.
On täysin perusteltua sanoa, että
suunnitelmat avaruuden käyttämi-
Mitä muut sanovat
IQ8BUIUI
SANOMALEHTIEN MURHISTA
San Franciscossa ilmestyvä työväenlehti "People?s Worid" kirjoit-
taa:- ■
"Todella ihmeellinen seikka nykypäivien Califoraiasta on se,s että
vaikkakin sen väkiluku jatkaa puumiansa, sanomalehtienv lukumäärä
yhä vain kutistuu. '
Tarjonnan ja kysynnän laki kumotaan monopolin lailla. Yhäti li-
sääntyvälle lukijakunnalle annetaan yhäti vähemmän ja rajoitetumpi
valinta.
Tämä paradoksi tuli taaskin esille siinä sekasorrossa ja tragediassa,
joka tällä viikolla iski San Franciscon sanomalehtiteollisuuttä. Puhues-
samme tragediasta tarkoitamme tietystikin niitä työläisiä, erinäisten: ar-
vioiden mukaan 1,000—1,600, jotka menettävät työpaikkansa sanoma-
lehtien yhtymisen seurauksena. r
Vähän enemmän kuin yhden kymmenvuotiskauden aikana .viisi päi->
välehteä on hävinnyt kahdesta Californian suurkaupungista. Nämä kuol-
leet lehdet (ja niiden murhan aika), ovat: Los Angeles News, Joulu-
kuussa 1954; San Francisco News, elokuussa 1959; Los Angeles Mirror
ja Los Angeles Herald-Express, tammik. 1962; ja San Francisco-News-
Call Bulletin, syyskuussa 1965 . . ." — TyömiesJSteenpäin.. •
Intian ja Kiinan rajakiista neuvottele
ratkaisuun, sanoi tri James Endfcott
Vancouver. — VOn suuri vaara
siitä, että Kiinan ja Intian välinen
mahdollinen yhteenotto voi johtaa
maailmanlaajuiseen sotaan," sanoi
tri James Endicott täällä viikko
sitten.
"Koko rajakysymyksestä olisi so
vifava neuvottelemalla' sanoi Ca-
nadan Rauhankongressin puheen
johtaja, tri Endicott "Sen sijaan
että esitetään syytöksiä ja vasta-
syytöksiä hyökkäyksistä, asian
omaisten maiden tulisi pitää mie
lessä vallitsevat realiteetit.
"Nämä suurvallat, jotka molem-
seksi sotilaallisiin tarkoituksiin me-
nevät paljon pitemmälle kuin minkä
toteuttamiseen pystyy Yhdysvaltain
avaruustekniikka nykyvaiheessa.
Mutta Yhdysvaltain asevoimat käyt-
tävät miljardeja ja voittojen perään
erittäin ahnas Yhdysvaltojen raket-
tituotantoon ja avaruuslentoihin
liittyvä teollisuus, joka jo tällä het-
kellä kuuluu maan teollisuuden:
kaikkein vahvimpiin aloihin, on hy-
vin aulis osallistumaan kaikkein
epähumaanisimpiin ja ihmiskunnal-
le vihamielisimpiin suunnitelmiin
ja~TutkTmuksiin. Tunnetuimpia tä-
män alan teollisuuslaitoksia, jotka
f Jatkuu seuraavalla sivulla;
mat kuuluvat Bandungin konfe-
renssiin, voivat varmaan järjestää
konfereiri.iin, missä asia voidaan
ratkpi-ita ilman verenvuodatusta."
Pek!?:'i. väittää yhä, että Jntia pi-
tää edcllceen miehitettynä Intian
aluetta r.om 35.000 neliömailia Mc-
Mahon hiiian eteläpuolelb-- Raja-
sopimuksessaan Burman kanssa
Kiina hyväksyi muutama vuosi sit-
ten McMahonin linjan lopulliseksi
rajaksi; neuvotellessaan. Intian
kanssa Kiina on omaksunut erilai-
sen kannan.
"Viimeisimmät kehitysvaiheet In-
tian Pakistan Kiinan rajalla. .nostat-
taa uudelleeen kysymyksen, että
kaikkien osapuolteen pitäisi'harki-
ta huolellisesti näitä rajakysymyk-
siä^" sanoi tri Endicott. ' '
"Voidaan väittää, että Kiinan ra-
jakysymyskäsittely vuoden .1962
malliin tapahtui sopimattomana a-
jankohtana ja että siihen liittyi^
myös aatteellisia seikkoja.- .Mutta
In*ia ei voi väittää, että McMahonin
linja on Intian raja kansainvälisen
lain parusteella. Britannian..maail-
manvalta ei ole koskaan saanut lail-
listetuksi alueita, mitkä se on väki-
voimin vallannut. Koko rajakysy-
myskiista olisi soviteltava neuvotte-
lemalla."
Kuvassamme roomalais-katolisen kirkon paavi Paavali VI ja Yhdysvaltain presidentti
Johnson. Paavi puhui äskettäin erittäin voi makkaasti käydessään muutaman tunnin vie-
railulla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa maailman ra uh an takaamisen
.-puolesta.''.:.. . ■ ■■■■;■■■:..>•.■:■■■.<.
PÄIVÄN PAKINA
KETKÄ OVAT SYYLLISIÄ?
YUälaintun otsikon alla kirjoit-
ti John Chamberlain VVashingto-
nin kirjeessään alkuviikolla noin
nimeensä:
— Los Angelesin kahakoista on
esitetty kaikenlaisia puolusteluja.
"Yhteiskunta" on syynä, sata vuot-
ta sitten tehdyt poliittiservirheet
ovat syynä, työmahdollisuuksien
puute on syynä. Lyhyesti sanoen,
edesvastuusta on vapautettu aino-
astaan ne; yksilöt jotka sytyttivät
taulan palamaan . . . Mutta kun
tulee kysymykseen elävä elämä,
yksilöitä ei voida vapauttaa vas-
tuusta (syyllisyydestä) siksi, kun
yhteiskunta tai heidän ympäris-
tönsä on mukauttanut heidät..."
Toisin sanoen, ei mitään ymmär-
tämystä neekerien edesottamisille,
sillä kaikista historiallisista ja ny-
kyhetken olosuhteista huolimatta
"yksilöitä ei voida vapauttaa edes-
vastuusta".
Ja tällaista moskaa julkaistaan
canadalaisissa lehdissä vielä her-
ran vuonna 1965.
Sanottakoon, kuten olemme ai-
kaisemminkin sanoneet,, että meil-
lä ei ole pienintäkään aikomusta
puolustaa väkivaltaa ja terroris-
mia missään muodossa.
Mutta toisaalta on turhaa kenen-
kään sulkea silmiään siltä tosiasi-
alta; että väkivalta kehittää väki-
valtaa, terroriteot "terrorismia jne.
Lyhyesti sanoen, "niin metsä vas-
taa kuin sinne huudetaan" — ja
Yhdysvaltain_valkoinen herrarotu-
hallitseva-luokka on Jumala parat-
koon kylvänyt Los Angelesissakin
niin paljon tuulta^ettei suinkaan
ole ihme, vaikka_saikin siellä niit-
tää myrskyä.
Näyttää siltä, että "valtojen" ro-
tukiihkoilijat "keisareineen" yrit-
tävät muodostaa USAn uudeksi
"Rooman maailmanvallaksi" min-
kä tunnusomaisina piirteinä olivat
aikoinaan katumellakat, keisari-
murhat gladiaattoritappelut ja
hyökkäykset toisia kansoja vas-
taan.
Nykykehitys näyttää peloittavan
paljon samanlaisella rajan etelä-
puolella.
Emme nyt puhu yksinomaan
pres. Kennedyn murhasta, mi-
kä suoritettiin keskellä kirkasta
päivää telcvisiokamerain ja suuren
väkijoukon edessä. Sitä ennen
"kunnostautuivat" yhdysvaltalai-
set maailmanvalloittajat sodassa
Korean kansan vastaan. Sitten tuli
Kongon raiskaus, epäonnistunut
hyökkäys Kuubaa vastaan Sikojen
lahdella, Vietnamin likainen sota
ja viimeksi jenkkisotilaitten lähe-
tys Dominikaaniseen tasavaltaan.
Näin ulkopoliittisesti.
Sitten kotimaassa on ammuttu
ja muuten murhattu neekereitä ja
kuten tyyliin kuuluu, neekerien
ja heidän oikeuksiensa puolusta-
jain tappamisesta syytetyt "yle-
vät yhteiskunnan puolustajat" va-
pautetaan kaikesta edesvastuusta,
kuten vapautettiin Haneyvillessa
vaift iin kuitenkin, että kuolleiden
joukossa, oli vain 2 valkoihoista,
eräs sheriffi, jota olivat voineet
ampua yhtä hyvin valkoihoiset po-
liisit kuin neekeritkin ja eräs pa-
losotilas, joka kuoli siihen,... kun
palaneen talon seinä kaatui hä-
nen päälleen. Valtaosa kuolleista
oli neekereitä.
Tää korutont' on kertomaa, ku-
ten runoilija sanoisi.
Mutta meille canadalaisille yri-
Alabamassa vapaaehtoisena osa-Setään-valehdellen vakuuttaa, että
aikasheriffinä toiminut valkoihoi-
nen insinööri Thomas L. Coleman
tässä päivänä muutamana.
Ihmekös sitten on, että Los An-
gelesissa provosoitiin tilanne, mis-
sä sorretut, alas painetut, riiste-
tyt ja vailla alkeellisempiakin ih-
misoikeuksia elävät neekerit saa-
tiin tekemään jotakin sellaistakin,
mitä heidän ei olisi pitänyt oman
etunsa vuoksi tehdä.
Uutistiedot kertoivat silloin, et-
tä kun keisari t.s. valtiovalta lä-
hetti sinne kansalliskaartinsa,
niin "sala-ampumiset, ryöstöt ja
tuhopoltot vähenivät" tuntuvasti.
Neron sanotaan sytyttäneen
Rooman palamaan ja soittaneen,
viulua sen palaessa. Los Angele-
sissa, pääasiassa neekerien kau-
punginosassa, oli myös parituhat-
ta tulipaloa.
Ja kaikesta tästä syytettiin nee-
kereitä. Toisaalta, kun ryhdyttiin
kuolon saalista lajittelemaan, ha-
yhteiskunnallisilla ja historiallisil-
la asioilla ei ole muka mitään te-
kemistä Los Angelesin verilöylyn
kanssa, sillä ken niin olettaa, hän
muka vapauttaa yksilöt edesvas-
tuusta. Sen kun kaakinpuuhun
vain kaikki neekerit!
Toisin päin käännettynä tämä
tarkoittaisi, että keisari, anteeksi
presidentti Johnson on yksilönä
vastuussa kaikesta siitä, mitä Los
Angelesissa tapahtui, vaikka me
varsin hyvin tiedämme, että näin
ei ole asia, sillä neekerien vainon,
sorron ja kurjuuden perussyynä
ovat' sittenkin yhteiskunnalliset,
olosuhteet, joiden olemassaolosta
ja jatkumisesta on tietenkin pre-
sidentti Johnsonkin osaltaan,
mutta vain osaltaan, vastuussa yh-
dessä niiden kanssa, jotka sellais-
ta järjestelmää ylläpitävät.
— Känsäkoura.