iHvvää joulua
\
Torstaina, jouluk. 16 p. — Thursday, Dee. 16, 1965
Vanhakin nyt nuortuu
omanialaisia joulutapoja
Romanialaisten tärkeimmät tal-
viset juhlapäivät ovat vuodenvaih-
teen tienoilla eli joulukuun 25
päivästä tammikuun 7 päivään.
Ylinunilleen ilo kohoaa tavallises-
ti jouhupäivänä ja uudenvuoden-
päivänä. Vuodenvaihteen juhlien
tavat ovat hyvin vaihtelevia, ja
niihin kuuluvat varsinaiset joulu-
laulut, lasten joululaulut, koris-
tettu aura sekä härän mylvintää
matkiva rumpu,' jotka molemmat
symbolisoivat runsasta satoa, jou-
lu- ja uudenvuodenpäivinä esitetyt
"aamunkoitontervehdykset", "Va-
silca" eli uudenvuodenpäivänä lau
lettu perinteellinen laulu, jonka
aikana koristettua sian päätä kan-
netaan ympäriinsä, pantomiimi-
tanssit, joululaulut, joita lapset
laulavat kulkien talosta taloon ja
kantaen valaistua paperitähteä,
Beetlehem- ja Herodes-näytelmät
sekä kuvaelmat, joissa esitetään
lainsuojattomien urheita tekoja. '
Kaikki nämä tavat eivät ole levin-
neet kautta maan, vaan rajoittuvat
vain muutamille paikkakunnille.
Useimmat tavoista navttävät oW>",m
hyvin vanhoja. Ainoastaan lasten
talosta taloon suorittama lauluvie-
railu sekä_ Herodes-näytelmä ovat
myöhäisempää alkuperää. Lainsuo-
jattomia esittävät kuvaelmat ovat
myös uudempia ja ilmeisesti ulko-
naista alkuperää.
Monilukuisuutensa; kauneutensa
ja vaihtelevaisuutensa ansiosta jou-
lulaulut esittävät tärkeää osaa jou-
lun juhlapäivinä.
Niitä lauletaan erikoisesti uuden-
vuodenaattona ja -päivänä. Koko
kylä osallistuu tähän tapaan siitä
huolimatta, että varsinaisesti vain
lapset, nuoret, määrätyn ikäiset
miehet ja kyläsoittajat-laubvat näi-
tä lauluja. Muutamilla seuduilla
myös nuoret tytöt laulavat, kun
taas naineet naiset hyvin harvoin
ottavat osaa tähän tapaan.
Joulu- ja uudenvuodentapojen pe-
rinne vaatii, että esiintyjät muodos-
tavat "veljeskuntia". Veljeskunta
perustetaan ankaria, perinteellisiä
lisiä sekä nuorille että heidän van-
hemmillen. Juuri joulu- ja uuden-
vuodentanssien aikana nuoret tytöt
ensi kerran osallistuvat "horaan"
(perinteellinen romanialainen piiri-
tanssi), ja täten vuodenvaihteen hu-
vit antavat nuorille erinomaisen
mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja
valmistella tietä häille, joita viete-
tään tulevien karnevaalijuhlien- ai-
kana. Valittaessa nuori mies veljes-
kuntaan hänet samalla julistetaan
avioliittokelpoiseksi.
Veljeskuntien toiminta alkaa jo
viikkoja ennen juhlia perusteelli-
silla harjoituksilla. Täten ne esit-
tävät tärkeää osaa perinteen ylläpi-
täjänä ja välittäjänä. Ohjelmiston
Juhlallinen luonne vaatii, että pe-
rinnettä on noudatettava kaikkein
pienimmissäkin yksi tyiskohdissa.
Lauluissa saattaa ilmetä joitakin
muunnoksia, mutta ainoastaan pe-.
kutsutaan sisään, jossa he esittävät
isännän joululaulun ja pari muuta
laulua. Pöydälle on jo asetettu val-
miiksi lahjoja laulajille: leipää, sa-
vulihaa, porsaanlihaa, luumuviiniä
(tzuica) ja viinejä, hamppua ja ra-
Lapsena ovat joulut mukavia ja
aikusenakin mukiinmeneviä, mutta
siinä välillä saattaa- ihminen juuri
jouluna tulla niin pahalle päälle et-
tei paremmasta apua. Ja syynä sii-
hen ovat ne rakkaitten lähimmäis-
ten joululahjat; He sitten Osaavat-
kin juuri 14—17 vuoden iässä ole-
ville ihmisille antaa tökeröltä ja so
pjmattomia -joululahjoja.
Olipa esimerkiksi kerran eräs tyt-
tö, jonka suurena saavuttamattoma-
na haaveena oli täytekynä. Hän oli
kautta rantain antanut omaistensa
asian ymmärtää ja suhtautui siis
jouluiltaan tietyin toivein. Pukki toi
tälle kiltille tytölle monta pakettia
mutta ei yhtään niin pientä kuin
hän odotti. Ohjelmanmukaisten vii-
lalapasten, tossujen ym. kruununa
oli Jcynsienhoitovälineet. Hienossa
naisellisessa kotelossa. Oletettu hie-
no nainen ei todellakaan itkuun pil-
lahtanut, ei moitteen sanaa lausunut
mutta väärinymmärretty hän tunsi
olevansa. Ja todella olikin. Hän ei
ollut vielä ehtinyt siihen ikään jol-
loin aletaan kiinnittää huomiota ul-
komuotoon ja mokomat .kapistukset
olivat hänelle häpäisy, verinen louk-
kaus. Minkä aiheuttamaan tuskaan
vielä liittyi pettymys täytekynähaa-
veen raukeamisesta.
Tai se poika, jolle äiti oli hellin
käsin kutonut vanhojen herrojen
villatakin. Äiti otti mallin lehdestä,
mistäpä hän tiesi millaisia kaikki
kaverit käyttivät. Mutta suurin sur-
minkaan ei poika pannut lahjatak-
kia päälleen, ja niin istuivat syvässä
murheessa sekä äiti että poika.
Miksi juuri 14—17 vuoden ikäisiä
vainotaan? Miksi ihmistä siinä iässä
pitää kaikella tavalla kolhia? Hrn,
"Taitavat olla erityisen kolhiintuvassa
tilassa.: Lapsi ei arvostele, hän on
iloinen siitä mitä saa, ei kaiken tar-
vitse olla niin justiinsa kunhan on
sinne päin. Kun. arvostelukyky he-
rää niin uusimmillaan se vasta nir-
so on. Kenelläpä ei olisi ollut "ka-
malia" vaatekappaleita, joita on oi-
lut pakko pitää ja jotka ovat syn-
kistäneet koko nuoren elämän!
Toisekseen nuori ihminen on kau-
hean tärkeä. Hän odottaa ilman
muuta että lähimmäiset ovat hä-
neen kiinnostuneita, seuraavat pie-
niä vivahduksia myöten hänen tai-
pumuksiaan, toiveitaan ja makuaan.
On hirveä loukkaus jos hänen ku-
vitellaan harrastavan jotakin sel-
laista mistä hän ei välitä, mitä hän'
suorastaan halveksii. Kuinka nyt
saatetaan kuvitellakaan että hän mu
ka tuollaista . . . !
Jos tämä olisi vanhanaikainen
moraalisaarna, niin tässä kohdassa
nousisi nyt etusormi pystyyn ja ääni;
kuuluisi: — Rakkaat nuoret, oppi-
kaa olemaan vaatimattomampia ja
vähemmän itsekeskeisiä.
Mutta kun tämä on olevinaan uu-
denaikainen syväluotaus nuoreen
sieluun niin kuuluukin ihan päin-
vastaista: Murrosikäisten omai-
set ja ystävät Koettakaa vähän kä-
sittää että kun ihminen vaihtaa
nahkaa niin hänen ei ole häävi
elo. Koettakaa kolhia häntä niin
vähän kuin,mahdollista. Osoittakaa
hänelle erityistä huomaavaisuutta
jouluna olemalla antamatta mitään,
mitä ette varmasti tiedä hänen toi-
vovan. Ellette tiedä mitä hän toivoo
niin viisaimmin teette antamalla
lahjakortin. Kaikkein tyhmimmin
teette antamalla sellaista, mitä hän
ei pyhien jälkeen voi mennä kaup-
paan vaihtamaan.
Tämä juttu muuten ei ole tuu-
lesta temmattu. Esitetyt esimerkit
ovat tosia. Ne häiritsevät pitkiä ai-
koja: asianomaisten perhesopua^,
Mutta toisaalta ei meidän jut-
tumme tarkoitus ole häiritä joulu-
rauhaa, vaan päinvastoin sitä täy-
dentää. Loppuhuipistukseksi huo-
mautamme, että joulu on nuorten
juhla, kuten runoilija todistaa:
'Ja vanhakin nyt nuortuu
kuin lapsi leikkimään . . ."
— Piaija.
haa. Laulajat esittävät hyviä toivo-
tuksia jokaisesta saamastaan lahjas-
ta ja kiittävät isäntää perinteellisin
muodoin. Laulajia pyydetään.myös
syömään ja juomaan. Muutamilla
seuduilla on tapana, että jos talossa
on nuoria tyttöjä, heitä pyydetään
tanssimaan, ja jos talo on kyllin
suuri, myös naapuriston nuoret tytöt
saapuvat pitämään hauskaa veljes-
kunnan nuorten miesten kanssa. Ky-
lätietä kulkiessaan lauuluryhmä
laulaa ja lausuu runoja.
Muutamilla seuduilla Transilva-
niassa nuoret kiipfeävät uudenvuo-
denyönä kellotorniin ja laulavat tai-
vaan neljälle tuulelle.
Lauluja säestetään aina jollakin
soittimella. Ensimmäiseen maail-
mansotaan asti säkkipilli oli etu-
alalla useilla seuduilla, mutta sit-
temmin sen ovat korvanneet huilu,
klarinetti ja viulu. Valakiassa, jossa
nuoret tytöt ja pojat laulavat yh-
dessä, säestetään tavallisesti hanu-
rilla. Transsilvaniassa käytetään
myös rumpua.
Romanialaiset joululaulut Ccolin-
de) sisältävät tavallisesti hyviä toi-
votuksia. Kuitenkin voidaan tehdä
selvä ero varsinaisten joululaulujen
ja lasten esittämien laulujen välillä.
•Lapset laulavat "colinde-laulu-
jaan" joulu- ja uudenvuodenaattoi-
na. Laulut ovat lyhyitä ja niissä toi-
votetaan isännille runsaasti lampai-
ta, vasikoita, porsaita, kanoja jne.
Hyvin humoristisin, säkein lapset
pyytävät tilanteeseen sopivia lahjoja
pähkinöitä, päärynöitä, pikkuleipiä
jne. Muutamilla. Transsilvanian seu-
duilla lapset koskettvat varvuilla
ovipieliä ja tulisijoja toivottaen on-
nea ja menestystä talolle.
Lasten lauluissa esitetyt hyvät toi-
votukset — vaikkakin ne ovat aina
suoria ja ilmaisevat tarkoin halutut
lahjat — ovat luonteeltaan yleisiä
ja niitä voidaan esittää muuntele-
matta kenelle tahansa.
sääntöjä noudattaen. Perinteellisiä I rinteen sallimissa rajoissa.
uudenvuodentapoja noudatettaessa
veljeskunta hallitsee koko kylän
elämää. Laulujen, pantomiimiesitys-
ien ja muiden tapojen lisäksi veljes-
kunta järjestää tansseja ja huvituk-
sia, jotka karnevaaliajan läheisyy-
den vuoksi ovat hyvin merkityksel-
Joululauluja lauletaan kaikkialla
kylässä, mutia tapaan kuuluu, että
talon isännältä ensin kysytään, tah-
tooko hän kuulla niitä. Ensimmäi-
nen joululaulu, jossa esitetään vie-
tettävä juhla, lauletaan kynnyksellä
tai ikkunan edessä, sitten laulajat
LÄMPIMÄT
OIKEIN HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
PRESIDENT
"" 'Viti
EYRE ST. S.
NEW SUDBURYN OSTOKESKUKSESSA
SUDBURYN NYKYAIKAISELTA MOTOR HOTELLILTA
Suurkiitokset suomalaisille kannatuksesta
PRESIDENT MOTOR HOTEL
99 ELM ST. WEST
SUDBURY, ONT.
«UM»!
Vuodenajan tervehdykset
YSTÄVÄLLISILLE SUOMALAISILLE ASIAKKAILLE
Mitä parhain toivomuksin,
LOUGHEED KUKKAKAUPAT
22 DURHAM ST. N.
ELM ST. W. PRESIDENT HOTELLISSA
MONILLE SUOMALAISILLE YSTÄVILLE
toivotamme
Hauskaa jouua ja
onnekasta uutta vuotta
Vilpittömyydellä,
LOUGHEED Hautaustoimisto
62 EYRE ST. S. SUDBURY