Sivu 2
Tiistaina, syysk. 13 p, — Tuesday, Sept. 13, 1966
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF'FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
■ (LIBERTY)
EDITORi W: EKLUND . MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 674:4264
Publlshed thrlce wejekly: T^esdaya, TÄ#*ys ^1 SatHfflPl^ 1.^3
Publishing Co. Limited, 100-10? H3ih gt:Wfest; Suttbury, Ontario, Oanadä
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appllpatljjn, t^anslattan free oi <ä]*|re».
Authorized as second class mail by the I?ost> Qlfjce Deprt^ejft, Oftw?a.
and for payment of pöstage in cash.
".>v:o
- CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
VI77*. »9.00, 6 ^k. $4.75 ^ USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. |5.25
i 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 8 kk. 5.76
•lii:/
■:.RaSia-asiäiii ministeri Mitchell Sharpin viime torstaina
"vauVä-budjettinsa" yhteydess.ä erittämä nippuratkajsuohjel-
nTft' iriflätlbvaaran torjumiseksi, kuten hän sanoi, on alusta
löppuuri asti yhtä arvoton kuin on 'kolmen dollarin seteli.
Kukaan,ei tietenkäänkiellä sitä tosiasiaa, etteikö Ganadas-
saöle tapahtunut rahan arvon alenemista eli hintojen infla-
torista nousua, mikä on yksi ja sama asia. Virallisen tilasto-
toimistcn' (Dominion Bureau of Statistics) — julkaisemien
tietojen mukaan elinkustannukset kohosivat viime vuonna
4.6-pi'o^'enttisesti, mutta esimerkiksi ruokatavaräin hinnat, jot
ka.vievät hiin tärkeätä osaa pikkuihmisten elämässä, ovat
nousseet peräti 10.6-prosenttisesti. Mitä tällaiset prosenttilu-
vut-tarkoittavat dollareissa ja senteissä laskien? U. S. News
and World Report lehti arvioi äskettäin, että yhden pisteen
nousu elinkustannusindeksissä aiheuttaa Yhdys valleissa $52
menot henkeä kohti vu°dessa.
Tätä samaa mittapuuta hyväksikäyttäen —- ja muistaa
tulee että U. S. News and World Report lehteä ei voida aina-r
kaan radikaalisuudesta tai vasemmistolaisuudesta syyttää —
voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että elinkustannus-
ten lähes 5 pisteen nousu viime vuodelta on aiheuttanut ca-
nadaläisille $250 lisämenot.
Mutta toisin kuin Suuren Rahan ostamat ja maksamat
pröpagahdalaitokset väittävät, tätä elinkustannusten nousua
ei ole aiheuttanut palkkojen nousu. Päinvastoin voidaan lu-
kemattomien esimerkkien valossa osoittaa, että palkkojen ko-
hoaminen on raahannut kaukana hintojen kohoamisen jälessä.
Vanhoillisuudestaan tunnettu AFL-GIOn presidentti Geo.
Meany kiinnitti tähän seikkaan huomiota työnpäivän lausun-
nossaan ja sanoi, että palkkoja ei voida syyttää alati kohoa-
vista hinnoista. Hän osoitti, että tuotantokustannukset (palk-
kamenot) tavarayksikköä kohtaan ovat Yhdysvaltain halli-
tuksen tilastojen mukaan pysyneet osapuilleen paikoillaan,
mutta yhtiöiden voitot ovat sitävastoin kohonneet ennätys-
korkeuteen. "Palkat eivät ole työntäneet hintoja ylöspäin",
sanoi mr. Meany aivan oikein.
Canadan johtavan ammattiyhdistysliikekeskuksen, CLCn
presidentti Claude Jodoin esitti asian vieläkin selvemmin
selittämällä virallisiin tilastotietoihin nojaten, että vuodesta
vuoteen 1961-^-1965 nousivat yhtiöiden voitot (veronmaksujen
suorituksen jälkeen) 67-prosenttisesti, jota vastoin palkat
nousivat sinä aikana vain 16-prosenttisesii.
Hintojen kohoamisen — laukkavauhtia lähestyvän infla-
tiokehityksen aiheuttajina on siis vallan muut seikat kuin
palkat. Monopolisoitunut talouselämämme tekee mahdolli-
seksi sen, että muutamat harvat suuryhtiöt voivat,nostaa ta-
varain hintoja mielivaltaisesti, lisäten siten jatkuvasti voit-
tojaan ja aiheuttaen todellisen inflation eikä vain inflation
vaaran. Canadan talouselämän inflatiopaineeseen vaikuttaa
lisäksi Yhdysvaltain hyökkäyssota Vietnamissa sekä vuosi-
kausia jatkuneet kansallis varojemme haaskaaminen puolus-
tuslaitoksen menoihin, jotka kaivavat jatkuvasti inflatiokuop-
paa suuremmaksi.
Tätä todellista taustaa vasten katsottuna raha-asiain mi-
nisterin torstaina ilmoittamat inflatiovastaiset toimenpiteet
muistuttavat väärää puuta haukkuvaa oravakoiraa. Sen si-
jaan, että hän pyrkisi hintakiskonnan ja voittoilumanian ra-
joittamiseen sekä varustelukilpailun aiheuttaman haaskauk-
sen vähentämiseen, mr, Sharp esittää ohjelman, joka pitkän
päälle pahentaa taloustilanneitamme.
Mikäli valtion menoja halutaan tPdella supistaa, silloin
pitäisi vähentää puolustuslaitokselle myönnettäviä määrära-
hoja. Kukaan ei kiellä sitä, etteivätkö asevoimissamme palve-
levat sotilaat ja alemmat upseeritikin tarvitse palkankoro-
tusta. Mutta mitään järkisyytä ei voida esittää siitä/ miksi
meidän pitää kansakuntana haaskata yli puolitoista miljardia
dollaria ylöttömän suurten asevoimien ylläpitämiseen. Kai-
kin mokomin, annettakoon asevoimien miehille ja naisille
ajan tarpeita vastaava palkankorotus. Mutta jos asevoimiam-
me pienennettäisiin puolella, niin siitä saataisiin riittävästi
varoja kansallisen sairaushuoltopalvelun ja opiskelijain- sti-
pendien rahoittamiseksi sekä vanhuudeneläkkeiden korotta-
miseksi ja silti jäisi ylimääräisiä säästöjä niin paljon, ettei
tarvitsisi puhuakaan mistään verojen korotuksesta!
Finanssiministeri Sharp puhuu inflatiovaarasta, mutta
ehdpttaa, samalla, että canadalaisten veroja korotetaan $300,-
000,000 vuotta kohti, aiheuttaen se jokaiselle canadalaiselle
keskimäärin $15 lisäveron vuodessa ja 4-henkiselle perheelle
keskimäärin $60.00 lisäveron vuodessa, mikä heikentää vas-
taavasti väestön ostovoimaa. Tässä yhteydessä tulee esiin ky-
symys; kenen parasta mr. Sharp katsoo? Onko se maan ja
kansan eduksi, että väestön ostovoimaa alennetaan? Auttaako
se inflation vastustamista jos hallitus lisäveroilla korottaa
elinkustannuksia panematta tikkua ristiin suuryhtiöiden en-
nen .kuulumattoman suurelle voittoilulle?
Mr.' Sharpin inflatiovastaisen ohjelman kurjuus näkyy
ehkä" kaikkein parhaiten siitä kun hän tiedoitti, että kansalli-
sen sairashuoltopälyelulain täytäntöön panoa lykätään aina-
kin vuodella — että se ei astukaan voimaan Canadan satavuo-
tispäivänä (heinäkuun 1 pnä 1967) kuten liberaalipuolue vii-
meksikäydyn vaalikampanjan yhteydessä vakuutti. Inflaatio-
vaaran torjumiseksi, sanoi mr. Sharp on kansallisen sairäus-
huoltopalyelulain laatiminen ja hyväksyminen jätettävä-taas
seuraavaan vuoteen!
Kajoamatta lainkaan siihen tosiasiaan, että liberaalipuo-
lue on viimeksikuluneen 50 vuoden ajan vaaliohjelmissaan
luvannut tällaisen sairaushuoltopalvelun järjestämistä — ja
aina lupauksensa pettänyt — meitä kiinnostaa tässä yhtey-
dessä määritelmä, että vaikka tilastot eivät valehtelekaan,
niin tilastojenkin avulla voidaan antaa kokonaan valheellisia
tilannekuvauksia. ,
LAOSISTA KOLMAS RINTAMA
USAn INDOKIINAN SODASSA
i.
Amerikkalaiset lentäjät pommit-
tavat presidentti Johnsonin henkilö
kohtaisen . määräyksen- rnukaaq
Laosin vapautettuja alueita; Tiedot
on esittänyt Pravdassa toimitfaja S.
Shtslfedrov, joka on hiljattain pa-
lannut Laosin vapautetuille alueille,
suorittamaltaan matkalta. Arvoval
täisiin lähteisiin viitaten hän ker-
too, että USAn puolustusministeriö
on laatinut suunnitelmia "Keski- ja
Ala-Laosin miehittämiseksi sekä,
Kambodzhan saartamiseksi sotilaal-
lisesti ja taloudellisesti",Selvät to-
KUORO-VIERAILU
TULOSSA SUDBURYYN
Helsingin Työväen Naiskuoro,
johtajanaan dir-cant. säveltäjä Ossi
Elokas saapuu Amerikan kiertueel-
laan tänne Sudburyyn kiitospäivän
viikonloppuna. He antavat konser-
tin täällä Sudburyn Korkeakoulun
juhlasalissa lauantaina 8 päivä loka-
kuuta ja kirkkokonsertin sunnun-
taina 9 päivä. Kirkko konsertin pi-
topaikka on vielä järjestelyn alai-
sena, mutia yritetään saada se yh-
distyneelle kirkolle 121 Larch ka-
dulle.
Kuorolaiset ovat lausuneet toivo-
muksen tulla majoitetuksi. täkäläi-
siin suomalaisiin koteihin, joten
järjestäjät pyytävät Sudburyn suo-
malaisia ystävällisesti huomioi-
maan vämän ja jos olette halukas
heistä jonkun ottamaan luoksenne,
ottakaa yhteys Suomirannalle alle-
kirjoittaneeseen. Voima järjestää
muuten lauantaina 8 päivä Suomi-
rannalla yleisen kaikkuna päivälli-
sen päivällä klo 12 -näille vierail-
le helpoittaakseen majoittajia ja
päivällinen on yleinen, että joka
naluaa, voi tulla tutustumaan ja kes
kustelemaan näiden yhteisten -vie-
raittei.Yme kanssa.
Kuoro saapuu tänne Torontosta
perjantaina 7 päivä illalla noin klo
ti ja silloin on vastaanotto ja kah-
viaiset Sampo haalilla, josta myös
majoittajat voivat tulla heidät nou-
tamaan. Sunnuntaina 9 päivä
he jatkavat matkaa Soohon, jossa
heillä on konsertti kiitospäivänä.
Helsingin Työväen Naiskuoro on
Suomen suurimpia naiskuoroja ja
on toiminut jo 46 vuotta. Kuoron
jäsenmäärä vaihtelee 60—70 lau-
lajan välillä. Kuoron toiminta on
erittäin vilkasta. Sitä todistavat
jokavuotiset konsertit keväällä ja
syksyllä, joista toinen on aina kirk-
kokonsertti, sekä lukuisat konsert-
timatkat niin kotimaassa kuin ul-
komaillekin tehdyt mm. Ruotsiin,
Norjaan ja Länsi-Saksaan, joista
useat ovat olleet edustuskonsertti-
matkoja. Kuorolla on myös vaki-
tuiset radioesiintymiset sekä Hel-
singin kaupungin järjestämät joka-
kesäiset ulkoilmakonsertit. Kuorol-
la on aina ollut taitavia johtajia
mm. professori, säveltäjä Eino Lin-
nala, dir.mus. laulajatar Taru Lin-
nala joka johti kuoroa 28 vuotta ja
nykyisin dir-cant. säveltäjä Ossi
Elokas.
Seuratkaa tuonnempana tarkem-
pia ilmoituksia lehdistä ja pääsylip-
pujen myynnistä annetaan myös
kohta tietää, sillä ne tulevat ennak:
komyyntiin pikapuoliin. Nyt pyytäi-
simme teitä Sudburyn suomalaiset
avaamaan ovenne näille Vanhan-
maan kulttuurilähettiläinä saapu-
ville vieraillemme..
K. Westerlund
Suomiranta
puh. 673-6785.
Näin tapahtui tässäkin asias-
sa. Mr. Sharp puolusteli sairaus
h u oi to palvelun lykkäämistä
tuonnemmaksi mm. sillä, että
mainitun lain voimaantulo ai-
heuttaisi Canadalle $680 miljoo
nan vuosimen°t, joista toinen
puoli jäisi liittohallituksen suo-
ritettavaksi. Tosiasia tietenkin
on, että canadalaiset maksavat
nyt jo vuosittain noin $600 mil-
jonaa erinäisistä sairaushuolto-
- palveluksista, ja että kansalli-
sen .sairaushuoltolain laatimi-
nen aiheuttaisi koko kansakun-r
nalle vain $80 miljonan vuotui-
set lisämenot, mikä °n kuin
hyttysen —sylki valtameressä,
jos sitä verrataan esimerkiksi
puolustuslaitoksemme $1.6 mil-
jardin vuosimenoihin.
Kukaan ei halua inflatioa,
eikä sitä halua ainakaan mei-
dän lehtemme Vapaus, sillä 'in-
flatio vie leivän suusta pikku-
ihmisiltä.
Mutta inflatioa ei vastusteta
inflatioa aiheuttavilla toimen-
piteillä, ja meistä tuntuu, että
mr. Sharpin inflatiolääkkect
pahentavat pitkän päälle tätä
tautia.
siasiat osoittavat, että Yhdys^Uat
on puuttunut sotilaallisesti Laosin
asioihin saaden suoranaista. apua
Thaimaalta ja Etelä-Vietnamilta;
Laosin alueesta on E-Vietnamin ja
Vietnamin demokraattisen tasaval-
lan jälkeen muodostunut' USAn kol-
mas Indokiinan taktinen rintama.
Aggression tarkoituksena on, kuten
Etelä-Vietnamissakin, isänmaallis-
ten voimien tuhoaminen, strategi-
sen sillanpääaseman luominen Lao-
sin alueelle ja amerikkalaisille myö-
tämielisen hallituksen valtaan saat-
taminen.
Amerikkalainen lentäjä Kyle Dag
Berg kertoo,'että vuoden 1965 hei-
näkuussa hän lensi amerikkalaisen
sotilasjohdon määräyksestä Thai-
maassa sijaitsevalta Taklin lento-
kentältä yhdessä Yhdysvaltain ilma-
voimien s u i h k u hävittäjäryhmän
kanssa täyttämään sotilaallista teh-
tävää. Kartalle oli merkitty pom-
mituksen kohde — Ylä-Laosissa si-
jaitseva Sam Nean maakunta. En-
nen lentoa selitettiin että ilmahyök-
käyksiä Laosia vastaan suoritetaan
presidentti Johnsonin henkilökoh-
taisesta määräyksestä. Joidenkin
päivien kuluttua sai 23. Yhdysval-
tain lentorykmentti uuden tehtävän
Sen tuli suorittaa pommituslentoja
Vietnamin demokraattisen tasaval-
lan alueelle. Neljännen lennon jäl-
keen ei USAn ilmavoimien kaptee-
ni ja suihkukone "F-105:n" ohjaaja
Kyle Dag Berg (no. AO-3103302)
palannut tukikohtaan, sillä hänen
koneensa ammuttiin alas Hanoin
yllä.
Kapteeni Berg ei suinkaan ole
ainoa niistä, jotka ovat raottaneet
salaisuuden verhoa Yhdysvaltain
Laosin-sodan suhteen. Vuoden 1964
kesäkuun 6 pnä lähellä Sicng Kuan-
gia Ruukkujen tasangon alueella
alas ammuttu USAn ilmavoimien
luutnantti Cluismann vahvisti, että
hän oli täyttämässä komennustehtä-
väänsä', jonka mukaan tuli hävittää
aikaisemmin merkittyjä kohteita
Laosin alueella. Samanlaisen tehtä-
vän olivat saaneet myös muut ame-
rikkalaiset lentäjät. Lentäjät itsensä
allekirjoittaman lausunnon alla on
'Cluismann, luutnantti, sotilasnu-
mero 595747". — Asiakirjat ja
magnctofooninauha on myös erään
lentäjän kertomuksesta. Hän on
David Louis IIrdlicky. joka am-
muttiin alas Samnean yllä toukok.
18 pnä 1965.
Siitä, että rauhallisten Laosin ky-
lien pommittamista suoritetaan Yh-
dysvaltain sotilasjohdon suoranai-
sesta käskystä, ilmoitti tämän vuo-
den helmikuussa Keski-Lapsissa
alas ammuttu Iänsisaksalainen luut-
nantti Dieter Dengle.r
Tämän vahvistavia asiakirjoja
löydettiin myös amerikkalaiselta
lentäjältä Duane Martinilta (no.
754118), joka ammuttiin alas Lao-
sissa vuoden 1965 lokakuussa. US-
An ilmavoimien majurilta Robert
Francis Rinkilta (no. 41457) sekä
monilta muilta.
Lähellä Yhdysvaltain Saigonin,
Bangkokin ja Vientianen sotilasjoh-
toa olevista arvovaltaisista lähteistä
olen saanut tietää, että vuoden 1964
toukokuusta lähtien ovat Thaimaan
koillisalueilla ja Etelä-Vietnamin
pohjoisalueilla sekä 7. amerikkalai-
sen laivaston aluksilla olevat Yh-
dysvaltain asevoimat saaneet salaisia
käskyjä osallistua laajalti ilmaso-
taan Laosin isänmaanystäviä vas-
taan, kirjoittaa Shtshedrov.
Yhdistyneen amerikkalaisen soti-
lasjohdon alue-esikunnat ovat Sai-
gonissa ja Bangkokissa. Kuitenkin
hyväksyy Pentagon edeltäkäsin
kaikki suuret ilmassa ja maalla suo-
ritettavat sotilaalliset operaatiot,
olivatpa suorittajina amerikkalaiset,
saigonilaiset, eteläkorealaiset, aus-
tralialaiset tai muut ja tärkeimmät
Canadakinen
suuttui ja ajoi
jenkit pois
Toronto. — Canadan. Kansallises-
sa näyttelyssä lentonäytöstä anta-
nut amerikkalainen laivaston suih-
kukone syöksyi viime perjan-
taina alas ja tuhoutui. Koneen oh-
jaaja Lt. Cmdr. Dick Oliver sai
surmansa. -
Amerikkalainen laivaston tutkija-
joukkue alkoi lauantaina tutkimaan
tapaturmaa. Paikalle, saapui luon-
nollisesti Suur-Toronton kuoleman-
syiden tutkija Dr. Morton Shul-
man. Hän pyysi heiltä raporttia
löydöistään, mutta jenkit kieltäytyi-
vät selittäen, etteivät he voi ahtaa
raporttiaan julkisuuteen.
Dr, Shulman toimi nopeasti. En-
siksi hän määräsi jenkkijoukkueen
poistumaan tapaturmapaikalta; Sit-
ten hän määräsi suihkukoneen ruh-
joutuneet jäännökset canadalai-
seen huoltoon. Sen jälkeen kutsui
paikalla Canadan Kuninkaallisen,
Ilmavoimien tutkijat.
Hän yritti antaa yhdysvaltalaisten
tutki ja joukkueen päämiehelle,
cmdr. Harry VValkerille haasteen
tulla todistajaksi lokakuun 6 päi-
vänä pidettävään kuulustelutilaisuu-
teen. Walker oli kuitenkin poistu-
nut maasta.
Ellei Dr. Shulman saa cmdr.
VValkeria todistamaan, hän tulee ky-
iymään Yhdysvaltain konsulaattia
käyttämään vaikutusvaltaansa, että
ainakin yksi tutkijajoukkueen tek-
nikko tulisi olemaan läsnä kuole-
mansyyn tutkintotilaisuudessa loka-
kuun 6 päivänä.
Yhdysvaltain konsulaatti on ollut
koko asiasta hyvin hiljaa.
Kolmekymmentäyksi vuotta Va-
pauden liikkeenhoitajana toiminut
Edwin Suksi täyttää tänään, syys-
kuun 13 päivänä 60 vuotta.
Allekirjoittanut uskoo Vapauden
lukijain yhtyvän siihen kun toivo-
tamme päivän sankarille hyvää on-
nea ja menestystä niin yhteisissä
tehtävissä kuin yksityiselämässäkin
sekä hyvää terveyttä vielä vuosi-
kymmenien ajaksi.
Merkkipäivänsä johdosta on Suk-
si saanut tänään perheensä jäsenil-
tä ja muilta omaisilta sekä työ-
kumppaneiltaan Vapaudessa ja jär-
jestöiovereilta vastaanottaa useita
onnentoivotuksia ja onnitteluja, lu-
keutuen niihin CSJ:n TPK:n onnit-
telusähke.
Itse päivän sankari on kuitenkin
tapansa mukaan työpöytänsä ää-!
ressä. Tarmokkaana, utterana ja |
päättäväisenä miehenä Suksi tunne-
taan lehtitalossamme:miehenä, joka
aikaansa ja voimiaan säästämättä
jatkaa aina päiväänsä illasta, jos
työt eivät tule päiväsaikaan tehdyk-
UUSNATSIEN KOEPALLO
Italian armeijan sotilaat ovat vii-
deltä viikkoa suorittaneet etsintöjä
Aito Adigen maakunnassa Pohjois-
Italiassa lähellä Itävallan rajaa. Et-
sinnän kohteena ovat terroristit, jot-
ka ampuivat heinäkuun 24. päivänä
kaksi italialaista rajavartijaa: Tänä
aikana on tapahtunut uusia terrori-
tekoja — Bolzanossa räjäytettiin
eräs rakennus pommillai samoin
vaurioitettiin rautatieaseman laitu-
ria ja eräästä. Itävallasta Italiaan
matkalla olleesta junasta löysivät
tullimiehet aikapommin. Tämä kaik-
ki on tapahtunut turistitulvan ol-
lessa parhaimmillaan.
Terroritekojen poliittinen lähtör
kohta on selvä, kysymyksessä ovat
maanalaisina toimivat kansalliskiih-
koisen järjestön jäsenet, jotka ha-
luavat Aito Adigen eli Etelä-Tiro-
lin erottamista Italiasta ja Itäval-
taan liittämistä. Toisin sanoen he
vaativat muutettavaksi näiden kah-
den maan rajoja, jotka vahvistettiin
Italian kanssa vuonna 1947 tehdyllä
rauhanc-opimuksella.
Sopimuksessa on eräs kohta, jos-
sa edellytetään, että Italian halli-
tus kunnioittaa tirolilaisen saksaa
puhuvan väestön oikeuksia ja Itäval-
lan hallitus tarkkailee tämän koh-
dan noudattamista. Virallisesti Itä-
niistä hyväksyy presidentti henkilö-
kohtaisesti.
Nykyisenä ja suunniteltuna sota-
toimialueena ovat Vietnam, Laos,
Thaimaa ja Kambodzha. Arvoval-
taiset lähteet ilmoittavat, että Etelä
Vietnamin aseellisen intervention
laajentamisen ja Pohjois-Vietnamin
ja Laosin eskaalation voimistami-
sen ohella Pentagonissa on laadittu
suunnitelmia Keski- ja Ala-Laosin
miehittämiseksi ja Kambodzhan so-
tilaalliseksi ja taloudelliseksi saar-
tamiseksi. Se, mitä itse jouduin nä-
kemään ja kuulemaaan IndO-Kiinas-
sa, on vahvistuksena sille, että nä-
mä tiedot vastaavat todellisuutta.
valta ei vaadi alueen erottamista
Italiasta eikä Italialla ole mitään
sitä vastaan, että tirolilaisen vähem-
mistön oikeuksia kunnioitetaan.
Kysymys on ollut myös kaksi ker-
taa YK:n käsiteltävänä, ja kum-
mallakin kerralla on tultu siihen
lopputulokseen, että "Etelä-Tirolin
kysymys on ratkaistava Italian ja
Itävallan välisillä neuvotteluilla'.
Minkä takia sitten kuitenkin Etelä-
Tirolissa tapahtuu terroritekoja?
Asiaan on sekaantunut myös kol-
mas osapuoli, jonka edun mukaista
on, että 'Etelä-Tirolin kysymys" py-
syy kiistanalaisena. Tämä kolmas
ryhmä on Länsi-Saksan revanshiset
piirit. Italian porvarilliset Jehdet
ovat pitkän aikaa häpeillen vaien-
neet tästä asiasta. Ja vasta heinä-
kuun 24. päivän terroritekojen jäl-
keen vaikutusvaltainen torniolainen
lehti La Stampa otti kysymyksen
esille kirjoittamalla seuraavaa:
"Aito Adige on yksikertaisesti
kokeilukenttä, uusnatsismin ja pan-
saksalaisuuden . suurien manööve-
rien alue. Erityistä kiukkua osoitta-
vat saksalaiset, jotka ovat aikoinaan
paenneet sudeettialueilta ja pesiy-
tyneet Baijeriin, siis alueelle, joka
on hengeltään heille läheinen ja
sangen vieraanvarainen kansallis-
kiihkoisen fanatismin suhteen . .
Heidän päämääränään on vielä ker-
ran toteuttaa käytännössä natsismin
mielettömiä haaveita, ja he pyrkivät
aluksi kaappaamaan ketjun sen
renkaan, joka tuntuu heikoimmal-
ta, nimittäin Italian. Jos he pääse-
vät päämääräänsä Aito Adigessa,
niin seuraavina kohteina olisivat su-
deettialueet. Puola jne."
Nähtäväsi Italian poliittisten pii-
rien herääminen tässä kysymykses-
sä ei johdu kahden rajavartijan mur
haamisesta. La Stampa nimittäin
kertoo myös muita erittäin hälyttä-
viä tietoja Aito Adigen alueelta.
Jatkuva terrori tekee sen mihin
sillä pyritäänkin. Italialaiset teolli-
6Ö-¥uefe
sija 'hän vaatii itseltään 'näitä .-lisä-;
ponnisteluja jatkuvasti. t
Suksi on uutter^ud^Jlaan ja yrit-
teliäisyydellään selvinnyt kiitettä-
vän hyvin Vapauden liikkeenhoita-
jan vaativista tehtävistä. Myös tie-
detään, että hänellä riittää voimaa
ja tahtoa myös monenlaisten jär-
jestötehtävien suorittamiseen. Hän,
osallistuu aktiivisesti esim. näytel-
mäseuran työhön. Suksi on esittä-
nyt monia paljon vaalivia osia
ja toiminut johtajana sellaisissa
suurnäytelmissä kuin Niskavuoren
näytelmäsarja, Aleksis Kiven ja
monissa muissa näytelmissä. Hän
on tälläkin kertaa Järjestön kansal-
lisen ; TPKin ja CSJ:n Sudburyn
osaston johtokunnan jäsen huoleh-
tien viimeksimainiiussa orgaanissa
rahastonhoitajan tehtävistä. Kun
muistetaan, että Sudburyn .osasto
maksaa lähes"$5,000 vuodessa kun-
nallisveroa ^— muista menoista pu-
limnattakaan —: mikä raha han-
kitaan pikkusummina, silloin näh-
dään kuinka paljon työtä ja toimin-
aa vaatii yksistään se toimi. ;
Vapauden liikkeenhoitajan toimi
antaa riittävästi työtä kenelle ta:
hansa miehelle tai naiselle. Mutta
Suksi huolehtii sen lisäksi myös
Vapauden talonmiehen monista
tehtävistä — hän on talviaamuna
ensimmäisenä puhdistamassa jalka-
käytäviä lumesta ja jäästä sekä il-
lalla viimeinen katsomassa, että pai
kat ovat lukossa sekä lämmitys- ja
muut laitteet kunnossa. Tiukan tul-
ien hän löytää aikaa vielä kirjan-
pidon, osoitteiden hoidon ja mui-
den teh.ävien suorituksen avusta-
miseen.
Selvää on ettei tällaista työtaak-
kaa voida 8-tuntisen työpäivän puit-
teissa mitenkään suorittaa, mutta
tyypillis.ä on, että Suksi ole kos-
kaan valittanut sen paremmin työn
paljoutta kuin työpäivän pituutta
Kaan — joskin, liikkeen hallinnon
pitäisi allekirjoittaneen mielestä
panna vähän jarruja päälle, ettei
mies saa polttaa ylöttömästi "kynt-
tiläänsä molemmista päistä".
Yksilönä tämän Teuvan poika on
hyvänä esimerkkinä siitä, miten
vastuunalaisia tehtäviä hoidetaan
järjestöpäätösten, eikä yksilömieli-
johteiden mukaisesii. Järjestöpää-
tösten toteuttamisessa, kuten muus-
sakin elämässään, Suksi on päättä-
väinen ja itsepäinenkin henkilö,
mutta ei silti taipumaton jääräpää.
Esimerkkinä tästä voitaisiin maini-
ta, että jos hän tietäisi tämän kir-
joituksen naputuksesta, hänen kans
saan tulisi kova väitös sen julkai-
semisesta sillä perusteella kun "ei
Vapauden lukijain merkkipäivistä
yleensä voida kirjoitella'. Mutta
jos kui.enkin tämän kirjoittaja se-
lostaisi että on paikallaan Vapau-
den väen saada tuntea hieman yk-
sityiskohtaisemmin, minkälainen
on heidän liikkeenhoitajansa mie-
hiään, niin Suksi mahdollisesti suos
tuisi tämän kirjoituksen julkaisemi-
seen mutisten jotakin siitä, että "si-
nunpa asiasi se on". Kaiken varalta
jätämme kuitenkin etukäteen tästä
puhumisen, että päivänsankari
saadaan täten "tapahuneen tosi-
asian eteen".
Pitemmittä puheitta, onneksi ol-
koon, toveri Suksi, merkkipäiväsi
johdosta. Toivotaan, että Vapaus
saa pitää sinut vielä kauan aikaa
liikkeenhoitajana. ^- W.E.
suusmiehet sijoittavat pääomia en-
tistä haluttomammin Aito Adigeen,
ja italialaiset muuttavat pikku hil-
jaa pois alueelta. Aktiivisesti sen
sijaan esiintyvät ulkomaiset sijoitta-
jat, pääasiassa länsisaksalaiset, itä-
valtalaiset ja sveitsiläiset, Ja jos-
sain kaukaisessa näköpiirissä on
mahdollisuus, että alue todella siir-
retään pois Italialta.
P.R.
PÄIVÄN PAKINA
ti
KIPEÄ JA MAA JÄÄSSÄ"
Sanotaan, että sikapossun on
silloin paha olla "kun kärsä on
kipeä ja maa jäässä".
Näin tuntuu olevan asianlaita
myös NATO-liiton vissien jäsen-
maiden kohdalta.
Palautettakoon mieleemme, että
esimerkiksi Norja on kieltäytynyt
vastaanottamasta NATO:n ydin-
aseita, ja että yhtään ainoata
NATO-liiton jäsenmaata ei ole
saatu tosimielessä innostumaan
jenkkien hyökkäyssodan tukijaksi
Vietnamissa, puhumattakaan ny-t
siitä, että Ranska on sanoutunut
tykkänään irti koko NATOn so-
tilasluontoisista puuhista.
Kaikki tämä on johtanut siihen,
että revanshimiclisten poliitikko-
jen ja Hilleriä uskollisesti palvel-
leiden kenraalien luvattu maa,
Länsi-Saksa, on tähän mennessä
ollut VVashingtonin kirkkain toi-
vo NATO-liitossa.
Mutta nyt alkavat porsaat tul-
la takaisin kotiin siltäkin suun-
nalta. Näyttää nimittäin siltä, että
Sikapossun kärsä on sielläkin tul-
lut kipeäksi maan jäädyttyä.
Meille kerrotaan viime viikolla
Bonnista tulleessa New York
Times Servicen eräässä uutistie-
dossa, että "Länsi-Saksan hallitus
pyrkii lopettamaan NATO-liiton
suurikokoisten teräsputkien myyn
tikiellon Neuvostoliiton kohdal-
ta"!
Pinnallisesti katsoen tämä tun-
tunee sellaiselta "kuivalta" uutis-
pätkältä, jolle ei suurempaa huo-
miota kannata antaa.
Mutta missä on savua, siellä on
tullakin, ja tämän pienen savun
lakana tuntuu olevan melko suu-
ria asioita.
Kuten niin monet muutkin
Länsi-Euroopan maat, Länsi-Sak-
san hallitus pyrkii entisiä kiih-
keämmin Neuvostoliiton alati
kasvaville ja kriiseistä vapaille
suurmarkkinoille. Neuvottelut
L-Saksan ja Neuvostoliiton uudes-
ta kauppasopimuksesta aloitettiin
elokuussa.
Kuten muislcttanee eräät Län-
si-Saksan suuryhtiöt olivat 1962
valmiina myymään läpimitaltaan
19 luumaisia teräsputkia Neuvos-
toliitolle, mutta NATO kielsi sen
Yhdysvaltain vaatimuksesta.
Tällaisten putkien myyntikielto
ci silloin ollut virallisesti NATOn
kauppakieltoluettelossa; mutta Yh-
dysvallat intti, että jos tällaisia
suurikokoisia putkia myydään
Neuvostoliitolle, viimeksimainittu
voi käyttää niitä asevoimiensa öl-
jynkuljetusvälineinä.
Näin hyväksyi NATO Yhdysval-
tain vaatimuksesta päätöksen, jon-
ka mukaan näiden putkien myynti
Neuvostoliitolle tuli toisten" "stra-
tegisten tavarain" yhteydessä
kielletyksi.
Länsi-Saksa ja sen putkia tuot-
tavat yhtiöt olivat silloin jo kaik-
kea muuta kuin iloisia tästä vai-
heesta,, sillä saksalaiset teollisuus-
laitokset menettivät siten hyvin
arvokkaita tilauksia Neuvostolii-
tossa. Muistaa nimittäin tulee,
että kolme länsi-saksalaista yhtiö-
tä oli jo silloin allekirjoittanut
Neuvostoliiton kanssa sopimuksen
tällaisten suurikokoisten putkien-
toimittamisesta Neuvostoliitolle.
Mutta sokerit pohjalla.
Yhden kuolema auttaa toisen
elämää, tavataan sanoa. Näin täs-
säkin asiassa. NATOin kauppa-
kielto riisti Länsi-Saksan liikkeil-
tä hyvän kaupan, mutta se an-
toi ruotsalaisille mahdollisuuden
tehdä monena vuonna suurkaup-
poja Neuvostoliiton kanssa.
Ja kaiken kukkuraksi, kun Neu-
vostoliitto ei saanut länsimaista
ostaa isokokoisia teräsputkia, sen
oli pakko kehittää omaa teolli-
suuttaan. Nyt Neuvostoliiton ker-
rotaan olevan osapuilleen omava-
raisella pohjalla silläkin alalla.
Loppujen lopuksi NATOn kaup-
pakielto ei voinut estää "ystävyys-
putkilinjojen" rakentamista Öl-
jyn kuljetuksen edistämiseksi
Neuvostoliiton öljyalueilta Itä-
Saksaan ja Tshekkoslovakiaan.
Länsi-Saksa ja NATO-maat-
yleensä ovat saaneet todeta, että
oikeassa olivat vanhanajan suo-
malaiset sanoessaan, että omalle-
persemukselleen sika kiusaa te-
kee kun purtilonsa kaataa.
Ja. tämän todettuaan Bonnin sil-
mäntekevät arvelevat, että heidän
olisi nyt helpompi saada allekir-
joitetuksi Neuvostoliiton kanssa
suuri kauppasopimus; jos nvyynti-
kieltoluettelosta otettaisiin pois
suurikokoiset teräsputket.
No, parempi myöhään kuin ei
milloinkaan. Nähtäväksi vain jää,
mitä tehdään Ottavvasta länsimai-
den kilpaillessa entistä kiihkeäm-
min Neuvostoliiton suurista ja
alatii kasvavista markkinamahdol-
lisuuksista;- — Känsäkoura.