Siivu 2
Torstai, 'kesäk. 15 p. —Thuarsday, June 15, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6, 1917
(LIBERTY)
Epitor: W. Eklund Manager: e. Suksi
telephone: OFFICE AND EDITORIAL 674-4264 :
Published thrlce weekly: Tuesdäysj Tliursdäys and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Iimlted, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfitlsing rates upon application, translation free öf charge.
Authorlzed as second clÄss mail by the Post Of^ce Department, Ottawa,
and for payment of postage iri cäshv
CANADIAN LAN G UÄG E PR E SS
CLUB
TILAUSHINNAT:
Caiiadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Vetäytyköön Israel takaisin
Toisin kuin jotkut "hiljan heränneet" Vapaus lukeutuu
niihin piireihin; jotka ovait puolustaneet ja puolustavat edel-
leenkin juutalaisten oikeuksia* niÄn Saksassa ja täällä Canai-
dassa kuiin Israelissakin.
■ Mutta juutalaisten oikeuksien puolustaminen ei suinkaan
tarkoita sitä, että cn tuettava Israelin taanttuirnuspiirejä ja
niiden hallitusta. Päinvastoin, esimerkiksi todellinen saksa-
laisystävyys toisen maailmansodaoi edellä ja aikana vaati
Hitlerin hallituksen ja hänem edesottamisiensa tuomitse-
mista, kuten on nykyään vastustettava Yhdysvaltain halli-
tuksen hyökkäysohjelmaa Vietnamissa jos mielitään puolus-
taa Yhdysvaltain kansan ja yleensä yhdysvaltalaiisten mai-
netta maailman yleisen mielipiteen, edessä.
Tämä pätee myös Israelin kohdalta. Israelin taamtumusr
voimien ja niiden nykyisen hallituksen arvostelulla ei ole
mitään yhtäläisyyttä eikä mitään yhtymäkohtaa juutalaisvas-
taisuuden kanssa.
Kaiken tämän sanottuamme ja välttääksemme kaikkea
mahdollista väärintulkintaa. Vapaus on ehdottomasti sitä
mieltä, että noin 19 vuotta sitten muodostetulla' Israelin val-
tiolla on oikeus elää tasa-arvoisena ja itsenäisenä kansakun-
tana toisten kansojen, erikoisesti arabikansojein rinnalla.
Kaikki puheet "Israelin valtion hävittämisestä" ovat ehdot-
tomasti tuomittavia.
Mitalin toisella puolen on kuitenkin huomattava, että
yhtä hyvin kuin vajaa 3-miljoonaisella israelilla, noin 500-
miljoonaa asukasta käsittävillä arabimailla on »täysi oikeus
itsenäiseen elämään ilman mitään pelkoa ulkomaisesta hyök-
käyksestä.
Tässä tulemmekin tämän päiväiseen pääkysymykseen.
Valmistauduttuaan ilmeisesti huolella ja pitkän aikaa nyt
suoritettuun hyökkäyssotaansa, mikä tuotti Israelin sota-,
kiihkoilijoille uuden "voiton", Tel Avivissa on muuttunut
ääni kellossa. Toisin kuin hyökkäyksen alkaessa, jolloin pu-
huttiin vain "omien rajojen turvaamisesta", Israelin poliitti-
set puhemiehet ovat nyt useita kertoja korostaneet, että
"Israelin sotilaiden verellä maksetuista voitoista ei luovuta".
Israelin johtavat poliitikot, aina pääministeri Levi Eshkoliin
asti ovat uhmamielisesi julistaneet, että tällä kertaa he pi-.
tävät valloittamistaan alueista mitä itse ha'1'uavat, ja muilla
mailla sen paremmin kuin YK:llakaan ei ele mitään sano-
mista siihen. .
Tämä sellaisenaan herättää kysymyksen, kuinka lyhyt-
näköisiksi voivatkaan koulutetut poliiltikot osoittautua silloin
toun järjen asemesta pauhataan tunteiden ja kiihkomielisyy-
den pohjalla?
Tosiasia on, että yksi perussyy Israelin ja arabimaiden
väliseen riitaisuuteen on Israelin aikaisemissa sodissa (1947-
48-1956) saavuttamat "voitot", joiden ansiosta Tel Aviv "pa-
ransi turvallisuuttaan" vissien rajasiirtojen avulla/Ilman
muutta on selvää, että jos tämän uuden sotilaallisen "voiton"
ansiosta Israel kahmii itselleen lisää alueita arabimailta, ta-
pahtukoon se sitten millä nimellä tahansa, se tulee katkeroit-
tamaan arabeja entistä enemmän ja muodostumaan ehkä
ylipääsmattömäksi esteeksi todellisille rauhannneuvcitte-
luille.
Tässä yhteydessä olisi Israelin hyvä muistaa nyt saavut-
tamansa voittonsa humalassakin, että arabimaiden asukas-
luku on kymmenien kiertää suurempi Israelin,, väkilukua — ja
että sotilaalliset voimasuhteet eivät tule ikuisesti pysymään
nykyisellään. Päinvastoin on merkkejä siitä, että kaikista
vastoinkäymisistä, vaikeuksista ja sotilaallisista häviöistäkin
huolimatta arabimaiden taloudellinen, poliittinen ja sotilaal-
linen voima tulee ennen pitkää ylittämään Israelin voimat.
Yksistään itsesäilytysvaiston perusteella Israelin pitäisi
luopua nyt kerta kaikkiaaini aluevaltausaikeistaan — ja jos se
ei käsitä omaa hyvääinsä historialliselta kannalta katsoen,
eikä käytä etsikkoaikaa hyväkseen, silloin on YK:n ja sen
jäsenmaiden näytettävä Tel Avivin, hallitukselle missä kaap-
pi seisoo.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä osuutta oikeistolaiset
arabivoimat ovat vieneet ja pyrkivät edelleenkin viemään
lähi-idän kriisitilanteen ylläpitämiseksi, tosiasia kuitenkin
on, että päävastuu siitä lankeaa Israelin hallituksen ja sen
taustavoimien, siis myös Yhdysvaltain kannettavaksi. Yh-
dysvallat, joka yrittää saada maailman sillä klolkalla otetuksi
sen paikan, mikä imperialististen1 Voimien mielestä jäi "avoi-
meksi" Britannian ja Ranskan tultua syrjäytetyksi, 'kantaa
osavastuun Israelin hyökkäyssodasta ja myös siitä, jos Israel
aikoo ...kieltäytyä ase voimiensa takaisin vetämisestä arabi- ^
maiden alueilta.
Asia ei muutu miksikään siitä, vaikka sitä yritettäisiin
kaunistella historiaa väärentämällä. Tosiasia nimittäin) on,
että yhdessä Ranskan ja Britannian kanssa Israel järjesjtr
v. 1956 samantapaisen yllätyshyökkäyksen arabimaita vas-
taan, mikä uusittiin vähän toista viikkoa sitten.
Sen lisäksi että Israelin hallitus on omdeni julistustensa
perusteella edustanut lähi-idässä "läntistä sivisitystä" eli län-
simaista imperialismia, Tel Aviviin hallitus on taustavoi-
miensa tukemaina ajanlut pois mailtaan ja kotikonnuiltaan
750,000 arabia, joille ei ole uutta elmpaikkaä harikittu, eikä
menetetyistä kodeistaan korvausta annettu. Kaiken kaik-
kiaan näiltä arabeilta ryöstettiin noin 15,000 neliömailia
maata. Sen lisäksi Israelin hallitus on tunnetusti harjoit-,
tanut syrjintää Israelissa asuvia 400,000 arabia1 vastaan.
Kaikki tämä on ylläpitänyt arabieaivkeskuudessai epäluu-
loa ja ynseyttä Israelia kohtaan. Jos nyt vielä tämän sodan
perusteella pahennetaan tilannetta Israelin uusien aluevaati-
musten tyydyttämisen muodossa hiin selvää on, että silloin
kylvetään tuulta, josta nousee ennemmin tai myöhemmin
uusi myrsky.
Oikeus oikeutta vastaan
m
Keskustelu Israelin ja Palestiinan
i arabiväestön "kotipaikkaoikeudesta"
Israelin ja arabimaiden välises-
sä kiistassa ovat vastakkain täy-
sin erilaiset vaatimukset ja käsi-
tyskannat. Monilla on se käsitys,
että arabien vihantäyttämät lau-
sunnot olisivat ilmaus juutalais-
vihasta sellaisena kuin me sen
erinnemme Euroopasta. Tosiasia
kuitenkin on, että juutalaiset et-
sivät tumpaflikaa natsien vainol-
ta juuri Palestiinasta, missä juur
talaiset ennen Israelin perusta-
mista olivat pienenä vähemmis-
tönä arabien keskuudessa.
Juutalaisten ja arabien erilai-
sia näkökohtia Palestiina-kysy-
myksessä valaisee erinomaisesti
eräs keskustelu, joka käytiin
tammikuun lopulla 1961 Mont-
realissa Canadassa ja jossa kes-
kustelijoina olivat Israelin Cana-
dan suurlähettiläs Ya'aqov Her-
zog ja tunnettu englantilainen
historianfilosofi Arnold Toynbee.
Selostamme oheisena ko. keskus-
telua, jonka sysäyksenä olivat ol-
leet prof. Toynbeen lausunnot
Palestiina-kiistassa.
Keskustelutilaisuuden ensimmäi-
sen puheenvuoron käytti Israelin
Jordan sortuu
pakolaistulvaan
Amman. — Jordanian hallitus
käsitteli koko lauantaipäivän. Israe-
lin ja Jordanian välisen sodan jäl-
kivaikutuksia.
Erään virallisen tiedon mukaan
hallitus käsitteli Jordan-virran län-
sipuolelta paenneiden jordanialais-
ten muodostamaan ..ongelmaa sekä
kysymystä sotilas- ja siviilisairaa-
loissa olevista haavoittuneista, Pää-
kaupunkiin saapuneiden tietojen
mukaan Ammaniin johtavilla teillä
on tuhansittain Jordanin länsipuo-
lelta tulleita pakolaisia. Ammanin
radio lähettää jatkuvasti vetoomuk-
sia pyytäen asukkaita pysymään
kotiseudullaan.
Palestiinan arabit ovat siten jou-
tuneet pakenemaan sodan jaloista
ja toisen kerran 20 vuoden aikana.
Toukokuussa 1947 ajettiin miljoo-
na arabia maantielle. He saivat
asettua enimmäkseen Jordaniaan ja
siihen osaan Palestiinaa, joka jäi
arabien haltuun.
Yhdistyneiden Kansakuntien yleis-
kokous perusti joulukuussa 1949
Palestiinan pakolaisia varten YK:n
avustus- ja työelimen. (UNTUVA),
joka aloitti toimintansa: toukokuus-
sa 1950. Aina viime päiviin saakka
sen työkenttään kuului 1.280.000
pakolaista, jotka on sijoitettu 54
leirille; Näistä 875,000 on. pysynyt
hengissä pääasiassa UNRWA:n ja-
kamien elintarvikkeiden avulla.
y SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Toivo Johnson, Port Arthurin
lähettyviltä, täytti kesäkuun 9 pnä
G0 vuotta.
VV. Säilä, Toronto, Ont., täyttää
keskiviikkona, kesäkuun 21 pnä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuItä-
väin onnentoivotuksiin.
teri prof. Toynbeen juutalaisten
Irgunissa toimeenpanemia verilöy-
lyjä koskeviin tietoihin suurlähet-
tiläs selitti, että operaatiosta vas-
taavat- juutalaiset olivat kehotta-
neet arabeja poistumaan taloistaan.
Tragedia kehittyi,. joukkosurmaksi
lähitaisteluissa. Jevvish Agency oli
tuominnut terroriteon ja Jordanian
kuninkaalle lähetettiin valittelut.
Arabit eivät ole koskaan pahoitel-
leet terroritöitään.
Prof. Toynbee myönsi, että ter-
roritekoja oli ollut puolin ja toi-
sin, ja puuttui sitten Palestiinan
arabeilta tapahtuneeseen omaisuu-
den riistoon, joka oin jatkuva asiain-
tila. Hän kertoi käyneensä Gazan
alueella sijaitsevissa arabjpäkoiais-
ten leireissä. "Jos-haluatte kokea
millaista oli olla juutalainen 13—
14 vuotta sen jälkeen kun Nebu-
kadnesar pakotti juutalaiset maan-
pakoon, niin menkää Gazan alueel-
le voidaksenne tutkia siellä olevien
arabien henkeä ja mielentilaa: He
sanovat juuri samaa kuin juutalai-
set tunsiva; silloin ja myöhemmin-
kin: Tämä on meidän maamme.
Me haluamme palata."
PALESTIINAN 'MAAGINEN
VETOVOIMA"
Suurlähettiläs Herzog sanoi Is-
raelin luvanneen korvata kaiken
yksityisomaisuuden ja kaiken so-
dan avulla saadun yksityisomaisuu-
den! Hän korosti, ettei juutalais-
ten läsnäolo .Palestiinassa ole kos-
kaan lakannut ja että paluu Pa-
lestiinaan on ollut juutalaisten us-
konnossa keskeinen. Myös kansain-
välisesti (Kansainliitto ja YK) on
tämä oikea.? tunnustettu. Israelin
uusi herääminen on profetian to-
teutumista.
Prof. Toynbee korosti juutalai-
: uuden erillisyyden säilymisen eri-
koisuutta. Juutalaiset eivät ole kos-
kaan unohtaneet kotimaataan ja
tämä on historiassa hyvin poik-
keuksellista. Palestiinalla on maa-
ginen -vetovoima. Tällä historialli-
sella ja tunteenomaisella kiinty-
....... , .. ,, , , , myksellä. on oikeutuksensa mikäli
ei koskenut -Palestiina ulkopuolelta ,., „• x ■ • •,•
. ... .. fse ei aiheuta vaikeuksia ja ole epa-
1 oikeudenmukainen maassa jo '.■'■'asu'-
i valle väestölle. Hän totesi sitten,
että Jos lähtökohdaksi otetaan vuo-
suurlähettiläs Ya'aqov Herzog. Hän
viittasi prof. Toynbeen lausuntoon,
jonka mukaan juutalaisilla ei ole
.historiallisia oikeuksia Israeliin.
Suurlähettiläs huomautti, että YK:n
jäsenmaat olivat 2/3 enemmistöllä
.marraskuussa 1947 hyväksyneet
suosituksen Palestiinan jakamisesta
kahteen valtioon — juutalaiseen ja
arabivaltioon. Arabit ilmoittivat
silloin välittömästi, että he tule-
vat vastustamaan suosituksen to-
teuttamista. Kun Englannin man-
daattiaika 15. 5; 1948 päättyi (ja
juutalaiset julistivat Israelin val-
tion syntyneeksi), aloittivat, arabi-
maat hyökkäykseen. Arabiliiton sil-
loinen pääsihteeri-Azam Pasha lu-
pasi saman päivän iltana tuhosotaa
ia-verilöylyä, "josta tullaan puhu-
maan sam-dla tavoin kuin Mongo-
lian ia ristiretkien verilöylyistä".
Monet arabit poistuivat maasta pa-;
latakseen< voittajina. Viitaten prof.
Toynbeen asettamaan moraaliseen
kriteeriin suurlähettiläs sanoi Is-
raelissa olevan edelleenkin 200,000
arabia, jotka nauttivat täysiä kan-
salaisoikeuksia. Suurlähettiläs kat-
soi, että on olemassa ero noin mil-
joonan Palestiinan arabipakolaisen
"loismaisen olotilan" ja täydellisen
tuhoamisen välillä ja syytti arabi-
maita siitä, että ne ovat halutto;
mia ratkaisemaan pakolaisongel-
maa.
KUKA ON MURHAAJA?
Professori Toynbee puolusti vas-
tatessaan aikaisemmin ilmaisemaan-
sa kantaa, jonka mukaan Hitlerin
juutalaisiin kohdistamien verilöyly-
jen ja juutalaisten Palestiinan ara-
bien siviiliväestön keskuudessa
1948 toimeenpanemien verilöylyjen
välillä ei ole moraalista eroa <—■
«nuha on murha. Katkaisevaa ei
ole, onko uhrien määrä ilmaistava
miljoonissa tai kolmi- tai nelinu-
meroisilla luvuilla. Prof. Toynbee
korosti, että' tämä moraalinen arvio
NAAMIOHUVIT
Selvää myös on, että Israer
Iin täytyy joko ennemmin tai
myöhemmin luopua nyt val-
loittamistaan alueista. Arabi-
maiden miljoonat eivät tule
sitä koskaan hyväksymään ja
kuten sanottu, arabeja on. lop-
pujen lopuksi kymmenen ker-
taa enemmän kuin israelilaisia.
Sen sijaan että Ottawa esiin-
tyisi tässä asiassa "puolueetto-
mana" Israelin taanturnusvoi-
mien hyväksi, kuten Pearso-
nin hallitus menetteli sotaope-
raatioiden aikana, Canadan vel-
vollisuus YK:ssa ja sen ulko-
puolella on tukea niitä voimia,
jotka vaativat sen omien kan-
sallisetujcn vuoksi sitä, eitä
Israel vetää joukkonsa viivyt-
telemättä, lähtöasemiinsa.
Vain siten menetellen on
toivoa päästä neuvottelujen al-
kamiseen arabimaiden ja Is-
raelin välillä. Vain siten voi-
taisiin Israelille; sanoa, että
"hyökkäys ei kannata" — jia se
voisi osaltaan auttaa sitä, että
Israelin hallitus muuttaisi kan*
taansa arabimaihin nähden
yleensä — neulanpisto- ja här-
natsipolitidkan asemesta ystä-
vyyden, ja yhteistyöni ohjel-
maksi, mikä oliöi sekä Israelin
että arabimaiden yhteiseksi
eduksi.
hyökkäyksin tehneitä arabimaita1
vaan toimintaa, jonka juutalaiset
kohdistivat Palestiinan arabiväes-
töön, joka oli asunut paikalla vuo-
sisatoja. Verilöylyjen toimeenpani-
jat itse sen sijaan olivat tulleet
.Palestiinaan, vasta" vuoden 1917
jälkeen.
Professori Toynbee vertasi sitten
juutalaisten aseellisten terrorijär-
jestöjen — Sternin joukko ja -Ha-
ganah-toimir.taa natsien otteisiin ja
israelilaistn:i aseellisten joukkojen
Deir Jasinissa Jerusalemin länsi-
puolella järjestämään verilöylyyn,
jonka kohteena oli tämän kylän
koko .väestö,, naiset ja lapset mu-
kaan luettuina. Tuolloin kuulutti-
vat juutalaiset kovaäänisautoisla:
•'Olemme - tehneet näin tämän paik-
kakunifan ;.sukkaille. Ellette halua
niin käyvän teille, lähtekää pois!"
Palestiinan arabiväestön pakenemi-
nen oli näissä oloissa -täysin-luon-,
nollista.
"Prof. Toynbee katsoi sitten, että
silloisen Israelin maa-alasta suurin
osa edelleenkin on laillisesti sen
palestiinalaisen väestön omaisuut-
ta, joka oli. paennut maasta 1948.
Juutalaisten suorittama Israelin
valtion itsenäisyyden julistaminen,
prof. Toynbee arveli; koettiin ara-
bitaholla provokaationa.
VASTAUS: MOLEMMAT
OSAPUOLET
Suurlähettiläs Herzog sanoi, että
yllämainitut juutalaisten toimenpi-
teet selittyvät sotatilalla Deir Ja-
sinin verilöylyä edelsi sarja ara-
bien toimeenpanemia terroritekoja
ja verilölyjä, 50. juutalaisen työn-
tekijän tuhoaminen Haifassa joulu-
kuussa 1947 ja juutalaisten siirto-
laisten alusten tuhoamiset. Vasta-
si 135. jolloin Hadrianus karkotti
Palestiinan juutalaiset;-, jouduttai-
siin samaa periaatetta sovelluttaen
kautta maailman mitä ihmeellisim-
piin tilanteisiin — viisikymmentä
miljoonaa englantilaista olisi kar-
kotettava Walesiin( Suom. esi-isät
olivat näihin aikoihin jossakin
AVeikselin ja Suomenlahden väli-
mailla —- suom.)
RISTIRIITAINEN
BALFOURIN JULISTUS
Prof Toynbee puuttui sitten ns.
Balfourin julistukseen vuodelta
1917, jossa luvattiin juutalaisille
"kansallinen koti" Palestiinassa
.edellyttäen,'.'että maassa jo olevan
väestön oikeuksia ei loukata. 1917
Palestiinan väestöstä oli yli 90'',?.
arabeja. Juutalaiset vaativat oi-
keutta ..'kansalliseen'■-kotiin; mutta
tämä oikeus ei olisi saanut toteu-
tua niiden 900,000 arabipakolaisen
oikeuksien hinnalla julistamalla yk-
sipuolisesti juutalainen valtio alu-
eelle. Ratkaisun olisi täytynyt ta-
pahtua ta;;a-arvoisuuden pohjalla.
Kaikki Palestiinan hallitukset
vuoden 135 jälkeen ovat, prof.
Tyonbee sanoi, myöntäneet juuta-
laisille oikeuden asua Palestiinas-
sa. Ainoa poikkeus oli kenties ris-
tiretkien aikana. Balfourin julistus
oli ristiriitainen ja sisälsi kaksi toi-
silleen vastakkaista lupausta. Vuo-
den 1917 väestötilanne — yli 90%
arabeja — oli historian de facto
tulos.
KENEN KOTIMAA?
■Suurlähettiläs Herzog totesi, että
Palestiina ei koskaan ole ollut eril-
Joitakin aikoja sitten alkoi Was-
hingtonista kuulua propagandakeh-
räystä — NATO:n päämäärien
muuttamisesta. Väitetään, ettei tä-
mä sotilasliitto ole enää sotilaalli-
nen, vaan ensisijassa poliittinen.
Puhutaan myös siitä, että NATO:a
ei ehkä tarvit/.aan puolustamaan
Länsi-Eurooppaa "neuvostovaaral-
ta", mutta että se on tuiki tar-
peellinen ... yhteistoiminnan ke
hittämiseksi idän ja lännen keV
ken.
Mistä johtuvat nämä puheet, joi-
den sävyssä jo alunperin kuuluu
epäonnistumiseen tuomittu uskotte-
lu? On paljonkin syitä siihen, mik-
si amerikkalaiset propagandistit on
ohjelmoitu tällä tarinalla; Kaava
on suunnilleen seuraava: NATOin
osakkeet laskevat jatkuvasti Länsi
Euroopassa, siellä aletaan yhä
enemmän epäillä tämän sotilaslii-
ton elinkykyä ja pyritään yhä sel-
vemmin yhteistoimintaan kaikkien
Euroopan valtioiden kesken ilman
Euroopalle vieraiden voimien mu-
kanaoloa. Mistä ja milloinen vas-
taus oli siis hankittava näihin NA:"
TO:n sisällä tapahtuviin keskipa-
koistendensseihin?... .• On kokeiltu
kaikkea ;— uhkailua ja kiristystä
ja Ranskan erottamista, mutta mi-
kään ci ole auttanut. Siispä valta-
meren takaiset viisaat miehet päät-,
tivät kääntää asiat päälaelleen, ju-
listaa sotilasliitto kasvissyöjäin ker-
hoksi ja USA valtakunnaksi, jon-
ka sydämen asiana on huolehtia
yhteyksien kehittämisestä itä- jä
linen arabivaltio vaan suurten val-
tioiden osa-alue. Arabien, joilla on
ylivalta kahdeksassa maassa, ei pi-
täisi kadehtia juutalaisilla heidän
8,000. neliömailiaan. Prof. Toynbee
vastasi, että kysymys koskeekin
Palestiinan arabeja. Heillä ei ny-
kyään ole kotimaata. Balfourin ju-
listuksen tikoina ei juutalaisten
"kansallisella kodilla" tarkoitettu
erillistä juutalaisvaltiota. Tämän il-
maisi Englannin hallitus selvästi
julistuksen yhteydessä.
Suurlähettiläs Herzog: viittasi
YK:n suositukseen 1947- Palestii-
nan jakamisesta kahteen valtioon,
;ohon prof. Toynbee lisäsi YK:n
myös päättäneen pakolaisten pa-
lauttamisesta, minkä suurlähettiläs
kiisti viitaten YK:n Palestiinan ko-
mission esityksiin palauttamisesta,
uudelleen asuttamisesta tai kor-
vauksista. Tämä päätös on ollut
kuollut jo monien vuosien ajan
arabie.*! kieltäydyttyä yhteistyöstä.
Keskustelun loppuosassa suurlä-
hettiläs Harzog sanoi Israelin sal-
livan pakolaisille vain rajoitetun
paluun perheiden yhdistämiseksi.
Se ei halua alueelleen miljoonais-
ta vihamielistä arabiväestöä. Sen
mahdollisuudet eivät riitä täyskor-
Aauksiin." Hän syytti myös arabi-
valtioita haluttomuudesta asuttaa
pakolaisväcstöä. Israel on asutta-
nut suuret joukot arabimaista
muuttaneita juutalaisia ja 70,000
arabipakolaista.
Prof. Toynbee katsoi, että Israe-
lin kannanotot ovat epäjohdonmu-
kaisia, kun se vaatii juutalaisille
oikeuksia, jotka kielletään arabeil-
ta. Hän arvosteli kansalliskiihkois-
ta suhtautumista yleensä ja totesi
juutalaisten valtaisan enemmistön
yhä elävän muualla kuin Israe-
lissa.
Keskustelu, jota tässä on voi-
tu selostaa vain päällisin puolin,
osoittanee, että Israelin ja arabi-
maiden kiistassa on kysymys
täysin vastakkaisista näkökan-
noista. Oikeus on oikeutta vas-
tassa. Tilanteesta saa Eurooppa
itse asiassa syyttää itseään mak-
sat taessa an juutalaisten suunnat-
tomat kärsimykset natsi-Saksassa
arabimailla, jotka eivät koskaan
aikaisemmin ole juutalaisia vai-
nonneet.
länsi-Euroopan maiden välillä.
Tähän ei tämä satu vielä4 pääty.
Esinierkiksi Washington Evening
Post uskottelee lukijoilleen, että
Eurooppa ei pelkää mitään niin
pahoin kuin sitä, että USA menet-
tää mielenkiintonsa siihen. Ame-
rikkalainen lehti väittää täysin va-
kavissaan, että USA:n varapresi-
dentti Humphrey lähti kiertomat-
kalle Eurooppaan juuri tämän pe-
lon karkoittamiseksi.
Näin ruokitaan Washingtonissa
mielikuvitusta. Mutta todellisessa
maailmassa eikä päällään seisovas-
sa, asiat näyttävät toisenlaisilta.
Länsieurooppalaiset eivät ole suin-
kaan huolissaan siitä, ettei USA
kiinnitä heihin tarpeeksi huomio-
na, ~vaan siitä, miten päästä irti
a meri kkalaisesta holhouksesta, jos-
a on tullut....painolasti. Länsi-Eu-
ooppaa ei suinkaan huolestuta se,
?ttä amerikkalaiset jättäisivät sen,
vaan se, etteivät he ota millään
lähteäkseen ja lisäksi keksivät jat-
kuvasti uusia keinoja voidakseen
sakottaa muut NATO: n maat
JSA:n seuraksi seikkailuissa muis:
■ja maanosissa ja mm. tukemaan ri-.
kollista hyökkäyssotaa Vietnamissa.
USA:n varapresidentillä oli hen-
kilökohtaisesti tilaisuus todeta, mi-
ten näihin yrityksiin asennoidutaan
Euroopassa. -
NATO;n. naamioimiseen '■■■'poliitti-
seksi liitoksi; jonka . päämääränä-
on muka kehittää rauhallista yhv
teistyötä, idän ja lännen välillä^ on
käytetty kaikkea muuta kuin sopi-
van kokoista naamiaispukua. En
siksikin NATO:n amerikkalaisen
kenraalikuvernöörin Lemnitzerin ja
hänen esikuntansa sijoittuminen lä-
hellä Belgian pääkaupunkia oleviin
i uusiin majapaikkoihin sujui taval-
la, joka osoittaa kaikkea muuta
kuin halua laulaa kirkkokuorona
rauhanvirsiä — niiden säestämi-
seen heillä on aivan lian tehok-
kaita "soittimia". Toiseksi Pohjois-
Atlantin liitto, joka perustettiin
kaikkien Euroopan valtioiden vä-
li isen yhteistoiminta-aatteen' vastä-
! painoksi; on Jo luonteensa puoles-
j ta pelkästä:in esteenä yhteistoimin-
I nalle. Aivan oikeassa oli Lippmann
| epäillecsään Humphreyn matkan
i tuloksia ja kirjoittaessaan: "Eu-
rooppa etenee valitsemaansa suun-
taan, ei ehdottomasti' USA:ta vas-
taan, mutta erossa siitävJa ^vastak-
kaiseen suuntaan". Ja edelleen:
' Nykyajan eurooppalaiselle nämä
kaksi päämäärää (NATO sekä idän
ja lännen välisen jännityksen- lau-
keaminen) ovat täysin vastakkaisil-
la suunnilla .. ."■
NATO ja sen amerikkalaiset joh-
tajat tulevat edelleenkin rakenta-
maan esteitä Euroopan tilanteen
tervehdyttämiselle. Mutta he eivät
enää pysty kylvämään harhakuvia;
telmiä politiikkansa todellista, eu-
rooppalaisille vihamielisistä pää-
määristä. Washingtonin propagan-
distiset konstit ovat ajastaan jäl-
jessä, herrat ovat myöhästyneet.
N.. Pastuhov
Kolme iehtimiestä
sai surmansa
Tel Aviv. — Kolme ulkomaista
Iehtimiestä on saanut surmansa ja
kaksi muuta haavoittunut lähi-idän
sodassa.
Canadalainen televisiokameramies
ja tuottaja Ben Oyserman sai tiis-
taina surmansa ja kaksi muuta
Iehtimiestä haavoittui heitä kuljet-
tavan auton ajaessa tiistai-iltana
miinaan Gazan alueella. Maanan-
taina Life-lehden valokuvaaja Paul
Schutzer menetti henkensä saa-
tuaan osuman kranaatinsirpaleesta
lähellä Israelin etelärajaa. Amerik-
kalaisen NBC-yhtiön televisiotuot-
taja Ted Yates haavoittui maanan-
taina Jerusalemissa harhaluodista
ja menehtyi myöhemmin sairaa-
lassa.
PÄIVÄN PAKINA
KUINKA SE NIIN KÄVI?
Miten voidaan selittää, tai voi-
daanko lainkaan, se tosiasia, että
vajaa kolme miljoonaa asukasta kä-
sittävä Israel löi sotilaallisesti maa-
han' lähes 50 miljoonaisen arabimaa-
ilman asevoimat, kysyi alkuviikolla
eräs lukijamme.
Vastaus on ilmeinen: Tavallisena
maallikkona emme yritäkään
"omaa" selitystä antaa.
Mutta eräitten länsimaisten soti-
lasasiantuntijain selostukset antavat
meille joitakin—vihjeitä siitä, että
"Israel pani kaikki yhden kortin va-
raan" pikaisen voiton toivossa ja on-
nistui; että Israel oli tehnyt kauan
huolellisia valmisteluja voiton saa-_
vuttamiseksi; että Israel hyökkäisi
ensiksi ja sai hyvin suunnitellun,
vie k k a a s ti laaditun manööverin
avulla yllätetyksi arabien ilmavoi-:
mat; että Israelin voittoa auttoi so
kun he pääsivät selville, ettei arabi-
mailla ollut yhteistä sotilasjohtoa.
Emme halua kieltää Israelin ar-
meijan johdon taitavuutta 'ja ove-
luutta, etamekä liioin Israelin soti-
laiden kuntoa ja tarmokkuutta. Mut-
ta niiden lisäksi on otettava' huo-
mioon muitakin seikkoja.
Lainatkaamme nyt paria Lontoos-
ta tullutta tilannearviota, joista edel-
lämainitut kohdat on poimittu. Wil-
liam H. Stoneman kirjoitti Toronto
Star lehdessä:
"Lännen sotilasexpertit sanovat
Israelin sensaatiomaisen menestyk-
sen viimeviikkoisessa taistelussa
johtuneen useasta, erittäin taitavas-
ta siirrosta ...
"Tutkiessaan saatavilla olevia tie-
toja he havaitsevat Israelilla olleen
asiallisesti puhuen vain yhden salai-
sen aseen. Se oli kevyt sirpalepom-
mi, jossa oli jonkinlainen-"kotiin
vievä laite", minkä avulla Jsraelilai-J
set saivat täysiosumia eri puolilla
lentokenttiä olleisiin lentokoneisiin...
"Egyptin-lentokoneiden puhdista-
ominen tuli mahdolliseksi myös sen
tosiasian vuoksi, että Israelin lento-
koneet lähestyivät niitä lännestä hy-
vin matalalla lentäen egyptiläisten
otaksuessa niiden tulevan Israelista
päin. Hyvin alhaalla lentämisen
'avulla Israelin lentokoneet välttyivät
joutumasta Egyptin ja Syyrian- tut-
kalaitteiden "kuvaan" ...
Toisin sanoen edellämainitussa
Lontoon kirjeessä salnotaan, että
suorittamansa viekkaasti, suunnitel-
lun yllätyshyökkäyksen avulla Israe-
lin lentokoneet tuhosivat arabien il-
mavoimat, saivat sitort ilmojen her-
ruuden ja voivat sitten erämaassa
(missä ei ole maastasuajaa) tuhota
Egyptin tankif ja maavoimat yleen-
sä. .- -....-.■
Mutta lainatkaamme vielä im i t ä
kirjoitti Andrew Wilson Lontoosta
päivää myöhemmin^ eli viime tiis-
taina:
"Mitä parhaiten suunnitellun voi-
ton sen jälkeen kun Hitlerin panssa-
rivoimat pyyhkäisivät Ranskan yli,
v. 1940 viime viikolla saavuttaneet
Israelin puolustusvoimien johtajat
luottivat siihen, ettei aribimailla ol-
lut ryhdistettyä päällystöä. ?
... Israelin edessä oli tärkeä rat-
kaisu: Hyökätäkö Egyptiä vastaan
Siinain erämaassa, tai (hyökätäkö)
Syyria vastaan, jättäen eteläiset voi-
mansa Egyptiä vastaan.
"Tämä pulma oli nähty kauan sit-
ten ja se oli ratkaistu 'taisteluharjoi-
tuksissa'. Hetken lyötyä, Israel
päätti hyökätä Siinain erämaassa.
'Syyria', sanoi eräs Johtava upseeri,
'oli ollut kiusana, mutia Egypti oli
sotilasvoima.'
"Yleisestä ylistyksestä huolimatta,
Israelin voiton arkkitehtinä ei ollut
puolustusministeri, kenraalimaljuri
Moshe Dayan. Todellinen arkkitehti
oli armeijan yleisesikunnan päällik-
kö, kenraalimajuri Itzhak Rabin . . .
Ja hänen nerokas apulaisensa ken-
raalimajuri Haim Barlev, '
"... Omalta kohdaltaan I s r a o 1
pani kaikkensa ilmavoimien varaan.
Sen ilmavoimat on suunniteltu yksin-
omaan maajoukkojen tueksi; Israe-
lilla ei ollut pommittajakoneita sel-
laisten strategisten paikkojen kuin.
Kairon pommittamiseksi. Tämän
vuoksi oli tarpeellista tuhota Egyp-
tin ilmavoimat; maassa.
"Israel avasi sodan (Israel opened
the war). Varhain maanantaiaamu-
na sen Mirage taistelukoneet ja Mys-
tere pommittajat iskivät Egyptin
lentokenttiä. Lähes kaksi kolmannes-
ta Egyptin 400: sta taisfeTukoneesta
tuhottiin maassa. -Tämä saavutet-
tiin osittain hyvin osuneen pommi-
tuksen ansiosta todennäköisesti uu-
denmallisilla pommeilla joita käyt-
täen pommittajien lasti olLkevyt ja
ne voivat suorittaa- pitkiä lento-
matkoja ...
"Syynä voi olla imyös se, että Is-
raelin lentokoneet kulkivat Välime-
ren kautta yllättäen egyptiläiset ta-
kaapäin tehdyllä hyökkäyksellä."
Kun tähän lisätään vielä se ilmei-
nen tosiasia, että Israelin asevoi-
mat on ilmeisesti rakennettu ja har-
joitettu salamasodan käynnin tar-
koituksessa — eihän Israel voi lop-
pujen lopuksi kestää pitkäaikaista
taistelua arabeja vastaan — niin yl-
läolevan perusteella saadaan ehkä
jonkinlainen, tilannekuvaus.
Yksi asia on kuitenkin selvä, huo-
limatta siitä mitä vissit poliitikot' pu-
hua höpöttävät, kenelläkään, eipä
edes näillä politiikan tekijöillä, ei ole
mitään epäilyä siitä kuka syyllistyi
hyökkäykseen. — Känsäkoura,