3
1
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 9 p.,— Tuesday, Növ. 9, 1965
VAPAUS
(LIBERTY)
Editor: W. Eklund
telephone:
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISfH CANADIANS
Established N0V. 6. 1917
MANAGER: E. SUKSI
OFFICE AND EDITORIAL 674-4264
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St.- West, Sudbury, Ontario, Canada,
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon applicatioh, translfttion free of charge.
Authorized as second class mail by the-Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage ln cash.
mt.mbo, omh. CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. 15.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Onnittelumme 60-vuotiaalle!
Kuten lehtemme tämänpäiväisestä erikoisnumerosta nä-
kyy, CSJ:n Port Arthurin osasto viettää nyt kunniakasta merk-
kitapausta, 60-vuotispäiväänsä. Me uskomme tulkitsevamme
Vapauden kaikkien lukijain jakamattoman mielipiteen, on-
nitellessamme päivän sankaria tämän "merkkipäivän johdosta
ja toivottaessamme CSJ:n Port. Arthurin osastolle sekä sen
jäsenille ja kannattajille hyvää menetystä jatkaessaan kun-
niakasta toimintaansa kansallisten kulttuuriperinteidemme
vaalimiseksi, työtätekevien olosuhteiden parantamiseksi ja
täkäläisten kansalaistemme yhteisymmärryksen ja yhteistoi-
minnan edistämiseksi.
Kukaan ei voi kieltää sitä suurta ja arvokasta osaa mitä
CSJ:n Port Arthurin osasto on vienyt sikäläisten kansalais-
temme yhteispyrinnöissä paremman elämän saavuttamisek-
si. Alkuaikoina osaston ja sen välittömien edeltäjien toimin-
ta oli esiraivaajien kovaa työtä kulttuuritoimnnan kivisellä
vainiolla. Osaston toimesta perustettiin Port Arthuriin en-
simmäinen suomalainen lainakirjasto; Osasto piti miltei alus.
ta pitäen yllä näytelmäkomiteaa, soittokuntaa, laulukuoroa
ja voimisteluseuraa, varatakseen silloisille siirtolaisille, jota-
kin parempaa ja arvokkaampaa kuin oli salakapakoissa istu-
■ minen. ■■■.-■•■-.■■■■..
Vaikka onkin totta, että siirtolaisina outoihin olosuhtei-
siin tulleet kansalaisemme etsivät yhteistoiminnan kautta
apua ja ulospääsytietä monista vaikeuksistaan Por,t Arthuris-
sa, CSJ:n Port Arthurin osaston ja sen välittömän edeltäjän,
vuonna 1905 Yhdysvalloista toimilupansa saaneen "Imatra
yhdeksäs"-nimisen. seuran perustaminen liittyy kuitenkin
saumattomasti Canadan suomalaisten yhteistoiminnan kehi-
tykseen eri puolilla maata. Tosiasiassa se yhtyy melko lähei-
sesti Canadan työväenliikkeen yleiseen kehitykseen, sillä
vuosisatamme alkupuolella perustettiin Canadan ensimmäi-
set sosialidemokraattiset järjestöt — Canadan sosialistipuo-
lue ja Sosialistinen liitto, joiden läheisessä yhteydessä täkä-
läisten kansalaistemme perustamat: nuoret työväenryhmät
toimivat sen ehdottomasti oikean periaatteen innoittamana,
että Canadan suomalaiset eivät voi olla eristettynä pikku-
ryhmänä omassa karsinassaan — van sen sijaan on pyrittävä
sekä omien, että koko maan etujen kannalta läheiseen yhteis-
toimintaan muiden canadalaisten kanssa. Tämä selittää sen,
miksi vuosisatamme alussa perutestut erilliset työväenyhdis-
tyksemme olivat jo ennen CSJ:n perustamista huomattavina
tekijöinä Canadan Sosialistipuolueessa ja myös Sosialistises-
sa-liitossa. ■■,.-■■ \
Merkillepantavaa myös on, että esimerkiksi Toronton
suomalainen seura, CSJ:n sikäläisen osaston välitön edustaja,
perustettiin jo kolme vuotta aikaisemmin, eli vuonna 1902.
Tältä pohjalta, katsoen voidaan siis todeta, että CSJ:n
Port Arthurin osasto syntyi visseissä yhteiskunnallisissa olo-
suhteissa palvelemaan Canadan vissin kansanosan tarpeita ja
pyrkimyksiä. Päivän sankari on siis sanan ahtaimmassa mie-
liessä, perustettu kansalaistemme toimesta, kansalaistemme
hyväksi ja kansalaisiamme varten.
Vain tämä seikka — osaston vuorenvankka toimintape-
rusta, seUttää sen, miksi vaikeissa siirtolaisoloissa perustettu
työväenyhdistys on voinut keskeytymättä jatkaa toimintaan-
sa fcämän kuudenkymmenenvuoden ajan ja viettää nyt tätä
historiallista merkkipäiväänsä toivorikkaasti tulevaisuuteen .
katsoen. Vain sellainen järjestö, jonka jäsenjoukot kannat-
tajineen tuntevat omakseen, jonka olemassaoloa halutaan ja
kaivataan, voi kestää historian varrella riehuvat myrskyt ja
muut rajuEäät sekä jatkaa toiminta niin "hyvinä" kuin "huo-
noinakin" aikoina.
CSJ:n Port Arthurin osasto on tällainen kansan toimesta
kansan tarpeita tyydyttämään perustettu osasto. Tulevaisuu-
den kannalta katsoen on erittäin tärkeätä ja samalla miellyt-
tävää todeta, että CSJ:n Port Arthurin osasto jatkaa edel-
leen sitä työtätekevien kulttuuritoimintaa, mitä varten se
alunperin perustettiin.
Emme usko loukkaavamme kenenkään tunteita tai juh-
latunnelmaa vaikka myönnämme julkisesti, että myös CSJ:n
Port Arthurin osasto on kuluneen 60 vuoden aikana tehnyt
virheitä, ehkä pahojakin virheitä ja samalla oppinut niistä.
Mutta mitä tahansa oletettuja tai todellisia virheitä päivän
sankari on toimintansa yhteydessä tehnyt, se ei ole koskaan
tehnyt sitä suurvirhettä, että olisi unhoittanut perustajainsa
ja jäsentensä sekä kannattajiensa ylevät pyrkimykset työtä-
tekevien a-eman parantamiseksi niin aineellisesti kuin hen-
kisestikin. .
Vaikka olosuhteet ovat paljon muuttuneet siitä, mitä ne
olivat 60 vuolta sitten, jolloin Port Arthuriin joko suoraan
Suomesta tai Yhdysvaltain kautta tulleet kansalaisemme pe-
rustivat Imatra seuran, niin osaston toimintaa tarvitaan ja
kaivataan vieläkin aivan yhtä välittömästi kuin silloinkin.
Kuinka köyhää olisikaan kansalaistemme kulttuurielämä
Port Arthurissa, ellei siellä olisi näiden vuosien aikana ollut
ja vielä olisi CSJ:n osastoa, jonka toimesta on esitetty satoja
näytelmiä, järjestetty tuhansia suurempia tai pienempiä juh-
lia niin kesäisin kuin talvisinkin, ylläpidetty kuoroja, soitto-
kuntia, orkestereja, lainakirjastoja jne.
Kuinka suurta osaa Port Arthurin osasto vie vielä nytkin,
ei vain kanfial.listen kulttuuriperinteidemme vaalimisessa,
vaan myös Canadan kehittyvän kansallisen kulttuurin .rikas-
tuttamiseksi; se näkyy ehkä parhaiten niistä laajoista suun-
nitelmista mitä osaston toimesta on jo tehty ensi kesänä Port
'-Arthurissa pidettäyää CSJ:n ja SCAULn yhteistä urheilu-
ja musiikkijuhlaa varten, joista odotetaan muodo9tuvan sekä
'ohjelmistonsa että yleisökannatuksen puolesta merkkitapaus
täkäläisten kansalaistemme kulttuuritoiminnan historiassa.
Tällaiset jirjestSveteraantt koin edesmenneet O. SClkämaa ja Antti Kari
antoivat hyvin alan ja oikean suunnan nyt 60-vuotisjuhlaansa viettävälle
CSJ:n Port Arthurin osastolle.
Poliittisen toiminnan kehitys Port
Arthurissa ja alueella - vaalien
tulokset yhtenäisyyden saavutus
CSJn ja Port Arthurin osasto
työväen taistelujen apuna
Port Arthur; — Tänään luetaan
Järvienpäan ja ympäristön tulokset
liittovaaleista.
Port Arthurin ja ympäristön väes-
tön _keskuudessa on kaikkina aikoi-
na , kapitalististen : suurporvarien
puolueiden vastainen työväenliike
ollut voimakkaana.
Tämän alueen väestö yleensä on
enemmistöltään työläismielistä. Jo
tänne eri maista tulleet siirtolaiset
esiraivaajat olivat kotimaistaan läh-
teneet sosialististen liikkeiden pii-
ristä.
Vuosisadan vaihteessa ja jälkeen
tänne Suomesta siirtyneet uranuur-
tajat olivat työläisiä ja edistykselli-
nen osa omaksui marxilaisen eli so-
sialistisen maailmankatsomuksen.
Siitä johtui että silloisten päiväleh-
tien uutisissa kerrotaan suomalais
Suomalaisten siirtolaisten keskuu-
dessa jouti varhainen järjestötoi-
minta tyydyttämään seura-, valis
tus- ja kulttuuritoiminnan vaatimuk-
set. Huomioiden sen tosiasian, että
tänne' " siirtyneiden suomalaisten
keskuudessa oli huomattavasti sel-
laisia henkilöitä, jotka olivat jo. Suo-
messa ollessaan ; työväenliikkeen
mukana, ammattijärjestöissä ja so-
sialistisessakin liikkeessä, he omak-
suivat -tehtäväkseen auttaa työväen
järjestötoimintaa kaikilla mahdolli-
silla tavoilla; Tämä merkitsi ensikä-
dessä sitä, että pyrittiin auttamaan
jäseniä ja muita suomalaisia näiden
pyrkiessä saavuttamaan paremmat
työolot, palkat ja asunto-olot yhteis-
toiminnan kautta,
Niinpä Järjestön päätökset olivat
aina myönteisiä, ammattiyhdistyslii-
kettä kohtaan. Kehoitettiin jäseniä
liittymään ammattialansa unioihin
ja toimintaan. ;
Koska kielivaikeudet olivat alku-
vuosina vaikeuttamassa monien jä-
seiitehtavien suorittamista ja mieli-
piteiden esittämisessä, Järjestön
nalle, vaikka ilmaisivat yleismaalli- osaston puolesta velvoitettiin "kieli-
siin toimintoihin osallistumisen
Kun Canadan sos. dem. puolue;
IWW, CSJ julistettiin laittomiksi
ensimmäisen maailmansodan loppu-
vaiheessa v. 1918 syksyllä sota-ajan
poikkeuslakien puitteissa,, niin sos.
dem. puolue ei siitä yleismaallisesti
selviytynyt, vaikka täällä jatkui toi:
minta Itsenäisen työväenpuolueen,
Canadian Labor Fartyn y.m. paikal-
listen yhtenäisyyspuoluer.yhmien-
nimellä.
taitoiset" jäsenet tutustumaan asi-
oihin ja tekemään siten hankitut
tiedot tunnetuksi joko sanomalehti-
kirjoituksien kautta tai kokouksissa
ja keskustelutilaisuuksissa. Näin ol-
len CSJn osastot muodostuivat toi-
minnan ja elämän keskuksiksi.
Vaikka ammattiyhdistysliike oli
karsinoitumisen vaivaama, niin Jär-
jestö kehoitti jäseniään toimimaan
sen avustamiseksi ja kehittämiseksi
ja sen kautta turvaamaan toisten
Yhteistoiminta niiden kesken saa: i kanssa etujaan,
tiin aikaan;kun v. 1922 perustettiin j Ammaltiyhdistyskarsinoitumisen
YVorkers' Party of Canada, jolla oli j heikkoutta korjaamaan oli kohonnut
osastoja Port Arthurissa ja ympä-
t usitsiuja■■■ rui i nriiiun&sa ju >mi'a-■ Yhdysvalloissa l\VWn liike. Vuo-
jristöllä: suomenkielisiäkin osastoja jdesta 1905 se ryhtyi voimakkaaseen
j monissa ympäristön keskuksissa, jy r ity k s cc n teollisuusunionismin
Workers Industrial Union of Cana
da oli voimakkain edustettavina olev
vista unioista siinä edustajakokouk-
sessa, ja sen edustajat ilmoittivat,
että heidän edustamansa unio eroaa
koska se ei hyväksynyt OBUn joh-
don suuntautumista maantieteelli-
seen jaotteluun teollisuusunionis-
min tilalle. •
Fort Francesin alueen metsätyö-
Iäisten unio ryhtyi kannattamaan
britishcolumbialaisia metsätyöläisiä
ja liittyi heihin ja niin aloitettiin
erkoinen ponnistus järjestämistoi-
minnassa Port Arthurin ympäris-
töllä sekä Pohjois- ja Keski-Onta-
riossa.
Tällöin Järjestömme toimeenpa-
nevakomitea huomioi mitä ali ta-
pahtunut OBUn kehityksessä ja no-
jaten niihin perusteisiin, millä BCn
metsätyöläiset ja heitä seuraaviksi
Ontarion metsätyöläiset omaksuivat
Canadan Puuta vara työläisten Teolli-
suusunion, Järjestömme toimeenpa-
nevakomitea uudelleen määritteli
ta#wnikuun 30 pnä v. 1921 kantansa.
Järjestömme antoi apuaan tälle
uniotpiminnan - järjestämiselle ja
eri alueilla alkaneille lakoille. Kun
Port Arthurin osasto oli voimakas
ja ympärillä oli kymmeniä Canadan
Suomalaisen Järjestön Länsi-Onta-
rion piirin osastoja, niin Järjestön i
antama apu oli suurimerkityksellis-
tä. Osastojen haalit olivat avoinna
järjestämis- ja kokoontumiskeskuk-
siksi. Näissä järjestettiin yleisiä ti-
laisuuksia ja naisten käsityökerhot j
ja muut alaosastot, millä nimellä !
tahansa ne toimivatkaan, olivat aina
auttamassa.
Kaikkia taisteluja ei kuitenkaan
voitettu sillä kerralla. Muistetaan
esimerkiksi Shabaquan metsätyö-
Iäisten lakko v. 1929, jolloin metsä-
suksena on suoda maailmansodassa"; v
hitlerismistä saavutettu: voitto, ko-
toisella rintamalla työväestön hyö- ■}■£.
dyksi sen taistelussa Suuren Rahan ;'
ohjelmaa vastaan, joka ohjelma oli ■:■
tähdätty työläisten taloudellisten ja
poliittisten etujen kaventamiseksi.
Siinä tulkittu henki ilmaisi ylei-
sen unioliikkeen virtauksen) mistä
osana Ontarion metsätyöläisten v.
1946 alkanut koko maakuntaa käsit-
tävä lakkotaistelu, minkä' tuloksena
pakoitettiin johtavat paperi- ja puu-
tavarayhtiöt tunnustamaan unio ja
allekirjoittamaan sopimuksia työ-
ehdoista.
Canadan Suomalainen Järjestö oli
huomattavana tekijänä tämän voiton
saavuttamisessa. Haalit olivat lakko-
toiminnan keskuksina ja Järjestön
eri elimet saivat yleisen tunnustuk-
sen. •::
Siksi kaikki tahalliset tai tietä-
mättömyydestä johtuvat vääristelyt
eivät kykene poistamaan tosiasioita
eikä halventamaan Järjestömme
kunniakasta osuutta Canadan työ-
väen järjestämisen ja taistelujen
tukemisessai
Nyt, kun teknilliset muutokset
teollisuustoiminnan alalla ovat kaik-
kien Canadan työläisten.edessä,.eri-
toten paperipuiden ja tukkien kat-
kaisussa ja kaadossa sekä käsitte-
lyssä, .mistä: syystä on jatkuvasti
supateltu työssä olevaa työvoima-
määvas-..- on saatava tämä teknilli-
nen Kiiiiiys palvelemaan työläisten
eii;a y,..sis!ään Suuren Rahan etuja.
.•Tähän'-liittyvät myös poliittiset
tekijät - On valittava monopolistien
valtaa rajoittava hallitus, joka takai-
si senr että teknillinen kehitys—
automatisointi —. palvelisi myös
työtä- tekeviä ihmisiä.
Canadan Suomalainen Järjestö ei
vaadi, että sen jäsenet kuuluisivat
9
il
'k
taa käsittävissä vaaleissa mukana
V. 1906 kertoo uutinen kuinka suo-
malaisten sosialistien osasto kannat-
ti sosialistisen ehdokkaan asettamis-
j Ensimmäinen liittovaltion vaalei- i puolesta, Täällä se sai enemmän iparoonien salamurhaajien väitetään imihinkään vissiin puolueeseen, mut-
. . Ihin esiintyminen oli kun A. E; 'vastakaikua valistuksellisessa mie-1 taPPaneen kaksi metsätyöläisten | la se on kehoittanut jäseniään rat-
!n^^"!f"■dI!"c?i S,"," Smith nimitettiin Workers,Party'n |-lessä' •.•kuin^nume.roiij ••: laskettavassa' j Järjestäjää,. •.. Järjestömme - Jäsentä, .| käisemaan-ftetketf pääkysymyksien
tm »«««tMcca vna o.cc.> ""■!">■» ehdokkaaksi 'Port-' Arthurin" .vaalipik'i järjestäytymisessä.. Tämä valistuk- | Rosvallin ja Voutilaisen. Nämä tais-.j perusteella' •' 'suhtautumisensa pu«K
iissä. Smithin ehdokkuutta kannatti ssellinen.toiminta-pukeutui arvostele- }t«|ut kuitenkin muodostivat Onta-'! iueisiiri ja ehdokkaisiin. ;
silloin myös CLPn komitea, joka !Väk^UllIyväksyttiin teollisuusunio- 'ion mesätyöläisten tulevan voiton , — Oskari Koskela,
edusti useiden unioiden ja muiden nismin edistäminen periaatteessa
kaikille teollisuusaloille
Kun sitten
i NL on lähettänyt
ta pormestarin ehdokkaaksi ,1 rvhnlien p0liittista vhteisrintamaa. kaikille teollisuusaloille sopivana
Samoin kertoo uutinen, etta seu- , • K[m sj(tcn y lcUiin Mutta järjestön riveissä esiintynyt
raavana vuonna neiti S Kannasto j njin se ^ vmp:irilleon ■ arvostelu tuomitsi myös pienen teol-
ul. Yhdysvalloista selostamaan sei- ^ voimia MuUa ^asta toisen | Usuusunionistien ryhmän karsinoi-
laisen toiminnan valtlamattomvylta. i ■ . ; ..... „ , u„i«.v »..mienn in niti t,.n.jwn ni„i„n:m„
• • . ... i . ;Va / ••' maailmansodan jälkeen sen taholta .lumisen ja piti typvaen etujen mu-
- Kun..maakunnalliset vaalit (Onta- : onni;.ulUiin Ontarion lainlaatijakun-ikaisesti edullisempana tukea olevia I miesten veljesliiton kautta Canadian 1 täyille radoille kaikkiaan 140 teko
c-siraivauksen. Koko Canadan ja
mantereen unioliike tunsi tämän
taistelun omakseen.
Kun seuraavalla vuosikymmenellä i tekokuuta
tapahtui Ontarion metsätyöläisten! Neuvostoliitto on lähettänyt kah-
union liittyminen Amerikan kirves- < deksan vuoden aikana maata kier-
riossa.) pidettiin; niin suomalaiset
kannattivat erästä H-knjaimella al-
kavaa niinistä kolmesta sosialisti-
puolueen ehdokkaasta jne.
Sitten kun täällä perustettiin v.
1908 Canadan Sosialidemokraatti-
nen puolue, niin sen englanninkieli-
sen osaston rinnalla olivat suoma-
lainen osasto, ukrainalainen osasto,
jne."-..
Tähän liikkeeseen kuuluneita elää
vielä paljon. Kaupungin valtuustos-
sa on ollut sellaisia kuin Alex Gib-
son ja Cray G Bendel ja monet
muut. joiden valinnassa suomalai-
set suorittivat huomattavaa osaa.
Liittovaaleissa nämä Järvienpäan
työväen.liikkeet eivät päässeet aree-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Jussi Pärssinen, VVahnapitae, Ont.
täytti lokakuun 24 pnä 65 vuotta.
Vili Keskinen, Toronto, Ont.,
täytti lokakuun 28 päivänä 65 vuot-
ta.
Erkki Hill, Toronto, Ont., täytti
marraskuun 5 päivänä 80 vuotia.
Jussi Ollila, VVahnapitae, Ont.,
(nyt Sudburyn vanhainkodissa)
täyttää keskiviikkona, marraskuun
10 päivänä 83 vuotta.
Elsie Piilo, Silver Mountain, Ont.,
täyttää lauantaina, marraskuun 13
päivänä 60 vuotta.
Karl Lehtinen, Nipigon, Ont.,
täyttää lauantaina, marraskuun 13
pnä 73 vuotta.
John Raivo, Sudbury, Ont., täyt-
tää lauantaina, marraskuun 13 pnä
.75 vuotta.
Katri Mertanen, Toronto, Ont.,
täyttää vuosia lauantaina, marras-
kuun 13 pnä. „
Erikka Luhta, AVaters Tovvnship,
täyttää lauantaina, marraskuun. 13
pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
taan ■■■lähettämään- H. C. Robinson
Port Arthurin vaalipiirissä ja Gar-
ammattiyhdistyksiä, missä sen jäse- | Trades and. Labour Congressiin ja i kuuta; joiden yhteispaino on 400,- j
net olivat vaikuttamassa/Kuitenkin
field Anderson Fort VVilliaminvaa- 'sellaisissa ttollisuuksissa kuin puu-
lipiirissä. - . ! tavarateollisuus pyrittiin tarmok-
AFLn yhteyteen, niin se yhdisti 1000 kiloa. Jos laskuihin otetaan mu-
muita apuvoimia tukemaan puuta-j kaan myös kantorakettien viimeis-
varatyöläisten järjestämistä ja tais- j ten vaiheiden paino, nousee maata
Jatkona täten voimistuneelle yh- -kaasti auttamaan Puutavaratyöläis-ilelua' .metsäparoojieja- vastaan-..., I kiertävien tekokuiden paino yli 0,5
teisrintanian poliittiselle esiintymi
selle, joka sai pohjavoimansa tyo
väen unioliikkeen yhtenäisyyden lu
jittumisessa Ontarion ,-melsätyöläis
te h lakkotaistehijen voiton kinte
ten Teollisuusunion järjestämistä,
i Kun OBU (Yhden Suuren Union)
nousu alkoi täällä teollisuusunio-
periaatteen pohjalla, niin Järjes-
tömme antoi sille kannatuksensa.
Canadian Trades and Labour ! miij. kilon.
Congressin silloinen johtaja Percy ; Professori G. Petrovitshin käsi-
Bengough sanoi Port Arthurissa v. j tyksen mukaan 1970-luvun lopulla
1945 pidetyssä Työnpäivän juhlati-i on mahdollista lähettää avaruuteen
laisuudessa jamyös silloin ilmesty-{jo 400—500 tonnin painoisia ava-
i eillä yhteiskunnallisen lainlaadin- i Mutta kun täällä Port Arthurissa vn:neessäVjuhlajulkaisussa,- että tarkoi-1 ruusaluksia
nan vaatinviksissa. sekä ennenkaik- 11.920 pidetyssä edustajakokouksessa
kea liberaalipuolueen talous- ja so- 'selvisi, ettei se käytännössä edistä-
tapolitiikkaa vastaan, joka edusti ! nytkään teollisuusuniomsmia, vaan
Yhdysvaltain Suunahan kontrolliin Ijohto omaksui maantieteellisen ja-
alistumista ja Canadan itsenäisyy-1 ottelun järjestölliseksi rakenteeksi,
den luovuttamista; -i niin se synnytti vaatimuksen välttä-
Tässä tilanteessa Iiittovaalien tul- j mättömästä korjauksesta,
lessa asetti Labor Progressivepuo-1 British Columbian 'metsätyöläis-
lue ehdokkaansa ja teki ohjelmansa I ten keskuudessa toimiva Lumber
tunnetuksi Kg rl Arthurin vaalipii
kaansa ohjelmansa tunnetuksi teke-
miseksi, mutta on liittovaaleissa
kannattanut CCFn ja myöhemmin
NDPn ehdokkaan uudejleen valin-
taa. Tämän yhtenäisyyden tuloksena
viime maakunnallisissa vaaleissa
saatiin valituksi Fort AVilliamin vaa-
lipiirissä NDPn ehdokas Ted Free-
man Ontarion lainlaatijakuntaan.
Nyt suoritettujen iiittovaalien tu-
lokset kuvaavat täten . jatkunutta
yhteisrintaman politiikkaa, joka on
lujittanut työväen asemaa kaikissa
Luoteis-Ontarion vaalipiireissä.
rissa samoin kuin CCK. Vaikka CC-
Fn ehdokas Douglas Fisher joutui
yleisen arvostelun kohteeksi, niin
veti LPP ehdokkaansa pois ja ryh-
tyi kannattamaan CCFn ehdokasta
monimiljoneeri C D. Ho\ven häviöl-
le saattamiseksi. Täten yhdistynein
voimin onnistuttiin lopettamaan C.
D. IIowen kahden vuosikymmenen
konikauppakausi, jonka johto ainai-
sesti tuli Clevelandin teollisuus- ja
pankkipääoman ryhmiltä.
Sen jälkeen suoritetuissa maakun-
nallisissa vaaleissa LPP ja v. 1956
kommunisiipuolueen nimelle; toi-
mintansa .■■■■■muuttanut asetti ehdok-
— ATH.
Nuori polvi on Port Arthurissa harrastanut voimistelua osaston
perustamispäivistä alkaen ja jatkaa sitä edelleen v.- ja u.-seura
Iskun johdolla.
idol
PÄIVÄN PAKINA
SUURLOHIKÄÄRMEEN KUOLEMASTA
Jos sääsuhteet ovat silloin suo-
tuisat, tästä Port Arthurin juh-
lalta tule tilaisuus, mistä kaik-
ki täkäläiset kansalaisemme
voivat aiheutetusti olla ylpei-
tä.
Kuudestakymmenestä ikä-
vuodestaan huolimatta tai eh-
kä juuri sen vuoksi, CSJ:n Port
Arthurin osasto on elinvoimai-
nen kulttuurijärjestö, jonka
juuret ovat syvällä: täkäläisten
kansalaistemme ja Canadan
työväenliikkeen hedelmällises-
sä kasvimaassa.
Onneksi olkoon tämän merk-
kipäivän johdosta!
Viikon "itsetilitystä'' tehdessä
tuli allekirjoittaneen haraviin se
valitettava tosiasia, että Ku Klux
Kianin suurlohikäärmeen, Daniel
Burrosin kuolemantapaus olisi vii-
me viikolla ansainnut jossakin
määrin huomiota osakseen lehdes-
sämme.
TöTta on, että pikkulehdet eivät
voi parhaalla tahdollakaan kaiken
maailman asioista kertoa; On tyy-
dyttävä ensisijassa "edustavien" ja
hetken tärkeimpien kysymysten
käsittelyyn.
Mutia suurlohikäärmeen kuole-
ma on sentään jonkinlainen poik-
keustapaus — varsinkin silloin
kun siihen liittyy yhtä ja toista
tavallisuudesta poikkeavaa.
Kuten tiedetään, Ku Klux Klan
tunnetaan perusolemukseltaan neo
keri- ja juutalaisvastaisena terrori
järjestönä. Sen jäsenet ovat "puh-
dasrotuisia" valkoihoisia, joiden
korkeimpana "ihanteena" on val-
koisen rodun herrasvallan säilyttä-
minen. Ja kuten tavallista tällai-
sissa tapauksissa, rotukiihkoilijat
ovat fanaatikkoja kautta linjani
Pinnallisesti katsoen luulisi; et-
tä rotuvainojen vuoksi sanomatto-
masti kärsineet juutalaiset sopeu-
tuvat tällaiseen Ku Klux Klan-jär-
. jestöön yhtä kehnosti kitin sopii
se vanha "vihtahoasu" taivasten
valtakuntaan.
Tosiasiassa Klan-järjestöön pää-
sy on sekä neekerien että juuta-
laisten kohdalta paljon työlääm-
pää kuin on kamelilta meno neu-
lansilmän läpi. Klan-järjestöön ei
kerta kaikkiaan niin "ala^arvoisia"
olioita kuin neekereitä ja juuta-
laisia hyväksytä.
Mutta kaikista näistä vastakoh-
dista huolimatta oli kuitenkin
Rcadingissa, Pa. tapahtunut niin,
että eräs nuori juutalainen — 28-
vuotias Daniel Burros, oli päässyt
pujahtamaan, tosin väärillä pape-
reilla, paikkakuntansa Klan-järjes-
töön ja kohonnut jumalattomasti
arvossa sen riveissä.
Ilmeistä on, että hänen on täy-
tynyt esiintyä kaikkia fanaatikko-
ja fanaatikkoisempana, koska
Burros oli saanut paikkakuntansa
suurlohikäärmeen tittelin.
Mainittakoon sivumennen.siitä,
että samaisen Burrosin kerrottiin
aikaisemmin olleen, niin juutalai-
nen kuin hän onkin, myös Yhdys-
valtain natsipuolueen ja muiden
samankaltaisten terrorijärjestöjen
jäsen.
. Nyt tapahtui kuitenkin hiin, et-
tä New York Tiines-lehden aina
valppaat kirjeenvaihtajat saivat
haräyiinsa, että miC Burros ei ol-
lutkaan pesunkestävä "arjalainen"
vaan juutalainen! Ja vaikka mr.
Burrosin kerrottiin miltei polvil-
laan rukoilleen — niin karski mies
kuin hän muuten lieneekin ollut
— ettei Times julkaisi hänestä
henkilötietoja, jotka lopettaisivat
miehen klani-uran, näitä armon-
pyyntöjä ei kuitenkaan otettu
kuuluviin korviin.
Ja sitten se tapahtui. Uutistie-
tojen mukaan mr. Burros sai lu-
kea Times-lehdestä suurin otsi-
koin painetun jutun, että Readin-
gin Ku Klux Kianin suurlohikäär-
me ei olekaan Yhdysvaltain puh-
dasverinen arjalainen,' Van halpa
juutalainen.
Sitä seurasi pari laukausta ja
tiedoitus, että mr. Burros on suo-
rittanut tämän "paljastuksen" joh-
dosta itsemurhan.
Asiain kulku ei ollut kuitenkaan
vallan näin suoraviivainen.
APn tiistaisen uutistiedon mu-
kaan oli Burrosin 'itsemurhahet-
kellä" newyorkilainen, 28-vuotias
B^rank Rotella, New Jerseyn Klani-
johtaja, sekä poliisin kertoman
mukaan Franknouserin tyttöystävä
21-vuotias Regina Kupiszewski.
Roy Frankhouser Jr. johon edellä-
mainitussa viilataan, on myös
Kianin jäsen ja Burrosin . "itse-
murha" tapahtui juuri hänen ko-
dissaan.
Mainitun Franknouserin kerto-
man mukaan — näin tiedoitettiin
tiistaisessa APn uutisessa — Bur-
ros ampui itseään ensin rintaan,
juoksi pois huoneesta ja ampui
toistamiseen ohimoonsa.
Mutia päivää aikaisemmin; eli
■maanantaina, kerrottiin samaisen
AP:n uutistiedossa tapahtumain
kulusta seuraavaa:
"Roy Frankhouser, jonka luona
Burros oli vierailemassa, sanoi
seuranneensa Burrosia huonee-
seen ja huomasi hänen vetävän
taskustaan (.32 kaliberin)' tasku- ;
aseen ja kamppailleen hänen kans- ,
saan aseesta. Pyssy laukesi kah-
desti, Burros kaatui ja Frankhou-
ser kutsui poliisin ja ambulanssin, ;
sanoi poliisi."""- : 1
Miten mr. Burros kuolemansa !
kohtasi, se on tässä yhteydessä |
toisarvoinen seikka. Yllämainituis- •
ta ristiriitaisista selityksistä huo- ,
limatta viranomaiset ovat selittä- •
noet että hän teki itsemurhan. '
Ken haluaa, hän voi tietenkin us- <
koa siihen. • j
Mutta tosiasia on kuitenkin, et- ■
lä-neekereitä ja juutalaisia sekä
muita vähemmistöryhmiä vainoa- '
van terroristisen salaseuran suur- ■
lohikäärmeeksi kohonnut Daniel ,'
BuiTOs-niminen juutalainen sai
maksaa hengellään sen, että hän !
antautui ensiksi natsien ja sitten .
klaanilaisten seuraan. . .
— Känsäkoura. '