4
Urheilu
i
«
<
<
<
t
«
. a
Italian Franco Nonesin juhlat
Puijon ja Ounasvaaran laduilla
Suomalaishiihtäjät saivat tyytyä
vähään Puijon ja Ounasvaaran ki-
soissa. Italian Franco Nones nöy-
rytti perusteellisesti Pohjolan mie-
het ja vei molemmissa kisoissa pi-
kamatkan voitot. Ounasvaaralla
Ruotsin Assar Rönnlund kesti par-
haiten raskaan 50 kilometrin taival-
luksen. Puijon_ 30 kilometrillä Man-
ne Liimatainen onnistui parhaiten.
PARHAAT PUIJOLLA
15 km: 1) Franco Nones Italia
44,21, 2) Manne Liimatainen 44,42,
3) Pentti Pesonen 44,43, 4) Hannu
Taipale 44,54, 5) Alpo Hintsala TUL
45,08.
30 km: 1) Manne Liimatainen
1.30,12, 2) Raimo Hämäläinen 1.30,-
18, 3) Franco Nones, Italia 1.31,22.
Naisten 10 km: 1) Inkeri Koho-
nen 35,46, 2) Marjatta Kajosmaa
TUL 36,06, 3) Krastan Stoewa Bul-
garia 36.16, 4) Liisa Suihkonen
36.35.
: Erikoismäenlasku: 1) Hiekki Väi-
sänen 227,4, 2) Dieter Neuendorf
DDR 218,6, 3) Topi Mattila 208,1.
OUNASVAARALLA PALKITUT
Yhdistetty:
1) Franz Keller, Länsi-Saksa.
485,95, 2) Gynther Nauman Länsi-
saksa 461,60, 3) Edi Lengg Länsi-
Saksa 445,33.
15 km: 1) Franco Nones Italia
53.13, 2) Odd Martinsen Norja 33.52
3) Teuvo Hatunen 53.53,
50 km: 1) Assar Rönnlund Ruotsi
3.17,59, 2) Ole Ellefsäter Norja
3.20,41, 3) Kalevi Laurila 3.22,23..
Naisten 10 km: 1) Irma Peltola
40.34, 2) Saara Saarinen 40,4£, 3)
Helena Kivioja 41.07.
Erikoismäenlasku: 1) Björn Wir-
kola Norja; 198,9 2) Dieter Neuen-
dorf DDR 196,4, 3) Wolfgang Stöhr
DDR 196,3.
S.C.A. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld,
Puhelin OX 1-5195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiavvatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhe'in HO 6-8815
Liiton rahastonhoitaja ja
naistoimikunnan jäsen:
Martha Turkia
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8. Ont.
Puhelin 691-3477
Suomen nyrkkeily-
mestaruuskilpailut
Helsinki. — Suomen nyrkkeily-
mestaruuskilpailut maaliskuun 11---
13. päivänä A-Messuhallissa eivät
tuoneet muassaan suurempia yllä-
tyksiä. Suosikit, jotka suurimmalta
osalta kuuluvat liittojen Olympia-
valmennettaviin ja ovat siten saa-
neet leireillä asiaankuuluvaa oh-
jausta toisia enemmän, pitivät
yleensä selvästi pintansa. Tuomari-
toiminnassa ei suurempia oikeus-
murhia tapahtunut, vaikka, muuta
mat ratkaisut jättivätkin keskuste-
lun varaa. Vaikean tiedotustilan:
teen takia oli loppuotteluja seu-
raamassa vain 2.789 maksanutta
katsojaa.
Suomen mestareiksi selviytyivät
seuraavat miehet: 51 kg Jouko
Lindbergh, 54 kg Börje Karvonen,
57 kg Kari Meronen, 60 kg Paavo
Aho, 63,5 .kg'.Mauri. Ruonala,'. 67 kg
Pertti Purhonen, 71 kg Ilmo Lind-:
qvist, 75 kg Kalevi Takala, 81 k»
Urho Harjula ja yli 81 kg -.Eero
Ruokomäki.
SM-KEIIAN PALKITUT
51 kg: 1) Jouko Lindbergh. 2)
Niilo Sliden (TUL). 3) Hannu
Hautakangas.
54 kg: 1) Börne Karvonen, 2)
Jouko Kalliomaa, 3) Taunu Loh-
tander (TUL).
57 kg: 1) Kari Meronen 2)
Erkki Koskinen.
60 kg: 1) Paavo Aho (TUL).
2) Risto Meronen, 3) Kalevi. Ko-
sunen (TUL).
63,5 kg: 1) Mauri Ruonala (TUL)
Lasse Laine ainoa neuvostorintaman
rikkoja voimistelun EM-kilpailuissa
Tampere. — Tampereen Sisun
voimistelukoulun kasvatti Lasse
Laine nousi ainoaksi suuryllätta-
jäksi Tampereella pääsiäispyhinä
pidetyissä voimistelun EM-kisoissa
viemällä kultamitalin permantovoi-
mistelussa. Hän oli samalla ainoa,
joka kultamitalitaistelussa rikkoi
kovan .. neuvostoliittolaisrintamanf
jota edustivat Mihail Voronin ja
Viktor Lisitski.
Kokonaiskilpailun, odottelun Eu-
roopanmestariksi kruunattiin viime
vuoden maailmanmestari Mihail
Voronin, joka otti kultamitalit
myös-"hevosella; renkailla ja noja-
puilla. Kokonaiskilpailussa nousi
hopealle tiukan taistelun jälkeen
Viktor Lisitski, joka jakoi kullan
Voroninin—kanssa renkailla ja oli
paras vielä hypyissä ja rekillä'.!
Euroopanmestaruuden puolustaja,
vuoden 1965 mestari, Italian Fran-
co Meniclielli ja nyt 6-ottelussa
Kolmanneksi ja saiJohdutuksekseen
kaksi telinekohtaista hopeamitalia,
vaikka olikin loppukilvassa muka-
na viidellä telineellä. Kovimman
taistelun tämä Tokion olympiakiso-
jen permantovoimistelun kultamita-
limies joutui käymään juuri Lasse
Laineen kanssa. Ensimmäisen suo-
rituskerran jälkeen oli italialaisel-
la 0,05 pisteen johto, mutta Laine
ohitti häne: loppukilvassa saatuaan
liikesarjastaan 0.10 pistettä enem-
män kuin Menichelli.
VORONIN. YLIVOIMAINEN
Pääsiäislauanfaina Tampereen
jäähallissa alkaneessa EM-kuusiot-
tehissa oli Mihail Voronin alusta
alkaen johdossa muodostaen kil-
vassa oman kastinsa. Jo kolmen
telineen jälkeen hänellä oli koos-
sa 29 pistettä tässä vaiheessa tois-
tu tilaa hallussaan pitävien Meni-
chellin ja Cerarin 28,45 vastaan;
Loppua kohden ero vain kasvoi.
-Muista mitalisijoista sen sijaan
| kehkeytyi tiukka taistelu. Kilpai-
l hm puolivälissä neljäntenä ollut
|..\L:n. Lisitski, joka hivenen epä-
j onnistui permannolla, aloitti kovan
| takan-ajon ja pääsikin jo ennen
j viimeistä telinettä tasapisteisiin sii-
nä vaiheessa kolmantena olleen
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanupin osaston kuukau-
sikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun-
taina klo 1 ip. osaston naalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury. Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinal-
: nen kuukausikokous pidetään
joka kuukauden ensimmäisenä"
maanantaina klo 8 illalla Don-
haalilla.
CSJ:n Saolt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide-
tään joka kuukauden ensimmäi-
senä tiistaina kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu-
kausikokous pidetään joka kuu-
kauden toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston naalilla. Kir-
jeenvaihtajan osoite: N. Piispa-
nen, R. R. 1, Worthineton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuur
kausikokoukset pidetään Olin-
ton-haalissa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjsenva into sihteerille: Mr,
Matti Mäkelä. 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-
ltu ukausikokoukse pidetään jo-
kaisen kuukauden ensimmäisenä
perjantaina, alkaen klo' .7.30 .Hl.
Johtokunta kokoontuu klo 7 ill.
Kirjeenvaihto osoitteella:. 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk-
set pidetään kerran kuukaudes-
sa johtokunnan kutsusta. Johto-
kunta kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee-
rille: Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury, Ont.
2) Mauri Saarivainio (TUL), 3)
Pertti Taivainen:
07 ks: 1 Pertti Purhonen, 2)
Heikki Maijanen, 3) Pekka Aho
(TUL). ..
71 k«: 1) Ilmo Lindqvist; 2)
Yrjö Sikiö (TUL), 3 Seppo Vesa-
lainen.
75 kt*: 1) Kalevi Takala, 2) Jor-
! ma Väisänen, :ij Lauri Kähönen,
j. 81 k;*: 1) Urho Harjula (TUL),
f.2-) . .Max Kullberg. 3) Pekka Lau-
rila.
! Vii 81 k«: 1) Eero Ruokomäki,
12) Markku Hansen, 3) Alpo Kos-
) kinen.
■■i
Mielenkiintoinen
muistelma käsittäen kolme osaa
Martta Salmela-Järvinen;
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Martta, Salmela-Järvinen kuvaa muistelmissaan lapsuuttaan ja
Varhaisnuoruuttaan. Varsinaiset tapahtumat alkavat siitä päivästä
jolloin hän tuli Helsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol-
manteentoista ikävuoteensa, 1905:een. Hän ei ole arkaflut, ei pyr-
kinyt siloittelemaan kuvastessa an lapsuutensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tuloksena onkin harvinaLs-an rehevä, riemastuttavan huumo-
rin värittämä teos, joka on valloittanut sekä lukijat että arvosteli-
jat. Runsas kuvitus lisää teoksen arvoa.
Marita Salmela-Järvinen:
Alas lyötiin vanha maailma
187 SIVUA — HINTA SID. $3.50
Martan muistelmat jatkuvat. "Kun se parasta on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukevääseen. Tässä hän on kolmentoista jajas^
tumassa alkuisten maailmaan. Ensin piiaksi Grönlundin leskv»'.le.
sitten Sirenin verstaaseen oppitytöksi. Ja kuri kirjotetaan vuosi 1918,
-hänellä.ori kolme lasta ja mies vankileirillä.
Marlia Salmela-Järvinen:
Taipui vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin aina talvisotaan asti; Muistelmiensa
kolmannessa osassa Martta -Salmela-Järvinen kertoo jälleen omasta
elämästään: tapaamme hänet töissä Elannon leipomossa, halkoyou-
vissn satamassa, äitinä, joka yksin huoltaa pesuettaan, vasta alka-
vana poliittisena agitaattorina.
Oman'elämäntarinan rinnalla muistelija antaa asiaPisesti kiinnos-
tavan ja värikkääri raportin työväenliikkeen vaiheista, poliittisista
ristiriidoista, joissa hän julistautuu maltillisen, linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella: -
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Eero Tapio
iPM-matolIe
| SPL:n johtokunta on nimennyt
i Vaasan katsastusten perusteella
I PM-kilpailuihin 52 kg sarjaan ■ Jor-.
i ma Kujanneen. 57 kg Hislo Björ-
j linin. 63 k'^ Martti Laakson, 70 k«
Eero Tapion, 78 k^ Matti Laakson,
' 87 kj> Penlti Punkarin, 97 kg Aimo
j Mäenpään ja yli 97 k» sarjaan Os-
i rao Hekkalan.
TUL:n painijaosto puolestaan on
nimennyt Bulgariaan 12. 4. Ivan
Pelrovin muistopaineihin matkaa-
vat. Joukkueen johtajana tulee toi-
mimaan Jussi Toivokainen ja ma-
tolle astuvat 52 ka otteluihin Arto
Kyllönen. 57 ki- Raimo Taskinen,
79 k t; Eero Tapio ja raskaassa sar-
jassa Osmo Hekkala. Ivan Petro-
vin muistokisoissa nähdään muka-
na Euroopan painiparhaimmisto.
Eero Tapio esilti
hienoa painia
Vaasa. — Eero Tapio esitti mai-
niota kuntoa PM- ja EM-katsastuk-
sissa Vaasassa; Tapio selätti ylivoi-
maisen esityksen jälkeen mm. 70
kg' sarjan SM-miehen Erkki Ala-
järven sekä TUL:n mestaruuden
tässä sarjassa voittaneen Pentti
Jakosen. Tapion kunto enteilee
menestystä myös PM- ja EM-ma-
toita.
Vaasan katsastuksissa pääsiäis-
pyhinä oli mukana 44 miestä. Si-
joitukset:;
SARJOJEN PTfRHAAT
52 kg: 1) Jorma Kujanne, 2)
Arto Kyllönen, 3) Reino Salimäki.
57,kg: 1) Risto Björlin, 2) Rai-:
mo Taskinen, 3) Sauli Heinonen.
63 kg: 1) Martti Laakso, 2) Pek-
ka Alanen, 3) Heino Jämsä.
70 kg: 1) Eero Tapio, 2) Kari
Savolainen, 3) Pentti Jakonen.
78 kg: 1) Matti Laakso, 2) Erk-
ki Hämäläinen, 3) Pentti Salo ja
Arto Savolainen.
87 kg: 1) Pentti Punkan, 2) Ola-
vi Niemi, 3) Martti Miettunen.
97 kg: 1) Aimo Mälmpää, 2) Jou-
ko Ärffman, 3) Teuvo Sallila.
Yli 97 kg: 1) Osmo Hekkala, 2)
Hannu Hämäläinen, 3) Arjc :Nad-
hornik.
Jugoslavian. Cerärin kanssa. Vii-
meisenä oli rekki, jolla Lisitski
suoritti todella häikäisevän liike-
sarjan, joka vei hänet sekä Cerä-
rin että. myös Menichellin. ohi
hopeatilalle.
KIERREMIES LISITSKI
Vaikka Voronin oli kokonaiskil-,
van ehdottomasti paras voimisteli-
ja, muodostui toisen neuvostoliitto-
laisen, Lisitskin kamppailusta eräs
EM-kisojen loisteliaimpianähtä-
vyyksiä: Viktor Lisitski osoittautui
todelliseksi kierrespesialistiksi ja
huimapäiseksi yleisönsuosikiksi, jo-
ka esitteli kisayleisölle hämmästyt-
tävimmät suoritukset. Näihin kuu-
luivat mm. alastulot sekä renkail-
ta että rekiltä ja kokokierteinen
kalahyppy.
EPÄONNEN MENICHELLI
Mestaruuden puolustajan Franco
Menichelli oli todellinen epäonnen
mies, vaikka saikin kaksi hopea-
mitalia. Epäonneksi tosin ei voi sa-
noa hänen häviötään permannolla
Lasse Laineelle, sillä mies teki kyl-
lä jäähallin joustolattialla taitonsa
mukaisen sarjan, mutta sen sijaan
sekä hypyissä että renkailla tuli
paha kömmähdys, joka vei ainakin
mitalisijan. Hypyissä Menichelli
juoksi läpi toisen hyppynsä tullen
maahan kontalleen ja myös ren-
kailla hänelle tapahtui paha kat-
ko, josta syystä hän sai vain 8,75
pistettä, vaikka ensimmäisen päi-
vän numerot tältä telineeltä olivat
9,65.
Kevät fnlee
pohjolaankin
South Porcupine. — Terveisiä
jälleen täältä ylämaista. Täällä on
oltu aivan kuin puulla päähän lyö-
tynä. Tämän pitkän ja paljon lu-
misen talven johdosta, mutta nyt
viime päivinä on luonnossa tapah-
tunut suuri muutos, ja lumet ovat
alkaneet sulaa pois. Täällä siis ele-
tään kevään kynnyksellä.
Kylässämme ei ole tapahtunut
mitään erikoista jolla olisi uutis-
arvoa, mutta sellaista jokapäiväis-
tä elämän menoa, ja tasaista "jun-
nausta" on itsekullakin hankkies-
saan sitä tarvittavaa vellikuppia
jokapäiväiseen ruokapöytään.
Kunnallismiehet ovat hyvissä
toiveissa. Että tänä vuonna eivät
verot sanottavasti nouse. Kertoivat
saaneensa lähelle satatuhatta enem-
män sitä Ontarion hallituksen avus-
tusta mitä saatiin aikaisempi:^
vuosina, joten koulujen ylläpito
ym. avustus lienee tällä kertaa hy-
vin lähelle 400,000 dollaria; Mutta
koulumenot kaiken todennäköisyy-
den mukaan tulevat nousemaan
huomattavasti lähi vuosina sillä
jatkokoulun suurentaminen on
käynnissä. Siitä tuleekin ainakin
neljä kertaa suurempi mitä-se oli
aikaisemmin.
Siitä maamme satavuotisjuhlan
järjestämisessä ei.;. ole päästy ko:
virikään pitkälle, /■mutta sellaisia
pienempiä kemuja on pidetty näis-
VARAMIEIIENÄ MUKANA sä merkeissä; On oU-massa. komi-
. Kun telinekilvassa tapahtui eräi- tea jossa. kauppahinnuo valtuustoa
tä loppukilpailuun päässeitten luo- i edustavat valiimsmit-hel Ernest
vutuksia, pääsi mukaan muutamia |White ja Stan Belangcr: Komitean
Tiistai, huhtik.:4"p. — .Tuesday, Apr. 4, 1967
Sivu 3
Ohjelma- ja tanssi-
tilaisuus 15 pnä
Port Arthur. — Iskun toimes-
ta järjestetään erikoinen ohjel-
ma- ja tanssitilaisirus, rajkä on ■
suomalaisella haalilla 316 Bay
St., lauantaina, huhtikuun 15 päi-
vänä.
Tilaisuudessa esitetään myös
hyvin mielenkiintoinen 1-näytök-
sinen näyielmä Intiaani, missä
intiaanin osaa vie Alfred Wld-
gren, poliisin osaa E. Toherty ja
farmarin osaa Oivä Piidas^
Ohjelmasta mainittakoon voi-
mistelu- ja muut esitykset kor-
keakoulun ja Iskun voimisteli-
joilta, sekä judo-painiesitys japa-
nilaisilta jne. Westerfnen ja
kumppanit huolehtivat tanssimu-
siikista. Tervetuloa läheltä ja
kaukaa. — P. V.
Tämän vuoden Nobelin rauhan-
palkinto on annettava italialaiselle
yhteiskunnan uudistajalle Dariilo
Dolcille, ehdottaa 86 ruotsalaista
valti6p8ivämi^stä N.orjati suurkärä-
jien Nobel-komitealle Jättämässään
kirjelmässä.
VAPPUTERYEHDYKSENNE
VAPAUDEN VÄPPUNyMERÖÖN
TyöVäEN kansainvälisen juhlapäivän Vapun johdosta
ilmestyy Vapaus erikoisena jUhiahumeronä huhtikuun 25 pnä.
Vappu, toukokuun 1 päivä, on työtätekevän väestön oma juhla-
päivä. . .
Tervehtikää tovereitanne ja ystäviänne Vapauden vappur
numeron palstoilla.
YkGityiset tervehdykset 50 senttiä. Henkilökohtainen vappu-
tervehdys erikoiskehyksessä $2.00. ja $3.00.
Tervehdysten tulee olla. lehtemme konttorissa viimeistään
huhtikuun 17 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA ..........................................................................
KIRJOITTAKAA NIMENNE ÖYVtN SELVÄSTI
NIMI
varamiehiä, joiden joukossa oli
myös Suomen Olli Laiho perman-
nolla. Ensimmäisen päivän jälkeen
oli Laiho tuloksellaan 9,35 kahdek-
santena ja saatuaan kuuden par;
haan lopputaistelussa 9,20:^iä^i__si-
joittui jaetulle viidennelle sijalle.
Hypyissä pääsivät luovutuksen ta-
kia loppukilpaan Bulgarian Ada-
mov ja DDR:ri Dietrich. Nämä
varamiehet menestyivät yllättävän
hyvin ja sijoittuivatkin sitten ho-
pealle ja pronssille. Adamovin eri-
koisuutena oli tällä telineellä tyy-
likäs kokokierteinen urhonhyppy,
joka sitten palkittiin mitalisijalla.
suunnitelmana on, että tulevan elo.
kuun alkuviikolla tullaan järjestä
mään jotakin suurempaa, johon on
kutsuttu kaikki osallistumaan.
Mainittakoon, että kaupungintalon
lipputankoon on ilmestynyt toi-
menkin lippu, joka muistuttaa mei-
{ä Centennial vuoden olemassa
oloa.
Jaa, muutapa tässä ei sitten ole-
kaan kun menemme ensi sunnun:
taina sinne Timminsiin ja voitam-
me sen radion sieltä Elsan ja
Arvon järjestämästä "paartista".
Siellä näemme toisemme pitkän
talven perästä: — H.
^niiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiniiiiiiniiiiiiffliiiH
SCAU-LIITON
TIEDONANTOJA
Kutsu liittokokoukseen
Kutsumme täten kaikkia urheilu-1
liittomme seuroja osallistumaani
ensi kesän liittokokoukseen, joka
pidetään tulevan elokuun 7 päivä-
nä, Toronton Tarmolassa. kello 10
aamulla 1967.
Samalla huomautamme, että
liittokokoukselle aiotut uudet asiat
tulee sääntömääräisesti olla liit-
totoimikunnalla VIIMEISTÄÄN
kuuttakymmentä (60) päivää en-
nen yllämainittua kokousta ehtiäk-
seen liittokokouksen esitys ja altis-
ttislistoille.
Toivon parhainta' osanottoa seu-
rojen puolesta tähän tärkeään ko-
koukseemme, merkitsemme.
Työläisurheiluterveisin
Liittotoimikunta.
Ake «Hunnakko. Paavo Vaurio,
presidentti. Sihteeri.
HELEN TARVAINEN
Canadan historiaa
Tehkää Suomi-matkanne
Baltic Steamship
Lines
uudella matkustajalaivalla
'Alexandr Pushkin'
Montrealista Helsinkiin
ilman mitään vaihtoja
Kulkuvuorot Montrealista:
IIITIITIKIJI'N 28
KES/tKUrN 1
HEINÄKUUN 4
ELOKUUN 18
SYYSKUUN 1»
LOKAKUUN 23
Kulkuyjioxot Helsingistä:
TOUKOKUUN 17
■ KESÄKUUN 17
ELOKUUN 1
SYYSKUUN 4 .
LOKAKUUN S
Kaikilla matkoilla lalvn poik-
keaa Helsingissa. Siis matknlia ei
ole mitään vaihtoja, vnan omas-
sa laivassa matkan j:uätnäaräan
asti.
Halvin turistiluokan kesäkau-
den . lipun hinta Montrealista
Helsinkiin U.S. $312.00.
Tehkää paikka tilauksenne heti
osoitteella:
TRAVEL AGENCY
P.O. Box 69 Sudbury, Ont;
(Jatkoa)
• . - .49 OSA
Taistellessaan Amerikan valloitusaikeita vastaan
Canadan ranskalaiset näyttivät rakkauttaan ja us-
kollisuuttaan uudelle kotimaalleen. He eivät enää
olleet vain tilapäisiä siirtolaisia, heidän juurensa oli-
vat jo kasvaneet syvälle St. Lawrence-laakson viljaviin
maihin, joita he puolustivat yhdessä brittiläisten
siirtolaisten kanssa. Sodan aikana kaikki kansalli-
suus erimielisyydet unhoitettiin, ja jos Britannian
siirtola-hallituksen virkailijat, olisivatkin olleet niin
kaukonäköisiä, että olisivat käyttäneet hyväkseen
tätä yhtenäisyyttä, olisi vavmasti säästytty monelta
ristiriitaisuudelta, joita kehittyi näiden kahden maa-
kunnan välille seuraavina vuosina.
Suurin erehdys oli siirtola hallituksen toimenpide
ranskalajsia vastaan kun Lower Canadaan nimitet-
tiin englantilainen lainlaatijakunta, vaikka maakun-
nassa brittiläinen väestö oli pienenä vähemmistönä.
Vuonna 1822 P,ntannian ;lahuoneessa ehdotettiin
uutta (,'anadaa koskevaa lakisäädöstä, jonka mukaan
Upper ja Lovver Canada yhdistetään yhdeksi maa-
kunnaksi, kirjoittamalla uusi perustuslaki jonka mu-
kaan Britannian saarilta tulleet siirtolaiset olisivaT
etuoikeutetussa asemassa kautta koko' Canadan,
Suunniteltu laki, jonklTmukaan kalkki hallituksen
virkailijat valitaan omaisuuksien mukaan, ei olisi an-
tanut Ranskan siirtokansalle minkäänlaista sanan-
valtaa; kaikki haliltuksen virkakirjat kirjoitetaan ai-
noastaan Englannin kielellä ja viidentoista vuoden
aikana poistetaan Ranskan kieli myöskin kouluista.
Kaikki tulot, veroista ja muista maksuista, uuden
lakisäädöksen mukaan kuuluisi kuninkaalliselle hal-
litukselle ja siirtolalle myönnettäisiin varoja ano-
musten mukaisesti, kouluihin, teihin ja muihin ylei-
siin laitoksiin, katoliselle kirkolle jäisi uskonnolli-
nen valta ranskalaisilla seuduilla, mutta Englannin
kirkolle pitäisi jokaisen maksaa veroja, Meren ta-
kainen hallitus yritti tehdä suuria muuttoksia siir-
tolaisten elämään ajattelemjittakaan, että ei sitä niin
vain kansoja paineta alas muutamien lakipykälien
avulla. Ennenkuin laki lopullisesti vahvistettiin, teh-
tiin siitä ehdotus molempien eduskunnille. Heti nou-
si Quebecissa vastarinta, koska uusi säädös selvästi
oli pääasiassa Ranskan kansallisuutta vastaan.
Tunnetuin niini tämän ajankauden historiassa on
Louis Joseph Papineau. Hänen isänsä oli taistellut
Quebecin valloituksessa 1775 ja hän itse oli ollut
kansankaartin majurina sodassa Yhdysvaltoja vas-
taan ja vuonna 1814 hänet valittiin Lower Canadan
lainlaatijakuntaan. Hän dli uskollinen Britannian
hallitukselle niin kauan kun hänen kansalaisiaan
kohdeltiin tasa-arvoisina maan kansalaisina, mutta
kun hän sai kuulla uudesta lakisäädöksestä, nousi
hän heti hallitusta vastaan. Monia suuria joukko-
kokouksia pidettiin Papineaun johdolla, yli kuusi-
kymmentätuhatta nimikirjoitusta kerättiin ehdotet-
tua lakia vastaan ja Papineau meni Englantiin esit-
tämään ranskalaisten vastalauseen.
Myöskin Upper Canadassa oli erimielisyyttä uutta
lakisäädöstä kohtaan, ja niin joutuikin Britannian
hallitus perumaan toistaiseksi maakuntien yhdistä-
misen ehdottamissaan puitteissa. Niin säästyttiin sillä
kerralla suuremmilta rettelöiltä,, mutta ei ole väärin
sanoa, että juuri tuon uuden lakisäädöksen ehdotus
oli pohjana vuoden 1867 kapinalle.
Ranskalaiset alkoivat rohkeammin vaatia itselleen
etuja, edustusta hallituksessa, verovapautta Englan-
nin kirkosta, äänioikeutta kaikille maakunnan asuk-
kaille, joita kuitenkaan ci hallituskalta hyväksynyt.
Papineäulla- kuitenkin olL.niin valtava kannatus
maakunnan äänioikeutettujenkin joukossa, että hä-
net jatkuvasti valittiin eduskuntaan, jossa hän, vai-
kuttavana puhujana sai puolelleen airia enemmis-
tön, Vuonna 1834 Lower Canadassa hyväksyttiin
ranskalais-canadalainen julistus, jossa oli 92 kohtaa,
jotka melkein kaikki olivat Britannian hallitusta"
vastaan. Suurin vaatimus oli saada maalje itsenfii-
n6n demokraattinen hallitus", oikeus kehittää itsehti-
sesti maamme luonnon rikkauksia, kansoille itse-
määräämisoikeus uskonnossa, työssä ja kulttuurin
kehityksessä.
On merkille pantavaa, että samoina vuosina sai
alkunsa Yhdysvalloissa demokraattinen hallitus. Eng-
lannissa oli säädetty uusi refarmilaki, ja, useissa
Euroopan maissa oli kansa noussut vaatimaan it-
selleen parehipia oikeuksia.
Kaikki nämä virtaukset vaikuttivat myöskin Ca-
nadassa ja johti kapinaan, jonka monet historian
kirjoittajat haluavat jättää pois maamme historian
kirjoista •' '""■/;•>;■.<*: '
(Jatkuu)
Iii
