SIÄ.
4 Vi»**
Sivu 2
Torstaina* elok, 25 p. — Thursday, Aug. 25, 1966
TT A Tl A TT O  Independent labor organ
■-, \ r\ Jp/V U w        of finnish canadians
,     < iliberty) Establlshed Nov. 6, 1917 .
editor: w. EKUUND MANAGER: e. suksi
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU 674-4264
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays ny Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada
,.v Mailing Address: Box 69
av -Ädvertiaing r&tes upon application, translatlon free of chaxge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
- CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00. 6 kk. $S9K
1 Vt 10.50» 6 kk. 6.75
LIEKEHTIVÄN SAAREN HISTORIAA
Työnpäivänä ISJob
lim^temis
natFttia, tän
Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, Yhdysvalloissa
ja sitäkin aikaisemmin Canadassa alkaneiden perinteiden
mukaisesti, Canadassa, kuten Yhdysvalloissakin, vietetään
syyskuun ensimmäisenä maanantaina Työnpäivää. Tämän
merkkipäivän kunniaksi on Jehtemme tämänpäiväinen nu-
mero omistettu kaikessa vaatimattomuudessaan erikoisesti
Työnpäivän juhlanumeroksi. Kiittäessämme avustajia, kir-
jeenvaihtajia ja ilmoituksia hankkineita asiamiehiä ja -nai-
sia, me toivomme ilmoittajille hyvää menestystä alallaan ja
■■: lukijakunnalle yleensä antoisia Ty önpäivä juhli a sekä virkis-
tävää lomahetkeä pitkän viikonvaihteen ansiosta.
Verrattuna moneen aikaisempaan Työnpäivään, nyt vie-
tetään tätä työväen juhlaa erittäin jännittyneessä tilan tees-
. .sa-joiin..kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Me uskomme
myösk.ifisjtä Työnpäiväjuhlissa ja paraateissa tullaan ilmaise-
maan niistä järjestyneen työväestön huolestuneisuuspa myös
ehdotuksia ja toivomuksia tilanteen parantamiseksi.
Canadassa tätä Työnpäivää odotellaan eräitten sitkeiden
lakkpjefr(Tilco Plastics Ltd:n lakko Peterboroughssa) ia tois-
..J^.lakkpjen (rautatietyöläistenkansallisen lakon) uhkan il-
'"rnspTirissä; vain kaksi tunnetuinta esimerkkiä mainitaksem-
me. $osiersia on, että poikkeuksellisen kauniista kesästä huo-
■.mistä miltei koko Canada on tänä vuonna saanut
tänä kesänä on ollut ehkä enemmän lakkoja kuin
milloinkaan ennen vastaavana aikana toisen maailmansodan
plS^tyrhisen jälkeen. Tämä sellaisenaan kuvaa paremmin
"/ktfto"fflfeään muu sitä kehnoa tilannetta, mikä on valtioval-
lan toimesta annettu kehittyä. Hinnat ovat kohonneet jat-
kuvasti .kohoamasta päästyä, kunnes on tultu tilanteeseen*:
missä työtätekevien ja muiden pientuloisten varat eivät enää
riitä f jokapäiväisen ravinnon ja asunnon hankkimiseen, pu-
humattakaan nyt mistään ylellisyyksistä.
. Paljon on vuodatettu Suuren rahan lehtien palstoilla kro-
kodiilin kyyneleitä siitä "inflaatiovaarasta" minkä työläisten
palkankorotukset muka aiheuttavat, vaikka lapsetkin tietä-
vät, että inflaatio — rahan arvon, aleneminen, eli tavaran
hintojen kohoaminen ^- on hiiren lailla nakertanut suuria
lovia työtätekevien tilipussiin, eli alentanut heidän palkka-
tulojensa ostovoimaa.
Työläiset eivät lakkoile "piruuksissaan'' eivätkä liioin
joidenkin "pahojen voimien" kiihoituksesta. Palkkaansa, työ-
oloihinsa ja yhteiskunnalliseen asemaansa tyytyväisiä työläi-
siä ei saada ajamallakaan lakkotaistelun tielle. Mutta kun
työläiset näkevät että satumaisia rikkauksia kerääntyy hei-
dän työnsä ansiosta joillekin upporikkaille yhtiöille ja yksi-
löille samalla kun heidän oma ostovoimansa heikkenee heik-
kenemästä päästyä, niin mikään mahti ei voi pitää heitä o-
saansa tyytyväisinä.
-"Juuri yhteiskunnallisessa elämässä vallitsevan epäoikeu-
deÄ9]Hk.^suus Ja vääryys pakottaa työläiset turvautumaan
''yiinftisjenä keinona" lakkotaisteluun tulojen korottämisek-.
si, sekä lomiensa ja eläkkeittensä parantamiseksi ja nyky-
aikariä'"myös työmahdollisuuksiensakin turvaamiseksi auto-
■matiseinnin uhatessa yhä suurempia työläisjoukkoja työttö-
myydellä.'
^vLiJ??V^lta tänä TvönPäivänä kiintyy huomio kansainvä-
hsaA^Snhitystilanteen pahenemiseen__ja se on Yhdysval-
taa ^eskaloitua sodankäyntiään Vietnamissa ^ pahentunut
peloittavammassa määrässä siitä missä olimme vuosi sitten
Ty^fcä^äjiä.
'TyShpäivän viettoon liittyy perinteellisesti suuret vä-
rikkäät paraatit ja vielä suuremmat joukkokokoukset, missä
puhutaan hetken polttavimmista kysymyksistä.
lJ;'Käsityksemme on, että syyskuun 5 päivänä vietettävissä
Työmäärän juhlissa kiinnitetään huomiota työläisten palk-
ka*iija>aiarihin oikeutettuihin vaatimuksiin sekä korotetaan
kansanjoukkojen rauhantahtoinen ääni Vietnamin sodan lo-
pettamisen puolesta.
Sanottakoon Työnpäiväjuhlissa, kuten rauhaarakastavat
Monien suomalaisten tiedot Kuu-
basta rajoittuvat enimmäkseen kou-
lussa saatuihin oppeihin. Tiedämme
Kolumbuksen nousseen maihin tuon
nimiselle saarelle lähes viisisataa
vuotta sitten ja sitä nimitetään Arne
rikan löydöksi. Mutta itse Kuubasta
tuskin tiedtään muuta kuin, että se
an eräs maailman suurimmista so-
kerin tuottajista ja siksi ansainnut
Sokerisaaren"   nimen. Äskettäin
Kuubassa vieraillut Suomen kansan-
edustaja Osmo Kock antaa seuraa-
via mätkahavaintöjaan tästä "Lie-
kehtivästä saaresta".-
MAANTIEDETTÄ
Kuuban tasavalta on todellinen
saarivaltio. Sen alue muodostuu
cahdesta suuresta saaresta: Kuuba
ja_Isla delPinos, mutta lisänä ~ön
1,600 pienempää saarta. Tasavallan
>inta-ala on 120,000 neliö-kilomet-
iä, joten se on pinta-alaltaan vain
colmasosa Suomea. Mutta siitä huo-
imatta etäisyydet Kuubassa ovat
nelkoiset. Pääsaarihan on 1,200 km.
)itkä, jostakin sen leveys vaihte-
ee 32—200 kilometriin.
Kuuba on myös suurin Karibian-
meren saarista. Ainoa maaraja sillä
m USA:n laivastotukikohtaa Gu-
intanamoa vastaan, mutta naapurit
sijaitsevat tuntuvan merimatkan
akana. Lähin on Haiti (77 km),
leksikon lähimpään osaan on 210
!<m. ja USA:n rannikolle Floridaan
180 km.
Saarella on kolme vuoristoa, mah-
.avin niistä Orienten maakunnassa
ijaitseva Sierra Maestra, jolla ko^
loaa Kuuban korkein huippu Tur-
juino 1,973 metrin korkeuteen. Jo-
r j ei ta
PUUTTEELLISTA
"HISTORIAA''
Luettuani Canadan Historiaseu-
ran julkaisun, jonka on toimittanut
Viilo Tuomenoksa, voinen sanoa,
3ttä jos Canadan suomalaisten his-
toria kirjoitetaan samassa suppeas-
sa muodossa, niin todellisuus on
iätä kaukana.
Tulin Canadaan 1905 ja olen ol-
ut mukana noissa yhteistoiminnois-
:a ja uskallan sanoa, että tuossa
julkaisussa sivuutetaan suomalais-
ien sosialistijärjeslö. joka nyt toi-
nii Suomalaisen Järjestön nimellä
ja, jonka vaikutus suomalaisväestön
kesktiudessa on tunnettu kautta
ioko mantereen.
Jos historia kirjoitetaan saman
suuntaisesti kuin tuossa julkaisussa
Imenee, on se historian väärennys-
ä. ■:■
Toivoisin kuitenkin, ettei unoh-
dettaisi niitä ihmisiä, jotka elin-
aikanaan ovat uhranneet niin pal-
jon suomalaisten yhteisiin harras-
uksiin, ja, jotka ovat jo suurelta
asalta poistuneet joukostamme, tä
män maan multiin. Se olisi häpäisy
niille, jotka eivät enää voi,itseään
puolustaa. Heidän elinaikainen toi-
mintansa tulisi ilmetä historiassa.
Osuutemme tämän maan rakenta-
misessa on niin suuri, että sitä ei
tulisi unohtaa.
Niilo Tuomenoksa kirjoittaa asial
lisesti suomalaisista siirtolaisista
raskaan työn raatajina,, mutta hä-
nen kirjoituksissaan on suuria auk-
koja. Jos hänellä ei ole parempaa
tietoisuutta suomalaisten elämästä,
ottaa hän suuren vastuun historian
kirjoittajana.
Historiaseuranjäsen I.S, Port Ar-
thur, Ont.
Kaikki merkit yiittaavat sii-
hen, että suuret rautatieyhtiöt
ovat  tahallisesti jarruttaneet
...    , , neuvotteluja ja mikä pahinta,
canadalaiset haluavat, että Yhdysvaltain tulee lopettaa Poh- päässeet siihen tilanteeseen,
jois-Vietnamm pommitus; että Yhdysvaltain velvollisuus on missä voivat toivoa hallituksel-
lopettaa hyökkäyssotansa pientä Vietnamin kansaa vast aan
ja tuoda sieltä pois asevoimansa ja sotamateriaalinsa, kuten
Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaan kuuluu,
että vietnamilaiset voivat itse — kenenkään ulkopuolisen se-
kaantumatta heidän asioihinsa — päättää omista kansallisista
kysymyksistään siten kuin itse parhaaksi näkevät.
Ja huolimatta siitä, missä puitteissa Työnpäiväjuhliä eri
puolilla maata vietetään, me "uskomme täkäläisten kansalais-
temme osallistuvan niihin yhdessä toisten canadalaistyöläis-
ten-kanssa.
kia on paljon, mutta mikään niistä
ei ole varsin suuri, mittavin on
Cauto, joka sijaitsee Orienten maa-
kunnassa, kuten Kuuban suurin
vuoristokin, ja sen pituus on 250
kilometriä. Alkunsa tämä joki saa
Sierra Maestran vuoristosta.
Kuuban ilmasto on trooppinen,
mutta se ei ole tropiikin pahimpia;
Sijaitseehan Kuuban saari kravun
kääntöpiirillä ja lauhkeat merituu-
let vilvoittavat tuntuvasti sen ilmas-
toa. Havannassa on vuoden keski-
lämpö +24,6 astetta. Lämpötila ei
juuri kohoa yli 35 asteen ja vain
harvoin laskee 10 lämpöasteen ala-
puolelle. Ilmaston luonteenomainen
piirre on jakautuma sade- ja kuiva-
kausiin; sadekausi kestää Jouko-
kuusta lokakuun loppuun ja kui-
vakausi marraskuusta huhtikuuhun.
Kuivana kautenakin saadaan jonkin
verran sadetta, mutta yleensä, ne
ovat silloin harvinaisia ja melko vä-
häisiä.
RIKAS LUONTO
Suotta ei Kuuba ole nimitetty
luonnontieteilijän paratiisiksi. Saa-
ren luonto — niin kasvillisuus kuin
eläimistökin — on äärettömän rikas.
Saarella kasvaa erilaisia kasveja
yli 8,000 lajia. Näyttävimmät niistä
ovat palmu,.mänty, joka kuitenkin
poikkeaa meillä tunnetusta männys-
tä, mahonkipuu ja seetri. Muukin
osa Kuuban kasvillisuudesta on ta-
vattoman rehevää — sehän on
trooppisille seuduille ominaistakin.
Monenlaiset vihannekset, hedelmät
ja meillä tuntemattomat koristekas-
vit antavat oman leimansa luontoon
Kuuban kansalliskukka on valkoi-
nen perhosta muistuttava Maribosa.
Eläinmaailma on niin ikään tavat-
toman rikas. Mainittavia petoeläiviä
ei esiinny, lukuun ottamatta kroko-
tiilia, jota on eräillä suo ja rämealu-
eilla. Käärmeitä on paljon ja usei-
ta lajeja, mutta mikään niistä ei ole
myrkyllinen.
Karibianmeri Kuuban ympärillä
on suunnattoman kalarikas; meille
kerrottiin,'että kaikkiaan on tavattu
900 erilaista kalalajia. Tästä onkin
luonnollisena seurauksena se, että
Kuuba kehittää varsin voimaperäi-
sesti kalatalouttaan. Kalastuslaivas-
toa on lisätty ja aivan hiljattain on
Havannaan valmistunut moderni ka-
lastamo.
Aiheeton ei ollut Kristoffer Ko-
lumbuksen arvio Kuubasta: "En kos
kaan ole nähnyt mitään niin kaunis-
ta, täynny puita, rannikko kokonaan
puiden peittämä, kauniina ja vihreä-
nä, erilaisena kuin omamme, erilai-
nen kukkineen ja hedelmineen".
Näin kirjoitti tuo genovalainen pur-
jehtija päiväkirjaansa 27. päivä lo-
kakuuta, 1492, kun hän saapui Kuu-
baan luullen tulleensa Aasiaan.
HISTORIAA
Siihen aikaan, kun Kuuba "löy-
dettiin", asui siellä kaksi primitii-
vistä intiaaniheimoa; siboney- ja
taino-intiaanit. Lyhyessä ajassa nä-
mä heimot hävisivät espanjalaisten
valloittajien jalkoihin. Jotta valloit-
tajat olisivat voineet saada työvoi-
maa, ryhdyttiin maahan tuomaan
Afrikasta neekereitä orjaksi. Tämä
toiminta alkoi v. 1595. Orjalaivauk-
set tapahtuivat nykyisen Ghanan.
Guinean ja Malin sekä muiden Kes-
ki Afrikan heimojen alueilta. Kuu-
bassa suoritetut tutkimukset osoit-
tavat, että maahan tuodut neekerit
ja espanjalaiset valloitaajat sekä
alkuasukkaat/joita vielä silloin oli
jäljellä sulautuivat nopeasti. V. 1953
suoritetun väestölaskennan mukaan
oli Kuuban väestöstä värillisiä 1.
600.000 eli lähes neljännes.
Espanjan siirtomaana ollut Kuu-
ba joutui strategisen asemansa vuok
si useiden hyökkäysten kohteeksi.
Erityisesti englantilaiset olivat kiin-
nostuneita saaren omistuksesta.
Ranskan suuren vallankumouksen
vaikutukset heijastuivat myös Kuu-
bassa ja 1800-luku merkitsee maan
historiassa suurta kansallisen he-
räämisen aikaa. Viime vuosisadan
lopulla mainitaan Kuuban -kansan
vapautustaistelun johtajina: Jose
Martin, Maximo Comez ja Antonio
.Maceo. Kuuban vapaustaistelun lop-
puvaiheessa osallistui Yhdysvallat
;otaan Espanjaa vastaan ja 24. päi-
vänä lokakuuta 1898 allekirjoitettiin
Pariisissa sopimus vihollisuuksien
lopettamisesta. Se merkitsi myös
Sspanjan luopumista Kuuban, Puer-
;o Ricon ja muiden saarien omis-
tuksesta.
Melskeet Kuubassa eivät kuiten-
kaan lakanneet; siirtomaavalta to-
sin oli kukistettu, mutta nyt seu-
asivat diktaattorit toisiaan ja kaik-
ki ne nojautuivat enemmän taikka
/ähemmän Yhdysvaltain tuleen.
Ratkaiseva vapaustaistelu alkoi 13
vuotta sitten; nuori lakimies ja isän
maanystavä Fidel Castro aloitti pie-
ten ystäväjoukkonsa kanssa kansal-
isen vapaustaistelun. Heinäkuun
26. päivä 1953 hyökkäsivät nämä
uskalikot Santiago de Cubassa ole-
via Moncadan sotilaskasarmeja vas-
taan ja tämä tapaus pani alulle uu-
den kansallisen vapausliikkeen, jon-
ka ansiosta Kuuba tänä päivänä on
astunut sosialismin rakentamisen
tielle.
KUUBAN NYKYPÄIVÄÄ
Kun puhumme Kuubasta, eivät ai-
nakaan tavanomaiset tarinat
'synkkäkatseisista" saa alkuunkaan
tuulta siipiensä alle. Kuubalaiset
huvittelevat kuten me kaikki, ja te-
kevät sen vieläpä hienolla tavalla:
Pistäydyimme eräässä Havannan
hienoimmista yökerhoista, Tropica-
nossa. Ensinnäkin koko laitos oli ai-
van erikoinen. Keskellä salia kasvoi
valtava trooppinen puu, mutta kui-
tenkin katon alla. Luonto ja raken-
nus oli yhdistetty.
Ohjelma Tropicanossa oli verra-
ton. Myönteisesti se poikkesi län-
simaissa totutusta siinä, ettei sek-
si suinkaan näyttänyt minkäänlaista
osaa. 30-miehisen orkesterin säve-
let olivat aito latinalaisamerikkalai-
sia, rytmit totutun tulisia. Kaksi
tuntia kestäneen ohjelmaan osallis-
tui 30—40 hengen kuoro ja saman-
suuruinen balettiryhmä.
Täytyy vielä korostaa kuubalais-
ten mestarillisuutta show-ohjelmien
järjestämistä. Niin Tropicanossakin.
Ohjelma oli katkoton, esiintyjät las:
keutuivat toisinaan alas edellä mai-
nitusta puusta, joskus taas ilmestyi-
vät toiselta suunnalta ja kaikki yh-
distyi harmonisesti edelliseen. La-
vastus oli täydellinen. Mainittakoon,
ettei. Tropicanoon peritty mitään
pääsymaksua!
Kokeinani perusteella voin sanoa
kuubalaisten elävän iloisesti jos-
kaan ei huolettomasti. Huolen ai-
heena on ulkoapäin uhkaava vaara,
josta meitä muistutti käynti Plaua
Gironissa ja Bahia Cocinosissa (Si-
kojen lahdella). Tänne suorittivat
amerikkalaisten avustamat ja kou-
luttamat joukot maihinnousunsa v.
1961. Paikka on nyt huomattava tu-
ristikeskus, jossa on myös tämän
maihinnousun torjuntataistelun
muistoksi museo. Mekin saimme
mukaamme pussillisen hiekkaa, jota
»n matkailijain mukana levinnyt
kautta maapallon muistuttamaan
Kuuban kansan taistelusta vapauten
sa puolesta.
Mutta kuubalaiset eivät suinkaan
huvittele yksinomaan yökerhoissa.
Uimarannat ovat hyvin vahvasti käy-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Kalattikokous:
POHJOLASTA YDINASEETON,
JOUKOT POtS VIETNAMISTA
Murmanskissa vasfikän päätty-
neiden pohjoiskalottialueiden rau-
han ja ystävyyden päivien aikana
järjestetty 4 maan rauhankokous
hyväksyi julkilausuman, jossa ase-
tutaan presidentti 'Kekkosen esitys-
tä ydinaseettomasta pohjolasta sekä
vaaditaan ulkomaisten joukkojen
vetämistä Vietnamista. Suomen,
Ruotsin ja Norjan ja Neuvostolii-
ton kansalaispiireille osoitetun ve-
toomuksen sanamuoto on seuraa-
va: : \
Elokuun 13—15 pnä 1966 Mur-
manskissa pidettiin Pohjois-kalotti-
alueen rauhan ja ystävyyden päi-
vät Päivien kuluessa vaihdettiin
laajalti mielipiteitä kalottialueiden
taloudellisen, sivistyksellisen ja tie-
teellisen yhteistoiminnan edelleen
kehittämisestä näiden alueiden vä-
es'.ön etujen ja hyvinvoinnin edis-
tämiseksi. Suomen, Ruotsin, Norjan
ja Neuvostoliiton rauhanvoimien
edustajat- pitivät päivien aikana ko-
kouksen,jpssa pohdittiin kalotti-
alueen kansalaispiirien yhteisiä toi:
menpiteitä. rauhan ja turvallisuu-
den lujittamiseksi Pohjois-Euroo-
passa. Kokoukseen osallistuneet
totesivat yksimielisesti, että vaikka
heidän poliittiseP katsomuksensa
eroavat toisistaan, yhteisymmärryk-
selle ja hedelmälliselle yhteistyöl-
le on vankka perusta. Se on periaa-
te erilaisiin yhteiskuntajärjestel-
miin kuuluvien maiden rauhan-
omaisesta rinnakkaiselosta tasa-ar-
voisuuden ja keskinäisen edun poh-
jalla.
Kokouksen osanottajat ilmaisivat
kannattavansa useissa maissa teh-
tyjä ehdotuksia kaikenlaisten ydin-
aseikokeiden, niiden joukossa myös
maan alla tapahtuvien, kieltoa,
ydinaseiden estämistä sekä ydin-
aseettomien vyöhykkeiden muodos-
tamista eri puolilla maailmaa. Täl-
laiset toimenpiteet tekevät mahdol-
liseksi kansainvälisen jännityksen
lauhtumisen sekä avaisi tietä
aseidenriisuntaan Pohjoiskalotin
väestön kannalta ansaitsee tässä
mielessä erityistä huomiota Suo-
men presidentin Urho Kekkosen eh
dotus Pohjolan julistamisesta ydin-
aseettomaksi vyöhykkeeksi.
Kokouksen osanottajat ovat sitä
mieltä, että Vietnamissa .käynnissä
olevan sodan aiheuttama kansainvä-
linen jännitys tuntuu myös Ponjofe-
Euroopassa. Jotta maailmanpalo ei
pääsisi syttymään ja 'jotta1 Vietna-
min' kansan kärsimykset ^saataisiin
päättymään kaikkien rauhaa rakas-
tavien voimien on toimittava ak-
tiivisesti epäinhimillisten pomn|i-
tusten lopettamiseksi; ulkomaisten
joukkojen poistamiseksi Etelä-Viet-
namista sekä täyden mahdollisuu-
den suomiseksi Vietnamin kansal-
le ratkaista sisäiset asiansa yleises-
ti tunnettujen Vietnamia koskevien
Geneven sopimusten mukaisesti. «
Kokouksen osanottajat tervemjk
vät kaikkia yleiseurooppalaista tur-
vallisuutta lujittavia toimenpiteitä.
Kokous totesi, että koska vastak-
kaisten sotilaallisten- ryhmittymien
rajat kohtaavat toisensa Pohjois-
Euroopan alueella, sotilaallisten
blokkien molemminjid$ijfen purka-
minen poistaisi levottdimiuden ja
jännityksen aiheita ja edistäisi luot-
tamukseen perustuvaa hedelmällis-
tä yhteistyötä alueen kansojen vä-
lillä.
Kokouksen osanottajat kehoitti-
vat Pohjoiskalotin väestöä vielä ak-
tiivisemmin osallistumaan yhtei»
toimintaan rauhan hyväksi. Ko-
kous vetoaa myös kaikkien kalotti-
maiden hallituksiin; että he tekisi-
vät kaiken välttämättömän rauhan
ja ystävällisen yhteistyön lujitta-
miseksi Suomen, Ruotsin, Norjan
ja Neuvostoliiton kesken ja jatku-
vasti edistäisivät kanssakäymistä
taloudellisella, sivistyksellisellä jä~
muilla aloilla.
Kansojemme paremman tulevai-
suuden perustana on yhteinen
yömme rauhan hyväksi. Se yhdis-
tää; meitä. Ryhtykäämme yhteis-
toimin ja -voimin .luomaan tänne
Pohjolaan lujaa rauhanvyöhykettä.
Työnpäivänä
Työnpäivänä, toveri tahtoisin
minä tarttna kätehesi,
si<mihin sinua katsoisin.
ja tuntisin yhteytesi.
Vain silloin voima meidän on
kun yhteistyö on ehdoton.
Tällä yhteisellä voimalla
saavutamme tayoitteemme,
tällä luottamuksella
vastukset puhkaisemme.
Vain silloin työläinen vahva on
kun asiaan luottamus on ehdoton.
Ensiksi tämän joukkovoiman
puemme tahdon valjaisiin,
poistamme väliltä kaiken soiman
uskomme totuuksiin paljaisiin.
Vain rehellisyys takaa sen,
että näemme päivän onnellisen.
Silloin jo teemme suuren työn
kun kykenemme poistamaan tieltä
ikuisesti sotien kauhunyön,
joihin ei kysytty meidän mieltä,
vaan yhteistyöllä poistuu ansa
tulee työläisistä VAPAA KANSA.
LSP.
Osvvald ei voinut !
olla ainoa ampuja
- lakimies Lane
New York. .— Ainakin yksi pre-
sidentti Kennedyn surmanneista
laukauksista tuli puisen aidan tä- •
kaa eikä kirjavarastosta, jonka il-
moitettiin olleen yksinomainen am-
pumapaikka, sanoo amerikkalainen
■akimies Mark Lane. ....
Lane, jonka Kennedyn murhaa
käsittelevä kirja "Rush to Judge-
ment', suomeksi vaikkapa Kiire tuo-
mitseniaun julkaistiin viime viikon
maanantaina, sanoi edelleen, ettei
Lee Harvey Oswald voinut olla ai-
noa salamurhaaja. ;
Kaksikolmasosaa tapahtuman sik
niinnäkijöistä oli varmoja, että lau-
kauksei tulivat presidentin autosta
oikealla etuviistossa olleen kukku-
!;mi .laolta lauta-aidan takaa, kertoi^
Lane lehdistötilaisuudessa. Monet
heistä väittivät nähneensä savua aj^
■diiu luona. Eräs Lanen^haastattele-
ma todistaja oli näh nyi 'poliisi varti--
jan suunnanneen konepistoolinsa ai-
taa kohti ja toisen kivunneen rinnet
tä ylös heti. laukausten ampumisen
jälkeen;
Lane, joka yrittää saada uuden
tutkimuksen aikaan murhan johdos-
ta, väitti, että rikosta tutkinut War-
renin komissio yksinkertaisesti, jät-
ti huomioon ottamatta ja muotoili
uudelleen todisteita päätellessään
Qswaldin olleen ainoa ampuja.
Oikeutta rautatietyöläisille
ta toimenpiteitä työläisiä vas-
taan.
Näin ei saa kuitenkaan tapah-
tua. Hallitus on menetellyt
mielestämme aivan oikein kut-
suessaan parlamentin käsittele-
mään rautatietyöläisten mah-
dollisen lakon aiheuttaman ti-
lanteen vaatimuksia. Parla-
mentti on se paikka, missä täl-
laisista kriisiasioista on päätet-
tävä hallituksen laiminlyötyä
velvollisuutensa puolustaa yh-
teiskunnan vähempiosaisia» täs-
sä tapauksessa rautatietyöläisiä
voimakkaiden ja vaikutusval
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistai-iltana) näyttää siltä,
että Canadan rautatietyöläiset/ veturinkuljettajia, lämmittä-
jiä^ .konduktöörejä; ja iunamiehiä lukuunottamatta, joutuvat   täisten piirien, tässä tapaukses
tufV^umaan yli 100,000 hengen voimalla lakkotaisteluun   sa rautatieyhtiöiden, öykkäri
mäisyyttä ja riistonhalua vas-
oiketötettujen vaatimustensa toteuttamiseksi.
>;JCen epäilee, että rautatietyöläisillä ei ole valittamisen
aihetta; tai että heidän palkkavaatimuksensa ovat kohtuutto-
man korkeita, hänen sietää palauttaa mieleensä, ei niinkään
paljoa helposti harhauttavia palkkojen "keskiarvoa", vaan
sen tosiasian, että näiden työläisten tuntipalkat vaihtelevat
$1.65—$2.51 välillä. Nykyisena aikana, jolloin hinnat on ko-
hotettu taivasta hipoviksi ja jolloin hinta vyöryn sallitaan es-
teettömästi yhä jatkua, pn suorastaan mahdotonta tulla per-
heellisen miehen toimeen $1.60 tuntipalkalla. Sellaisilla pal-
koilla ei hankita perheelle säädyllistä asuntoa, ravitsevaa
ruokaa, ajanmukaisia vaatteita ja tuiki välttämätöntä kor-
keampaa koulusivistystä lapsille.
taan.
Parlamentin velvollisuus on
huomioida kansan yleinen mie-
lipide ia huolehtia "siitä, että
suuret rautatieyhtiöt saadaan
lopultakin myöntymään rauta-
tietyöläisten oikeutettuihin vaa.
timuksiin niin, ettei nyt uhkaa-
va lakkotilanne pääse jatku-
maan niin pitkää aikaa, että
siitä koituu taloudellinen kaa-
ostilanne. '
PÄIVÄN PAKINA
KIRJALTAJAT SEN ALOITTIVAT
Vaikka "virallisena käsityksenä"
on, että Työnpäivän vietto on saa-
nut alkunsa Yhdysvalloista, niin
tosiasia kuitenkin on, että se sai
alkunsa täältä Canadasta.
"Virallisen" sanaselityksen mu-
kaan yhdysvaltalainen kirvesmies-
ten ammattiyhdistyksen edustaja,
Peter J. McGuire-niminen sosia-
listien esittänyt alkuperäisen aja-
tuksen Työnpäivän vietosta.
Tunnettu ja tunnustettu cana-
dalainen ammattiyhdistysmies,
edesmennyt John Buckley lähetti
tämän väitöksen johdosta AFL-
CIO presidentti George Meanylle
joulukuun 6 päivänä 1954 kirjeen
missä hän sanoi, että Peter J. Mc-
Guire: voi hyvinkin olla sc mies,
joka on Työnpäivän vieltoajatuk-
sen esittänyt ensimmäiseksi Yh-
dysvalloissa, mutta historia osoit-
taa, että kerta vuodessa tapahtu-
vat työnpäivän milenosoitukset oli-
vat Canadassa jo käytännössö en-
nen vuotta 1882, jolloin Peter J.
McGuiren tiedetään asiasta ensim-
mäisen kerran puhuneen;
"Ämmattiyhdislysmiehinä me
Voimme nyt. katsoa taaksemme ja
'tutkia sitä edistystä mitä on ta-
pahtunut sen jälkeen kun v. 1872
'Pohjois-Amerikan mantereelle vie-
tettiin Toronto Trades Assem-
bleyn johdolla Toronton ammatti-
yhdistysväen toimesta ensimmäis-
tä kertaa työnpäivää", sanoi John
Buckley edellämainitussa kirjees-
sään ja lisäsi: "Sinä vuonna jär-
jesti Toronton kirjaltajain unio
lakon 9-tuntisen työpäivän puoles-
ta; sinä vuonna vangittiin paina-
jain union johtokunnan 24 jäsen-
tä syytettynä liiketoiminnan vai-
keuttamisesta."
"Me näemme Toronto Trades
Assemblyn huhtikuun asiakirjoista
v. 1872", kertoo John Buckley
edelleen, että "Cooperin union
edustaja Hewitt oli ehdottanut,
jotta muodosteltaisiin komitea sii-
nä mielessä, että järjestetään mie-
lenosoitus ja piknikki kiitospäivä-
nä, huhtikuun 15 pnä 1872. Tästä
kehittyi ammalliyhdistysväen suo-
rittaessa ennen vuotta 1882 vuo-
tuisen pyhiinvaellusmatkan Toron-
ton Exhibition (näyttely) alueel-
le ... /'missä torontolainen am-
mattiyhdistysväki vielä nyt työn-
päivän ulkoilmajuhlansa tapaa
viettää.
Torontolaisessa Globe-lehdessä
oli heinäkuun 24 pnä 1882 kol-
men palstan otsikolla varustettu
uutistieto, minkä otsikkona ;oli:
"Jättiläiskokoinen mielenosoitus"
ja sen alla seuraavanlainen selos-
tus: '- ■•.. ■ ';-
"On arvioitu, että Toronton
Trades and Labour Councilin jär-
jestämää mielenosoitusta kerään-
tyi katsomaan 50,000 ihmistä. Se
(mielenosoitus) onnistui odotettua,
paremmin ja sitä voidaan hyvin
verrata' Britanniassa järjestettä-
viin Ammattiyhdistysväen hyvin
onnistuneisiin mielenosoituksiin.
Paraatissa oli ammattiyhdistysvä-
keä kahden ja kolmen tuhannen
väliltä."
Paraatin suurmarsalkkana oli
ratsain kulkenut mr. Beecher. Hän
tä seurasi Trades Councilin virkai-
lijat. Paraatissa oli soittokuntia
ja. mainosrattaita-missä ammatti-
miehet näyttelivät käsitöitään, -se-
kä eri ammattiyhdistysten viir-e-
jä.
Mainitun lehtitiedon mukaan tä-
hän kulkueeseen osallistui 100
^vaatturia; 40 putkityöläistä; 100
valuria Torontosta ja Oshavvasta;
90 satamatyöläistä; 400 kirvesmies-
tä; 170 kirjaltajaa; 200 muuraria;
160 suutaria; 200 sekatyöläistä ja
monen muun alain työläisiä.
Paraatia seuranneessa ulkoilma-
. juhlassa kirjaltajain ammattiyh-
distyksen presidentti, mr. Arm-
strong kiitti kaikkia osanottajia
ja ilmaisi käsityskannan ettei sel-
laista mielenosoitusta ole koskaan
ennen Canadassa ollut, ja hän sa-
noi että tätä tapausta tullaan työ-
väenliikkeessä kauan muistamaan
"punaisen kirjaimen päivänä".
Toisaalta asiakirjat osoittavat,
että kirvesmiesten union edustaja
Peter J. McGuire esitti New York-
in kaupungin ammattiyhdistyskes-
kukselle "toukokuun 8 pnä 1882,
että järjestettäisiin juhlapäivä,
jona aikana järjestettäisiin New:
Yorkin kaduille p-raati" jne. ;
Näin kertovat viralliset asia-
kirjat ja nämä tosiasiat on hyvä
pitää mielessä-lankeamatta lain-
kaan "nurkkakuntalaisuuteen" tai
"nationalismiin" — sillä 'kaikki
hyvä on amerikkalaista" kersku-
miskäsite on päässyt vissiin ra-
jaan asti myrkyttämään työväen-
liikkeenkin rivejä. Sen käsityskan-
nan mukaan tulevat heti Jumalan
jälkeen amerikkalaiset "suurmie-
het', sitten on pitkä väli autiota:
tyhjyyttä vetten päällä, kuten luov
miskertomiiksessa sanotaan, ja
vasta sitten muiden maiden pieniä
-kuolevaisia. •'
Kukaan ei halua-väheksyä sosia-
listina tunnetun kirvesmiehen, Pe-
ter. J. McGuiren osuutta Työnpäi-
vän järjestämisessä Yhdysvallois-
sa...- ■ ■■']
Multa meillä canadaluisilla ei
ole mitään syytä eikä oikeuttakaan
unhoittaa sitä, että taistelu valmiu-
destaan tunnetut kirjaltajat aloit-
tivat työnpiiivänjuhlinhan Toron-
tossa jo kymmenkunta vuotta sitä ■
aikaisemmin.
Tämän muistaminen on sitäkin
tärkeämpää nyt kun tiedetään, että
toiontolaiset kirjaltajat jatkavat
tälläkin hetkellä pitkittynyttä ja
mutkitlunuttä taistelua työläisten
oikeuksien puolesta siinä mielessä,
että työläistenkin pitäisi päästä
osalliseksi automatisoinnin etui-
suuksista, mihin Toronton suuret
päivälehdet kaikesta "humaani-'
■■ suusloruistaan" huolimatta eivjit
ole vieläkään suostuneet. •'*;■
Känsäkoura, i —