FVV««.O.V**V«»«*l
)WWWlWWWWtWWtf
Annie ja Ranska
vakuuttavina
.Vai d'Isere. — Ranskalainen 22-
vuotias haisten pujottelun maail-
manmestari Annie Famose voitti
Vai cTIseressä jatkuneiden kansain-
välisten pujottelukilpailujen sekä
'naisten suurpujottelun että alppi-
yhdistetyn; ; Hän' selviytyi 1500
"metrin pituisesta 43-porttisesta ra-
idasta ajassa 1.24,47. Suurpujotte-
lussa Ranska vei kaikki neljä en-
simmäistä sijaa Florence Steure-
rin sijoittuessa toiseksi.
Keskisarjan valta-
istuin Tigerille
New York. — Nigerialainen 37-
vuotias Dick Tiger valtasi yllät-
täen ammattinyrkkeilyn raskaan
keskisarjan maailmanmestaruuden
puertoricolaiselta. Jose Torresilta
voittamalla tämän pistein New
-Yorkin Madison Square Garde-
fcissa käydyssä 15-eräisessä otte-
lussa.
Tigerille voitto merkitsi samal-
la sitä, että tämä oli hänen kol-
mas maailmanmestaruutensa, sillä
aiemmin hän on voittanut kahdes-
ti keskisarjan mestaruuden. Torres
puolestaan oli ennättänyt puolus-
taa maailmanmestarin' arvoaan tä-
nä vuonna kolmasti ja nytkin hän
oli ennen ottelua 12—5 ennakko-
suosikkiasemassa,. mutta asiantun-
tijoiden yllätykseksi Tiger hallit-
sikin kamppailua melko ylivoimai-
sesti.
Ottelun lopputulos oli melkoisen
yllättävä, sillä Torres on ensiksi-
kin seitsemän vuotta Tigeriä nuo-
rempi ja kuusi senttiä pitempi. Li-
säksi hänellä oli vielä etunaan pai-
no, ja ulottuvuudessa Torres voitti
haastajaa noin kahdeksan senttiä.
Ottelua oli. seuraamassa 13 654
katsojaa,,, jotka maksoivat pääsy-
lipputuloja yhteensä 100 488 dol-
laria eli erään suurimpia summia,
mitä tänä vuonna on maksettu
New Yorkissa järjestetyissä am-
mattilaisotteluissa.
YVirkola oli
ylivoimainen
Oslo."— Björn Wirkola osoitti
olevansa tällä hetkellä norjalaisis-
ta mäkimiehistä ehdottomasti par-
hain ~ voittamalla Midstubakkenin
mäessä pidetyt Saksan-Itävallan
mäkiviikon karsintakilpailut. Wi.r-
kolan pistesaalis 231,1 oli<<27 pis-
tettä parempi kuin toiseksi sijoit-
tuneen Per Björnstadin, mikä ku-
vastaa selvästi YVirkolan ylivoimai-
suutta. v
Tulokset: 1) Björn YVirkola. 231,1
(74,5 ja 79), 2) Per Björnstad 214,3
(72,5 ja 72), 3) Hans Olav Sören-
sen 212 (72 ja 73).
Chufa'1© tyrmäsi
IVabush; Labrador.— Canalla-
lainen raskaansarjan ammattinyrk-
keilijä George Chuvalo tyrmäsi
vastustajansa Willie McCormickin
10-eräiseksi suunnitellun ottelun
kolmannessa erässä. Kamppailu
käytiin Wabushissa Labi'adorissa,
Clay "näyttelee
Manilan kehässä
Manila. — Ammattinyrkkeilyn
raskaansarjan maailmanmestari
Cassius Clay eli Mohammed Ali
on hyväksynyt filippiiniläisen riyrk-
keilypromoottorin Armando Besari
tekemän tarjouksen, jonka mukaan
hän suorittaa näytösottelun Mani-
lassa Ernie ferrelliä vastaan käy-
mänsä MM-ottelun jälkeen.
' Asiasta ilmoitti Besa itse, jonka
kertoman mukaan asia ön jo so-:
vittu mestarin kanssa; Lisäksi hän
ilmoitti, että ottelu tapahtuisi jo-
ko helmikuun lopussa tai maalis-
kuun alussa.
•• Mohammed Alin vierailu olisi
koko nyrkkeilyn historiassa toinen
kerta, kun raskaansarjan maailman-
mestari esiintyy filippiiniläisessä
kehässä. Ensimmäisen kerran ta-
pahtui näin vuonna 1952, jolloin
Rocky Marcianö antoi Manilassa
neljän erän näytösottelun, Mesta-
rin vierailu Manilassa liittynee tä-
män Aasian-kiertueeseen, jonka
aikana hänen pitäisi otella näy-
tösluontoisesti myös Tokiossa.
Tiaisesta Savon paras
Helsinki. Oslon MM-hiihtojen
hopeamitalimies ja Suomen mes-
tari Arto Tiainen on nimetty vuo-
den 1966 parhaksi urheilijaksi Sa-
vossa. Savon paras urheilija valit-
tiin jo 20:nnen kerran ja Tiaiselle
luovutettu mitali on juhlavuoden
kunniaksi lyötetty aidosta kullasta.
Tiainen saa mitalinsa Porrassal-
men kansainvälisten hiihtojen yh-
teydessä 14. 1. 1967. Palloilulajien
parhaaksi valittiin Markku Hyvä-
rinen ja joukkueista katsottiin par-
haaksi Kuopion Palloseuran mesta-
ruus joukkue. Parhaksi naisurheili-
jaksi nimettiin Pirkko Heikkilä.
H
A
U
S
K
A
A
■■ i.
J
O
u
L
U
A
U
S
E
I
L
L
A
K
I
E
L
I
L
L
Ä
"SKODA - JÄTTILÄINEN JOKA
KATSOO ffÄÄN JA LÄNTEEN"
Jotkut eläkeläiset
joutuvat tuloverolle
Ottawa. — Jotkut vanhuuden
eläkkeellä olevat henkilöt joutuvat
maksamaan tuloveroa, kun he al-
kavat perimään kuukausittain 30
dollarin lisämaksua, jota on ehdo-
tettu niille, joilla ei ole minkään-
laisia sivutuloja yleisen 75 dollarin
kuukausittaisen eläkkeen lisäksi.
Canadan raha-asiain ministeri
Sharpin maanantaina julkisuuteen
antamassa "minibudjetissa" jätti
$1,000 verovapautusrajan muuttu-
mattomaksi, samoin myöskin $100
lääke- ja hyväntekeväisyystarkoi-
tuksiin myönnetyn su mman.
Näin ollen, 68- tai 69-vuoden
ikäinen eläkeläinen, joka on kel-
puutettu saamaan tämän lisä-avus-
tuksen ja saa; siten vuositulokseen
S1,260, joten hän joutuu maksa-
maan veroa $160 summasta. Tästä
menee tuloveroon . $17.60' ja $6.40
vanhuuden eläkekassaan.
Kuitenkin 70 vuotta täyttäneille
myönnetään ylimääräinen $500 ve-
rovapautus, joten sellainen eläke-
läinen nauttii täydellistä verova-
pautusta.
66-vuotias synnytti
Tbilisi. — 66-vuotias Zuleihi
Beridze on äskettäin synnyttänyt
tyttären, jonka nimeksi on an-
nettu Meri. Merin isä on 79-
vuotias. '.
Pariskunnalla, joka asuu erääs-
sä Gruusian vuoristokylässä, on
ennestään kahdeksan lasta.
SOPIVA JQULULAHJA
Netta Muskett-sarjan
TUNNELMALLISET ROMAANIT
... ANNA TAKAISIN EILISPÄIVÄ
253 sivua - Hinta sid. $3.85
Alison on kahdenkymmenen ikäinen, kaunis ja syvästi rakastunut
Giles Paravvayhin, jolla on jo harmaata ohimolla. Kun Alison tuo
GF.esm ensimmäistä kertaa vierailulle kotiinsa, hänen äitinsä pyörtyy
miehen nähdessään.
KEVÄÄN LIEKKI . ".~:^. ... .
287 sivua - Hinta sid $2.50
Valloittava tarina, tytöstä, joka ci tinkinyt toiveistaan ja jonka rak-
kaudenpoluilla oli. mutkia ta vallista enemmän. -y.-.
MYRSKYN MENTYÄ
244 sivua - Hinta sid. $2.60
Dramaattisen jännittävä rakkaustarina.
Rakkaus on naiselle ylitä välttämätön kuin ilma. jota hän hengit-
tää. Mutta sitä tavoitellessaan Paula aavistamattaan ajautui järkyt-
tävän murhenäytelmän verkkoon.
KULTAISTA VILJAA
287 sivua Häntä sid. $2.60
Kaunis Sandra oli voittanut Barucyn rakkauden — mutta väärän
nimen ja väärän henkilöllisyyden turvin. Mifä tapahtuisi, kun mies
saisi tietää kaiken hänestä ...? .
SINÄ OLET ELÄMÄNI
0 233 sivua - (Hinta sid. $2.50 v
Ta rl ha tytöstä Joka rohkeasti lähtee etsimään onneaan vieraasta
maanosasta.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
On ollut sangen merkille pantavaa
englantilaisten liike- ja teollsuusmies-
ten sekä ammattilehdistön suhtautu-
minen idän kauppaan. Tälle on lyönyt
leimansa järkevä asiallisuus, jolle ei
ole juuri vertaa muissa kapitalistisis-
sa maissa. Englantilaiset liikemiehet
ovat jättäneet kokonaan syrjään en
nakkoluulot ja poliittisen spekuloinnin
välittämättä Englannin hallituksen
pelistä. Äsken julkaisi tunnettu eng-
lantilainen Financial Times-lehti Pra-
han-kirjeenvaihtajansa . katsauksen,
jonka otsikkona oli "Skoda— jätti-
läinen, joka katsoo itään ja länteen".
Tämä on vain yksi lehden julkaise-
mista lukuisista idän markkinoita kä-
sittelevistä artikkeleista, uutisista ja
katsauksista.
Financial Timesin katsausta on syy.-
tä selittää lähemmin, koska siinä il-
menee asioita, joista Suomessakin ön
harhakäsityksiä ja suoranaista tietä-
mättömyyttäkin. Kirjeenvaihtaja on
saanut /tällä kertaa aiheen siitä, että
maanantaina saapuu Lontooseen 21-
henkinen tshekkiläinen liike- ja tcol-
lisuusmiesvaltuuskunta, jonka muka-
na myös Skoda-tehtaan pääjohtaja Jo-
sef Stepan. Kysymyksessä ei ole tällä
kertaa yksin maaperän tutkiminen tai
kohteliaiden puheiden vaihtoi vaan
eräiden tärkeiden yhteisten kauppojen
käsittely. /
Skoda-tehtaat muodostavat jättiläis-^
maisen koneteöllisuusyhiymän, jonka
pääkeskuksessa, Pilsenissä työskente-
lee yhteensä 50;000 henkilöä ja 20,000
työntekijää 16 muussa Tshekkoslova-
kian kaupungissa. Amerikkalaiset (!)
pommittivat toisen maailmansodan ai-
kana Pilsenin tehtaat maan tasalle:
Niinpä jälleenrakennetut tehtaat ovat
sangen nykyaikaisia, toteaa F. T: n
kirjeenvaihtaja. Monet ihmiset luu-
levat vielä, että Skoda-tehtaat tuot-
tavat vain aseita tai autoja. Kumpi-
kaan ei pidä enää paikkaansa. Skoda-
tehtaat, jotka aikaisemmin toimiva^
Habsburgien asevarastona, tdHffivat
nykyisin yksinomaan rauhanomaista
tuotantoa yarten. MIada Boleslavissa
sijaitsevat, autotehtaat oh irrotettu
Skoda-tehtaista ja sulautettu maan
muihin autotehtaisiin, selvittää kir-
jeenvaihtaja.
Kun Skoda-tehtaat eivät tuota aseita
eivätkä Skoda-henkilö- ja kuormaau
toja, niin mitä ne sitten tuottavat?
Vastaus on yllättävä: Päätuotantoar-
fikkeleina Ovat sähköveturit, voima
laitosten koneistot, valssäamot, ras-
kaat työstökoneet ja ikään kuin muis-
toksi menneiltä ajoilta — trolley-bus
sir. Tehtaiden kokonaistuotannosta on
.sähköveturien osuus 22%, mistä '40%
menee vientiin. Valssaamoiden ja voi-
malaitosten koneistojen osuus tuotan-
nosta on 40%, inistä 30- pros. menee
vientiin. Loppuosa tuotannosta kasit
lää trolley-busseja (noin 500 kappa-
letta menee vuodessa vientiin), suuria
työstökoneita, joita myydään pääasia
assa länteen, erityisesti U<sA:han, va
limoteollisuuden varusteita, episykli-
vaihdelaatikoita ja muita raskaita ko-
jeita... :■
Suuren kokonsa vuoksi Skodatehlaat
eivät ole alttiita äkillisille vaihteluille,
vaan ne voivat suunnitella tuotanto-
ohjelmiensa muutokset asteittain.
Niinpä kun tehtailla lopetettiin höyry-
yetureiden tuotanto 1958, niin sähkö-
vetureiden tuotanto oli jö täydessä
käynnissä. Suuren kokonsa vuoksi
Skoda-tehtailla on myös varaa uhrata
voimia laajaan tutkimustyöhön. Nuivl
pä tehtaiden suunnittolucsikunnassa
on toimessa nykyisin 5,000 henkilöä,
joista 1,100 tiedemiestä ja suunnitte-
luinsinööriä on omistautunut koko-
naan ydinvoimateollisuuden tutkimi-
seen ja kehittämiseen. Saamiensa tie-
tojen mukaan F. T: n kirjeenvaihtaja
mainitsee, että kahdeksan vuoden kii-
luttua ydinvoimateollisuudella on yh-
tiön tuotanto-ohjelmassa yhtä tärkeä
asema kuin nykyisin on vesi- ja höy
ryvoimalaitoksilla. Suuri koko avaa
Skoda-tehtailla mahdollisuuden myös
suuriin sarjoihin. Kun lännessä pide-
tään 10 sähkövefurin tilausta suurena,
niin Skoda tehtailla 100—120 saman
tyyppisten veturien tilaukset ovat ta-
vallisia.
Skoda-tehtaiden koko tuotannosta
menee noin puolet vientiin, mistä idän
osuus on 75 pros. Niinpä Skoda-teh-
tailla on huomattava merkitys Co-
rn econ maiden teollistamisessa. F.T: n
kirjeenvaihtaja toteaa lopuksi, että on
syytä tarkkailla Skoda tehtaiden ase-
maa idän ja lännen kaupan kehitty-
misessä. — Kras.
Sata vuotta
sotatilaa
Bervvick, Englanti. — Krimin
sota päättyi nyt — niiden 12 000
ihmisen kohdalla, jotka tähän päi-
vään saakka ovat olleet virallisesti
^sotatilassa Venäjän kanssa".
Nämä 12 000 ovat Englannin ja
Skotlannin rajalla olevan pienen
Bervvickih kaupungin asukkaita.
Vaikka Englanti ja sen liittolai-
set Ranska, Turkki ja Sardinia
allekirjoittivat rauhansopimuksen
Venäjän kanssa 1856, Bervvickin
kaupunki jäi virallisesti sotatilaan.
Englanti ja Skotlanti kiistelivät
vuosisatoja Berwickistä, kunnes se
vuonna 1482 liitettiin Englantiin
ja sai samalla oikeuden erikois-
maininnasta virallisissa asiakir-
joissa . Kun Englanti vuonna 1854
julisti Venäjälle sodan, tämä ta-
pahtui -Englannin, Irlannin, .brit-
tiläisten merentakaisten hallinto-
alueiden ... ja Benviekin kunin-
gattaren Viktorian nimissä".. — -
Sevastopolin tykit vaikenivat ai-
kanaan, rauhansopimus allekirjoi-
tettiin, mutta jostain syystä Ber-
wickin kaupungin asukkaat unoh-
dettunsa he jäivät edelleen sotaan
Venäjän kanssa. - -. _
Nyt on Bervvickin pormestari
kuitenkin tehnyt rauhan Neuvos-
toliiton edustajan — Pravdan Lon-
toon-kirjeenvaihtajan kanssa.
Hän lähetti toimittaja Oleg Ores-
toville viestin, jossa "sanotaan
"Sanokaa Neuvostoliiton äsukkail
le, että he voivat nukkua rauhas-
sa vuoteissaan." Orestöv vastasi,
että Neuvostoliitto on rauhaa rai-
kastava maa ja tahtoo elaa sovus-
sa kaikkien- rauhaa rakastavien
ihmisten, myös Bervvickin asuk-
kaiden kanssa:
Ruotsissa,
välikysymys
kortistoinnista
.: Tukholma. — "Missään muus-
sa maassa ei turvallisuuspalve-
lun toiminta ole siinä määrin
parlamentin valvomaa kuin. meil-
lä", selitti Ruotsin oikeusminis-
teri Herman Kling Ruotsin val-
tiopäiväin toisessa kamarissa vas-
tauksena : kommunistisen puo-
lueen edustajan Carl-Henrik
Hermanssonin esittämään väli-
kysymykseen.
Välikysymys koski turvallisuus-
palvelun erikoiskortistoa. Oikeus-^
ministerin mielestä on yksityisen
kansalaisen oikeusturva taattu sil-
lä, ettei kortiston tietoja luovuteta
uikopuölisile ja että luovutetut
tiedot tarkistetaan "huolellisesti ja
puolueettomasti".
Hermarisson sanoi taas, että työn-
hakijoita on lukemattomissa ta-
ipauksissa käännytelty takaisin kor-
j tistossa olevien tietojen perusteel-
1 la. Lisäksi on todistettavasti sattu-
i nut, että . työntekijöitä oh erotettu
i pelkästään mielipiteittensä vuoksi,
j Oikeusministeri Kling huomautti;
j ettei kortistoinnin syistä ja mene-
telmistä voida keskustella julki-
sesti. "Tärkeintä on takeiden ole-
massaolo siitä, ettei tietoja saa
käyttää miten tahansa", hän sanoi.
Hermarisson pyysi hallitusta tut-
kimaan, missä määrin ihmisiä pn
erotettu tai estetty saamasta, .työtä
poliittisien mielipiteittensä perus,*
teellä, ja julkaisemaan tutkimuk:
sen tulokset valkoisessa kirjassa.
Lauantaina, jouluk. 24 p,. —^ Saturday, Dee: 24,, 1966 Sivu, $
£ng^iitOaiiicn
autoilija ei saa
ottaa 9 ryyppyä
Lontoo,, — Englannin . kuljetus
asiain ministeri Barbara Castle sa-
noi äskettäin' parlamentissa, että
hän toivoo voivansa vähentää lii-
kenneonnettomuuksien uhrien lu-
kua 18.000—32.000:11a vuodessa
rankaisemalla ajajia, jotka juovat
liikaa. Ministeri Castle puhui ala-
huoneessa käsiteltäessä lakiehdo-
tusta, jonka mukaan on rikollista
ajaa autoa, jos 100 millilitrassa, ver-
ta on enemmän kuin 8P milligram-
maa alkoholia. Yhdeksän viskin tai
2,5 olutlitran vaikutus arvioidaan
tällaiseksi.*
Englannin maanteillä kuoli viime
vuonna 7.952 ihmistä ja 97.865 hen-
kilöä loukkaantui pahasti.
TILATKAA VAPAUS
KOLME HIEM
Elvi Sinervo: '
PALAVANKYLÄN SEPPÄ
^267 SIVUA - HINTA NID. $3.SS
Elvi Sinervon omaelämäkerrallisiin "aineksiin pohjautuva esikoisro-
maani jäi ilmestyessään vuonna 1939 lähestyvän sodan varjoon. Kulu-
neiden vuosien perspektiivistä katettuna tämä teos luo, yllättävän
tasapuolista, selkeää ja syvälle ulottuvaa valoa ensimmäisten itsenäi-
syyÄVUosiemme soaiaalLsiih kysymyksiin, ja valloittaa- ansiokkaasti,
paikkansa näitä asioita pohtivassa .sodanjälkeisessä kirjallisuudes-
samme. ■■:
Teos kuvaa helsinkiläistä työläisperhettä, jonka kansalaissodan
tapahtumat heittivät Pohjanmaan lakeuksille. Isä Hermanni Rinta-
luoma irtaantuessaan kohtalotovereistaan pakenee pieneen yksilölli-
seen unelmaan omasta pajasta; jossa hän voisi työskennellä "riippu-
mattomana, kenenkään utelematta hänen aikaisempia vaiheitaan.
Koruton kertomus miehen unelmasta Ja sen haaksirikosta olosuh-
teiden paineessa on heijastusta tekijän omasta maailmankatsomuksen
ja taiteilijantien etsinnästä, samalla kun se on hienoa ja näkemyk-
sellistä kansalaissodan Jälkiä Jan'tilitystä. -Teokseen kiitetty novelli ;
"Näköala vuorelta" tuo toiselta suunnalta valotetun lisänsä kuvatuli
perheen kohtaloihin.
Thomas O. Buchanan:
KUKA MURHASI KENNEDYN?
193 SIVUA - HINTA SID. $3.75
Amerikkalaisen tiedemiehen ja kirjailijan Thomas Ö< Buchananin
teoria presidentti Kennedyn murhasta on kulovalkeana levinnyt Eu-
roopan pääkaupunkeihin. Suurlehdet lainaavat otteita siitä, mielipi-
teet kuohuvat. Mutta Amerikan virallinen taho vaikenee..
Buchanan on viettänyt pitkiä aikoja Dallasin oikeuspalat5.is.sa seu-
loen ja asettaen oikei&iin yhteyksiinpä Jokaisen tapahtumaketjua sj-.;
vuavan tiedonmurusen. Kiistattomat todisteet viittaavat siihen, että'
abiakin kahden kiväärimiehen oh tyytynyt ampua Kennedyä eri suun-
nilta — eikä kumpikaan näictä ole. voinut, olla Osvvald! Murskaalvin^
todistusaineistoin Buchanan osoittaa kuinka harkitsematon ja hel-
posti johdettava mies on valittu'soveliaaksi pääsyylliseksi rikokseen,
Jonka takana vaikuttavat mahtavat voimat.
Riippumattomana, tieteellisen tarkkana tutkijana Buchanan on ol-
lut Da1lasin poliisia edullisemmassa asemassa'. Hänen esittä rhänsä. -rat-
kaisu "on johdonmukainen, kohta kohdalta vankasti perusteltu.
Maurice Solotovv:
MARILYN MOr«OEN ELÄMÄ
422 SIVUA - HINTA SID. $3.50
Mitä yhteistä on arkipäiväiselä ja. hiljälseliä tytöllä, joka syntyi
aviottomana, varttui lastenkodissa .sekä monissa kasvatuskotelssa, jnu-;
t\ii lapsena väkivalan uhriksi, joka oli arka, änkytti ja eli. naiivien
unelmien maailmassa sekä kauniilla, maa ilmankuulullä elokuva täh-
dellä, joka oli oman alansa kenties tehokkain kaupallinen vetonaula?
Tyttö ja kaunotar ovat yksi'ja sama henkilö Marilyii Monroe,
josta amerikkalainen kirjailija Maurice Zolotovv kertoo yksityiskoh-
taisena ja sujuvatyylifessä teoksessaan.
Kirjailija huomiusi, että todellinen MnrUyn Monroe oli paljon kiin-
noätavampi kuin mielikuvituksen ja maincksen luoma Iilmivampj>i.
Marilyn Monroen ejämäkerta-. antaa- näyttelijättärestä, psykologisesti
osuvan kuvan ja lisäisi uzn sivuilla tutustumme Hollyvvodpih kulissien
'taKaiseen eLimaän: ■.:'
Tilatkaa osoitteella: .
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
SUDBURY. ONT.
P. O. BOX 69
!l!!!!.':!!l!l!l!llllllljllllllll!lllllill!l!!ll!!i!!!IIIIIIH
HELEN TARVAINEN:
—Heinäkuussa hukkuneeksi luul
tu sveitsiläissyntyinen 26-vuotias
Miriam Lindenmaier on' pidätetty
New Yorkissa ja asetettu syyttee-
seen -36 000 dollarin (noin 115000
mk) petkutusyrityksestä. — Hänen
kanssaan pidätettiin kaksi miestä,
jotka ovat kertoneet olleensa mu-
kana Lindenmaierin "kuolemaan"
johtaneessa onnettomuudessa. Toi-
nen miehistä oli määrätty vakuu-
tussumman saajaksi. Lindenmaier
asui eräässä hotellissa väärän ni-
men turvin. —New York.
KESÄVAATTEET KAAPPIIN
VAATTEIDEN SÄILYTTAMIWIIUEITA
i^Puuvita-japellmavi________
El soo silittää. (Kankaan
kudos pysyy silloin Vänern
rpdnpingoittuneenäj
,.......m
.'illavaatteet pan-
naan PUHTAINA
sailytyspalkkoansa,
koimyrkkyä unohto-
matla
Nahkajsof kcsftkehqät kiilloitetaon
hyvällä kenkävoitcwln p pannuun
lontlssä säilytyspaikknan
Säilyttäkää silkki
ja kelnosilkkl kui-
vassa paikassa.
rSällytläkäa kumiset ulmalqklt
kylmässä ja pimeässä jo sirotel-
kaa niiden väliin ja paolle
tolkklpuutcrio.; .
Canadan
(Jatkoa) V :V'L. " ■■.'.
q YHDESTOISTA OSA
Monet ranskalaisten esiraivaajien nimet ovat
jääneet pysyvästi Canadan kartoille ja historia-
kirjojen sivuille. Yksi heistä, Sieur de la Salle,
on : ehkä tunnetuin, sillä hänen löytörctkensä ja
monet seikkailunsa ovat myöskin huomattavana osa-
na Yhdysvaltain historiassa.
Kun La Salle tuli Canadaan vuonna 1966, .oli
täälläkin käynnissä uskonnollisia sotia, jesuiitta pap-
pien ja katolisen kirkon välillä. Kilpailu oli kiih-
keätä siitä, kumpi puoli voi eniten "pimeässä vael-
tavien pakanoiden" sieluja pelastaa. Jesuiittojen lä-
hetyssaarnaajat perustivat pjeniä kirkkoja pioniin
paikkoihin intiaanikyliin, joissa he viettivät vaati-
matonta elämää; kärsivät uskomattomia vaikeuksia,
monet heistä tapettiin ja kidutettiin, mutta aina
heillä oli seuraajia, jotka jatkoivat tätä työtä ilman
palkkaa ja kunniaa.
Samanaikaisesti Montrealin ympäristöä ja koko
St. Lawrencen laaksoa hallitsi Ranskan katolisen
kirkon suosiolla Pyhän Sulpicen seminaari ja sen
papit. Kirkko omisti melkein kaikki. maat ja papit
oliyat ympäristön feudaalisia hallitsijoita. Montrea-
lin saarella oli pieniä asutuksia yhdellä kadulla,
jonka nimi ön vieläkin sama. St. Paul st. Rannan
-.puolella oli iso kiviiinnoitus ja mäenrinteellä pap-
pilan ' .'.tuulimylly, joka myöskin pii kivestä, ja^tar-
pecksi suuri; turvapaikaksi monelle perheeilc. Luos-
tari, sairaala ja kirkko oli myös rakennettu kivi-
aitauksen sisälle, sillä intiaanien joukot tekivät
usein hyökkäyksiä kylään.
Papit Xitöivat. maita hyvillä vuokraehdoilla ky-
län ympäriltä uudisasukkaille, sillä he suunnitteli-
vat ympäri saarta laajan ketjun asutuksia, jotka
samalla: olisivat vahtipaikköja, joista voitaisiin gntaa
hälytys intiaanien hyökkäysten varalta.
La Salle; anoi ja sai oikeuden asustaa suuren
alan maata paikassa, jonka häh nimitti La Chine,
saman nimisen putouksen yläpuolella.-Hän houkut-
teli mukaansa useita perheitä, joille kaikille hän
antoi pienen maapalstan, jonka vuokrasta heidän :
täytyi tehdä määrätyt kartanon työt. Samanlaisesti
aloitettiin kaikki maavaltäukset St. Lawrencen laak-
sossa, ja kirkolla oli niihin maihin yksinään omis-
tusoikeus, niinkuin on vieläkin useassa paikassa
Montrealissa ja sen ympäristössä.
: Multa La Salle ei ollut maanviljelijä, La Chi-
lien kartano oli hänelle Vain lyhytaikainen tilapäi-
■neh asunto, Vain siksi aikaa kun hän oppi intiaa-
nien kielet ja tavat. Kerrotaankin, että hän kolmen
vuoden aikana oppi kahdeksan eri heimon kielet ja
murteet. Usein hän seisoi putouksen, rannalla au-
ringon laskun aikana ja hänen levoton mielensä'
paloi suureen tuntemattomaan maahan, samoin kuin
Champlainin ja toisten tutkimusmatkailijoiden aikai-
semmin.
. La Chinen kartanossa intiaanit usein pysähtyi-
vät kauppamatkoillaan ja kerran tuli kaukaisia vie-
raita, Seneca heimosta, etelän mailta. He viettivät
talven kartanossa, ja kertoivat La Sallelle suuresta
joesta, jonka nimi ori Ohio, jonka varrella asuu
monia heimoja; joesta joka virtaa suureen mereen
ja joka on niin pitkä, että yhdeksän kuuta nou-
see, ennenkuin pääsee perille. Joen rannoilla, he
kertoivat, on viljavat maat, lauhkea ilmasto ja suu-
ret metsät täynnä monenlaista riistaa.
La Salien mielikuvitus syttyi, hän näki itsensä
'. suurena valloittajana ja päätti jättää Canadan syn-
kät metsät ja etsiä onneansa etelästä. Hän saikin
kuvernöörin' hyväksymiseni matkalleen sillä ehdolla,
että myöskin kirkon edustajat lähtevät mukaan ja
kaikki valloitukset tehdään kuninkaan ja kirkon
niinissä. ■• ;;■■■',
Koska Senecat-intiaanit olivat lähdössä kotiin,
lupasivat he opastaa matkailijat määränpäähän.
Yhdeksällä kanootilla he lähtivät matkalle, pitkälle
jokien ja järvien valtatielle. Heidän ihatkansa kulki
Ontario järveltä, Erie järvelle, jonka eteläisillä ran-
noilla; viettivät talven. Keväällä intiaanit opastivat
heidät Detroitin sainien kautta Huronillc, ja luul-
tavasti he olivatkin ensimmäiset valkoiset miehet,
jotka tästä kulkivat läpi.
Kolme vuotta pii La Salle ensimmäisellä mat-
kallaan, joka johti kauaksi Mississippin laaksoon,
mutta koska nämä seudut eivät enää kuulu Cana-
dalle, ei näiden matkojen kertomuksetkaan kuulu
Canadan historiaan. Kun La Salle palasi takaisin
Montrealiin, oli hänellä suuria suunnitelmia Rans-
kan hallituksen aseman Canadassa lujittamiseksi
tarkoituksella estää englantilaisten valloitukset. Hän
ehdotti linnakkeen rakentamista Niagara putouksen
yläpuolelle ja ketjun linnoituksia Ontarion ran-
noille. Saadakseen kuninkaallisen hyväksymisen
suunnitelmilleen hän matkusti Ranskaan, antoi
takaisin La Chinan kartanon kirkolle ja alkoi
suunnitella uusia vallpitusretkiä etelään.
.'.•'••'..Hän saikin kuninkaan suosion, sillä tällä ajalla
alkoi guuri valtataistelu Uudesta' maasta kolmen
suuren vallan»: välillä, Ranskan, Hollannin ja Eng-
lannin. La Salien kateelliset vihamiehet pilkkasi-
vat häntä, kauppiaat nauroivat hänen esityksilleen,
mutta hän sai hyvän liittolaisen kreivi Fronte-
iiacista, joka oli silloin Uuden Ranskan kuvernööri.
(Jatkuu)
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIM
