Sivu 2
Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12,1966
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS ,
Established Nov. 6, 1917 v
vapaus
(LIBERTY)
pOlTOÄ: W. eklund manaoer: £• SUKSI
Telephqn?: Office ai^d Edijorial «74-4264 •
Publlsbed tbrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapana
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St.'$est, .Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aodress:1 Box 69 ~ '",
Advertislng rates upon anplicatiön, translatlon free of charge,
Aufchorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment pf ppstage incash.
M,n„„0),h, CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadaasa: 1 vk. «9.00, 6 kk. $4.75:' USA:ssa 1 vk. $10.00, 0 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
~~ Yhteiset lipj^t
Presidentti Charles de Gaullen" Neuvot toliitto-vierailun alussa
kysyttiin julkisen-sanan palstoilla kautta maailman, että pääsevätkö
nämä kaksi eurooppalaista suurmaata yhieistjöhön?
Vastaus on nyt saatu, ja se oli odotusten mukaisesti myönteinen.
Vähää ennen kotimatkalle lähtöään (heinäk. 1 pnä) kenraali de
Gau_lje. piti Moskovan televisioaseman välityksellä neuvostokansalle
puheen, jonka yhteydessä hän sanoi, että "Neuvostoliitto ja Ranska
voiyat kulkea käsi kädessä". Edellisenä päivänä, eli torstaina julkais-
tussa yhteisessä lausunnossa selitettiin, että Ranska ja Neuvostoliitto
tulevat olemaan yhteistyössä Euroopan rauhan turvaaminen hyväksi.
Lausunnosta ilmenee, että Ranskan ja Neuvostoliiton välille on aiko-
mus kehittää suurempaa kaupankäyntiä ja järjestää enemmän yhteis-
toimintaa tieteen ja ^ alalla. Moskovan ja Pariisin välille järjes-
tetään suora yhteys eli "kuuma linja" kiireellisten suurkysymysten
pikaista käsittelyä varten. Yhteisessä julkilausumassa selitetään, että
kummatkin osapuolet ovat Vietnamin sqdan lopettamisen kannalla v.
1954 tehdyn Geneven sopimuksen pohjalla. • '
— Miltei kaikkien länsivaltojen valtiopäämiehet ja pääministerit
ovat viime aikoina puhuneet parempien ja läheisempien suhteiden
luomisesta Itä-Euroopan valtioiden kanssa, kirjoitti asiasta Suomen
yhden hallituspuolueen, SKDLn äänenkannattaja, Kansan Uutiset,
viime lauantaina ja selitti: Useissa tapauksissa puheet ovat jääneet
puheiksi, joita ei ole teoin vahvistettu. Itsenäistä politiikkaa harjoit-
tavan Ranskan valtionpäämies meni kaikkia muita pitemmälle: hän
saapui Neuvostoliittoon, kävi maan johtohenkilöiden kanssa laajoja
poliittisia keskusteluja ja ehdotti useita yhteistyökysymyksiä sisältä-
vää laajaa lähentymisohjelmaa Ranskan ja Neuvostoliiton välille.
Kysymyksessä on erään mantereemme suurvallan valtionpäämies. Ei
sen vuoksi ole ihme, että vierailua nimitettiin vuosikymmenen vierai-
luksi, tai niin kuin eräissä länsimaisissa arvioinneissa kenties hieman
liioitellenkin tehtiin, tärkeimmäksi tapahtumaksi toisen maailmanso-
dan päättymisen jälkeen.
Nyt vierailua Voisi tarkastella kokonaisuudessaan sen tulosten
perusteella. Jos pääpaino pannaan Ranskan valtionpäämiehen ja Neu-
vostoliiton väestön tapaamiselle, niin vierailun voidaan sanoa ylittä-
neen kaikki odotukset. Vieraan ystävällinen suhde Venäjän kansaan,
hänen puheensa yhteisestä taisleluveljeydestä toisen maailmansodan
aikana sekä historian Ranskalle ja Neuvostoliitolle maanosamme asi-
oissa antamista yhteisistä tehtävistä löysivät laajaa kaikupohjaa Neu-
vostoliiton väestön keskuudessa, ja Ranskan valtionpäämiestä terveh-
tivät miljoonat neuvostokansalaiset osoittivat puolestaan käyttäytymi-
sellään, että he tykevat kaikin voimin kahden suurvallan yhteistyöt^
maanosamme ja maailmanrauhan hyväksi, - .
-Juhlapuheita ja ulkonaisia muodollisuuksia tärkeämpiä ovat luon-
nollisesti poliittisten neuvottelujen tulokset. Ranskalais-neuvostoliitto-
lainen julkilausuma osoittaa, että kaksi suurvaltaa voi löytää yhteisen
linjan monissa aikakautemme keskeimmissä kysymyksissä. Ne ovat
yhtä mieltä siitä, että Vietnamin kysymys on ratkaistava ilman se-
kaantumista ulkoapäin. Ne ovat sitä mieltä, että Euroopan tilanteen
ratkaisemiseksi ja tarvittavien sopimusten aikaansaamiseksi on luota-
va uusi ilmapiiri mantereen valtioiden välille, ja etti Euroopan kysy-
myksen ratkaisu on tapahduttava eurooppalaisissa puitteissa. Ne ovat
samaa mieltä YK:ta ja aseidenriisuntaa koskevissa kysymyksissä. Ne
ovat päättäneet aloittaa säännölliset konsultaatiot Euroopan ja koko
kansainvälisen politiikan ongelmia koskevissa kysymyksissä. Ja vih-
doin, ne ovat sopineet laajasta yhteistoiminnasta talouden, tieteen,
kulttuurin ja avaruudentutkimisen alalla.
Voisiko neuvotteluilta odottaa enempää? Ei, jos pysyttiin tosi-
asioiden vankalla pohjalla. Ranskalais-neuvostoliittolainen lähentymi-
nen, ja laaja yhteistoiminta ovat asiakirjojen valossa tosiasia, uusi
painava tekijä kansainvälisessä politiikassa. Ne ovat rauhanomaisen
rinnäkkainolon politiikan mahdollisuuksien uusi havainnollinen esi-
merkki.
Todettakoon myös, että Ranskan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta
ei merkitse uuden, muita Euroopan Vakioita Vastaan suuntautuvan
liittoutuman syntymistä, ei Ranskan ja Neuvostoliiton allianssia, josta
eräillä tahoilla on ivaillen puhuttu Päinvastoin julkilausuma edellyt-
tää toimenpiteitä jännityksen lieventämiseksi ja Euroopan turvalli-
suuden takaamiseksi kaikilta valtioilta, niin suurilta kuin pieniltäkin.
Ranskalais-neuvostoliittolaisct ystävyyssuhteet voivat antaa perusta-
vaa laatua olevan panoksen ilmapiirin parantamiselle Euroopassa.
Tässäkin mielessä juuri päättynyt ja laajaa kansainvälistä huomiota
herättänyt onnistunut vierailu heijasti uusia näköaloja, jotka ovat ke-
hittymässä tämän päivän Euroopassa, jonka ranskalais-neuvostoliitto-
laisen julkilausuman sanojen mukaan "täytyy vielä enemmän ilmen-
tää perinteellistä osuuttaan sivistyksen kehtona ja yhtyneenä- toimia
edistyksen ja rauhan hyväksi koko maailmassa". .
Kilpahevosia maidon asemesta
Kun nälkäiset pariisilaiset valittivat kuningas Ludwig XVI aika-
na, ettei heillä olcedes leipää, niin heille sanottiin ylimielisesti, että
''syökää kakkua".
Kun etelä öntariolaiset maitofarmarit ovat nyt pyytäneet hallituk-
selta 30 sentin tukirahaa sadasta paunasta maitoa, mistä heille mak-
setaan vain §4.00 (josta heidän täytyy, maksaa ajopaikaksi 30 senttiä
sadalta paunalta) näitä farmareita uhattiin sakkorangaistuksilla jos
heidän mielenosoituksensa hidastuttaa viikonvaihteen aikana' "turistv-
lfikennettä" maanteillä. Mutta nyt on paljastanut, että monimiljo-
nääri E. P. Taylor ja muutamat muut "silmanteksvät" ovat saaneet
valtion avustusta lähes $20,000 — rotuhevosttn kasvattamiseksi!
Vastauksena Ken Brydenin (NDP, Woodbine) kysymykseen, maa-
kunnan pääministeri Robarts tiedoitti viikon lopulla lainlaatijakun-
nan istunnolle, että 157:lle nevpsenkasvattajalle annettiin viime vuon-
na maakunnan avustusta yhteensä $43,000, mutta 16:sta hevosen kas-
vattajalle, joista monimiljonääri mr. Taylor Ön yksi, meni siitä avus-
tusmäärästä leijonan osuus, eli $19,515.
Mahdollisesti valtiovallan täytyy avustaa monimiljonäärejä rotu-
hevosten kasvattamisessa, että heille saadaan kunnon kilpa-ajokonejä.
Mutta jos sellaiseen tarkoitukseen riittää yhteiskunnan varoja, niin
luulisi sitä Silloin riittävän vähän rahaa maitofarmareillckin, jotka
joutuvat "tehdaskäyttöä" varten tuottamaan maitoa vajaan $4.00
hinnasta sata paunaa!
Vietnam tänään:
Johtaako eskalaatio
III maailmansotaan?
Itsephitaiset tietäjät väistävät, etä USA «n jo tehnyt päätöksen nos-
taa Etelä-Vietnamissa olevien joukkojensa määrän tämän vuoden lop-
puun mennessä 400,000 mieheen. Nykyään on amerikkalaisia sotilaita
Vietnamissa noin 30Q,0v0.
Todistuksena siitä, että USA ^k<M> laajentaa hyökkäyB^imintaansa
kaikHla mahdolUsjlla ffrtamlUa, ovat äskettäin aloitetut pommitukset,
jotka ovat ulottuneet yain 5 km päöh^ ^aqoin keskustasta ja f|ainhon-
8ip kjujj^klflluefil^e.
Canberrassa pidetyssä Kaakkois-Aasian sotilasliltoji (SEATQn ko-
kouksessa oii pääasiana USAn kannajta painostaa sen liittolaisia otjta-
maan nykyistä tehokkaammin peaa y SAn Qotaao. Tähän vUttaa mm. Eng-
lannin ulkominiHteri Michael Stewartln Canberrassa antama lausunto,
jonka mukaan Englanti "'voi lähettiä joukkojaan Vietnamiin".
USA on astumassa eskalaatiossaan sen rajan rtC Jonka tuoUapuolen
'.'kunniallisen" vetäytymisen mahdollisuutta ei enää ole. Presidentti John*
sonin politiikka on tällä kohden niin hämärää n$nen omille maamiehil-
leenkin, että republikaaniset kongressljohtajat Everett Dirksen j* Gejald
Ford ennen juhannustajärjestämässään lehdistöUlaisuudes^a vakavasti
tiedustelivat presidentin aikeita.
USAn edustajainhuoneen asian-
omainen veliokunta on hyväksynyt
heinäkuun L päivänä alkavalle bud-
jettivuodelle 58,610 mUJQonan dol-
larin ennätysmäisen fiuolustusbud-
jetiji Vietnamin sotaa, varten,. Valio-
kunta toteaa mietinnössään, että
kenties tämäkään ei riitä vaan tar-
vitaan lisäbudjetti kuten tänäkin
vuonna, jollpin Vietnamin sotaan
myönnettiin 11 miljardia dollaria
Usäb.udjetin puitteissa. Valkoinen
talo, qn kuitenkin kieltäytynyt kom-
mentoimasta ennätyssummaa ja vah
yistaamsta väittämiä, joiden mu-
kaan, USA valmistautuu Laajenta-
maan Pohjois-Vietnamiin suuntau-
tuneita pommituksiaan.
HAALISTUVA "SUURI
YHTEISKUNTA"
Vietnamin sota on jo pitkät ajat
ollut hallitseva aihe USAn lehdis-
tössä: etusivujen suurimmat uutis-
otsikot koskevat sitä ja sisäsivuilla
julkaistavat kommentit käsittelevät
tämän sodan eri puolia, alkaen so-
dan aiheutamista kotimaisista on-
gelmista ja päätyen pondintaan
"suuresta sodasta" Kiinan kanssa.
Kiinan ydinpommituksen "uhan"
sanottiin olleen SEATOn kokouksen
pääaiheita — siitä huolimatta, että
asiantuntijat ovat todenneet Kiinan
ydinräjäytyksistä vielä olevan vuo-
sien matka käyttökelpoiseen ydin-
pommiin; Niin ikään on väitetty US-
An tietävän Kiinan ydinkeskuksen
sijaintipaikan, joka on "helposti tu-
hottavissa".
USAn kotinäyttämöllä alkaa Viet-
namin sota yhä enemmän olla muu-
takin kuin kaukana pelattu näytel-
mä, yhä useammista perheistä on
asevelvollisia suuren meren takana
ja yhä enemmän tuntuu sotameno-
jen vaikutus rakentamisen ja sosiaa-
listen olojen parantamisen, hidastu-
misena. "Sota köyhyyttä vastaan";
koulutusmäärärahojen kasvu ja mo-
net yleiset rakennustyöt ovat pysäh-
tyneet tai käpristyneet määräraho-
jen puutteesta. Johnsonin lupaama
"suuri yhteiskunta" on haalistunut
paperille -r- sota peittää kaiken al-
leen..
GALLUPIEN ORJA — JOHNSON
Viimeisissä mielipidetiedusteluis-
sa on ensi kerran sitten pommitus-
ten aloittamisen helmikuussa 1965
todettavissa presidentin suosion
laskua. Vain 46% vastaajista hyväk-
syi "tavan, jolla Johnson hoitaa teh-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
-Tl»
Fanny Suominen, Waters Tovvn-
ship, täyttää perjantaina, heinäkuun
15 päivänä 70 vuotta.
Joel Niemi, CobaJt, Ont., täyttää
keskiviikkona, heinäkuun 13 pnä
77 vuotta.
Aino Hendrickson, Vancouver,
B.C., täyttää heinäkuun 18 pnä .63
vuotta. ,'.. ■ -." - .'
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
AVULIAS POLIISI
Philadelphialainen liikennepo-
liisi John Gunning iörmäsi mie-
heen, joka yritti irroittaa raskas-
ta akkua pysäköidystä autosta;
äskettäin yli 30 (C) asteen kuu-
muudessa Philädephiassa. ,
— Kuumaa työtä, vai kuinka? hän
kysyi ystävällisesti..
— Ori tosiaan, vastasi mies.
. — Tarvitsetteko apua, tarjoutui
poliisi. '.- ■
— Kiitos en, yritän vain saada
tämän akun irti, että voisin viedä
sen ladattavaksi.
Liikennepoliisi Gunning oli het-
ken hiljaa ja sitten lausui tyr-
määvät sanat:—Teidän oligj pa-
rasta tilliä kanssani, tämä sattuu
olemaan minun autoni.
Mies asetettiin syytteeseen mur-
rosta, varkaudesta ja vai
tavaran vastaanotosta.
täväänsä". Vastaava hyväksyjien
määrä.oli viime tammikuussa 63%.
Lukuja voidaan kuitenkin tulkita
monella tavalla ja presidentti John-
son tulkitsee asian siten, että arvos-
telu kohdistuu USAn hitauteen ja
aUia arvaamattomuuteen. Kaikki
tarkkailijatkaan eivät katso lukujen
ilmaisevan "haukkojen" ja "kyyh-
kysten', sotaintoilijäin ja rauhan-
baluisten, suhdetta.
Johnsonin riippuvuutta mielipide-
tiedusteluista on tässä yhteydessä
fnyq? arvosteltu: Politiikkaa ei pidä
tehdä mielipidetiedustelujen pulssi-
lyöntien makaan ja perspektiivien
ja vaihtoehtojen on oltava selviä.
Johnson 011 kuitenkin presidenttinä-
kin toiminut kuin kongressiiyhraän
neuvottelija ja taivutteli ja tähtäi-
messään vain lähitulevaisuus. Hänen
taipumuksensa, kirjoittaa englanti-
laisen New Statesmanin kommen-
toija, viittaavat lainsäädännölliseen
manipulaattoriin — "hänestä tulisi
hyvä pääministeri ja mätä kunin-
gas", Andre Kopkind sanoo. Kuu-
luisa amerikkalainen Walter Lipp-
mann näyttää hänkin jo heittäneen
toiveet toisenlaisesta hallinnosta ja
koettaa Newsweekissä osoittaa sa-
nansa Amerikan kansalle selittäes-
sään, että kysymys tällä m?ailman-
ajalla on joko alistumisesta eilisen
päivän stereotyyppiselle ajattelulle
tai sen voittamisesta. "Emme voi pa-
kottaa tahtoamme edes niin pienes-
sä maassa kuin Vietnam", hän sa-
noo todetessaan, että sissitaktiikka
pystyy pitämään pintansa teknisesti
voimakkaampia armeijoita vastaan.
USAn PULMA — KIINA
USAn senaatin ulkoasiainvalio-
kunnan joitakin aikoja sitten toi-
meenpanemissa Vietnamin, sotaan
liittyvissä kulusteluissa todettiin
itse asiassa, että USAn mahdolli-
suudet voittoon onnellisimmassakin
tapauksessa ovat jokseenkin vähäi-
set elleivät suorastaan olemattomat.
"Sillanpäätaktiikka", joidenkin hy-
vin puolustettujen ja rannikolla si-
jaitsevien tukikohtien pitäminen ja
säilyttäminen katsottiin näissä neu-
vonpidoissa lähes ainoaksi kestäväk-
si keinoksi ylläpitää jalansija Viet-
namin alueella.
Myös Kiinasta on keskusteltu
Pentagonissa ja sen ulkopuolella.
Robert Kennedy, joka äskettäin ke-
räsi pisteitä Etelä-Afrikka-matkal-
laan, on "klaaninsa" avulla pannut
alulle keskustelun siitä, eikö USAn
tulisi tarkistaa suhtautumistaan Kii-
naan ja lakata vastustamasta sen
pääsyä YKn jäseneksi. Jos Kiinalle
taattaisiin sille kuuluva paikka YK-
ssa, se pysyisi aisoissa eikä "uh-
kaisi" Kaakkois-Aasiaa ja USAta,
näin päättelevät Kiinan YK-jäse-
nyyden puolustajat, joita on jo 57%
Heitä pelottaa myös mahdollisuus
eskalaation; ulottumisesta KMgan
alueelle. Se merkitsisi kolmatta
maailmansptaa. Kiinalla ja Neuvos-
toliitolla or. keskenään avunanto-
sopimus, joka silloin astuisi täytän-
töön.
TYÖVÄENHALLITUS
ASEKAUPPIAANA
L a b o u r-Englannin "Vietnamin
yänkeus' on päivä päivältä käynyt
yhä selvemmäksi. Se, että Englan-
nin ulkoministeri sanoo maansa
mahdollisesti lähettävän joukkoja
Vietnamiin osoittaa jo sellaisenaan,
miten voimakkailla kahleilla Eng-
lanti, sen talouselämä ja labour-
puolue on kytketty USA.han. Näi-
hin asti on tässä yhteydessä viitattu
Englannin luomaan Malesian keino-
valtioon, jeka varjelee Englannin
intressejä Kaakkois-Aasiassa. On
katsottu, että Englanti "maksaa"
USAn Malesialle antamasta siunauk-
sesta tukemalla vuorostaan USAn
Vietnamin politiikkaa. Nyt kun In-
donesia solmeilee antaumuksella
suhteita Malesiaan ja uhka tällä
suunnalla on väistynyt, ei Malesian
enää pitäisi entisellä tavalla sitoa
Englannin käsiä. Mutta pelissä on
myös Englannin punta jonka säästy-
misestä devalvoinnilta osakiitos lan-
keaa USAUe.Osa Vietnamin "boo-
mia" on myös siirtynyt Englannille,
Juuri ennen juhannusta keitoi Dai-
ly Mail Englannin saaneen suuren
raketti- ja pommitilauksen USAsta
— täten saadulla valuutalla makse-
taan Englannin USAsta tilaamat
F-lll-koneet. Kaupan tarkoituksena
on parantaa Englannin valuuttati-
lannetta — ja samalla taata sen tuki
Vietnamin sodalle. Se osa, jota työ-
väenhallitus tässä on näytellyt
psoittaa todeksi ennustelut, joiden
mukaan Harold VVilsonista on tulos-
sa "Englannin paras konservatiivi-
nen" pääministeri.
SISÄLLISSOTA SISÄLLIS-
SODAN SIS ALLA
Päänäyttämöllä Vietnamissa on
tilanteessa tapahtunut muutamien
viime kuukausien aikana merkittä-
vä muutos budhalaisten liikehtimi-
sen saatua "sisällissodan luonteen"
— toisen sisällissodan keskellä!
Vietnamissa ei kuulemma enää ole
vapautettuja ja vapauttamattomia
alueita, vaan vapautettuja j«, puolik-
si vapautettuja. Viimeksimainituilla
tarkoitetaan mm. Saigonia, Hueta ja
muita kaupunkeja, joita on totuttu
pitämään amerikkalaisten asetta-
man marionetlihallitsijan, tätä ny-
kyä hän?n nimensä Ngujen Cao Ky,
alueena. Etelä-Vietnamin armeija,
jonka vahvuus liikkuu puolen mil-
joonan tienoilla ja jonka "syntype-
räisyytensä" ansiosta pitäisi olla
paljon tehokkaampi tekijä - kuin
300,000 amerikkalaista, on taistelu-
haluton ja epäluotettava. Väitetään
että sen riveissä on jopa 40% Viet-
kongin edurtajia. Amerikkalaiset ja
marionettiarmeija eivät ole tekni-
sestä ylivoimastaan huolimatta on-
nistuneet saavuttamaan voitto-otet-
ta. On väitetty, että tähän vaaditaan
kymmenkertainen ylivoima sissei-
n softfdfnnotÄ
601DWAT|RIN VftTölTlÄMA"
NY Tun^ huoUss^ liälto
New York. — Yhdymralt^in nyt
noudattama Vietnamin politiikka
on periaatteessa sama, jpta se-
naattori Goldwater vuoden 1964
presidentinvaalikampanjassa eh-
dotti, ja jota presidentti Johnson
silloin arvosteli; kirjoitti New.
York Time*.
— Presidentti JobnsonUL* ei ole
«yyta; ihn^l^, jos an|e^llä$aM
set, englantilaiset, ranskalaiset ja
mQAet muut pvaj huoIk^saan> s)Uä
sota oh saanut nodea paha-
enteisen suunnan, sanottiin leh-
dessä.
Lehti jatkoi: —■ Sodan luonne
on muuttunut presidentti John-
sonin päätettyä pommittaa Ha-
phongin Iähei#iä dj^ajrastoja,
Itse asiassa kaikki Yhdysvalloissa
ja munalla ovat myöntäneet muu-
hiri verrattuna. Sissien lukumäärä
on vaiksasti arvioitavissa — on pu-
huttu 100,600 ja 200,000 miehestä.
Kymmenkertaiseen ylivoimaan tar-
vittaisiin ilmeisesti vielä paljon run
saampaa amerikkalaispanosta -kuin
mitä nyt kaavaillaan.. Tämäkin tie
on epävarma. Monet amerikkalaiset
asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei
Vietnamin maastossa sissejä vas-
taan taistellessa ylimalkaan ple mi-
tään vo;ton keinoja.
Se mitä amerikkalaiset parhaim-
massa tapauksessa voivat aikaansaa-
da —ja ovat jo saaneet — on koko-
naisen kansan murhaaminen.
SODAN HINTA JA VIETKONG
On kysytty ja kysytään, kannat-
taako Vietnamin kansan taistella
tällä hinnalla. Vastausta p:tää ha-
kea Etelä-Vietnamista ja eteläviet-
namilaisilta. Ei Moskovasta, Pekin-
gistä — eikä edes Hanoista. Etelä-
Vietnamin sotaa käydään sellaisissa
olosuhteissa, ettei sellaista ulkopuo-
lista voimaa olekaan, joka- pystyy
komentamaan sissejä sen enempää
rauhaan kuin sotimaankaan. Heidän
valintansa on ollut USAn hyökkäyk-
sen vastustaminen ja kiinnipitämi-
nen Geneven vuoden 1954 Indokii-
nan sopimuksesta. Se edellyttää
kaikkien vieraiden joukkojen pois-
tumista, tukikohtien purkamista ja
maan neutralisoimista. Kun USA
propagandassaan väittää kannatta-
vansa Geneven sopimusta, se pää-
sisi tähän päämäärään vain poista-
malla joukkonsa ja tukikohtansa.
Se, ettei se näin tee, osoittaa, ettei
USAn vakuutuksilla Geneven sopi-
muksen kannattamisesta ole mitään
arvoa. USA on myös ilmoittanut
(Johnsonin suuren "rauhanoffen-
siivin' aikoihin), että se on valmis
neuvottelemaan missä tahansa, mil-
loin tahansa ja kenen kanssa tahan-
sa. Kuitenkaan se ei halua neuvo-
tella ainoiden todellisten asianosais-
ten, Vietkongin ja budhalaisliik-
keen, kanssa. Kenraali Kyn lupaa-
mat syyskuun vaalit ovat nekin
vain showta: Etukäteen ilmoitetaan,
että ehdokkaiksi el saa asettaa Viet-
kongin edustajia eikä puolueetto-
muuden kannattajia, mikä sellaise-
naan sotii Geneven sopimuksen kir-
jainta vastaan.
Tällä tietämällä Vietnamin so-
ta siis jatkun ja laajenee. USA,
joka Vietnamissa on täysin vieras
ja ulkopuolinen, on päättänyt jat-
kaa uhkapolitiikkaansa, . Jonka
seurauksena saattaa olla kolmas
maailmanpalo. Näköalat etväjt o)e
ilahduttavia. — Hilkka Ahmala.
tojksen tapahtuneeni paitsi John*
sonin hallituksen edustajat. Näyt-
tää epäjohdonmukaiselta laajen-
taa sotaa kuten amerikkalaiset
ovat tehneet ja silti odottaa
Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin
ryhtyvän neuvottelemaan. '
lohien
tos on pahWpifiteeBt Biirtyiaitten
sodasK inka tajfk^ituksena 9^
kommunistisen Kiinan pitäminen
aisoissa sotaan, joka täjijää mel-
kein, yksinomaan Poh|pj%{v|btna
min Ja Vietkongip sotilaalliseen
voittamjsee.n. - .
HANOITA UHKAA MYÖ^ TULVA
HanoL-T Punainen joki Vietn«-
nussa uhjua tulvia yli äyräftteoi,
ja tämän uskotaan osaltaan yafr,-:
kattaneen Pohjois-Vietnamin hsl*
Utuksen päätökseen evaknqida
maan pääkaupunki HanoL
Aiemmin'pidettiin selvänä, että
määräys evakuoinnista annettiin
yksinomaan amerikkalaisten pom-
mitusten takia. Hanoin tyhjentymi-
sestä ilmoitettiin perjantaina.
Veden korkeus Punaisessa joessa
on noussut viime päivinä uhkaa-
vasti. Junnanin maakunnassa Kii-
nassa on satanut kaatamalla, ja
tämä on .'nostanut vedenpinnan
joessa paljon normaalia karkeam-
malle. .
Lauantaiaamuna levitettiin ynu>ä-
ri Hanoin tiedonantoa siitä, että
kaikkien on lähdettävä kaupungista
niitä lukuun ottamatta, jotka työs-
kentelevät elintärkeän tuotannon
palveluksessa tai osallistuvat kau-
pungin puolustukseen. Evakuoidut
kuljetettiin kuorma-autoilla määrä-
paikkoihin, jotka sijaitsevat 50 km
säteellä Hanoista. Virkamiehet kul-
kivat talosta taloon ja selittivät
asukkaille, miksi näiden oli lähdet-
tävä. Muutamassa päivässä Hanoi
on autio kaupunki, jossa tulee ole-
maan jäljellä neljäsosa sen tavalli-
sesta väestöstä. Myös diplomaatti-
edustustoille on ilmoitettu, että
niiden, tulisi vähentää henkilökun-
tansa minimiin.
HANOI EI LUOTA WILSONIIN
Hongkong. — Pohjoisvietnamilai-'
set ovat syyttäneet Englannin pää-
ministeri Harold VVilsonia "kroko-
diilinkyyneleiden vuodattamisesta"
amerikkalaisten pommitettua Ha-
noin ja Haiphongin ympäristöjä.
Wilson esitti valittelunsa" ja ir-
rotti hallituksensa asiasta amerik-
kalaisten ensimmäisten hyökkäyk-
siensien jälkeen viime viikolla
Hanoin virallisen päivälehden
Nhan Danin mukaan WiIsonin va-
littelu oli toimenpide, jolla hän vält-
ti englantilaisten ja koko maailman
hänen politiikkansa kohdistamaan
arvostelun.
Ilmeisesti on laskettu, ettei Pe- '
king puutu asiaan, samoin kuin
kaiken aikaa on uskottu, ettei
Moskova auttaisi Hanoita. Presi-
dentti Johnson näyttää uskovan,
että sota voidaan taistella ja voit-
taa yksinomaan Pohjois- ja Etelä-
Vietnamin sellaisten maiden ku-
ten Thaimaan avulla. Olisi surul-
listaYhdysvalloille ja maailmalle,
jos nämä laskelmat osoittautuisi-
vat vääriksi, kirjoitti New York
Times.
Maa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
KUMMALLISIA K AV E RUKSIA
"Eikä me olla veljehsiii
vaikka me ollaan kahden ..."
Näin voivat laulaa Saigonin so-
tilasjuntan päämies, kenraali Ngu-
yen Cao Ky — ja torontolaisen
Vapaa Sanan viime torstaisen toi-
mituskirjoituksen laatija.
Heinäsuovasta on helpompi löy-
tää nykyään neula kuin Canadan
julkisen elämän alalta sellaista sa-
nomalehteä, laitosta tai yksilöä,
joka kehtaa puolustaa sitä kun
Yhdysvaltain toimesta eskaloitiin
uudelleen sodankäyntiä, aloitta-
malla suurten asutuskeskusten
pommitus Pohjois-Vietnamissa.
Tosiasiassa Canadan työväenlii-
ke kokonaisuudessaan, kommu-
nisteista sosialisteihin ja ammatti-
yhdistysjohtajiin asti; lukematto-
man monet papit ja seurakunnat^
sekä vastuunalaiset poliitikot aina
pääministeri Lester B. Pearsonia
myöten, ovat joko tuominneet Ha-
noin ja Haiphongin pommituksen
tai esittäneet "valittelunsa" tapah-
tuman johdosta, mikä "ei rauhan-
asiaa auta", kuten esim. pääminis-
teri Pearson sanoi.
Yhdysvaltain "liittolaiset' aina
Britannian pääministeri Harold
Wilsonia myöten, puhumattakaan
nyt Ranskan presidentti Charles
de Gaullesta sekä Norjan ja Tans-
kan hallitusmiehistä, ovat sanou-
tuneet irti tästä jenkkien viimei-
simmästä mielettömyydestä.
Mutta — ja se on todella väli-
tetavaa, enemmän sääliä ja pa-
hoittelua kuin mitään muuta air
heuttava i— Toronton Vapaa Sana
voitti torstaisella toimituskirjoi-
tuksellaan jopa kenraali Kyn ja
hänen kaltaisensa intoilussa Yh-
dysvaltain sötavouhottelun puo-
lesta!
Uutistiedoissa kerrotaan, että
kenrali Ky oh saanut Yhdysval-
tain hyökkäysvoimille tekemis-
tään palveluksista muun lisäksi
palkkioksi suuren loisto-lentoko-
neen televisiovastaanottimineen,
baareineen, stereofneen ja -'kullat-.'
tuine avaimineen.
Mitä on saanut Vapaa Sana?'
Onko tullut kunnon murujakaan?
Vaikka Vapaa Sanan toimitus
sanoo nyt sokeasti uskovansa Yh-
dysvaltain sotavoimaan, me roh-
kenemme kuitenkin esittää, että
sen lehden lukijat leikkaisivat
viime torstaisen toimituskirjoi-
luksen pois ja liimaisivat sen hat-
tunsa vuoriin voidakseen tulevai-
suudessa verrata sitä tapahtumain
kulkuun. Vapauden lukijain hu-
viksi otamme vapauden poimia
parhaat helmet Vapaa Sanan mai-
nitusta toimituskirjoituksesta: :
— Kun Yhdysvaltain hallitus
on moneen otteeseen ilmoittanut
julkisesti olevansa erittäin halu-
kas minkälaisiin neuvotteluihin
hyvänsä (kaikkien muiden kanssa
paitsi ei Vietkongin kanssa, jota
vastaan se sotii — K) Vietnamin
sodan lopettamiseksi ja koska nä-
mä rauhanneuvottelutarjoukset
ovat Hanoin ja yleensä sen: ta^
kana olevien koramunistipiirien,
Moskovan ja Pekingin
kerta toisensa jälkeen ilman niuu-
ta torjuttu, kukaan täydellä jär-
jellä virustettu ihminen ei ihmet-
tele, vaikka USAn kärsivällisyys
alkaa loppua ja sodankäyntiä ale-
taan kiristämään. (Meitä ''täysjär-
kisten" ulkopuolella on ilmeisesti
legio — Canadan työväenliike ko-
konaisuudessaan, suuri määrä
pappeja sekä poliitikkoja aina
pääministeri Pearsonia myöten,
puhumattakaan nyt Suomen pää-
ministeristä, Rafael Paasiosta jne.
— K). >';:.:: i .
; Ja edelleen:
viimeisen naulan rauhanneuvotte-
lujen ruumisarkkuun, niin Viet-
namista voidaan odottaa tosiso* .
dan autisia.
Tummennukset ovat allekirjoit-
taneen — ja sitten vain pari vaa-,
timatopta reunahuomautusta. '
Kukaan ei epäile Yhdysvaltain
suuren ascmahdin hävitysmahdol-;
lisuuksia. Se voi mielettömyydes-,
.sään. tuhota vetypommeillaan eh-
kä koko maailman.
Mutta sittenkin näyttöä siltä,,
että yhdysvaltalaiset hyökkääjät-
eivä( koskaan voita sotaansa Viet-
namissa. Jokatapauksessa me epäi-v
lemnie sitä. Tärkeä tosiasia nimit-.
täin on, että maailmassa on muk
takin vMmia kuin USA.
Sanotaan että "tikulla silmään;
jökä vanhoja muistelevat". Yllä-:
esitetty sokea "usko" Yhdysval%
— Tämä ärtymys on sitäkin ym- -tain sotamahdin "kaikkivoipai-
märrettävämpää kun monet USAn
'ystävätkir.' (aina Harold biiso-
nia myöten — K) ovat alkaneet
sitä~p>stelemään Vietnamin poli-
; tiikan vuoksi.
"Myöskään ei ole mitään ih-
mettelemistä siinäkään, vaikkapa
Yhdysvallat tulisi lähiaikoina an-
tamaan vieläkin kovempia iskuja
Pohjois-Vietnamille, sillä jos ker-
ran kommunistit eivät suostu neu-
vottelemaan rauhasta, niin muuta
tietä ei ole kuin iskeä heitä niin
lujasti kuin mahdollista järkiinsä
palauttamiseksi. Eikä kenenkään
muuten tarvitse ajatella, etteikf
Yhdysvalloilla tule olemaan, kei-
noja rja voimavaroja, jolla sota
Vietnamissa voidaan kiristää täy-
teen tehoonsa, sillä nykyiset tais-
telut siellä ovat olleet vain 'ta-
vanomaisia' . . .
"Ja kun kommunistit lyövät
suuteen" palauttaa kuitenkin,
mieleemme nejjat noin 25 vuotta?
sitten, jolloin torontol.aisystäväm-
me rakastivat lausepartta, että*
saksalaiset painuvat ryssänraaalle.
kuin voi juustoon. r
Se oli myös siihen aikaan, jol-
loin rohkenimme esittää mielipi-
teen, että Natsi-Saksa häviää sit-
tenkin sotansa, ja jolloin Vapaa v
Sana uhosi meille, että jos Krem-
lin tiilet eivät sammu, siiloin me
(Vapaa Sana) uskomme Vapau-'
den muitakin juttuja.
Me epäilemme, ja toivomme
myös, että torontolaisten ystävi-
enun,e kaikista voitonlupauksista
huolimatta Yhdysvaltain imperia-
lismi on nyt Vietnamissa sellai-
sessa .sodassa, mistä ei kunnian,
kukko sille laula. Perästä kuuluu,
sanoo torventekijä.
— Känsäkoura. :
