eilua
Kankkonen kolmas
Itä-Saksassa
Karl-Marx-Stadt. — Suomen Veik-
ko Kankkonen sai tyytyä kolman-
teen sijaan Klingenthalin hiihtojen
mäkivilvassa. . Ensimmäisen sijan
vei ItäSaksan Horst Queck 214,6
pisteellä. Hänen hyppynsä kantoi-"
vat 89,5 ja 86 metriä. MM-kisojen
hopeamitalimies Dieter Neuendorf
sai tunnustaa maanmiehensä niu-
kasti paremmakseen 85,5 ja 88 met-
rin ilmalennoilla, jotka . tuottivat
213,7 pistettä. Kankkonen hävisi
jälleen hyppyjen lyhyyden takia
\(85,5 ja 85 m).
Wirkola taas
ylivoimainen ~
Lake Placid, New York. — Nor-
jalainen kaksinkertainen mäenlas-
kun maailmanmestari Björn VVir-
kola voitti sunnuntaina ylivoimai-
sella tavalla Lake Placidin kansain-
välisen mäkikilpailun. Toiseksi tuli
Japanin Takashi Eujisawa ja kol-
manneksi Norjan1 Christoffer Sel-
bekk.
Wirkola teki 75,6 ja 77,7 metriä
Jtantaneet- hypyt, joista tuli pis-
teitä yhteensä 231,9 pistettä. Fuji-
sawa hävisi VVirkolalle 5,9 pistettä
saaden 74,7 ja 75,3 metriä kanta-
neista hypyistään 226,0 pistettä.
Selbekkin . hyppyjen' pituudet oli-
vat metrilukemina laskettuina 77,1
ja 75,9 metriä.
VVirkolan toinen, 77,7, metriä
kantanut hyppy oli Lake Placidin
mäen uusi mäkiennätys.
Suomelle viesti
Le Brassusissa
Le Brassus.— Suomen viesti-
kolmikko Martti Määttä, Raimo
Hämäläinen, Manne Liimatainen
voitti sunnuntaina Le Brassusin
kansainvälisten kilpailujen mies-
ten 3x10 km:n hiihdon ajalla
1.47,10. Isäntämaan Sveitsin jouk-
kue sauvoi kolmanneksi jo paljon
taaempana.
Manne Liimatainen hiihti viestin
parhaan yksityisajan 33.55, mutta
hyvin tuli Sveitsin Haaskin, joka
antoi vain 17 sekuntia lisää perik-
si. Ranskan-Arbez katkaisi suksen-
sa, mutta sai eräältä katsojalta lai-
naparin ja piti kolmannen sijan
loppuun asti.
Tuloksia: 1) Suomi (Martti
Määttä, Raimo Hämäläinen, Man-
nue Liimatainen) 1.47*10, 2) Sveit-
si I. (Franz Kalin, Alois Kalin, Jo-
sef Haas) 1.47,51, 3) Ranska I
(Roger Pres, Felix Mathieu, Victor
Arbez) 1.50,03, 4) Sveitsi II 1.50,06,
5) Ranska II 1 50,07, 6) Länsi:
Saksa 1.51,12.
URHEILUT!Fft)A PÄTKITTÄIN
V 1390 SAI HOUANTILAINEN DEN.BR1EL 'IN
KAUPUNKI G0LF1NPELAAMISLUVAN s^S
ENSIMMÄINEN KASIPALLO MAAOTTELU PELATTIIN
jf V. 1925 SAKSAN JA ITÄVALLAN1 VÄULLA
ENNEN VUOHA/iÄY
«91 PIDETTIIN \£p/<
NORMAALINA JOS
JALKAPALLONPELAAJA
LÖI PALLON MAALISTA
LAAN MAALIN SAANNIN ESiAMI
SEKSI (SILLOIN ANNETTIIN
YKSINKERTAISESTI VAPAAPOTKU)
Kolme uutta
SEtä uinnissa
Helsinki. — Kolme uutta SE:tä
näki päivänvalon sunnuntaina Ve-
tehisten järjestämissä uintikilpai-
luissa Helsingin Urheilutalossa.
Marju Tilly kauhoi 100 metrillä
ennätysajan 1.03,2 ja Ulla Patrik-
ka ui saman matkan selällään ajas-
sa 1.12,6. Kolmas ennätys syntyi
miesten 4x 100 metrin vapaauinti-
viestissä jossa HTU:n nimekäs
kvartetti saavutti ajan 3.49,0.
TAUflURHEILUA
Jollei olfeiketaftty
taMurheilijmuali
^aisfmirafcsi.
Muutamat-faVturheilu-
keskukset ostavat...
kinta. Joson kovin
vähän unto.kuliftofogn
sitä Kuorma-autoilla
aloittelijoiden hiihtomaastoon.
Ns. bobsleigh painaa
n. 250 kiloa: Sillä
voidaan saavuttaa
lähes 200 km:n
tuntinopeus
«Euroopan valtavin
luistinrata on
Davos'issa
.ts»" "
(Sveitsissä).
VANCOUVERIN OSÄSMä
TYÖNTÄYTEINEN KOKOUS
Vancouver. — CSJ:n Vancouve-
rin osaston vuosikokous pidettiin
Clinton naalilla tammikuun 22. päi-
vä.
Johtokunnan, puolesta esitti pu-
heenjohtaja Matti Varila neljä jä-
sentä, jotka ovat vuoden aikana
siirtyneet sinne mistä ei paluuta
ole: Emil Wilen, Arvo Nurmi, \Ris-
to Luoto ja Victor Salo. Minuutin
hiljaisuudella muisteltiin kaikkien
joukostamme poistuneiden työtä
järjestömme ja koko työväenliik-
keen hyväksi.
Kokouksen puheenjohtajaksi \ va-
littiin Emil Ihas ja pöytäkirjurik-
si Uuno Söderholm, lehtiraport-
teeriksi Taava Maunus.
Sihteeri Matti Mäkelä antoi ra-
portin vuoden toiminnasta:. Osas-
ton taloudellinen asema on paran-
tunut, joten on voitu tehdä: korja7
uksia haalissa* avustaa" sanomaleh-
tiä' jne. Vapaudesta .kävi puhuja-
matkalla Edwin Suksi, mikä virkis-
ti osaston toimintaa. Hän korosti
erikoisesti yhteistoiminnan tärke-
yttä Canadan satavuotisjuhlien vie-
ton yhteydessä sekä Vapauden kul-
Lauantai, tammik.28 p. — Saturcjay, Jan. 28, 1967 _ Sivu 3
Brumel uskoo '
pahaiseensa
Moskova. — Korkeushypyn ME-
mies neuvostoliittolainen Valeri
Brumel sanoi uskovansa paluu-
seensa kilpakentille. Brumel kat-
kaisi säärensä moottoripyöräonnet-
tomuudessa 15 kuukautta sitten. .
Hänen oikea jalkansa on edel-
leen lastassa, ja hän käy jatku-
vasti saamassa hoitoa Moskovan-
ortopedisessä laitoksessa. Brumelin
lääkäri toivoi pystyvänsä saamaan
potilaansa jalan ennalleen, mutta
tähdensi samalla paranemisen kes-
tävän vielä toiset 15 kuukautta.
Suksien kasvavan kysynnän vuoksi
rakentaa Ruotsin suurin suksiteh-
das Edsbyverken, jonka vuosituo-
tanto on yli 200,000 paria suksia,
uuden suksitehtaan, jonka automaa-
tio tulee olemaan hyvin pitkälle ke-
hitetty. Tehtaassa, jonka pinta-alak-
si tulee 16.000 neliömetriä tulee
työskentelemään 80 henkeä.
Romanttista jännitystä - suursuosittuja
fekijännimiä "kuukauden kirja-
sarjan romaaneissa
DOROTHY EDEN:
BELLA
320 SIVUA - HINTA SID. $4.60
Ennen avioliittoaan Guyn, Ravenscroftin linnanherran kanssa kau-
nis Bella oli ilman omaa syytään tullut sekoitetuksi koko 1800-luvun
Lontoota järkyttäneeseen skandaaliin ja joutunut sisarensa kanssa
nuoria tyttöjä tunnottomasti hyväkseen käyttävän rikollisjoukon kä-
siin. Vain Guy uskoo Bellan kertomuksen ja ottaa sisarukset suoje-
lukseensa.
"Juoskaa, älkää kävelkö, lähimpään kirjakauppaan. Takaamme että
vietätte henkeä salpaavan lukuillan — ja viimeisen sivun jälkeen
jännityksenne laukeaa rentouttavasti ennen unen tuloa", kirjoittaa
Boston Globe tästä suursuosion saaneesta romaanista.
VICTORIA HOI/T:
SEITSEMÄS NEITSYT
323 SIVUA - HINTA SID. $4.65
Kuuluisan tekijän jännittävä romaani mökin tytöstä, joka raivaa
tiensä aatelislinnan valtiattareksi.
Legendan mukaan kuusi luostarin noviisia ja yksi nunna olivat hai-
rahtuneet, ja rangaistukseksi noviisit muuttuivat kiviksi ja nunna
muurattiin elävänä luostarin seinään.
DAVID BEATY:
SEIREENIN LAULU
243 SIVUA . HINTA SID. $4.65
Anne Corby tapaa miehensä, englantilaisen lentoyhtiön päälentäjän,
alaisilleen järjestämillä cocktail-kutsuilla nuoren lentokapteenin Phi-
lip. Mathesonin ja tuntee voimakasta vetoa häneen. Jo harmaantuva
aviomies tarkkailee mustasukkaisena nuorta säteilevää vaimoaan.
THERESA CHARLES:
AINOA RAKKAANI
230 SIVUA - HINTA SID. $4.25
Jännittävä ja lumoava tarina tytöstä, joka uudenlaisena naisena,
uusin.kasvoin lahti etsimään menneisyyttään ja rakastettuaan. ,~~
HALLDOR KILJAN LAXNESS:
SALKA VALKA
395 SIVUA - HINTA SID. $3.25
Viheliäinen kalastajakylä tunturien katveessa. Miten sellaisessa pai-
kassa eletään? Ja kuinka kuollaan? Mitkä ilot ja surut elänevät noiden
•himmeiden 0'Jytuijujen ymr.ärillä? — Nyt tämä kylä tunnetaan kaik-
kialla, samoin nuori tyttö Salka Valka. joka ankeissa oloissa kasvaa
rakkauteen, sankaruuteen, kohtaloonsa.
Kaikki on suurta tässä teoksessa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. Box- 69
Sudbury, Ont.
Helsinki. — (Suomi-Seura) —
Vientimme lisääntyvät tuontia no-
peammin.
Kauppataseemme vajauksen ar-
vioidaan supistuneen viime vuoden
aikana noin 50 mi.j. markalla vienr
nin lisäyksen oltua keskimäärin
kahta prosenttia suurempi kuin
tuonnin kasvun. Koko viime vuoden
vienti tulee tehtyjen arvioiden mu-
kaan kohoamaan noin 4,800 milj.
markkaan ja tuonti vastaavasti
5,450 milj. markkaan. Arvioiden
mukaan metalli- ja konepajateolli-
suuden tuotteiden vienti kohosi en-
simmäisen kerran puuteollisuuden
tuotteiden viennin suuruiseksi, mah
dollisesti jopa sitä suuremmaksikin.
Puuteollisuustuotteet, lähinnä ha-
vusahatavara, on tähän asti ollut
toiseksi suurin vientiartikkelimme
perinteellisen paperiteollisuustuot-
teiden ryhmän jälkeen.
Teollisuus ohitti maatalouden työ-
voiman. ■ v
Työvoimarakenteessa tapahtui
viime /vuonna historiallinen
käänne:/ teollisuuden työvoima
ylitti^ ensimmäisen kerran maata-
louden työvoiman. Maataloudesta
siirtyi 11.000 henkilöä muihin am-
matteihin. Koko työikäinen väes-
tömme kasvoi. 47.000 henkilöllä.
Tänä vuonna arvioidaan teollisen
työvoiman lisääntyvän 9,000:11a, kun
taas maa- ia metsätaloudessa sekä
maa- ja vesirakennuksesta vähe-
nee kymmenentuhatta henkilöä
muihin elinkeinoihin.
Suomen juhlavuoden elokuva.
Ulkoasiainministeriön teettämän
itsenäisyytemme juhlavuoden elo-
kiaan on suomalaisten ohjaamia au-
toja mukana täysi tusina.
Myöhään maanantai-iltana (16.1;)
julkaistu luettelo Monte- Carlon
ajojen loppukilpailuun pääsevistä
ajajista tuotti ikävän yllätyksen
suomalaisille, sillä Suomen Jorma
Lusenius on hylättyjen listalla.
Luseniuksen hylkäämisen syyksi
järjestäjät ilmoittivat, ettei hänen
autonsa ollut ohittanut salaista reit-
titarkkailuasemaa. Tiistaiaamu saat-
taa tuoda lisää ikäviä yllätyksiä, sil-
lä myös Pauli Toivasta uhkaa hyl-
kääminen.
Neuvostoliitossa
influenssaepidemia
Moskova. — Moskovassa ja muis-
sa Neuvostoliiton osissa on viime
päivinä ilmennyt influenssaepide-
mia, jonka on aiheuttanut virus B,
jonka sanotaan heränneen henkiin
Länsi-Euroöpassa ja kulkeutuneen
sieltä Keski-Aasian liittotasavalto-
jen kautta Neuvostoliiton keski-
osiin.
Tämänkertaista influenssaepide-
miaa pidetään jossakin määrin hel-
pompana kuin tunnettua "aasialais-
ta", joka vuosi sitten pyyhkäisi
myös Neuvostoliiton yli ja aiheut-
ti mm. Leningradissa varsin vaka-
via seurauksia. Tämänkertainenkin
.'giipp' voi kuitenkin aiheuttaa
pahoja jälkiseurauksia, ellei sitä
ajoissa hoideta.
Tämänkertaisesta epidemiasta Oli
lääkintäviranomaisilla tieto jo etu-
käteen. Maahan on muodostettu
influenssan torjuntakeskuksia, jot-
kuvan kutsuvierasnäytäntö oli tors-' ka ovat yhteydessä myös ulkomail-
taina (12.1.) Helsingissä. Tasaval-I la toimiviin vastaavantapaisiin lai-
navuoden ja isien maan, Suomen
itsenäisyyden 50-ynotisjuhlien vie-
ton, tärkeyttä. Lopuksi hän toivoi
kansalaisemme antavan yhteisen
tukensa rauhanasialle sillä atomiso-
ta uhkaa meitä kaikkia samalla, ta-
valla.
Rahastonhoitajan, Manda Kannan
raportti esitettiin myös kokouksel-
le. Hän onkin joutunut kantamaan
raskaan taakan ollen monissa eri
tehtävissä. Kiitos työstäsi.
Jäsenkirjurin T. Maumiksen ra-
portista ilmeni, että jäsenmäärä on
pysynyt ennallaan.
. Lehlikomiteamme raportin esitti
Minnie Vainio. Komitea on tehnyt-
arvokasta työtä: saanut uusia tila-
uksia lehdillemme ja myös uusia
kirjeenvaihtajia. Prosenttirahat ko-
mitea jakaa yhteiseksi hyväksi
käytettäviksi. Komiteaan kuuluu
nyt Minnie Vainio, Manda Ranta,
Aino Hendrikson, Matti Varila,
Antti Kotila ja Hilja Salo.
Rauhanliikkeen työtä seloslrSyl-
via Lovvell. Lahjoitukset ovat men-
neet hyvään tarkoitukseen. Sotavas-
taisiin mielenosoituksiinvoitaisiin
myöskin osallistua. Asian hyväksi
kerätty kolehti tuotti $20.10 ja sii-
hen lisättiin osaston kassasta $10.
Aikaisemmin oli Manda Ranta ke-
rännyt $14.00 ja osasto oli lahjoit-
tanut $10.
. Sairashuoltokomitealta kuultiin,
että jäsenistämme on Hilma Ihas,
Anna Savola ja Hilma Freeman
nyt sairaana. Selma ja Antti Gröh-
niä on sairaus vaivannut jo pitem-
män aikaa.
Näyttämön puvustonhoitaja Ap
no Välimaa haluaisi tehdä -perus-
teellisen, järjestelyn ja hävittää
varastosta pois sellaisen liikaka-
man, mitä on 50 vuoden aikana ke-
rääntynyt.
Kuultiin myös Websters Corners-
issa olevan Sampo-haalin raportti.
Haali on tuottanut vähän voittoa.
Se on vain kesänviettopaikka. Sin-1
ne pitäisi saada uusi lämmityslai- i
te ja muita korjauksia, jos haaliaj
mielitään käyttää talvisin. Asia jä-j
lettiin johtokunnan harkittavaksi.'
Kustannukset nousisivat ehkä tu-1
hannen dollarin paikkeille. Komi- !
teaan valittiin Söderholm. Mäkelä |
ja Koskinen. _ _,. .__ |
Näytelmäkomitean raportin esit- ] I
ti Matti Mäkelä; On esitetty kolme \\
näytelmää: Isontalon Antti, Roini- j
lan Talossa ja yksi pienempi näy-!
telmä. Näytelmäkomiteaan tuli nyt I
Vilho Nyberg, Matti Mäkelä, Zaida ■
ja Lauri Meriö ja. Aino Hendrikson.
Kuultiin myös järjestön sihteeri
Helen Tarvaisen kirje" koskien
naistenpäivajuhlan viettoa. Juhla
päätettiin pitää helmikuun 26. päi-
vä lehtiömme avustamisen merkeis-
sä. Ehkä saadaan Kaarina Sjövik
näyttämään varjokuvia Euroopan'
180 perintöä
idkomailta
suomalaisille
Helsinki. — 'Ulkoasiainministe-
riön oikeudellinen osasto on Suo-
men ulkomaille olevien edustusto-
jen välityksellä vuonna 1966 vas-
taanottanut ja tilittänyt Suomessa
asuville perillisille 180 asiassa jää-
mistövaroja yhteensä mk 4,064,398,
32,- kerrottiin ulkoministeriöstä.
Vastaava rahamäärä oli Vuonna
1965 mk. 3,462,274,27 ja vuonna
1934 mk. 2,381,632,36.
Suurin tilitetty jäämistö oli mk.
857,890.79, ja pienin 76,05.
• Tilitetyistä jäämistövaroista suu-
rin osa mk. 3,266,005,30 tuli USA-
sta, Canadan ollessa toisella sijal-
la mk. 487,166,69.
■—• Sellaisia kuolemantapauksia kos-
kevia ilmoituksia^ joissa vainaja oli
joko varaton tai kaikki hänen oi-
keudenomistajansa asuivat ulko-
mailla saapui viime vuonna 2144.
Edellä mainittujen perintöansi-
oiden lisäksi ministeriö oikeudelli-
sen osaston hoidettavana oli vii-
me vuoden aikana 346 elatusapu-
asiaa, 1331 tiedonantoasiaa ja
2827 muuta osaston toimialaan kuu-
luvaa asiaa.
matkaltaan ym.
Maaliskuussa järjestetään jotakin
suurenmoista uuden kotimaamme
Canadan satavuotisjuhlan merkeisr
sä. Lisää siitä tuonnempana.
Johtokuntaan tulivat valituksi
Manda Ranta, Minie Vainio, Matti
Mäkelä, Elmeri Kujanpää, Matti
Varila, Mikko Terävä ja Taava Mau-
nus sekä uusina jäseninä Uuno
Söderholm ja Antti Kotila.
Välillä syötiin naisten valmista-
ma hyvä ateria ja sen jälkeen jat-
kettiin taas kokousta;
Merio luki Uusi Länsi-Lehdessä
julkaistussa kirjoituksesta Kansal-
lisseuran pyrkimyksistä yhtenäisyy-
den saavuttamiseksi suomalaisten
eri järjestöjen keskuudessa. Valit-
tiin Matti Mäkelä kirjoittamaan
asiasta samaan lehteen.
Kokouksen puolesta,
Taava Maunus.
Pori Ärtkrin
kuulumisia
Port Arthur. — Santeri Anttila
•:kuoli täkäläisessä sairaalassa pitkä-
aikaisen sairauden jälkeen tammi-
kuun- 22. pnä. Hän oli syntynyt
Sarvelan kylässä Suomessa ja oli
'kuollessaan 80-vuotias. Canadaan
Mn tuli v. 1906 työskennellen
-Grand Trunk rautatien rakennus-
töissä ja myöhemmin ympäristön
;metsäkämpillä. Pitkin elämäänsä
nän toimi aktiivisesti urheilun hy-
väksi. Lähimpiä sukulaisia on -hä-
nellä veli Waldo, Etelä-Ontariossa,
Roy, Detroitissa ja sisaret Aune ja
Sylvia, Detroitissa..
Kalle Rissanen kuoli Port Arthu-
rin sairaalassa t.k. 18. pnä. Hän oli
syntynyt Varpaisjärvellä Suomessa
ja oli 72-vuoden ikäinen kuolles-
saan. Canadaan hän tuli v. 1929
Ja oli:: uudisfarmarina - Kivikoskel-
la, mutta siirtyi tänne kaupunkiin
kymmenen vuotta sitten. Suremaan
jäivät vaimonsa Anna ja poikansa
George, sekä kaksi lastenlasta.
— A. T. H.
Tilatkaa Vapaus!
Pentagon omistaa
valtion valtiossa
Yhdysvaltojen puolustusministe-
riöllä Pentagonilla on hallussaan
omaisuus, jonka yhteisarvo on n.
183,6 miljardia dollaria. Nou.su edo!
lisestä vuodesta on 7.3 mrd. dolla-
ria.. Se muodostaa tällä hetkellä
53 prosenttia kaikesta Yhdysval-
tojen hallituksen omaisuudesta
(sekä kotimaassa että sen ulkopuo-
lella olevasta), ilmoittaa Pentago-
nin edustaja.
Pentagonilla on valvonnassa 12.4
miljoonaa ha maata Yhdysvaltojen
rajojen ulkopuolella. Tiima heh-
taarimäärä vastaa seitsemän osa-
valtion yhteistä aluetta. Aseistus on
kuitenkin suurin omaisuusryhinä.
se edustaa 87 mrd. dollaria.
Puolustusministeriö antaa vuo-
sittain tilauksia 18.000 amerikkalai-
selle yhtymälle. Sotateollisuuden
palveluksessa on 55'; Kalifornian
ammatissa olevasta väestöstä.:
VUOSIKOKOUSK UTSU
CSJ:n .Toronton osasten VUOSIKOKOUS pidetään Don-
häalilla, 957 Broadvievv Ave., Toronto. Ont., sunnuntaina,
helmikuun 12 päivänä 1967. kello 2 iltapäivällä.
. Kokouksena- valitaan •• osaJtcn•• pKhcsnjohtaja -ja. johtokunta sekä
■mi:i!t toimikunnat ja kerni--vi.
Johtckuntn kehoitta» .jk-enia huomioimaan. kokouksen tärkeyden
ja^ osallistumaan.siihen.. ''
JOKTOKUNTA.
im'n'1'iiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinifiiiiiiiiiiiiiiiin
HELEN TARV A I N EN
JSÖSTA
!367 J1967
lan presidentti Urho Kekkonen kun
nioitti tilaisuutta läsnäolollaan.
Elokuvan on valmistanut Fennada-
Filmi Oy.
Ulkoministeriö on teettänyt tä-
män 22 minuuttia kestävän väri-
elokuvan lähinnä ulkomaista tie-
doitustoimintaa varten. Historialli-
sella johdannolla varustettu kuvaus
esittää maamme saavutuksia ja ny-
kypäivää.
"Junnu"-kone myytävänä.
Lentohistorian kuuluisimmista
koneista suomalainen vuonna 1929
valmistettu Bremerin .Junnu, on
jälleen myytävänä. Ulkomaiset ke-
räilijät ovat puoliväkisin yrittäneet
ostaa sitä kokoelmiinsa. Jollei suo-
malaista ostajaa löyd$ saattaa kuu-
luisa Suomen Junnu hävitä lopulli-
sesti kotimaastaan jonkun rikkaan
ulkomaalaisen kokoelmiin.
Majri Wäinö Bremer teki Junnul-
laan 1930-luvuJla matkoja^.jotka
jäivät urotekoina ilmailun histo-
riaan. 1932 hän lensi Helsingistä
Kapkaupunkiin ja takaisin. Matkaa
kertyi noin 30,000 kilometriä. Seu-
raavana vuonna hän lensi maapal-
lon ympäri.
Suuntana Monte Carlo.
Perjantai-iltana (13.1.) alkoi
Monten ensimmäinen rallikaravaa-
ni vyöryä kohti etelää, Alppeja ja
aurinkoista Välimerta, jonka lähi-
maisemiin, aina Merialpeille saak-
ka lumi ja jää on jäänyt odotta-
maan näitä pohjoisen ajajia.. Kysy-
myksessä olivat Oslosta lähteneet,
17 paria, joilla on edessään pisin
reitti, 3,207 kilometriä.' Tämän
Eurooppaa halkovan lumisen tien
taivaltajia ovat suomalaisista Onni
Vilkas, Gunnar Granroth ja Ensio
Mikander.
Suurin suomalaisajajien joukko
puolestaan on valinnut ajon lyhim-
män reitin Monte CarloMonte Car-
lo, johon väliin sentään mahtuu
2,877 rallikilometriä. Nämä herrat
ovat viimeisiä matkaanlähtijöjtä
— joiden startti on vasta lauantaina
iltapäivällä. Heihin kuuluvat, Rai-
mo Halm, Rauno Aaltonen, Simo
Lampinen ja Risto Virtapuro. Kaik-
toksiin. Torjuntamenetelmiä voitiin
siis ennakolta kehitellä ja tämän
vuoksi nykyinen "grippiaalto" ei
juuri aiheuta kuolemantapauksia.
Joka tapauksessa : lääkärit vaativat
potilaitten ehdotonta eristämistä,
vuodelepoa ja lääkehoitoa. Epide-
mian arvellaan päättyvän Mosko-
vassa 2—3 viikon kuluttua.
Eri viruksien aiheuttamat in-
fluenssaepidemiat ovat joka ta-
pauksessa aiheuttaneet terveyden-
huoltoviranomaisten levottomuutta
ja herättäneet pyrkimyksen tehos-
taa taistelua epidemioita vastaan:
Tässä mielessä Leningradiin muo-
dostetaan parhaillaan influenssan
torjuntainstituuttia.
Canadan historiaa
Huikea nousu
Japanin
sotamenoissa
Tokio. — Japanin sotamenot nou-
sevat alkaneena vuonna lähes 500
miljardiin jeniin ns. kolmannen vii-
sivuotisen puolustussuunnitelman
mukaan. Tämä merkitsee 40 prosen-
tin nousua viime vuoden määrään.
Kansallinen puolustushallinto
on jo laatinut viisivuotissuunnitel-
man maan asevoimien tehon lisää-
miseksi ja tämän ohjelman toteut-
tamiseen varataan_2,469 miljardia
jeniä.
Japanilainen Mainiti Daily News
toteaa, että uusi viisivuotisohjel-
ma "kasvattaa lihaa Japanin puo-
lustusvoimain rungon ympärille,
joka on luotu edellisten suunnitel-
mien aikana."
Japanin suuryhtymät asettavat.,
suuria toiveita sotilasmäärärahojen
nousuun ja toivovat hyötyvänsä eri-
tyisesti suunnitelmasta, jonka mu-
kaan Japanin armeija varustetaan
kotimaassa valmistetuilla ohjuksil-
la.. Tähän tarkoitukseen varataan
150 miljardia jeniä.
Yhtymät kilpailevat nyt keske-
nään sotilaslentokoneiden ja heli-
koptereiden tilauksista, sillä il-
mavoimat saa yli 500' mlijardis
jeniä niiden hankkimista varten.
(Jatkoa)
23. OSA
Vuosi vuodelta suurien kartanoiden (seigneur-
tilojen) viljelykset laajenivat Uudessa Ranskassa.
Suurimmat tilat omisti katolinen kirkko, luostarit
ja seminaarit; mutta siirtolan kuvernöörillä oli. itse-
valtainen oikeus jakaa maata myöskin sotilaille ja
ystävilleen. Maa joka näin jaettiin, ei maksanut
mitään, mutta ei sitä myöskään saanut myydä, vaan
sc kulki perintönä perheessä sukupolvesta loiseen.
Kartanon omistajan velvollisuus oli tuottaa koti-
maasta maanviljelijöitä ja muita työläisiä ja pitää
huoli heidän maallisista tarpeistaan. Suuri pula-
aika, työttömyys, köyhyys ja kapinat Ranskassa joh-
tikin siihen, että siirtolaisia jatkuvasti virtasi Atlan-
tin aaltojen yli houkuttelevaan ja salaperäiseen
uuteen maailmaan, jossa siirtolaisia odotti mittaa-
mattomat maat, kalarikkaat vesistöt ja vapaus suu-
ren verotaakan alta. Satamakaupungit olivat täynnä
köyhiä perheitä, jotka tarjosivat itsensä "torppa-
reiksi", toivossa joskus saada meren takaa omaii
maakappaleen viijeltäväkseen, oman. kodin asutta-
vakseen. Vanhassa maassa oli jokaisesta pienestä-
kin kivisestä maakaistaleesta ainainen taistelu, jo-
kainen raivattu pelto oli raskaasti veroitetlu ja
suuri kansa eli ainaisen sotilaskurin ja sorron alla.
On mielenkiintoista todeta, että suurin joukko siir-
tolaisia tuli Ranskasta juuri niiltä alueilta, joissa
talonpojat olivat nousseet kapinoimaan hallituksen
riistovaltaa vastaan. Ei jäänyt kauniita muistoja
kotimaasta näiden kansanjoukkojen mieleen, sillä
valoisammat toiveet tulevaisuudesta houkuttelivat
heitä matkalle.
Kartanon herrat olivat alaistensa yksinvaltiaita.
Tottelemattomuus ja laiskuus olivat rikoksia, joista
ankarasti rangaistiin ja työpäivän pituus riippui
isännän määräyksistä. Perh~eet_jöutuivat tekemään
määrätyt vuodet työtä kauppayhtiöille tai karta-
noon,, joka oli heidän matkansa maksanut, ennen-
kuin voi alkaa ajattelemaan omaa maata, omaa
itsenäistä elämää.
Ammattimiehistä oli puute, kotimaahan lähetet-
tiin sana, että eri alojen työntekijöitä pitää lähet-
tää hinnalla millä hyvänsä, jos halutaan että siir-
tolat kasvavat ja voimistuvat. Luvattiin vapaa mat-
ka, vapaata maata, jokr. houkuttelikin monet per-
heet täysiin purjelaivoihin, ja niin tuli Canadaan
jatkuvasti nahkuria, suutareita, räätäleitä, seppiä
ja monen muun alan ammattimiehiä. Useita eri
tuotantoyhdistyksiä perustettiin, jotka jatkuvasti
vaativat lisää työntekijöitä; kouluja rakenneltiin ja
niin alkoi siirtolat hiljalleen vaurastua. Kaikkein
tuottoisin ala oli edelleenkin turkiskauppa, mutta
sitä : saivat harjoittaa ainoastaan hallituksen lupa-
kirjalla toimivat kauppiaat, jotka olivat suurien
yhtiöiden huoltajia.
Quebecin kirvesmiehet perustivat yhdistyksen
vuonna 1657. joka, vaikka se olikin tavallaan us-
konnollinen pohjaltaan, oli myöskin ammattiyhdis-
tys, jonka tarkoituksena oli antaa jäsenille ja hei-
dän perheilleen yhteistä apua sairaudessa, tapatur-
missa ja puutteessa. Myöskin yhdistyksen sääntöihin
kuului "tuoda julki kaikki vääryydet ja häpeälliset
epärehellisyydet työläisiä kohtaan." joka sääntö ei
ollenkaan miellyttänyt siirtolan kauppiaita ja joh-
tajia. Myöhemmin toisetkin ammattialat perustivat
samanlaisia yhdistyksiä, joiden ansiosta ammatti-
kunnan elämä tuli paljon turvallisemmaksi.
Intiaanien riisto ja vääryys kaupanteossa oli
yleistä. Alkuasukkaat, jotka vähitellen olivat tottu-
neet valkoisen miehen tuotteisiin, eivät enää osan-
neet pitää puoliaan. Vuotuisilla turkismarkkinoilla
jotka kauppiaat järjestivät suuriksi juhliksi, intiaa-
nit juotettiin humalaan ja turkikset varastettiin.
Useinkin he saivat lähteä tyhjin käsin takaisin kur-
jiin majoihinsa, ja jos he vastustivat vääryyttä soti-
laat ajoivat heidät väkivallalla pois kylistä. Jos
näitä alkuasukkaita olisi kunnollisesti kohdeltu, nos-
tettu heidän elintasoaan ja pidetty, heitä ihmisen
arvoisena, ei olisi varmaankaan niin monia verisiä
taisteluita historiamme lehdillä. Useinkin olosuhtei-
nen pakosta intiaanit tekivät hyökkäyksiä kyliin, va-
rastivat karjaa, polttivat talot ja ottivat vangeik--
seen naisia ja lapsia, jotkiu joutuivat heimokyljin
orjiksi. Silloin tulikin kuninkaallinen määräys hyö-
kätä heimokyliin, hävittää sukupuuttoon kaikki 'pa-
kanat". Ranskalaiset sotilaat määräyksen mukaan
hävittivätkin useita heimoja, jotka asustivat St.-
Lawrence vesistöjen varsilla, ja ne heimot jotka
pääsivät pakenemaan sisämaalum,-^liiMoutuivat eng-
lantilaisten kanssa, jotka jo kauan olivat suunnitel-
leet Uuden Ranskan valloitusta.
Näin jatkuvasti Euroopan suuret vallat, yllytti-
vät intiaaneja taisteluun, jonka johdosta asutuilla
seuduilla alkuasukkaat melkein kaikki hävitettiin.
Kulkutaudit ja rutot veivät osansa ja näin vähitel-
len esim. entisestä suuresta voimakkaasta Algonquin
heimosta oli vain pieni säälittävä joukko jälellä.
Mistä tuji nyt turkikset, mistä riistan pyydystä-
jät? Sotaan Englantia vastaan, kuului määräys, poh-
joiseen ja länteen valloittamaan maata.
(Jatkuu)
iiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
