Sivu 2
VAPAUS
(LIBERTY)
Editori W. Eklund
telephone:
Lauantai, syysk. 9 p. — Saturday, Sepl 9, 1967 Qj^ SYYTÄ SURRA _
ILJA EHRENBURG QN
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
manager: e. Suksi
Office and Editorial 674-4264
Publlshed thrlce iveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited,100-102 Emi St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
• Mailing address: Box 69
Ad1«rtising rates upon application, translation fjree of oharge.
Authorized as jsecond cla$s mall by the Post Office Department, Ottawa,
. -and for payment of postage in cash.
CANADIAN LA N G U AG E - P R E S J
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
lv|:. $11.00,6 kk. $5.75
lvk. 11.50, 6 kk. 6.25
Yhdestä taskusta toiseen ^
■ • ■/ .'\. ■ .'■•'■V..:v '■-' ' . ' ' ■■'.'■;>■''■
Ontarioin maakuntahallituksen juuri vaalipäivistä iimoit
tamisen aattona antama tiedoitus, että se ailDo ensi vuonna
antaa kotdenomistajille noin $50.00 verohelpotusta kunnallis-
verojen kohdalta ja ottaa samalla maksaakseen oikeuslaitok-
sen hallinnolliset (ei sis poliisilaitoksen) menot, antaisivat,
mikäli tämä lupaus lunastetaan käytännössä, äärimmäisen
suuren verotaakan alla oleville kotieniomistajdlle vähän vero-
helpotusta.
Samalla kertaa tämä tiedoitus — niin vaalimerkeissä
kilin se annettiinikiln — on tunnustus siitä, että jotakin olisi
: Entävänä kotienomistajien kunnallisverojen ylöttömän taa-
kan helpoittamiseksi.
Mutta vaikka sanotaankin, ettei ole sopivaa "katsoa ilah-
jahevosen suuhun", niin tässä 'tapauksessa on välttämä tönitä
nain menetellä.
Kuten on tmtistiedoissa kerrottu, Ontarion verokysymyk-
siä nelisen vuotta tutkinut n.s. Smthin komitea esittää kaik-
kiaan noin 350 muutosehdotusta verojen perimisen kohdalta.
Mutta se karttaa kuin kissa kuumaa puuroa, eikä vain
kaita, vaan avoimesti vastustaa, n.s. lisääntyvien pääomien-
verotusta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun raha-
miehet ostavat esimerkiksi kiinteimistöjä, osakkeita tms. sa-
nokaamme 100,000 ddllarin, arvosta ja myyvät ne viikon ku-r
liuttuä $120,000 hinnasta, saaden siitä voitoiksi $20,000, tämä
voitto, eli ."lisääntynyt pääoma", on verovapaata: tuloa! Tämä
on todella paljon huonompi menetelmä kuin liittovaltiopor-
taassa verojärjestelmää tutkineen Carterin komissionin ra-
portti, missä ehdotetaan muun ohella myös "lisääntyvien pää-
pmien" verottamista.
Merkillepantavaa myös on, että Smithin komitean rapor-
tissa puhutaan monenlaisista muista uusista veroista, muitta
upporikkaat suuryhtiöt pääsisivät kuin koira veräjästä ilman
mitään lisäveroja!
"Meille sanotaan, että yhtiöille tulee 3 prosenttinen lisä-
vero vuoteen 1974 mennessä siinä tapauksessa, jos Ontario
ei saa liittohallitukselta lisää tulolähteitä. Siihen mennessä
yhtiöt pääsisivät Smithin komitean raportin mukaan 7 pit-
kää vuotta ilman mitään lisäveroja!
Toisin ovat asiat kuitenikin kotienomistajien kohdalta.
Kotienomistajille luvatun veroa vastuksen vastapainoksi ko-
mitea ehdottaa suuresti laajenevaa myynti- eli liikevaihto-
veroa, jonka alaisektsi tulisi myös monet palvelut.
Tämä sellaisenaan bn/-ajattelemisen, arvoinen asia. Sa-
malla kun kotienornistajalle luvataan vähän helpotusta kiin-
teimjstöverojen kohdalta/ jonka merkitystä mainostetaan
mahtipontisesti, aiotaan mahdolli'sim.man pienin puhein lisä-
tä pikkuihmisten verotaakkaa "suuresti laajennettavan myyn
tiveron muodossa,- minkä alaisiksi tulisivat myös vissit pal-
velut". Myyhtivero on kaikkein epäoikeutetuinta veroa ni-
menomaan siksi, fetun sitä joutuvat maiksamaan köyhät, sai-
raat, työttömät ja työkyvyttömät kaiken kulutustavaransa
yhteydessä samassa suhteessa miljonäärien rinnalla. Ja jos
myyntiveroa korotetaan ja laajennetaan myös palvelujen
(puhelin, sähkö jne.) alalle, niin yleissummaksi tulee se, että
ldliinteimiistöveron, kohdalta saatu verohuojennus peritään
myyyntiverojen muodossa kuitenkin kotienomistajilta ja".[
muilta pikkueläjiltä. ■'
Kun lisäksi ehdotetaan, että ruvetaan, verottamaan myös
yissejä kouluja, yliopistoja, hallituksen rakennuksia ja 50-
prosentisesti kirkkojakin, niin se tarkoittaa, että tavalliset
veronmaksajat joutuvat tavalla tai toisella maksamaan nä-
mäkin menot niin kirkoille kuin yliopistoillekin ja siten hei-
dän ns. näkymätön verotaakkansa lsääntyy siltäkin kohdin.
Lyhyesti sanoen Smithin, komitea ehdottaa huojennettavaksi
kiinteimistöveroa siten, että se summa peritään kuitenkin
samoilta veronmaksajilta muilla keinoin.
Asia mutkistuu jä tulee entistä pahemmaksi jos huo-
mioidaan vielä Smithin komitean ehdotusten eräitä muita
kohtia, joiden merkitystä emme ole valitettavasti kyllä voi-
neet vielä täysin tyydyttävästi itsellemmekään selittää. -,,;
Smithin komitean raportissa luvataan veronmaksajille
monirhutkaisen "asuntopalautuslahjoituksen" perusteella ve-
rovapaus maakunnallisesti yhtäläistetyn (proväncially equal-
ized) verotusarvion perusteella $2,000 suuruisesta veroarvio- .
suimmasta kutakin itsenäistä (omalla sisäänkäytäyällä varus-
tettua) asuntoa kohti. ;
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi täällä
Sudburyssa, missä keskinkertaisen'kodin arvio kunnallisvero-'
tusta varten on $4-000—$5,000 paikkeilla, on tämä arvio ker-
rottava kolmella ($12,000^-$15,000) että saadaan selville se
; "maakunnallisesti yhtäläistetty" veroperusta ja vasta siitä
summasta on ensimmäinen $2,000 verovapaata omaisuutta —
siis noin 16.6% prosenttia nykyisestä veroarvitosta.
Tähän liittyy vielä _eräs toinenkin tärkeä seikka, nimit-
täin se, että päästäkseen eroon tällaisesta monimutkaisesta
laskutavasta, ennemmin tai myöhemmän ruvetaan vaatimiaan,
että koko maakunnassa otetaan täytäntöön, "maakunnallisesti
yhtäläistytetty" kiihteimistöarvio^ kunnallisverotusta varten.
Tämä tarkoittaa, että esim. Sudburyssa verotusarviot kohoa-
vat 3-kerta'isesti ja monilla maaseutupaikoilla vieläkin enem-
män. Kaikki tämä on omiaan korottamaan kiinteimistöveropa
ja kun kaiken lisäksi vielä ehdotetaan, että asuntorakennuk-
sille ja liikelaitoksille tulisi sama veroperusta (sen sijaan että
asuntorakennuksia verotettaisiin nykyisen tavan mukaan vä-
hän alhaisempien taksojen mukaan) niin tämä tarkoittaa pit-
kän tähtäyksen/ohjelman mukaan pikkuihmisten verotaakan
lisääntymistä eikä laskemista.
Kaiken tämän perustana on hyvin yksinkertainen tosi-
asia. Koulu- ja muut kunnallismenot kohoavat jatkuvasti.
Muitta kun Smithin komitea ei ehdota lisäverojen määrää-
mistä yhtiöille ja varakkaille ihmisille, vaan pyrkii niiden
veroja alentamaan, niin selvää on, että kotienomistajien ja
muiden pikkuihmisten verotaakka tulee kohoamaan, huoli-
matta siitä minkälaisia silmänikäänitötemppuja tehdään siinä
- Vasta puolitoista vuotta on ko-
lunut siitä kun kirjoitin Ilja Eh-
renburgista hänen 75-vuotispälvä-
nään. Nyt hän on kuollut. Lienee
totta, että vasta muistokirjoituk-
sessa voi yrittää arvioida suuren
ihmisen elämäntyötä, että 75-vuo-
tiaan kuva ei ole täydellinen, että
vasta ejämän päätyttyä nähdään
lopullinen kuya. Ja päin, lopulli-
sena, Hja Ehrepburgjn elämän-
työ on painavampi panos maail-
mankulttuurissa ::'—•■■ kuin tammi-
kuussa 1966.
Elämäkertatiedot eivät ole muut-
tuneet; kerratkaamme ne lyhyesti:
syntyperältään keskiluokkaa, juuta-
lainen, syntynyt 27. 1. 1891. Tsaa-
rin pojijsin vainoama jo 15-vuotiaa-
na ja lyseolaisena vankilassa ku-
mouksellisten mielipiteiden ja agi-
taation taWä. Karkasi 1909 Pariisiin
jQssa opisjceji, harjoitti vallanKu-
mouksellista toimintaa, kuului Ve-
näjältä karanneiden emigranttien
kerhpjbin ja yhdistyksiin, joiden ko-
koonpano oli varsin kirjaya: kom-
munisteja, anarkisteja, nihilistejä.
Tutustui taiteilijoihin, runoili, maa-
lasi ja kirjoitti Venäjän vasemmis-
tolaisiin ja maanalaisiin lehtiin, Jul-
kaisi ensimmäisen runokokoelman-
sa 1911. Maailmansota tempasi hä-
net mukaan r anskalais-shovinisti-
seen innostukseen ja hän pyrki ja
pääsi r i n t a m a kirjeenvaihtajaksi.
Nyt hän sai jo kirjoituksensa julki
venäläisissä päivälehdissä. Innostus
kuitenkin laimeni ja sammui vähi-
tellen nuoren miehen kokiessa so-
dan kauhut. Lopputuloksena oli pa-
sifisti Ehrenburg — jollaisena me
hänet tunnemme. Lokakuun vallan-
kumous yllätti Ehrenburgin, hän
joutui uuden innostuksen valtaan ja
palasi kotimaahansa. Mutta hänen
Ranskan intellektuaalisissa vasem-
mistopiireissä omaksumansa anarkis
Unen asenne ei sopinut Neuvosto-
Venäjän ankariin oloihin. Vallanku-
mouksellinen todellisuus oli toista
kuin vallankumoukselliset haaveet.
Niinpä hän joutui vierailemaan jäl-
leen vankilassa. Jälkeenpäin hän
kuitenkin melko nopeasti kypsyi ta-
juamaan venäläisen kokeilun mah-
tavuuden — tämäkin on vakaumus,
joka on jäänyt pysyväiseksi, joten
me tunsimme Ehrenburgin vakava-
na kommunistina. Tosin hän ei ole
koskaan kuulunut kommunistiseen
puolueeseen.)
Vuonna 1922 hän julkaisi romaa-
ninsa Julia- Jur.eni.tp, jota kiitettiin
ja haukuttiin — se herättää edel-
leen ristiriitaisia tunteita venäläi-
sissä. Koko 1920-luvun ajan hän asui
vuoroin kotimaassaan, vuoroinRans-
kassa, sai toimeentulonsa lehtien
avustajana, kirjoitti useita romaane-
ja ja tuli kuuluisaksi. 1930-luvulla
hän palasi Neuvostoliittoon nyt jää-
däkseen. Espanjan sodan puhjettua
hän matkusti rintamaki r jeen vaih ta-
jana Espanjaan — tämä oli järjes-
tyksessä töinen sota, josta hän teki
reportaasheja, ja kolmas oli lähellä.
Espanjan sodan päätyttyä, hän ryh-
tyi kirjoittamaan suurta romaania
Pariisin kukistuminen, joka valmis-
tui ennen Hitlerin hyökkäystä Neu-
vostoliittoon — siis epäötolliseen ai-
kaan koska silloin muodollisesti ei
ollut kitkaa Neuvostoliiton ja Rans-.
kan välillä. Ehrenburg oli aikaansa
edellä ensimmäisen kerran; kesä-
kuussa 1941 Hitler hyökkäsi ja ro-
maani ilmestyi. Sen jälkeen Ehren-
burg matkusji kolmannelle sotarin-
tamalle,- oikeammin sanoen rinta-
Q SYNTYMÄvt|
n PÄIVIÄ %
Ida Nordlund, Sudbury, Ont.,
täyttää maanantaina, syyskuun 11
pnä 80 vuotta.
Mimmi Harju, St. Catharines, On-
tario täyttää tiistaina, syyskuun 12
pnä 72 vuotta. '.'
Elli Björkman, Sudbury, Ont.,
täji-tää keskiviikkona, syyskuun 13
pnä 68 vuotta.
VVili Sihlmari,_ Kirkland Lake,
Ont., täyttää keskiviikkona, syys-
kuun 13 pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
mielessä, että otetaan veron-
maksajain yhdestä taskusta
pois ja pannaan osa siitä toi-
seen taskuun. -...
Me emme usko, että Ontarion
asukkaat antavat huiputtaa it-
seään Torontosta vaalipäivän,
julkaisemisen edellä annetulla
lupauksella, että kotäenomista-
jien veroja alenneitaan ensi
vuonna. Sen sijaan uskomme,
että ontariolaiset kotienomista-
jat näkevät tämän vaalikeppo-
sen läpi ja antavat sille loka-
kuun 17 pnä asianmukaisen
vastauksen äänestämällä van-
hojen puolueiden ehdokkaita
vastaan ja työväenehdokkaiden
valitsemiseksi.
mille, sillä hän teki reportaashejä
jpilloin pohjoisesta, milloin etelästä
— sivumenneii sanoen osoittaen
suurja urheutta., Sotarepörtaashien
vaikutusta on tjetenkin vaikea mi-
tata, mutta Sota-nimiseen kokpel-
•maan (Voina) kootut •reportaashit
tuntuvat yiejä tänään vaikuttavilta
Sodan jälkeen ilmestyi 1948 romaa-
ni Myrsky, joka on jatkoa Pariisin
kukistuminen-teokselle.
Käännekohdaksi Ehrenburgin elä-
mässä muodostui vuosi 1949, jolloin
Rauhanpuolustajain liike perustet-
tiin. Hän oli sen perustajajäseniä ja
hän on ollut sen tunnetuin ja aktii-
visin johtava jäsen lähes kahden-
kymmenen vuoden ajan. Kirjailija
jshrenburg joutui varmaan luopu-
maan useista kirjallisista ideoista
voidakseen matkustella "rauhan lä-
hettiläänä" maasta maahan Hänen
ityöliehonsa oli läpi koko 1950-luvun
uskomaton — olihan hän jo 60 täyt-
tänyt — ja hän oli loistava puhuja.
Olen kuullut hänen puhuvan ja kes-
kustellut hänen kanssaan. Mieleeni
Jäi hauraan, raihnaisen vanhuksen
uskomaton vilkkaus — hänellä
'leikkasi" sähköisen nopeasti ^ ja
fraaseista ja korulauseista vapaa,
yksinkertainen, järkyttävä ilmaisu.
Vuoteen 1954 saapuessamme ta-
paamme uuden merkkipyl vään: pie-
noisromaanin Suojasää, joka julkais-
tiin Rauhanpuolustajain kansainvä-
lisessä aikakauslehdessä jatkokerto-
muksena ja välittömästi käännettiin
suomen kielelle Suomen Rauhan-
puolustajain Tänään-Iehteen. Tämän
taiteellisesti vähäpätöisen pienen
opuksen vaikutus oli sanoin kuvaa-
maton. Ensimmäisen kerran ulko-
maalaiset lukivat ankaraa arvoste-
lua Neuvostoliiton byrokraattisista
oloista, taidepolitiikassa vallitsevas-
ta juonittelusta, yksilöiden kapinas-
ta stalinismia vastaan. Neuvostolii-
ton oloista perillä olevat henkilöt
vakuuttavat minulle, että Suojasää
ei ollut ensimmäinen ''rohkea" kir-
ja ja että sen venäjänkielistä nimeä
Ottepel ei käytetä siinä merkitykr
se?sä kuin ulkomailla, jossa "Suoja-
säästä" tuli iskusana, joka tarkoitti
stalinismin talven vaihtumista ke-
vääksi Joka tapauksessa monet
suomalaisetkin käyttävät edelleen
tätä nimitystä ja monelle kirjalli-
suudesta '.tö^)#g$^i£kji) -suom^'
laiselle nimi "Ehrenburg" merkit-
see "Suojasään kirjoittajaa". Kaksi
vuotta myöhemmin pidettiin XX
puoluekokous. Jälleen Ehrenburg
oli edelläkävijä..t,-
Luultavasti Ehrenburg oli rau->
hanlähettilään -toimensa oheessa,.jo>
1950-luvulla aloittanut muistelmien-:
sa kirjoittamisen. Vasta 1960:luyul-
la, jolloin hän oli jo 70 yuofita t^yt>
tänyt,:hän ryhtyi julkaisemaan niitä,
ja ensjmmäinen' osa JJunisiä, yuosja,,
elämääVniminen teos ilmestyi v. 196,5.
Muistelmien . viimeinen psa > oli
valmisteilla Ehrenburgin saadessa
sen sydänkohtauksen, joka johti (hä-
nen kuolemaansa. KU:n Neuvosto-
liitossa oleva kirjeenvaihtaja .Sisko
Kiuru^ väittää kuulleensa luotetta-
yalta taholta, että Ehrenburg Qlisi,
ennättänyt saada sen valmiiksi. ," .
» * * r,
Kunniatehtävät, ulkonaiset: NL:n
Korkeimman neuvoston jäse?iJ v;sjta
1946, neuvoston ulkpmaanvaliokun-
pan jäsen v:sta 1954; Leninin kan-
sainvälinen rauhanpalkinto.
Elämänkerran uilkonaisten puiUei
den jälkeen on vuorossa elämäntyö.
Ehrenburgin teoksista olen lukenut
tosi n vain Pa ri isin kukistumi nen,
Myrsky, Yhdeksäs aalto, Suojasää
ja Ihmisiä, vuosia, elämää-teokset;
Ensimmäinen runokokoelma on
hieman lapsellinen, mystiikan sävyt-
tämä, ei mitenkään erikoinen teos:
Julio Jurenitoa on luonnehdittu fi-
losofiseksi pikareskiksi, joka tosin
on vuosien kuluessa menettänyt pal-
jon loisteestaan. Se suomennettiin
vasta 1965. Muut 1920-luvulla kirjoi-
tetut romaanit Kolmetoista piippua,
1923, Jeanne Neyn rakkaus 1923,
Rvats 1925, Vuoden 1925 kesä 1926,
Sivukadulla 1927, ja Vilkas elämä
1928— sanotaan "loistaviksi" (Ruh-
(Jatkuu sivulla 3)
%Mh parantajalahkon
• 8
SIBIS1S1 vv
il
Pahan hengen mansaaminen ja sen pois ajo
johti luultavasti nuoren naisen ikuoleinaan
Toronto. — Ontarion johtava
kuolemansyyntutkija, tri H. B. Cot-
nam sanoo uskovansa, että noita»
temput aiheuttivat erään papin
luona asuneen. nuoren naisen kuo-
leman viime kesäkuussa. Hän on
määrännyt suoritettavaksi kesäkuun
21 pnä kuolleen Katherine Globen
kuolemansyyntutkimuksen. Eräitten
tietojen mukaan 18-vuotias Kathe-
rine Globe kuului St. Matthias Ang-
i liean kirkossa toimineeseen uskol-
• laparantaja_ ryhmään, jonka johdos-
sa, on kaksi pappia ja eräs yliopis-
toprofessorin vaimo.
' Anglikaanisen kirkon Torontpn
piispa vahvisti maanantaina tiedon,
että yksi hänen kirkkonsa pappi on
johtajana lahkokunnassa mikä on
kehittänyt menettelytapoja pahojen
henkien karkottamiseksi ihmisistä.
Tri Cotnam sanoi toimistonsa pii-
tä kokoontumasta ennen kui» miss
Globen kuolemansyyn /ta^niinen
on loppuunsuoritettu. TrieQotnam
arvelee kuitenkin, että' ryhmä jat-
kaa edelleen toimintaansa»'
Miss Globen ruumiinavaus on to-
dennut, että mainittu henkilö kuoli
kroonillisen korvaakivun aivoihin
aiheuttaman mädän ja aivokalvotu-
lehduksen, johdosta.
Tri Cotnamjn kertoman mukaan
tähän lahkoon y aikaisemmin kuulu-
nut mrs Dale Webb on kertonut vi-
ranomaisille, että hän ja miss
Globe asuivat' kuolemantapauksen
aikana St. Matthias kirkon pappi-
lassa, ja että hän (mrs Webb) oli
paikalla silloin kuin Kathy kuoli.
. Mrs Webb ja eräs toinen nuori
nainen kääntyi kirkon viranomais-
ten puoleen miss Globen kuoleman
jälkeen siksi kun he. olivat asian
käaikaisten (tutkimusten johtaneen johdosta huolissaan.
viranomaiset uskomaan, että Toron-
tossa jatkuu tämä "taikominen —
mihin liittyy rukoileminen, kuritta-
minen (spanking), ja kummallinen
mongerrus (jargon-)" mutta lahkon
päämaja on tytön kuoleman .mainos-
tuksen johdosta muutettu toiseen
paikkaan.
Anglikaanikirkon Toronton piispa
Rt. Rev George B.Snell, jonka
alaisuudessa on 325 anglikaanipar>
pia Torontossa, on sanonut, että St,
Matthias kirkon johtaja, Canon G.
Moore Smith on johtaja ryhmässä,
mikä on viimeaikoina kiintynyt yhä
enemmän ja enemmän vaikeuksissa
olevissa ihmisissä oleviin pahoihin
henkiin ja on yrittänyt kehittää me-
netelmiä näiden pahojen henkien
pois ajamiseksi." Piispa sanoi va-
roittaneensa pappi Smithia ja muita
hänen tyhmäänsä kuuluvia mahdol-
lisista seuraamuksista.
Piispa Snell sanoo miss Globen
kuoleman jälkeen kirjoittaneensa
mainitulle lahkolle ja kieltäneen si-
Tri Cotnam sanoo mrs Webbin
kertoneen, etä tämä lahko yrittää
"ajaa pahoja henkiä pois ihmisis-
tä". "Katherine kirkui kauheasti
tunteja ennen kuolemaansa mutta
hänen ympärillään olleet kirkon ih-
miset luulivat pahojen henkien vai-
vaavan häntä.
"Tämä kuolema on mitä epätaval-
(Jatkuu sivulla 3)
Expo-paviljonkeja
Montrealille
Montreal. — Viisi pohjoismaata
lahjoitti perjantaina Expo 67
paviljonkinsa Montrealin kaupun-
gille käytettäväksi sen jälkeen
kun maailmannäyttely on päätty-
■ nyt. '
Paviljongin omistavat Tanska,
Norja, Ruotsi, Islanti ja Suomi.
Myös yksitoista muuta maata on
lahjoittanut näyttelypaviljonkinsa
Montrealille.
Ulkopolitiikka Suomen kokoomuksen arka kohta
Helsinki. — Taloudellisten ja
työllisyyttä koskevien asioiden
ohella kosketteli ministeri Leo
Suonpää Oulussa viikko sitten pi-
tämässään puheessa kokoomuksen
presidenttiehdokkaan Matti Virk-
kusen presidentinvaalitaistelun
avauspuhetta.
Pankinjohtaja Virkkusen puhe
oli, niin kuin oli odotettukin, ää-
rioikeistolainen kokoomukselai-
scsti taantumuksellinen, ala-ar-
voisia ulkopoliittisia vihjailuja si-
sältävä suurkapitalistien asianaja-
jan puheenvuoro. Virkkusen pu-
heessa käytettiin paljon aikaa his
toriaan siirtyneiden asioiden selit-
telyyn. Sitä lukiessa tuli tavan ta-
kaa mieleen eräs toinen kokoo-
muksen keulakuva, takavuosikym-
menien ja erittäinkin 30-luvun ke-
vätvirtojen. "pappi Virkkunen",
jonka nimeen liittyvät kokoomuk-
sen vaiheet jäivät kokonaan sel-
vittämättä. Se mikä kuitenkin yh-
teisenä on papilla ja pankinjohta-
jalla päällimmäisenä, on sodan
ihannoiminen ja demokratian vas-
tainen kommunistien syrjimiseen
pyrkimys.
Virkkunen on tuomitsevinaan ne
todellakin ala-arvoiset vihjailut, joi-
ta on esiintynyt tavan takaa, että
me r elämme Neuvostoliiton painos-
tuksessa ja että meidän oma pää-
täntävalta asioistamme olisi rajoi-
tettu ja suvereenisuutemme olisi
uhattuna. "Niillä herätetään ja yllä-
pidetään kansan keskuudessa sel-
laista käsitystä, että me emme mu-
ka itse voisi tai saisi päättää omista
sisäisistä asioistamme" Kuka muu
•kuin kokoomukselaiset ja kokoo-
muslehdistö on tällaisia vihjailuja
eniten esittänyt? Kokoomuksen sa-
nomaehdet ovat ehtineet jo tämän-
kin, tuskin alkaneen presidentinvaa-
litaistelun aikana vihjailla edelli-
sä vaaleja ulkopuolisesti painostet-
tuina "Novosibirskin vaaleina''.
Ulkopolitiikka on kokoomuksen
arka kohta. Virkkunen koettaa sel-
vitä siitä historiallisella selvittelyl-
lä.; jossa hän jättää kokoomuksen
osuuden ja kannanotot täysin si-
vuun. Kokoomuksen rooli lienee
meidänkin kannaltamme niin selvä,
että riittänee muutama kysymys:
Mikä oli kokoomuksen ulkopoliitti-
nen linja 1920-luvulla, mikä oli 30-
luvulla kokoomuksen kanta suhteis-
sa Neuvostoliittoon, mikä oli syynä
kokoomuspuolueen ja sen lehdis-
tön vastarintaan ystävyys-, yhteis-
työ-, ja avunatosöpimuksen solmi-
misita vastaan, mikä on kokoomus-
puolueen ja sen presidenttiehdok-
kaan nykyinen ulkopoliittinen linja?
Virkkunen sanoo puheessaan "mut-
ta vaikka sodat aina ovat kauhistut-
tavia ja vaikka ne vaativat Suomel-
ta suunnattomia uhrauksia ja joh-
tivat maan miltei ylivoimaisiin vai-
keuksiin, ne sittenkin kansan oman
käsityksen ja maan kansainvälisen
aseman kannalta olivat jopa tar-
peellisia."
Tämä lause ei ole häneltä mi-
kään lipsahdus, koska hun toistaa
sen vielä myöhemmin sanomalla,,
että molemmat viimeksi käydyt
sodat olivat välttämättömiä. Tä-
män ymmärtää kokoomuksen so-
tapolitiikan puolusteluna, mutta
- Suomen kansan ulkopolitiikan
linjaksi sitä ei voi hyväksyä. En-
täpä jos kokoomuspuolue ja Virk-
kunen presidenttinä joskus tule-
vaisuudessa jälleen näkisivät so-
dan "kansan oman kehityksen ja
maan kansainvälisen aseman kan-
nalta tarpeellisena"? Siihen ase-
maan Suomen kansa ei toki Virk-
kusta ja kokoomuspuoluetta va-
litse.
Hän esittää myös vaatimuksen,
etteivät kommunistit saa olla tässä
maassa tasavertaisina kansalaisina
muiden kanssa ja etteivät kommu-
nistit saisi osallistua 'hallitukseen.
Virkkunen pelottelee Suomen kan-
saa vapauden menetyksellä. Yleiset
kansalaisvapaudet ovat vaarassa. Ne
■ evätkin-selvästi vaarassa, jos ko-
koomus saa vallan. Viittaahan Virk-
kunen puheessaan ainakin kommu-
nistien kansalaisoikeuksien poista-
miseen, sillä mitäpä muuta se olisi,
jos ei olisi-1 oikeutta osallistua de-
mokraatisen järjestelmän 'mukaises-
ti maan asioiden hoitoon kaikissa
portaissa. Kokoomuksen tie 1920- ja
1930-luvuilta, kokoomuksen lieve-
liikkeet Lapuariliike, Mäntsälän ka-
pina ja muut osoittavat, millaista
on se "vapaus" jota Virkkunen suo-
sittelee. Hänen; järjestelmäänsä.' kuu
luu myös se "vapaus", jota nytkin
tuhannet työläiset ovat saaneet va-
pauduttuaan työn teosta työttömiksi
Suurpääoman hätä onkin nyt
siinä, että se pelkää työläisten
vihdoinkin käyvän kiinni suur-
pääoman etuoikeuksiin. Työläiset
vaativat nyt entistä päättäväm-
min valtion osallistumista talou-
dellisen elämän johtamiseen ja
pääomien ohjaamiseen koko yh-
teiskunnan etujen mukaisesti,
suomalaiseen elämänmuotoon ei
saa kuulua nykyisin monille tuttu
köyhyys, työttömyys ja sosiaali-
set epäkohdat, sanoi ministeri
Suonpää.
PÄIVÄN PAKINA
Näiden rivien ilmestyessä (per-
jantaina) ovat hilut nousemassa
■korkeimpaan tasoonsa Torontoon
kokoontuneessa vanhan torypuolu-
een johtajan-valinta-konferenssis-
sa.
Mikäli ; uulistietoihin voidaan
luottaa, ja ne tuntuvat olevan
paikkansapitäviä, torontolaiset
"hippyt" Yorkevillen alueella ovat
pitkine partoineen, pörröisine päi
neeri ja mini-hameirieen sekä re-
päisevine otteineen kuin luukui-
vakst käpristyneitä 'konservatiivi-
sia pyhäkoulun opettajia, jos Jiei-
tä verrataan nyt Torontossa ame-
rikkalaiseen mainosrummutusmal-
iliin järjestetyn torypuolueen edus- .
tajakokouksen ..joihinkiin osanotta-
. jiin.
Torontosta.saapuneiden uutistie-
tojen mukaan uudet johtajakoke- /
laat tekevät kaikkensa antaakseen
ilehdistön, television ja radion vä-
lityksellä itsestään sellaisen "ku-
van", että juuri heistä löytyy se
poliittinen Mooses, joka johtaa
konservatiivipuolueen pois poliit-
tisesta suosta.
Heti Torontoon saapuessaan
huomatuinvmat johtajakokelaat,
esim George Hees ja Duff Rob-
iin tulivat ikökoukspaikaUe pasuu-
nain soidessa. '
MeiUe kerrotaan, että mr. Hees
on vuokrannut kaksi kaksikerrok-
sista punaista linja autoa, jolla
hän kuljettaa edustajia oman vaa-
li päämajansa (Royal York Hotel)
ja edustajakokouspaikan (Muple
Leaf Gardens) välillä.
Michael Starr, jolla ei, Umei-
sestiikään ole sitä 'maan tekevää
niin roimasti kuin hänen joillakin .
'kilpailijoillaan, on toimeliaana
•miehenä vuokrannut Maple Leaf
Gardensin vastapäätä tyhjänä ole-
van autovajan — liunatakseen vaa-
litunnuksiaan sen seiniin. '
„ Mutta Geoi*ge Hees'illä. on perä-
ti kaksi omaa päivälehteä, 2
ikaksikerroksista linja-autoa,^täy-
dellä ajalla oleva baarimies, va-
paasti virtaavaa-ilolientä ja iiuone.;'.
missä on 16 puhelinta.
Mr. Hees'in valinta ei ole kui-
tenkaan etukäteen .kukossa päätet-
ty asia, eiikä se johdu pääosalta
hänen, yhteyksistään Gerda Mun-
singerin, vaan mieluimminkin sii-
tä, että esim. NS:n pääministeri
Robert Stanfield jä Mariitoban
'/pääministeri-. Duff Robiin eivät ole
kansallisesti niin "tunnettuja"
kuin hän — ja tuntematonta tory-
johtajaa pidetään joissakin piireis-
sä paremmin siihen tehtävään so-
pivana henkilönä. Mene ja tiedä.
Dave Fultonilla on koreasti,
puettu mainos-ja huuitosakkinsa ja
juilisteissa upo-uusii kansallisen
yhtenäisyyden symbpoli U- vas-
takkaiseen suuntaan osoittavat
ikaksi nuolta.
Kaiken kaikkiaan kokoukseen
on värvätty 7,000 osanottajaa, sa-
nomalehti- ja televisiokirjeenvaih-
tajaa jne.
Ensimmäisen kerran poliittisten
puolueiden edustajakokousten his-
torian aikana edustajille varataan
•valokuvalla varustetut edustajä-
'.- merkit. .-'•'.
Yksistään näiden tunnusmerk-
ikien hinta on $3.00 kutakin vi-
rallista edustajaa ja heidän vara-
miestään kohti ja heitä on kuu-
lemma 4,800.
Mr. Heesin vierashuoneessa Ro-
yal Yorkissa kerrotaan tarjotun jo
alkuviikolla hyvin anteliaasti ilo-
lientä edustajien ja 'muidenkin
■kielien ja mielien vapauttamisek-
si. v ~\
Sivumennen sanoen, mr; Heesin
•hyväksi kerrotaan toimivan yli
400 työläistä. Häntä vastaanotta-
maan oli tiistaiksi varattu 6-hen-
kinen soittokuntakin.
"Vastaanottokomitea" muodos-
tui nuorista miehistä ja lyhytha-
meisista tyttäristä, jotka huuteli-
vat jo ennen isäntänsä saapumis-
ta "'kuulkaamme Georgea" ja "hän
on voittaja".
Ja näyttääkseen poliittista ava-
rakatseisuutta, tai johtuika se ha-
lusta saada vanhan ''päällikön"
kannattajien tuikea, George Hees
Hupasi, että jos hänet valitaan
puoluejohtajaksi niin hän nimit-
tää John Diefenbakerin tärkeään
asemaan hallitukseensa.
Johtajakakelaita on kaikkiaan
(yhdeksän ja lisäksi "itse päällik-
kö" jonka aivoituksia ei kukaan
tunne.
Välttämätöntä ei silti ole se,
että joku heistä tulee valituksi,
sillä puolueen sisärenkaan miehet
tekevät takahuoneissa, kaikesta hä
lystä vapautuneina tietokoneiden
avulla laskelmia, mistä he parhai-
ten toimivan käyttökelpoisen juh-
dan ; saavat rahamiesten toisen
puolueen keulakuvaksi.
Mielenkiintoista onkin se, että
kukaaan johtajakokelaista ei näy-
, tä perustavan : tuon «taivaallista
"ohjelmakysymyksistä" esimer-
ikiksi Vietnamin sodasta ja niiden
merkityksestä. Pääasia on vain
että saavat markkinamainostuk-
sen ja muun hulinan avulla mah-
dollisimman "vetävän kuvan" it-
sestään_suuren yleisön eteen.
Siinä on halpahintaista liehette-
Oyä, kallista maimosbluffia ja
yleensä opportunistista yksilöetui-
lua ja "oman minän" korostusta
aivan tarpeeksi.
Yorkvillen "hippyt" menevät
toiseert äärimmäisyyteen — anta-
vat mistään piittaamattomina it-
sestään mahdollisimman huonon
kuvan—mutta jos allekirjoittaneen5
pitäisi valinta tehdä, niin "hip-
pyjen" puoleen olisi tässä kään-
nyttävä, sillä he eivät loukkaa
ketään muita kuin itseään, mutta
toryjen mainosjkiikkojert tarkoituk-
sena on saada jymäytetykBi niin
"'hippyja" kuin muitakin canada-
daisia siten, että hie tulisivat tu-
kemaan', suun-pääoman' puoluetta..
vaikka siitä e ole muuta kuin vn-"
hinkoa. — Känsäkoura,/ ,,