r
Sivu 2
Tiistaina, tammik. 4 p. — Tuesday, Jan. 4, 1966
r ■
iii
:lf
.(iiii
: f ■llll;
:::: -.';K siili''
■ iiii::
ii
.f.lill-'
■ ^.■ö.s.iijSft»! '■'
VAPAUS
l LIBERTY)
Editor: W. Eklund
telephone:
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917
manager; E. suksi
office and editorial «74.4264
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Eini St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Admtlslng rätes upöfiTfcppUcatiofc, translation free of charge.
Authoriied as fiecond class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage ln cash.
, Mi mhiT oi tdf
BCANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.ssa 1 vk. $10;00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Auttavatkohan sirkustemput
Sanomalehtenä mikä on useissa peräkkäisissä vaaleissa
^tukenut Uuden demokraattisen puolueen (NDP:n) ehdokkaita.
ja aikoo menetellä siten;tulevissakin vaaleissa, meidän on
^ vaikea ömaksuafä^atusta, että "sirkustemppuina" muka aut-
taa pitkän päälle työväenliikeen mitään osaa.
Kysymys on NDP:n Ontarion jaoston "julkisivun uusi-
misesta", mistä kerrottiin eräässä lauantaisessa uutistiedos-
samme. Mainitun uutistiedon mukaan NDP:n Ontarion jaos-
ton "uudistumisohjelmaan' sisältyy jäsenmäärän kohottami-
nen; ohjelman "pyöristäminen" niin ettei enää käsitellä'yk-
sityiskohtaisia vaatimuksia ja tavoitteita, ■ täydellä palkalla
olevien toimitsijain lukumäärän kaksinkertaistuttaminen se-
kä pelleilyn ja näytelmälavastuksen omaksuminen vaalikam-
panjoihin.
Vapaus tervehtii luonnollisesti useampia ylläesitettyjä
uudituksia.Ei liioin ole mikään synti ottaa opiksi porvari-
puolueilta. Mutta vanhojen porvaripuolueiden matkiminen
on sittenkin eri asia.
Tässä yhteydessä on mielessämme erikoisesti "pelleily ja
riäytelmälavastus" vaalikampanjassa. Ilman muuta on tie-
tenkin selvää, että vanhat puolueet ovat pelleilynsä ja näy-
telmälavastuksensa prameudella saaneet jatkuvasti valitsija-
joukkojen kannatusta. Siinä mielessä voidaan tällaisiakin
avuja käyttää vississä määrin myös työväenpuolueitten vaali-
toiminnan edistämiseksi. Mutta jos tämä "pelleily ja näyttä-
mölle lavastus" saa vanhojen porvaripuolueiden matkimisen
luonteen, niin sillä pohjalla ei mitään pysyväistä rakenneta
työväenliikkeen etujen kannalta katsoen. Ja pahin puoli alus-
samainitussa NDP:n Ontarion jaoston "uusimisohjelmassa"
onkin se, että tätä "pelleilyä ja näyttämölle lavastusta" suo-
sitellaan liberaalipuolueen johtajan Ross Thatcherin Saska-
tchewanin maakunnassa pelleilyn avulla saavuttamien etui-
suuksien vuoksi. Vaikka emme haluakaan kieltää mr. That-
cherin pelleily taitoa, niin se yksinään ei riitä selitykseksi,
miksi CCF:n hallitus-hävisi ja liberaalipuolue voitti Saska-
tchewanin viimeksipidetyissä vaaleissa.
.-■ Tämä pelleilykysymys saa mielestämme sitäkin -vaka-
vamman luonteen kun samassa yhteydessä tiedoitettiin n.s.
"ajattelijain konferenssin" järjestämisestä puolueohjelmaa
käsiteltäessä, sen sijaan että korostettaisiin kaikkien puolue-
jäsenten osallistumista puolueen vaaliohjelman muokkauk-
seen.'.' ■ ■ ■
Me olemme saaneet vanhoilta puolueilta aivan riittävän
paljon "sirkuspelleilyä". kansalle ja yläportaan takakama-
reissa kokoontuneiden "ajattelijain" vaaliohjelmia. Mikäli
. tässä on kysymys vanhojen puolueiden matkimisesta hetkel-
listen etuisuuksien saavuttamisen toivossa, se on mielestäm-
me asia, jota pitäisi vakavasti harkita uudelleen.
Tekoja sanojen katteeksi
Vaikka Washingtonin innoittamissa uutistiedoissa on ju>
listettu suurin otsikoin, että Yhdysvallat on aloittanut "dip-
lomattihyökkäyksen rauhan puolesta Vietnamissa", niin näi-
tä rivejä kirjoitettaessa (joulukuun lopulla) on kuitenkin vai-
kea välttää vaikutelmaa, että USAn hallituksen tähtäimessä;
on ensi tilassa maailman yleisen mielipiteen rauhoittaminen
sekä sotatoimien edelleen laajentaminen, ja vasta sitten varsi,
naisten, rauhanneuvottelujen aloittaminen.
Ylläolevalla ei suinkaan tarkoiteta sanoa, että yrittäisim-
me "ajatusten lukijain" tavoin ilman muuta selittää, että
Washingtonin "diplomaattisella rauhanhyökkäyksellä" ei ole
muka mitään merkitystä. Kaukana siitä. Huolimatta siitä
mitä on tämän "diplomaattisen rauhanhyökkäyksen" takana,
se on kaunis tunnustus maailman yleisen mielipiteen voimas-
ta ja merkityksestä, minkä johdosta Washington joutui ai-
nakin taktiikkaansa muuttamaan.
Kuten sanottu, me emme yritäkään "lukea" USAn hal-
lituksen ajatuksia. Sen sijaan meidän varauksellinen suhtau-
tumisemme tähän "rauhahhyökkäykseen" perustuu USAn
käytännöllisiin tekoihin, jotka viittaavat johonkin muuhun,
mutta eivät siihen, että Washington pyrkisi tosimielessä
hyökkäyssotansa lopettamiseen.
Perehtykäämme hieman -..yksityiskohtaisemmin, Yhdys-^
valtain hallituksen sanojen ja tekojen suureen ristiriitaan.
Torontolainen Globe and Mäil-lehti julkaisi viime-tors-
taina 7 palstan levyisellä otsikolla varustetun etusivun, uuti-
sen, missä kerrottiin tästä "diplomaattisesta rauhanhyökkäyk-
sestä", ja sanotaan, että presidentti Johnson on aloittanut
"huomattavan diplomaattisen hyökkäyksen usealla rintama-
lohkolla toivoen, että PohJDis-Vietnamin pommitustauko joh-
taisi liikkeeseen rauhanneuvottelujen aloittamiseksi".
Tämä sellaisenaan on tietenkin hyvä-ja lämpimästi ter-
vehdittävä seikka. — —
Mutta saman lehden neljännellä sivulla, paljon vaatimat-
tomammin julkaistussa New Yöflk Timesin Saigonin uutisessa
kerrotaan Yhdysvaltain työntävän niin paljon kuin mahdol-
lista lisää sotavoimia ja sotakalustoa Etelä-Vietnamiin.,Mai-
nitussa uutistiedossa sanottiin: :
"Yhdysvallat jatkoi eilen sitoumustensa lisäämistä Ete-
lä-Vietnamissa kuljettamalla uuden taisteludivisionan etu-
joukkoja strategisesti tärkeällä Keski-Ylängölle.
"(Tropic Lightning) jalkaväkidivisionan etujoukot saa-
puivat 14 tuntia kestäneen lennon jälkeen 7,000 mailin päästä,
Hawaij'ista, Pleikuun . . . Muutaman seuraavan viikon ai-
kana mainitun divisionan koko 3:nnen prikaatin 2,500 miestä
tuodaan-lentoteitse mainitulle ylänköalueelle. Niitä vahvis-
tetaan tykistö- ja pioneeripataljoonilla . mikä nostaa nii-
den miesmäärän 4,000:een. Yhdysvaltain Vietnamissa olevien
sota voimien mies voimamäärä on nyt 175,000—180,000, lu-
kuunottamatta Etelä-Kiinan merellä olevan Seitsemännen
Ilja Ehrenburg: IHMISIÄ, VUO-
SIA, ELMAA I—VI — suom. Ju-
hani Konkka).
v Nyt on saatu suomeksi Ilja Eh-
renburgin muistelmien viimeinen
osa, sen kuudes kirja, suomennok-
sen neljäs nide. Viitisen vuotta hän
rakensi tätä yhteenvetoa elämäs-
tään kokemastaan, ajastaan. Tästä
teoksesta on vaikea sanoa että se
nyt olisi valmis, täysi, päätökseen
viety — millaiset olisivat "valmiit"
muistelmat? — mutta yhtä vaikea
on sanoa, että se olisi vielä kesken-
eräinen. Se on kuin näkymä met-
sään; puut, pensaat, ruohot, kaner-
va, turve, eläimet; vuodenajat ihmi-
siä, kansaa, tapahtumia, historiaa;:
istumme kalliolla katselemassa, pal-
jon jää näkyvistä piiloon puitten,
kallioiden, ryteikköjen_taa, mutta,
emme moiti metsää keskeneräisek-
si koska tiedämme, että se on sit-
tenkin täysi, näköesteiden takana ei
ole tyhjää, olematonta. Tämän teok-
sen takana on täysi luonto, yhden
ihmisen elämä, monien ihmisten,
kansojen elämä meidän vuosisatam-
me.
Ensimmäisessä.Kirjassa- (se ilmes-
tyi alkujaan Novoyj. Mirkssä H)ö'j)
Ehrenburg lausuu, että meidän ai-
kamme jättää varsin vähän eläviä
todisteita: aniharvat ovat pitäneet
päiväkirjaa kirjeet ovat olleet ly-
hyitä, kuivakiskoisia — "olen elos-
sa, terveenä", myös nuiistelmakir-;
jallisuutta on vähän. Päiväkirjat,
aikuisten, ovat todella harvinaisia;
kirjeitten' kirjoittamisen halu ja
tarve on vähentynyt nykyisten tie-
donvälityskanavien vuoksi, taito
rappeutunut. Muistelmia on julkais-
tu viime aikoina mielestäni paljon-
kin, mutta useimpien lukemieni
pontimena tuntuu olleen selittely-
jen tarve, hiilit elää elämä muunr.el- |
tuna uudePeen. esittäytyä uudessa,
toisessa valossa hyvin ymmärreltä- !
vä tarve. Fanoma- ja aikakausien-
tien vuosikerrat, radion ja televi-
sion nauhararkistot taltioivat paljon
yleistä tapahtunutta, yleistä histo-
riaa, ihmiset, yksittäiset,:■ aikakausi
den monet inhimilliset, yksilötason
piirteet jäävät hämäriksi tai unoh-
duksiin. Siksi Ehivnburyin muistel-
mat kiinnostavat: enemmän kuin i
omasta,..henkilökohtaisesta elämäs-
tään ja tekemisistään hän kertoo i
ihmisistä ja tapahtumista, jotka vai-
kuttivat häi.een. joita hän un tavair
nut; nähnyt; kokenut:, kiiullut. Kun
hän kertoo, miten hän reagoi eri
ihmisiin ja tapahtumiin, hän kuvaa
myös, miten muut reagoivat; kautta
hänen tekstinsä näkyy ajan kajo.
kuuluu sen hengitys, usein pelokas
ja huohottava; harvoin-tyyni; ei kos-
kaan k.törsäävä.
Mitä on" tämän päivän maailma;.
mitä on meneillään.-.miten tulee käv ,
.■- i
mään, miten mejdärr käy; vaikka 1
nämä. kysymykset .monesti väsytlä-1
vät, ne esite tään yhä .uudelleen -kos--'|
ka on pakko, on-pakko-cdes yrittää
löytää ,,vast;.us. Siinä tuskin auttaa
mikään uskonto, mikään patentti-
kaavojen teoria: no eivät anna tar-
vitsemiamme vastauksia, mutta ne !
tappavat kysymykset. Tieto auttaisi;■'
tätä päivää voisi ymmärtää eilisen
kautta, mutta mistä tieto: historian-
kirjat ovat täynnä päivämääriä ja
vuosilukuja, järjestelntätöntä. yh-
teyksiä vailla olevia luetteloita,
muistelmat useimmiten apologioita, j
puolustelevia hurskastelevia, ■teen-1
näisiä>),rippejä, julkaistut päiväkir-
jat monesti muokkailtuja, siivottuja
ja siistittyjä, eilisen lehdet täynnä
hajapaloja, päivänkohua, ajan pinta-
vaahtoa joka äkkiä hajaantuu, on
kohta jo teista.
Olen viime aikoina lukenut kO:
vin vähän kirjoja, romaaneja tus-
kin lainkaanV silmäni, korvani ovat
kohti radiota, televisiota, lehtiä —
miten käy .Vietnamin, Afrikan, Arne
tikan, Euroopan, maailman, meidän
— se tieto jonka saan on hajanais-
ta, kaoottista, usein tolKkiia vailla.
Mutta en usko maailman, elämäin
olevan ilman mieltä, siilä on. oma
juonensa, lankansa; mielekkäät yh-
teytensä. Nämä- ■ langat,--.yhteydet
kulkevat myös TäpT"" Ehrcnburgin;
muistelmien tai eivät nimenomaan
kulje lävitse, vaan ilmenevät, ovat
läsnä. •
Kun Ehienburjjin muistelmien
ensimmäinen ja toinen kirja ilmes-
tyivät, niitä hämmästeltiin, ihastel-
tiin, oudoksuttiin: Perinteellisen (ja
usein valheellisen) tavan, tiukan
kronologisen, asemesta Ehrenburg
noudattaa todempaa melodia: muis-
tin. Pei us; unkona on tosin ..aika,
vuotton yleinen järjestys: lapsuus,
koulunkäynti,' vallankumouksen val-
misteluloiminta, vangitseminen,
karkotukset \ ensimmäinen maail-
mansota, lokakuun vallankumous,
sotakommunismin vuodet, fasismin
nousu ja leviäminen, toinen maail-
mansota, kylmä sota, stalinismin
viimeiset, ajat. Mutta tämä ei tun-
nu oleelliselta.muutoin kuin tekstin
ryhmittelyn auttajana, ihmiset ja
tapahtumat työntyvät toistensa lo-
miin ja lävitse, eilinen on tänään
ja huomenna eilen, ihmisten suil-
leen liikut;,an edestakaisin:.'-aikaa,
harva seikka ja teema liikkuu kuin
kellon osoitin tai- etenee kuin al-
lakka, vaan pikemminkin niin kuin
kelloa vetäviin tai .allakkaa - selaa-"
vansormeiT-
. Lvnsimmäiseslä osasta - kirjoitti
Soihdussa 3/1'962 Kalevi Haikara,
että tämä teos "on akvareilla, öljy-
värimaalaurta, puuleikkausta, mon-
taasia, • eollagea, detaljeja ja doku-
menttilyöta''. Noinkin voi sanoa ole-
matta väärässä, johtamatta harhaan.
Yhteen aikaan koin itsekin nämä
muistelmat valtavana orgaanisena
freskona, jeka syntyy piirre piir-
teeltä, -.äplä täplällä,; veto vedolta,
vähitellen, kasvaa kuin luonto, kuin
metsä, millein täältä, milloin tuolta-
sitten alpin kokea sen sävellyksenä,
sinfoniana jossa eri teemat kulke-
vat rinnan, vaihtuvat, kehittyvät,
vuorottelevat. Nyt viimeisen kirjan
loppusivuja kohti edetessäni koko
tämä teos alkoi yhä enemmän tun-
tua ihmisille esitellyttä puheelta.
En tarkoita juhla-, syyte-, puolus-
tuspuhetta, luentoa, esitelmää", vaan
sellaista jonka koin kerran kuti
puistossa kesäiltana istuskellessani
minulle täysin tuntematon iäkäs
mies puheli tovin, millaista siinä
i puistossa dli ollut vuosikymmeniä
{sitten, mitä siellä oli niinä aikoina
-'sattunut, mitä ihmiset olivat teh-
I noet. ■ ■'■
j Khrcnbucgin enimmät asiat käy-
vät helpost' meille tutuiksi: milä
ihmiset ajattelivat, mit^n he käyt-
täytyivät maailman edetessä sotaa
kohti. Hän kertoo pariisilaisista,
berliiniläisistä, moskovalaisista, es-
panjalaisista, maanosamme arkipäi-
vien tapauksista. Me olemme tuota
samaa väkeä tänään: äkilliset le-
votlomuudir ja pelon kuohahduk-
| set ovat vain nyt kehittyneet kroo-
i niseksi, tun uttavaksikin huoleksi.
j.Eh ien burmin kautta tämä päiväm-
1 me Saa mieltä kaoottiseen näköön?
■sä\ Edellinen vuosisata kuoli en-
! simmäisessä maailmansodassa,- mei-
i ilhn alkoi lokakuun vallankumouk-
i-ella. Yhteiskunnallisten muutosten
! ja uudistusten.- halu leimahti kiih-
; keäksi, samoin niiden pelko, fasis-
: min,ja-natsismin teoria ja. käytäntö
i aikoi itää kauan ennen Saksan kan-
.sallissosiali: tisen tvöviienrniolueen
ilmestymistä Hitleristä puhumatta-
kaan, toisen maailmansodan juuret
saivat alkunsa ensimmäisen kytevis-
tä hiilloksista, sosialismin ja kom-
munismin: aatteet alkoivat kypsyä
jo 1800-luvulla, etäällä Pietarista
ja Moskovasta. Näin on tänäänkin,
kaikki jatkuu yhä, tulee- jatkumaan,
ilman eilistä ei olisi tätä päivää
eikä huomistakaan. Vuosisatojen
hidas edistys kasaantui, kumuloitui
äkkiä yleisiksi mullistuksiksi, teol-
lisuuden, tieteen, tekniikan sala-
makasvuksi; jatkuuko tämä yhä vai
laantuuko, tuleeko tyyntä edes het-
keksi taukoa, tuskinpa enää tai ei
vielä pitkään aikaan. ■
Glen miettinyt, miksi juuri Eh-
renburg kykenee näin käsittele-
mään aikaansa, ehkä siksi, että hän
enemmän kuin monet muut on ol-
lut kiinteästi tekemisissä keskei-
simmän Euroopan kanssa. Hän on
venäläinen juutalainen valmistel-
lut vallankumousta Venäjällä, näh-
nyt nälkää Pariisissa, matkustanut
ristiin rastiin tätä mannerta^ tun-
tee läheisesti Euroopan jnaiden si-
vistyneistöön kuuluvia,. Moskovassa
hän on kokenut sotakommunismin
vuodet, vainojen ajat, stalinismin*
sosialismin rakentamisen raskaat
mutta ylpeät päivät, Neuvostoliiton
rintamalla toisen maailmansodan
veriset tapahtumat, Pariisissa hän
eli ensimmäisen maailmansodan aa-
ton tunnelmissa, hän oli siellä myös
ennen sen kukistumista Hitlerin ar-
meijoiden edessä; länsimaissa, Rans
kassa, Yhdysvalloissa, Englannissa
hän sai kokea kylmän sodan kyl-
mimpien pakkasten ilmentymiä. Mi-
tä tietää Euroopasta, miten tuntee
Euroopan se joka on tuttu vain o-
man maansa kanssa, ja silläkin, joka
tuntee. Pariisin, Berliinin/Bonnin,
Lontoon mutta .el tunne Moskovaa,
on vielä vajavainen kuva:
Ehrenburgin muistelmien ihmi-
set ovat enimmäkseen taiteilijoita
kirjailijoita, runoilijoita, useimmat
hyvin tunnettuja — Modigliani, Pi-
casso, Matisse, Majakovski, Meyer-
hold, Rivera, Neruda, tavaton luet-
telo. Hän kuvaa heitä sellaisina
kuin hän itse heidät koki, eikä hä-
nen tämä kokemisensa ole staatti-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
ff
laivaston miehiä . . ."
••Minkälaista"- "rauhanhyökkäystä''
on sötayöTmTen ja sotakaluston jat-
kuva lisääminen tuhansien mailien
päässä olevalle vieraalla maalla?
Se oli muistaaksemme, paavi i'aa-~
vali VI, joka YKn yleiskokouksen
istunnossa pitämänsä suuren pu-
heensa yhteydessä sanoi, että ihmi-
nen ei voi osoittaa rakkautta hyök-
käysaseita käsissään pitäen
Jos lähdetään siltä tosipohjalta,
että teot puhuvat paljon voimak-
kaammin kuin mitkään sanat, niin
silloin näyttää siltä, että Yhdysval-
tain hallitus jatkaa edelleen voima-
ja väkivaltapolitiikkaansa. Jouduttu-
aan kestämättömään asemaan maa-
ilman yleisen mielipiteen edessä
hyökkäävän sotapolitiikkaansa joh-
dosta, Washingtonista on viimeviik-
kojen aikana kuulunut ääniä joiden
mukaan Yhdysvaltain pitäisi joten-
kin osoittaa, että sitäkin kiinnostaa
rauhanneuvottelut, ja vasta sitten
laajentaa sotaansa, sillä muuten on:
liittolaismaidenkin hallitusten mah-
dotonta kauempaa tukea tätä li-
kaista sotaa.
Olkoon räiden asiain kanssa mi-
ten tahansa, tosiasia kuitenkin-on, ja
sellaisena pysyy, että VVashingtonin
"diplomaattinen rauhanhyökkiiys"
saisi paljon suurempaa kantavuutta,
jos sitä tuettaisiin käytännöllisillä
toimenpiteillä, ainakin sotavoimien
keskittämisen lisäämisestä pidätty-
misellä, vaikka se ei tässä vaiheessa
vielä ryhtyisikään tuottamaan ase-
voimiaan kotiin.
Varmaa myös on, että pelkät eleet
rauhantahdosta eivät tyydytä val-
veutuneen ihmiskunnan yleistä mie-
lipidettä, mikä toivoo ja vaatii käy-
tänrröllisiä toimenpiteitä verenvuo-
datuksen lopettamiseksi Vietnamis-
sa ja Vietnatnin kansan itsenäisyy-.
den. tunnustamista niin, että se voi
ilman mitään ulkopuolista painos-
tusta ratkaista . kaikki kotoiset asi-
ansa. i:':',;: ■
Haamukaril pois
mefikarloista
Kansainvälinen h y d r o gräfinen
toimisto on pyytänyt Tnjaailnaan val-
tamerentutkijoita avukseen yrityk-
sessä poistaa mystillisiä vedenalai-
sia kukkuloita ja "haamukareja"
merikorteista.
Äskettäin" pidetyssä kokoukses-
saan .Unesccn päämajassa Pariisissa
hallitustenvälinen valtamerentutki-
muskomitea pyysi 54:ää jäsenvaltio-
taan "sisällyttämään merentutki-
musohjelmiinsa täsmällisiä hydro-
grafisia havaintoja, joiden avulla
voitaisiin vähentää epätäsmällisten
hydrografisten tietojen määrää"..
Tällaisia tietoja on vastaanotettu
yhä enemmän Monacossa sijaitse-
vassa Kansainvälisessä hydrografi-
sessa toimistossa sitä mukaa kun
laivaliikenne ulotetaan tähän saak-
ka tutkimattomille merille.
Ne syntyvät, kun esimerkiksi
rahtilaivan kapteeni yhtäkkiä kes-
kellä valtamerta huomaa kaikuluo-
taimensa rekisteröivän matalikkoja.
Ilmiön voi aiheuttaa kartoittamaton
kari — tai vain suuri kalaparvi tai
planktonkerrostuma. Kapteenilla ei
kuitenkaan ole aikaa tutkia asiaa
lähemmin ja taas syntyy uusi mer-
kintä merikorteille.
Rahtilaivat ilmoittavat nykyään
200—300 hydrografista lukemaa
vuodessa. Tämä luku nousee sitä
mukaa kun kauppalaivastot lisään-
tyvät ja ulottavat matkansa yhä kau-
kaisemmille vesille.
Hydrografian tutkijat ovat kiitol-
lisia näistä tiedoista ja ymmärtävät,
ettei rahtilaivoilla ole aikaa suorit-
taa yksityiskohtaisia tutkimuksia.
Tämän vuoksi on nyt merentutki-
musalukset pyydetty avuksi.
Leijonan osuus
muruja ■kö.vhvv
-taivaasta tippuvista" rahoista Vietnamissa käynnissä olevaa sotaa varten ja
clcn hävil.tlimiseksi.■■.omassa maassa. .
Puolet Portugalin
Guineasta vapaana
Moskova. — En voi. luvata, että
saavuttaisimme itsenäisyyden jo en-
si vuonna, mutta emme säästä voi-
miamme sitä tavoitellessamme, sa-
noi Portugalin Guinean ja Kap Ver-
den itsenäJsyystaistelun afrikkalai-
sen puolueen pääsihteeri Amilkar
Cabral Pnivdalle myöntämässään
haastattelussa. 40-vuotias Gabral on
lähdössä Havannaan edustaakseen
isänmaataan kolmen ^mantereen
konferenssissa.
Meillä oi, säännöllinen armeija,
joka taistelee kaikilla rintamilla,
jatkoi Cabral. Yli puolet maasta on
jo vapautettu. Vain muutamat pie-
nehköt kaupungit sekä hallinnolli-
nen keskus Bissau ovat vielä siirto-
maavaltiaiden hallussa, mutta taiste-
luja käydään jo muutamien- kym-
menien, kilometrien päässä Bissaus-
ta. Paitsi sotatoimia olemme vapau-
tetuilla alueilla ryhtyneet myös jär-
jestelmällisiin hallinnollisiin ja so-
siaalisiin toimenpiteisiin, Cabral sa-
noin ■
Sitä ja tätä
MAKSUPERUSTE
Lääkäri kysyy virkaveljeltään:
— Miksi kumassa aina kysyt poti-
lailtasi, mitä he ovat syöneet illalli-.
seksi? Eihän se aina ole tarpeen!
— Tietysti se on tarpeen heidän
illallisensa perusteella lasken, pal-
jonko käyntini maksaa.
■■-■'■ '»-.-■.*. ■* ,-
— Mitä. teette kanalle, jos se lak-
kaa munimasta? kysyi kaupunkilai-
nen maalaiselta
—; Me teurastamme kanan, selitti
maalainen.
No auttaako se? kysyi ohikul-
kija. ■ . ■ -
PÄIVÄN PAKINA
SUURMUNAUKSEN JÄLKEEN
Sanotaan, että 'mies se on hä-
vinnytkin". .'Se pitää myös paik-
kansa jopa siinä määrin, että esim.
kunniallisesti otellut urheilija saa
penkkiurheilijoilta tunnustuksen
miesmäisyydestiiän häviönsäkin
jälkeen, jota vastoin epäurheilulli-
■sin keinoin voiton saanut tahraa
nimensä jn maineensa urheilijana.
Nämä ajatukset tulivat vastus-
tamattomasti mieleen lukiessam-
me Colorado SpritiHsissa viime
tiistaina suoritetun jääkiekko otte-
lun uutisselostuksia.
Se, että canadalaiset hävisivät
siellä neuvostoliittolaisille, ei luon-
nollisestikaan ollut mikään häpeä.
Mutta kun tämä häviö tuli niiii
suikean kurjan pelityylin seurauk-
sena, eitä se madaltaa kansallisia
urheilumainettamme kautta maa-
ilman, niin se on asia erikseen.
Toivoa vain pitää, että se oli vii-
meinen kerta, jolloin jääkiekkoili-
jamme ylittää puskujen, lyöntien
ja törmäysten avulla voittaa kan-
sainvälisissä otteluissa, missä tar-
vitaan sekä joulckuemittaista peli-
taitoa etlr; henkilökohlaista kestä-
vyyttä ja^ykyä. ;
Ilmeistä on, että eaiiatlalaisjouk-
kueen valmentaja-peluri, kymme-
nen vuotti ammattilaisena olliit ja
nyt, noin vuoden; kestäneen peli-
taiton jälkeen maajoukkueemme
johtavaksi jäseneksi noussut Jae-*
kie-McLeod antoi pelin edellä nii-T
tä varmoja "voiton" ennusteluja
sillä perusteella, että tarkoitus oli
käyttää pelitaidon asemesta voi-
maa ja väkivaltaa, eli hankkia
voitto hinnalla millä tahansa.
Asia liityttää tällaiselta siitäkin
huolimatta vaikka Canadan maa-
joukkueen neuvonantaja_Isä Da-
vid Bauer sanoij^Un^edellä—-so-
vitun" jolta rumaan pelityyliin ei
mennä, ja vaikka Jackie MeLeod-
inkin keiiOtaan pelin jälkeen to-
denneen, "että syntikopista ei
maaleja aminTfTjt''.
Kun meillä pikkulehlenä ei ol-
lut omaa kirjeenvaihtajaa sit-ä pe-
liä seuraamassa,' meidän täytyy
turvautua asian selvittämiseksi
päivälehtir n urheilu-uutisten lai-
naamiseen.
Torontolainen Globe and Mail
julisti kolmen palstan otsikossa,
että "Isä Bauer on raivoissaan ca-
nadalaisten rankaisurikkaasta pe-
listä". -
Cl'u kdtoman mukaan oli Isä"
T5atier sanonut oanadalaisista, että
"minä en oio milloinkaan ollut yh-
teyksissä joukkueen kanssa mikä :
on pelannut hiin typerää peliä."
Toisissa uutistiedoissa kerro-
taan Neuvostoliiton valmehtajan,
Anatoli Tarasovin esittäneen pelin
jälkeen pitkän nuhdesaarnan ca-
nadalaisten "raa'asta pelityylistä",
jonka johdosta 4 neuvostoliittolais-
ta loukkaantui — ja Canada sai
mustan silmän uhreilumaineelleen
myös 5;000 henkeä käsittävän ylei-
sön edessä.
Isä Bauer yhtyi Tarasoviin ja
selitti puolestaan, että häntä ''hä-
vettää" peluriensa käyttäytyminen
Myös kerrotaan, että Isä Bauer pi-
ti heti pelin päätyttyä "keskiyön
luennon" canadalaisille.
"Minä en halua koskaah enää
olla yhteyksissä sellaisen joukku-
een kanssa, mikä käyttäytyy sillä
tavalla pelissä", sanoi Isä Bauer.
"Se oli häpeällinen peli."
Samassa yhteydessä todettiin,
että mitä tahansa etuisuuksia ca-
nadalaisjoukkue siitä pelityylistä
odotti, koko taktiikka kääntyi sitä
itseään vastaan, sillä neuvostoliit-
tolaiset tekaisivat kuudesta maa-
listaan neljä silloin kun jobi ca-
nadalaisista oli syntikopissa "jää-
hyllä".
Pelin aikana annettiin kaikkiaan
14 rangaistusta, joista 9 canadalai-
sille ja 4 neuvostoliittolaisille. Ja
vaikka valmentaja Jackie McLeod
arveli canadalaisten olleen hieman
"saamapuolella" rangaistusten ja-;
ossa, niin Isä Bauerin kerrotaan
onnitelleen pelituomareila maini-
osti suorittamastaan työstä.
Canadalaisten häviön suuruutta
lisää vielä se, kuten on uutistie-
doissa kerrottu, kun tämä ottelu
välitetään TVn välityksellä eu-
rooppalais urheiluyleisölle, joka
saa siten nähdä koko tämän sur-
keuden.
Kuten sanottu, mikään häpeä ei
ole se, jos urheilukilpailuissa tu-
lee häviö. Sen pitäisi vain innosta-
• man tason, kyvyn ja taidon pa-
rantamiseen. Mutta ei-urheilulli-
nen käyttäytyminen on häpeäksi
sittenkin vaikka siten satuttaisiin
voittoon pääsemään.
Canadalaisilla on tässä suhtees-
sa ollut kauan aikaan —. olkoon
se oikein tai väärin—huono mai-
ne urheilumaailmassa. Mutta näin
roskainen tapaus saisi olla, niin
täytyy meidän' kaikkien toivoa,
viimeinen alallaan. -
Tosiasia on ja sellaisena pysyy,
että kyllä Canadassakin on hyviä
jääkiekon pelaajia ja pelaaja-ai-
nesta tarvitsematta maajoukon
"tähtipeluriksi" hankkia entisiä
ammattilaisia. Mitä tarvitaan on
se, että nostetaan amatööriurheilu
sille kuuluvaan kunniaan ja anne-
taan kaikille amatöörijoukkueille
tilaisuus osoittaa mihin ne todella
pystyvät. Meillä on kansakuntana
mahdollisuus voittaa maailman-
mestaruuksia ja saavuttaa kunniaa
muilla hyvillä sijoittumisilla jää-
kiekkoilunkin alalla, mutta siihen
tarvitaan "parannuksen" teko —
ja sitä canadalainen urheiluyleisö
odottaa. — Känsäkoura.
•sf
Js?w*'('S?i-'
-mm
--lls; a- s >■ ■,
hi
\ I ' 1
i>i! I
flfi:
»äi#!;:,!ä:v:';si