Sivu 2
Torstaina, kesäk. 30 p. — Thursday, June 30,1966
VAPAUS
(LIBERTY)
Editor: w. Eklund
TELEPHONE:
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
Manager: e. Suksi
office and editorial 674-4264
Publishod thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdflys by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aodress: Box 69
AdverUsing rates upon appllcation, translation f ree of oharoe.
Autborlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottava,
and for payment of postage In cash.
Member. of.the.!;
CANADIAN ILÄN G UÄG E ■ P R ESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk.
2.75
Suomessa:
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50, 6 kk. 5.76
Mielenkiintoinen vierailu
Yhtenäiajan merkkinä voitaneen pitää sitä kun vara-
pääministeri Dmitri Polyanskin johdolla Canadaan kymmen-
Stäiväiselle vierailulle saapunut Neuvostoliiton parlamentaa-
rikkojen valtuuskunta on saanut hyvien tapojen vaatiman
ystävällisen vastaanoton lisäksi erittäin, suurta huomiota jul-
kisen sanan palstoilla.
Virallisesti puhuen nämä neuvostoliittolaiset ovat Cana-
dassa vastavierailulla sen johdosta kun eri puolueista koos-
tunut Canadan parlamentaarikkojen valtuuskunta vieraili
viime vuonna Neuvostoliitossa.
Mutta yksistään se seikka kun Neuvostoliiton valtuus-
kunnan johtajana toimii varapääministeri Polyanski, vihjaa
siihen, että tähän vierailuun saattaa liittyä vähän muutakin
kuin ystävällistä turistimatkailua puoleen ja toiseen.
Nämä pohjoisen naapurimaan parlamentaarikot vieraile-
vat eri puolilla Canadaa — he käyvät tutustumassa Canadan
maatalouden nähtävyyksiin, teollisuuskeskuksiin ja Montrea-
lissa rakennettavaan Expo 67 maailmannäyttelyyn. Ja varsi-
naisen ryhmä vierailun päätyttyä, varapääministeri Polyanski
jaa vielä muutamaksi päiväksi Canadaan "elävöittäkseen
Neuvostoliiton-Canadan yhteyksiä erikoisesti kaupan, kult-
tuurin ja spesialistien vaihdon alalla'' kuten hän äskettäisessä
haastattelulausunnossaan sanoi.
Tätä vierailua ennen kävi cänadalaisen parlamentaarik-
Jeojen valtuuskunnan lisäksi Neuvostoliitossa laajahkolla tu-
tustumismatkalla liittohallituksen Pohjoisten asiain minis-
teri Arthur Laing seuralaisineen, jotka kotiin palattuaan an-
toivatt ylistäviä lausuntoja Neuvostoliiton pohjoisalueiden
suurkehityksestä ja ilmaisivat toivomuksia entistä suurem-
masta yhteistoiminnasta sillä alalla. Nyt on Ottawasta saatu
vihjeitä, että mr. Polyanskin vierailua täällä seuraa Canadan-,
ulkoministeri Paul Martinin matka Neuvostoliittoon.
CP:n Ottawan uutistiedon mukaan varapääministeri Po-
lyanski oli Neuvostoliiton parlamentaarikkojen vastaanotto-
juhlassa ilmaissut mielihyvänsä siitä kun ulkoministeri Paul
Martin vierailee myöhemmin tänä vuonna Neuvostoliitossa.
"Olen varma, että kaikista hänen NATO-harrastuksistaan
huolimatta, Martin voi saada aikaa Neuvostoliitossa vierailua
varten. On parempi puhua rauhasta kuin sodasta", sanoi Po-
lyanski. •
Kun pääministeri Pearson sanoi puolestaan toivovansa,
että.venäläisille riittäisi aikaa Varsova-liittoa koskevista asi-
oista, niin huomiokyvyistään ja sanavalmiudestaan jo entuu-
destaan tunnettu Polyanski huomioi, että NATO perustettiin
ensiksi. •• ■
Viimeaikoina on Canadan ja Neuvostoliiton välisissä suh-
teissa ollut kehitystä parempaan, — mikä näkyy parhaiten
niistä suurista ja kansantaloudellemme edullisista viljakau-
poista, mitä on Neuvostoliiton kanssa tehty. Näillä jättiläis-
kokoisilla viljakaupoilla on vain se "vika" että ne peittävät
varjollaan "pienemmät"' tapahtumat, eli esimerkiksi sen kun
Neuvostoliitto rakentaa Canadan jälkeen suurimman pavil-
jongin Expo 67 maailmannäyttelyyn, kun Leningradin ja
Montrealin välillä avattiin äskettäin vakituinen laivaliiken-
ne, kun neuvostoliittolaisia laivoja osallistui viime talvena
St, Lawrence vesiväylän avaamiseen, kun Montrealin ja Mos-
kovan välillä avataan ennakkotietojen mukaan myös vaki-
tuinen lentoliikenne jne.
Vastatessaan Ottawan juhlassa mr. Polyanskin huomau-
tukseen, että hän toi seurueineen Moskovasta 90 asteen helle-
aallon tänne Canadaan, pääministeri Pearson kiinnitti asi-
allisesti huomiota siihen, että tällaiset helleaallot ja myös
"30 asteen pakkaset alapuolella nollan (F) ovat tavallisia ilmi-
öitä kummassakin maassamme — "ja jos me voimme kestää
ne, me voimme kestää miltei mitä. tahansa".
Puhuen vakavammassa äänisävyssä, varapääministeri
Polyanski on esittänyt saman asian seuraavasti: "Meidän
-maillamme on objektiivisesti paljon samanlaisuutta mikä
vetää niitä lähemmäksi toisiaan . . .maa- ja sääsuhteet ovat
.samanlaiset monilla alueilla kummassakin maassa ja kum-
mallakin on suuret luonnonresurssi-rikkaudet . . .Neuvosto-
liiton ja Canadan valtioedut eivät törmää missään kohtaan
vastatusten.''
Vaikka onkin totta, kuten vierailija on myös huomioinut,
että maissamme vallitsee erilaiset yhteiskuntamuodot, ja
että maittemme hallituksilla on eriäviä mielipiteitä visseistä
kansainvälisistä ongelmista, ne eivät kuitenkaan.estä yhte-
yksien laajentamista ja syventämistä, vaan päinvastoin ko-
rostavat tällaisten yhteyksien järjestämisen ja-ylläpitämisen
tärkeyttä. .
Selvää on, että^suhteiden parantamisesta hyötyvät mo-
lemmat asianomaiset maat, mutta, ja tämä on tärkeätä, Ca-
nada hyötyy siitä pikkumaana prosentuaalisesti paljon enem-„
män. Ottakaamme esimerkiksi kauppakysymys. Ei ollut luul-
tavasti pelkkä sattuma kun mr. Polyanski sanoi yllämaini-
tussa Ottawan juhlassa toivovansa, että Canadan ja Neu-
vostoliiton välinen kauppa saataisiin parempaan tasapainoon.
Toisin sanoen hän antoi ymmärtää, että kaupan kahden
maamme välillä tulee kulkea molempiin suuntiin, jos mie--
li tään sillä alalla pysyviä tuloksia saada.
Tämä on tietenkin johdonmukainen ja yleisesti hyväk-
sytty käsityskanta. Tärkeätä on kuitenkin muistaa," että ni-
menomaan Canadan omat kansallisedut vaativat tällaista
kaupankäynnin kehittämistä tasa-arvoisuuden ja yhteisedun
pohjalla.
Meidän lehtemme yhtyy muihin canadajaispiireihin jot-
ka tervehtivät mielihyvällä tätä pohjoisen naapurimaamme
■parlamentaarikkojen valtuuskunnan vierailua. Meille suota-
nee anteeksi, jos rohkenemme sanoa, että luonnollisista syis-
tä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita vähän parem-
Päämäärän omaava kansa
Kiq. äteoxge Harris
Canada-päivän vieton lähestyessä voimistuu väittely fflaamme tule-
vaisuudesta. Tämä keskustelu laajenee pMivJi lito
tulevan kansamme kiinnostava keskeisin poliittinen kysymys, kuten sen
tulisikin olla, puheen ollessa Canadan kohtalosta itsepäisenä maana.
. Canadalaisia on kuvattu tämän keskustelun yhteydessä päämäärättö-
miksi. Me emme omaksu sitä katsantokantaa tai muita katsomuksia, joi-
den mukaan canadalaiset eivät muka rakasta maataan, vaan ovat välin-
pitämättömiä siitä mihin me kansakuntana ja maana olemme menossa.
UE NEWS LEHDESTÄ
Totta on kuitenkin, että hallitus,
jolta kansa odottaa johtoa maatan-
sa koskevissa tärkeissä asioissa, on
aiheuttanut vissin määrän käsittei-
den sekavuutta canadalaisten kes-
kuuteen. Ei ole vain ollut johdon
puutetta sanan varsinaisessa merki-
tyksessä, vaan asiaa tutkittaessa on
todettava*-että "hallituksen roolina
on lievästi sanoen ollut canadalais-
tavoitteiden kehityksen_jatTuttami-
nen. ■ >
Ainakin viimeksikuluncen kahden
vuosikymmenen aikana toisiaan seu-
ranneet Canadan hallitukset ovat
peitelleet amerikkalaisten rohmua-
misohjelmaa Canadassa selittämäl-
lä, että jollakin lavalla meitä uh-
kaa 'Venäjän' valloitusaikomukset.
Juuri tämän savupilven varjossa
ovat canadalaisteollisuudet siirty-
neet yhdysvaltalaisten omaisuudek-
si ja me olemme joutuneet mil-
jardien dollarien aivosta velkaan
Yhdysvalloille; korvaamattomia
luonnonresurssejamme on joutunut
ulkomaalaisten kontrolliin; miljoo-
nia eekkereitä hienointa lomailu-
aluettamme on joutunut amerikka-
laisten omaisuudeksi ja kauppasuh-
teitamme on uhattu toisiin maihin
nähden.
On todella canadalaisten kunniak-
si se,- että jatkuvasti lisääntyvä
määrä heistä näkee tämän savuver-
hon lapi antaen aktiivisen taistelu-
haasteen suurpääomalle ja hallituk-
Paasio puolsi
ydinaseetonta
vyöhykettä
Berliini. — Ydinaseetonta vyöhy-
kettä, joka käs.fäis; molemmat Sak-
sat ja ulottuisi m yön Pohjoismai-
hin, puolsi Suomen pääministeri
Rafael Paasio suurelle itäsak-
salarselle lehdelle Neues Deutsc-
hlandille antamassaan haastattelus-
sa, joka julkaistiin viime lauantaina, j
— Jokainen ydinaseeton alue on i
selle, mitkä levittävät sellaista tap-
piomielistä käsityskantaa, että me
olemme olemassa vain rajan etelä-
puolella olevan jättiläisen hyväntah-
toisuuden ansiosta. ;
Edessä olevat suurtaistelut.Cana-
dan yhtenäisyyden puolesta ovat
ratkaisevia taisteluja. Tässä mieles-
sä on karsittava pois rippeetkin dis-
kriminatiosta ja ei-tasa-arvoisuudes-
ui, joiden perustana on ranskalai-
sen ja englantilaisen Canadan tais-
telujen historialliset perinteet.
Nykyajan Canadassa ei ole tila(v
ei-tasa-arvoisuudelie maan kandi 1
peruskansan, ranskankielisen ja
englantilaisen Canadan välillä.
Ranskalaisella ja englantilaisella
Canadalla täytyy olla täydet kan-
salliset oikeudet, joita rajoittaa
vain yhteiset sopimukset keskushal-
lituksen toiminnan suhteen. On jää-
nyt kauaksi menneisyyteen se aika,
jolloin -olosuhteita voidaan pakotta-
malla määritellä, sillä mikä tahan-
sa yritys pakkotoimenpiteiden käyt-
tämiseksi vaarantaisi Canadan yh-
tenäisyyttä ja itsenäisyyttä.
Canadan työtätekevät hyötyvät
siitä jos yhteiskuntaelämästä poiste-
taan ei-tasa-arvoisuudet. Kaikkien
työtätekevien elintaso kärsii kun
suurpääoma voi käyttää taloudellis-
ta syrjintää jossakin, ja siinä he
ovat onnistuneet pitkän aikaa rans-
kalaisessa Canadassa. Ranskalaisen
Canadan työläisten urhea taistelu
on nyt muuttamassa tätä tilannetta
Canadan kaikkien työläisten yhtei-
seksi eduksi.
UE:n (SähkötyÖläisten union) 27.
edustajakokous auttoi osaltaan asiaa
) hyväksymällä päätöslauselman, mis-
sä vaad taan tunnustusta Canadan
Kahden kansan perusolemukselle.
Me ilmaisemme vakaumuksen, että
Canadan perustuslain avulla, mikä
perustuu kahden kansan periaatteen
tunnustamiseen, koko kansamme
edut voivat yhdistyä, taaten nopean
taloudellisen kehityksen ja maam-
me itsenäisyyden. .
Me uskomme, että UE on ollut
rakentavana voimana maassamme
omaksuessaan päättävän kannan
Me olemme rohkaisseet ja pro
vosqineet keskustelua uniossamme,
ja koko työväenliikkeessä näistä
asioista; Mielihyvin voimme nyt to-
deta, että toisin kuin: muutama vuo-
si sitten, jolloin näistä asioista pu'
hujia oli suhteellisen vähän, nyt
meitä on paljon. -
Olkoon Canada-päivä 1966 ilmai-
suna siitä tosiasiasta, että me ole.ni-
>me päämäärän omaava kansa, ja
että puhe tästä päämäärästä kuuluu
-.voimakkaastfja selvästi; Taisteltaes-
sa suunnan muuttamiseksi ulkomaa-
laisten omaisuussuhteiden tiimoil\
ta, me -kunnioitamme niitä esirai-
vaaja-canadalaisia joiden tavoittee-
na oli voimakas ja itsenäinen Ca-
nada. Taistelussa epäoikeudenmu-
kaisuuden ja ei-tasa-arvoisuuden
poistamiseksi Canadassa, me raken-
namme Canadan kansan yhtenäi-
syyttä lujalle kallioperustalle, min-
kä pohjalla itsenäinen Canada tu-
lee kasvamaan ja vaurastumaan.
askel kohti rauhan vakiinnuttamista.
Siksi on myös Itä-Saksan ehdotus alu-
eesta, johon molemmat Saksat kuulu-
vat, tukemisen arvoinen, sanoi Paa-
sio lehden mukaan. Suomen ja Itä-
Saksar. välisillä suhteilla Paasio sa-
noi olevan paljon käyttämättömiä ke-
hitysmahdollisuuksia.
Pääministeri Rafael Paasio antoi
keskiviikkoni eduskunnalle halli-
tuksen vastauksen, jonka mukaan
äärioikeiston välikysymys oikeusmi-
nisterin A. Simosen kelpoisuuteen
nähden on kokonaan aiheeton. So-
sialidemokraattisten puolueen joh-
taja Rafael Paasio muodosti maa-
liskuussa suoritettujen eduskunta-
vaalien perusteella laajapohjaisen
kokoomushallituksen missä työväen
puolueiden edustajuin lisäksi on
myös' keskustapuolueen edustajat.
Hallituksen voimasuhteeet ovat:
Sosialidemokraattinen puolue 0
paikkaa SKDL 3, Sosialidemokraat-
tinen liitto 1 ja keskustapuolue .5
paikkaa.
min seuranneina kuin monet
muut canadalaislehdet, meille
on vakiintunut sellainenjcäsi-
tys, että Canadalla olisi nyt
kultainen aika päästä pitkän
tähtäimen ohjelmalla Neuvos-
toliiton hyväksi kauppatujtta-
vaksi, ja että siitä hyötyisi en-
nenkaikkea Canada ja Cana-
dan talouselämä.
Toivotaan, että tämä vierai-
lu auttaa osaltaan kehitystä tä-
hän suuntaan — kummanakin
maan suhteiden parantamiseen
ja elävöittämiseen niin että se
näkyy ennenkaikkea kaupan-
käynnin, ja muun vuorovaiku-
tuksen lisääntymisen muodos-
sa.
j kaikissa kysymyksissä mitkä koske-
vat Canadan erikoisolemusta, mihin
sisältyy kansallisuusoikeuksien tun-
nustaminen sekä taistelu - itsenäisyy-
teenne' ja sen palauttamisen puo-
lesta.
Norjassa toivotaan
myös ydinasee-
tonta vyöhykettä
Oslo. — .Presidentti Kekkonen
sai perjantaina vastaanottaa Nor-
jan ydinaseita vastustavalta Kam-
panjon mot atomvapenjärjestöltä
kirjeen, jossa presidenttiä kiite-
tään hänen ydinaseetonta Pohjo-
laa koskevasta aloitteestaan. Kir-
je kuuluu seuravasti:
"Ehdotuksen mukaisena ydin-
aseettomana vyöhykkeenä Pohjola
olisi tehokas jarru ydinaseiden le-
viämiselle ja ydinfysikaaliselle kil-
pavarustelulle.
Kampanjen mot atomvapenjärjes-
tö kiittää Teitä Teidän aloitteestan-
ne ja pitää erittäin myönteisenä,
että Suomen hallitus on ottanut hal-
litusohjelmaansa vaatimuksen Poh-
jolan ydinaseettomasta alueesta.
Yhteisin ponnistuksin voivat Poh-
joismaat murtaa kauhutasapainon
aikaansaaman tuhoisan varustautu-
miskierteen ja luoda paremmat
mahdollisuudet aktiiviselle rauhan-
politiikalle.'*
MHä USAn pistimet
lukevat Vietnamissa
Washington. — "Todellinen
hyökkääjä Kaakkois-Aasiassa on
Yhdysvallat", totesi amerikka-
lainen Alaskan osavaltioita edus-
tava demokraattisenaattori Er-
nest "Gruening puheessaan Yhdys- ;
valtain senaatissa. Senaattori
Grueningin lisäksi arvosteli myös
oregonilainen demokraattisenaat-
tori Wayne Morse ankarasti pre-
sidentti Johnsonin Vietnamin po-
litiikkaa.
Gruening totesi, että päästämällä
valloilleen julistamattoman sodan
Vietnamissa on USA rikkonut YK:n
peruskirjaa ja vuoden 1954 Gene-
ven sopimuksia vastaan. USA:n ny-
kyistä . Kaakkois-Aasian politiikkaa
"ei voida puolustaa millään", hän
lisäsi. Gruening pilkkasi hallituk-
sen esittämiä väitteitä, joiden mu-
kaan Saigonin hallitus olisi kutsu-
nut amerikkalaiset sotajoukot Etelä-
Vietnamiin.
"Olemme itse kutsuneet itsemme
sinne", lausui senaattori.
■.■—r Mitä amerikkalaisten pistimet
tukevat Vietnamissa kysyi Grue-
ning.. "Me emme tue vapautta em-
mekä pelasta ihmishenkiä, me tuem-
me diktatuuria, joka on valheelli-
nen ja turmeltunut."
Yhdysvallat laajentaa sotaa Kaak-
kois-Aasiassa ja lisää siellä asevoi-
miensa määrää lähtien siitä oletta-
muksesta, että täten saavutetaan
voitto, tähdensi Gruening. Presi-
dentti Johnson noudattaa samoja
huonoja neuvoja, jotka johtivat
presidentti Kennedyn Playa Gironin
fiaskoon. ,Me pommitamme Pohjois-
Vietnamia. olemme lähettäneet tu-
hansia merijalkaväen sotilaita, li-
säämme jatkuvasti asevoimiemme
määrää, mutta tämä ei ole tuottanut
minkäänlaista voittoa.
Senaattori Morse totesi puoles-
saan puheessaan, että amerikkalais-
ten Vietnam-joukkojen jatkuva li-
sääminen "ei koskaan johca rau
naan eikä luo edellytyksiä näiden
sotajoukkojen poisvetämiselle". Me
emme taistele ulkomaalaista hyök-
kääjää vastaan, vaan meistä alkaa
lulla miehitysvoimia."
Valtiovierailulla Neuvostoliitossa oleva Hanskan
presidentti Charles de Gaulle lopetti torstaina po-
liittiset keskustelut Neuvostoliiton valtiomiesten
kanssa. Ranskalaispiireistä ilmoitettiin, että tors-
taisessa tilaisuudessa, mikä oli kolmas poliittisia
asioita käsitellyt kokous, keskusteltiin useista kan-
sainvälisistä ongelmista — erikoisesti Euroopan tur-
vallisuudesta ja Kaakkois-Aasian. kysymyksistä
Kummankin osapuolen sanotaan hyväksyneen käsi-
tyskannan, että Vietnamin sota voidaan ratkaista
vain Geneven sopimuksen pohjalla. Kenraali de
Gaullen vierailun tuloksista julkaistaan yhteinen
kommunikea perjantaina, tiedoitettiin ranskalais-
piireistä torstaina.
ulien vierailu
Ranska suorittaa
ydinkokeita pian
Tyynellä merellä
Papete, Tahiti. — Ranska anta-
nee kahden vuorokauden kuluessa
viimeisen varoituksensa ennen Tyy-
nellä moreilä tapahtuvaa ydinräjäy-
tystään. ilmoittivat arvovaltaiset
lähteet Papeeteessa Tahitissa. Rä-
jäytys pannaan toimeen luultavasti
neljä päivää varoituksen jälkeen.
Koealue sijaitsee Mururoan atollin
luona Tahitin itäpuolelb.
Viikko sitten maanantaina saapui
Moskovaan viralliselle vierailulle
Ranskan presidentti Charles de Gaul-
le. Maailman lehdet arvioivat ken-
raali de Gaullen vierailun viime ai-
kojen yhdeksi kaikkein merkittävim-
mäksi taaphtumaksi.
Tämä on selitettävissä ennen kaik-
kea sillä, että tiettävästi Moskovassa
pohditaan kysymyksiä Euroopan tur-
vallisuudesta, sen maanosan turvalli-
suudesta, jossa on kaksi kertaa aloi-
tettu kaikkialle maapallolle levinnyt
tuhoisa sota. Tällaiselle pohdiskelulle
on olemassa suotuisat edelletykset.
Kansainvälisissä suhteissa on synty-
nyt omalaatuinen historiallinen tilanne
jonka vallitessa erilaisia yhteiskunta-
järjestelmiä edustavat kaksi suurta
Euroopan valtiota, noudattavat uiko
politiikassaan monissa kysymyksissä
samaa suuntausta. Siinä eräs havain-
nollinen esimerkki realistisesta rauhal-
lisen rinnakkainolon politiikasta käy-
tännössä.
Kiistatonta on, että pääsyynä Eu-
roopassa tällä hetkellä vallitsevaan
kansainväliseen jännitykseen on Bon-
nin hallituksen noudattama ulkopoli-
tiikka. Juuri Bonnin politiikka eikä:
:uinkaan Saksan kahtijako, kuten
Länsi-Saksassa mielellään väitetään,
!uo kansainvälistä jännitystä ja hei
kentää Euroopan turvallisuutta. Vaa-
timus "Saksan palauttamisesta" ole-
mattomiin "vuoden 1937 rajoihin" kul-
kee Bonnin hallituksen lausunnosta
'öiseen. Täysin ymmärrettävää on,
että luopumatta suunnitelmista, jot-
ka tähtäävät Länsi-Saksan päästämi-
seen välillisesti tai välittömästi osalli
seksi ydinaseiden vavontaan, ei voida
ajatella minkäänlaista Euroopan tur-
vallisuuskysymyksen, ratkaisua.
Presidentti de Gaullen käsitykset
osoittavat, että Ranska on tietoinen
näiden vaihtoehtojen tärkeydestä. Pre-
sidentti de Gaulle on useaan ottee-
seen lausunut, että Oder-Neissen ra-
jalinja on lopullinen. Ranskan presi-
sidentti suhtautuu niin ikään jyrkän
kielteisesti NATOn monenkeskisten
ydinasevoimien perustamiseen.
Neuvostohallitus tukee kaikkia re-
hellisiä ja järkeviä ponnistuksia, jot-
ka tähtäävät lujan rauhan luomiseen
Eurooppaan. Neuvostoliitto tulee suh-
tautumaan myönteisesti Bonnin hal-
lituksen todelliseen rauhanaloitteeseen
jos se perustuu sodanjälkeiseen poliit-
tiseen todellisuuteen: Euroopassa on
kaksi Saksan valtiota, eikä siellä ole
ratkaisemattomia rajakysymyksiä.
. Ensimmäisen maailmansodan jäl-
keen kenraali Pershing, joka johti
amerikkalaisia tutkimusjoukkoja Eu-
roopassa, lähetti sotilaansa -takaisin
valtameren taakse jo vuonna 1919.
Toisen maailmansodan päättymisestä
on kulunut jo 21 vuotta ja 400,000
amerikkalaista sotilasta on yhä vie-
lä Euroopan mantereella. Länsi-Eu-.
raapassakin on jo monille selvää, et-
tä amerikkalaisten sotilaiden vuosi-
kymmeniä kestäneellä Euroopassa
oleskelulla vanhassa maailmassa ei
ole mitään perustetta. Länsi Saksaan
sijoittunut USAn 7. armeijja on itse-:
asiassa Bundesvvehrin selustatukena.
Yhdysvaltojen Vietnamissa käymä
likainen sota on monessa suhteessa
johtanut Länsi-Euroopan heräämiseen.
Senaattori James Fullbright, USAn
senaatin ulkoasiainkcmission . puheen-
johtaja on sanonut: "Oletan ,että
USAn nykyisellä roolilla Vietnamissa
on tietty suhde NATOssa vallitsevaan
kriisiin . . . Se on herättänyt euroop-
palaisten mielissä kysymyksen siitä,
mikä on pahempi — joutua USAn pe-
lastamaksi tai hylkäämäksi".
de Gaullen vaatimus amerikkalais-
ten joukkojen poistamisesta Ranskan
alueelta ei ole ilmeisesti suinkaan
viime kädessä juuri näiden käsitys-
ten sanelema.
Olisi väärin ajatella, että Neuvosto-
liiton ja Ranskan välillä vallitsee täy
dellinen yksimielisyys kaikissa kan-
sainvälisen politiikan kysymyksissä,
de Gaullen vierailu osoittaa kuiten-
kin, että rauhallisella yhteistyöllä
Euroopan turvallisuuden lujittamisek-
si on nykyisin täysin reaalit tulevai-
suuden näkymät.
- DMITRI GUDKOV.
PÄIVÄN PAKINA
PARHAITEN "TAPPELEVA" KALA?
Henkiriepu on kallis maan ma-
tosellekin. Siksi ei ole ihme eikä
mikään, että urheilukalastajan
ongen koukkuun tarttuvat kalat
tekevät parhaansa irti päästäk-
seen. Tämä __on kaikille urheilu-
eli sunnuntaikalastajille tuttu jut-
tu.
Erimielisyyttä saattaa kuitenkin
syntyä siitä, mikä sisävesien ca-
nadalaiskaloista on "paras tappe-
lija". Joidenkin mielestä on "mos-
ki" tässä suhteessa vesien kunin-
gas kuten on moosi eli hirvi met-
siemme kuningas. Toiset pitävät
etualalla järvi- tai muita lohia.
Jotkut ovat sitä mieltä, että esim.
soolaisien ystäviemme halveksu-
nut hauki panee pienen aikaa tö-
pinäksi ainakin yhtä hyvin kuin
mikä tahansa kala, vaikka son it-
sepuolustustappelu ei kestäkään
pitkää aikaa.
Mutta huolimatta siitä, mitä
mieltä olemme "urheUukalojen'
tappelukyvyistä, yksimielisiä olta-
neen siitä, että bass-kalat ovat ko-
koisiin ja painoisiinsa verraten
sitkeitä, nopeita ja voimakkaita
vastaanpanijoita.
Kala- ja kalastusasiain erikois-
tuntijana tunnettu tri James A.
Honshall on bass-kalasta puhuen
kirjoittanut:
"Se sieppaa keinotekoisen kär-
pässyötin yhtä hyvin kuin lohi tai
järvilohi samanlaisissa olosuhteis-
sa; se käy kiinni elävään syötti-
kalaan tai muuhun elävään syöt-
tiin kaikissa olosuhteissa, mitkä
ovat otolliset mille tahansa muul-
le kalastukselle. Minä pitäneitä
(bass-kalaa) kokoonsa ja painoon-
sa verraten kaikkein parhaiten
tappelevana kalana. Kuninkaalli-
> sen lohen ja mahtavan järvilohen
on tässä suhteessa annettava kun-
niapaikan samankokoiselle 'black
bussille".
Näin tri Henshal bass-kalasta.
Yksi syy, miksi bass-kalasta tuli
tämänpäiväisen jutustelun aihe
löytyy siitä lähes viikon kestä-
neestä helletilanteesta, jolloin
.lämpömittarien elohopeat ovat
täällä pohjolassakin pysytelleet
90 asteen (F) paikkeilla ja toisi-
naan vähän ylikin siitä (yli 30
astetta C).
Sellainen lämpötilanne sai kaik-
ki "kalastuskärpäsen pureman"
kokeneet miehet ja naiset unek-
sumaan kesäisestä~~kalamatkasta
jonkun vilpoisen järven rauhalli-
seen iahden sopukkaan tai niemen
poukamaan.
Hyvä puoli tässä on vielä se,
että vaikka meillä itse kullakin
on omia esteitämme kalamatko-
jenkin järjestämisen kohdalta, mi-
kään mahti maailmassa ei saa kui-
tenkaan estetyksi meitä "uneksu-
masta" sellaisista piristävistä rei-
suista ja niistä suurista syvyyksien
hirmuista. '
Mahdollisesti joillakin "kiireel-
lisemmin" toimineille kalastaja-ka-
vereilla oli jo tilaisuus viime lau-
antaina ja sunnuntaina narrata
bass-kaloja: ja syodäkin tätä to-
della hyvämakuista herkkua.
Mahdollisesti ön enemmän mei-
tä muita, joilla ei sellaista tilai-
suutta ole vielä ollut. Mutta nyt
tulevan "pitkän viikonvaihteen ai-
kana voi m ei Ue Matti-Myöhäisille-
kin tulla tilaisuus päästä bass-ka-
laan joko päiväksi tai. kahdeksi.
Toivossa on ainakin hyvä .elää.
Meille kerrotaan, että niin
"musta" bassi kuin "suurisuu"
passikin käyvät vihaisemmin onki-
syöttiin silloin kun veden lämpö
on 65-^70 astetta. Toisin sanoen,
isoissa järvissävbassit ovat vielä
_rantavesillä, mistä niitä on muka-
va narrata heittopelien avulla. Pie-
nemmissä taitavat päHukset jo olla
hieman syvemmällä.
Me puolestamme suosittelemme
Canada-päivän juhlinnan yhtey-
dessä myös bass-kalastusta kaikil-
le niille, jotka haluavat rentoutua
ja levätä luonnon helmassa — ja
päästä samalla kertaa pahimmas-
ta kalastuskuumeesta.
Kalastuskuume onkin sellainen
vakava tauti ettei siitä parane il-
man hyviä lääkkeitä — kalastus-
matkalla käymistä.
Ja parannuttava on siitäkin tau-
dista kunnollisen juhlapäivän pit-
' kaksi viikonlopuksi heinä- ja elo-
kuun vaihteessa niin, että pääs-
tään kalastuskärpäsen puremasta
täysin parantuneina Port Arthurin
suurjuhlille,, missä meillä on to-
della arvokasta ja monipuolista
nähtävää ja kuultavaa.'
'—v Känsäkoura.