Srvu 2
Torstai, syysik. 14 p; — Thuirsday, Seplt. 14, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays ahdSäturdays fcy Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfrtising rates upon application, translatfon-free oi charge.
Authorlzed ai second cläss mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESi»
TILAUSHINNAT:
Canadassa:.1 vk: $io:oo, 6 kk. $5.25 DSA:n:
■ •'. 3 kk. 3J00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. '6.25
Käännös oikealle
Konservatiivipuolueen kansallisen jdhtaj'aini, Johini Diefen-
bakerin sivuuttaminen — oikeammin'pois potkiminen---ja
Nova Scotian toryhallituksen pääminibterin Robert Stanfiel-
din valitseminen uudeksi puoluejohtajaksi edustaa poliitti-
sesti puhuen käännöstä oikeaan. Meidän käsityksemme mu-
kaan ei ole lainkaan epäilyä siltä, etteikö suunta ole myt "oi-
kealle" — kysymys on vain siitä, kuinka kauaksi^ oikealle.
Yhtenä tulevana merkkipylväänä tästä voidaan pitää sitä,
miten kehittyvät konservatiivipuolueen ja Social Credit puo-
lueen tulevat suhteet? Yleisesti tiedetään, että monet Social
• Creditin johtajat, erikoisesti Albertan pääministeri Ernest
Manning ja entinen "kansallinen johtaja" Robert Thompson
ovat konservatiivisempia kuin töryt iltse. Tosiasiassa päämi-
nisteri Manning on julkaissut ohjelmaluontoisen kirjasen,
missä suositellaan konservatiivi- ja Social Credit puolueen
avioliittoa äärioikeistolaisen 'ohjelman puitteissa. Omalta koh-
dalta me^seuraamme melkoisella mielenkiinnolla sitä, tuleeko
pikeistopiirien tästä kuhertelusta mitään ja mitä siitä mah-
dollisesti syntyy. >
Huolimatta siitä, mitä mr John Diefenbakerista sanotaan
tai sanomatta jätetään, hän oli — niin yhtiön lakimies kuin
onkin Länsi-Canadasta — useita kertoja piikkinä Bay- ja
myös Wall-kadun rahamiesten lihassa. Uskomme myös, että
jos hän olisi saanut voimakkaampaa tukea oman puolueensa
viralliselta johdolta, mr Diefenbaker olisi eräissä tilanteissa
seurannut vieläkin enemmän "poliittisen esikuvansa" Sir
John A. MacDonaldin toteuttamaa "Canada ensiksi" ohjel-
maa. Kaikesta huolimatta hän kapinoi silloin tällöin yhdys-
valtalaista isäntävaltaa vastaan, saaden tämä tunnetuimman
muodon ja mittasuhteen niin sanotun Bomare-ohjuskiistan
aikana, jolloin Yhdysvaltain valtiovalta sekaantui. Canadan
Sisäisiin asioihin ja vaikutti osaltaan mr Diefenbkerin ja hä-
nen torypuolueensa vaalihäviöön. Siitä lähtien mr Diefen-
baker oli rajan eteläpuolella "eirhaluttu" politiikko, ja kuten
sanottu, piikkinä myös niiden canadalaispääomapiirien lihas-
sa, jotka katsovat että Jumalan jälkeen on. ensiksi yhdysvalta-
lainen monopolipääoma, sen jälkeen pitkä matka-tyhjyyttä,
ja vasta sitten ne jotka katsovat, että Canadan kansallisia
etuja on valvottava myös ja ennenkaikkea taloudellisella
alalla niin, ettei maan koko talouselämä joudu ulkomaalaisen
pääoman kontrolliin.
Näistä seikoista johtuu, että konservatiivipuolue — joka
perinteellisesti seuraa ja on seurannut myös Diefenbakerin
johtajakaudella liberaaleista oikealla olevaa linjaa — on vii-
mefesikuluneitten vuosien aikana toisinaan "horjahtanut"
kansanvaltaisuuden kannalta katsoen väljemmille vesille esi-
merkiksi edellämainitussa ohjuskysymyksessä sekä kansalais-
vapauksien puolestapuhumisessa jne.
Tämä sellaisenaan vaikutti siihen, että mr Diefenbakeria
ruvettiin torypuolueessa viiimeksikuluneitten vuosien aikana
•pitämään yhä enemmän "ottopoika" — joka länsicanadalai-
sesta alkuperästään huolimatta hyväksyttin Bay ja James
katujen rahamiesten puolueen keulakuvaksi, kunnes hän
tuotti liian paljon "pettymyksiä" ja "mieliharmia"; Diefen-
bakerin asemaa heikensi luonnollisesti paljon se, että halli-
tuksessa ollessaan hän souti ja huopasi, välttäen ratkaisujen
tekoja monissa tärkeissä kysy my kyissä; johtuen se epäile-
mättä myös puolueen sisärenkaan erimielisyyksistä.
. Kaikki tämä on nyt historiaa 'ja yksistään siltä pohjalta
on uskottavaa, että mr. Diefenbakerin mukana potkittiin pois
myös rippeet "edistysmielisyydestä", mitä; torypuölue eilisen
johtajansa ansiosta visseissä tilanteissa esitti.
Uusi johtaja, Robert Stan f Md oh ilmeisesti niin henkilö-
kohtaisilta ominaisuuksiltaan kuin poliittiselta katsömuksel-
taaoikin melkoinen vastakohta mr Diefenbakeriin verraten.
Me emme tarkoita hänen kylmää harkinnallisuuttaan ja ias-
kielmointiaan, verrattuna mr Diefenbakerin tunnepurkaus- ja
dralmatisoimismenetelmiin, jotka sellaisenaan ovat tietenkin
tärkeitä eroavaisuuksia jokapäiväisen toiminnan, kannalta
katsoen. . .
Emme usko olevamme väärässä, jos sanomme, että mr
Stianfield oli torypuolueen sisärenkaan. No. 1 mies alusta lop-
puun asti. Tähän viittaa se ilmeinen tyytyväisyys, mitä puo-
lueen ns. "establishmenf mr Stanfieldin valitsemisesta on
ilmaissut/Tähän viittaavat monet muutkin seikat: Se että
torypuolueen "kuninkaitten tekijän", konservatiivipuolueen
kansallisen presidentin, Dalton Campin kerrotaan kirjoitta-
neen mr Stanf ieldille lauantaina päättyneessä puoluekokouk-
sessa pidettäväksi ainakin kaksi tärkeintä puhetta "mitkä
vetivät suuren määrän ei-sitoutuneita äänestäjiä lopulta voit-
tajan leiriin", kuten torontolainen sanomalehtikirjeenvaih-
taja Jack Cahill kertoi maanantaina; se että pieksettäväksi
alistettu mr Diefenbaker antoi kannatuksensa mr Stanfieldin
vastustajalle, Duff Roblinille siitäkin huolimatta vaikka, vii-
meksimainittu omaksui Diefenbakerin tuomitseman "kahden
kansan" käsityskannan; se että sellaiset sisärenkaan miehet
kuin George Hees ja Davie Fulton voivat niin vaivattomasti!
kuin sallimuksen käskystä vetää kannattajansa mr Stanfiel-
din leiriin; se kun ilmeisesti tehdystä aikaisemmasta "kau-
pasta" huolimatta Alvin Hamilton (johtajaehdokas länneltä)
kieltäytyi antamasta omaa ja kannattajiensa tukea mr Robli-
nille; se kun puolueen ranskalaiscanadalaisille edustajille hei-
tettiin kansalliskysymyksessä loppuun järsitty, luu — "kah-
den kansain" päätös, joka mr Stanfieldin selostuksen mukaan'
ei tarkoita asiallisesti puhuen juuri mitään jne.
Ei siis voi olla mitään epäilyä siitä, etteikö torypuolueemr
sisärengas saanut johtajapäikalle juuri sitä miestä, minkiä se
oli omakseen hakenut.
Meidän kohdaltamme ei ole kiuiterikaan läheskään yntä
Selvää se, minkälaista henkilökohtaistä roolia mr Stanfield
tulee viemään. Vaikka hän on ollut vuosikausia Nova Scotian
pääministerinä,- mi emme ole, sen myönnämme avoimesti,
seuranneet hänen poliittista toimintaansa läheskään niin pe-
iHERTTA KUUSINEN:
SOSIALI
SINEN
SM
SA VAIN
Helsinki. — Kommunismi ei
enää ole haa,ve, joka kummittelee
Euroopassa kuten toista vuosisa-
taa 'sitten, 'jolloin Marx ja Engels
kirjoittivat kuolemattoman, syväl-
leluotavaan 'Ja kauas katsovaan.
Kommunisflsen puolineen Manifes-
tinsa. Vielä tänäkin päivänä tuo
asiakirja hätkähdyttää lukijaan-
sa. Niin tuoretta oh sen sanonta,
niin tarkkaa siihen tiivistetty yh-
teiskunnallisen : kehityksen eritte-
ly, niin voimakasta sen eettisen
sanoisin inhimilliseen — ja histo-
rialliseen vMstämättömy^ pe-
rustuva julistus.
; Kiin olen lähtenyt Manifestista,
eh malta olla mainitsematta myös
sen esijpuheita, joista ensimmäisen
Karl Marx ja Friedrich Engels
kirjoittivat- yhdessä, vuonna. 1872.
Muut kolme ovat viimeksi maini-
tun yksinään allekirjoittamia Marx-
in kuoleman jälkeen. Mikä oh näi-
den esipuheiden sisältö? Engelsin
sahoja lainatakseen on: "Miten nyt
kaikki onkaan muuttunut!"
MARXILAISUUS
KEHITTYVÄ TEORIA
Niin, miten kaikki onkaan muut-
tunut ----ei suinkaan Manifestin
perusajatuksen vastaisesti, vaan juu-
ri siihen suuntaan kuin se tietä
viitoitti. Mutta uudet ilmiöt, uudet
historialliset tilanteet vaativat aina
uutta tutkimusta, uusia johtopäätök-
siä, ja uutta asennoitumista, vaikka
perustehtävä, luokkayhteiskunnan
muuttaminen luokattomaksi, onkin
sama.
Isäni O. V. Kuusinen on nimen-
omaan Kommunistisen Manifestin
merkitystä käsittelevässä kirjoi-
tuksessaan todennut, että marxilai-
suus on läpeensä vallankumoukset
lista oppia, joka vaatii teoriansa lak-
kaamatonta kehittämistä sen mu-
kaan kuin historialliset olot muuttu-
vat.. ■
Tänä päivänä kommunismi ei ole
enää aave, ei myöskään haave. Se
on kaikissa maanosissa ja maissa
vaikuttava, kehitystä eteenpäin työn
tavä voima. Sen peruslinnoitus on
Neuvostoliitto, joka pian täyttää 50
vuotta ja joka on siirtynyt sosia-
lismin rakentamisesta kommunis-
min rakentamiseen, ihmisten tar-
peista lähtevään yhteiskuntaan.
Niistähän kaikki sai alkunsa,
mutta riittäviä edellytyksiä ei ol-
lut. Siksi olemme joutuneet kul-
kemaan suku- ja luokkayhteiskun-
nan moninaiset vaiheet. Nykyinen
monopolistis-kapitalistinen kausi
siihen liittyvine siirtomaasorron seu-
rauksineen on läheisen menneisyy-
den hirvittävää' kertaumista. Nyky-
päivän kommunistille Vietnamin.so-
ta, Etelä- ja Lou n ai s-Af rikan olot
sekä Kreikan sotilasvallankaappaus
todistavat vain sen, että rauhan ja
demokratian puolesta on taisteltava
jatkuvasti kunnes ihminen ei enää
alista toista ihmistä eikä kansa tois-
ta kansaa.
SKP:n SYNTY JA KASVU
Tätä tehtävää varten ovat synty-
neet kommunistiset puolueet. Sii-
hen pyrkii myös meidän puolueem-
me, Suomen Kommunistinen puo-
lue, jonka perustava? kokous alkoi
tasan 49 vuotta sitten Moskovassa
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Svante Korpi, R. .R 3, Port Ar-
thur, täyttää perjantaina, syyskuun
15 pnä 70- vuotta.
Tili Hänninen, Long Lake, Ont,
täyttää sunnuntaina, syyskuun 17
pnä 81 vuotta.
Tekla Kääriäinen, Whitefish, Ont..
täyttää sunnuntaina, syyskuun 17
pnä 69 vuotta.
• Yhdymme sukulaisten ja tutla-
vain onnentoivotuksiin.
rusteellisesti kuin olisi pitänyt. Tie-
dämme vain, että hän on ollut sikä-
läisen lainlaatijakunnan jäsenenä
vuodesta 1949 ja torypuolueen johta-
jana vuodesta 1950 alkaen; että hä-
nen veljensä Frank oli lainlaatija-
kunnan jäsenenä vuodesta vuoteen
1945-49 (Colchester - vaalipiiristä,
mitä Robert Stanfield on nämä vuo-
det myös edustanut). ja että tätä
ennen John Stanfield valittiin liitito-
parlatnentin alahuoneen jäseneksi
w. 1908-11. !
Tältä pohjalta katsoen, konserva-
tiivipuolueen johto ei valinnut tällä
kertaa mitään "tuntematonta suu-
ruutta" ja niinmuodoin on syytä us-
koa, että m r Stanfield on konserva-
tiivipuolueen sisärenkaan mielestä
"oikea mies" johtajapäikalle.
Toivomme tietenkin erikoisesti
maan yleisetujen takia, että arviom-
me puoluejohdon vaihdoksesta osoit
tautuisi virheelliseksi — että "oi-
kealle ikääntymisen" asemesta mr
Stanfield veisi torypuoluetta lähem-
mäksi kansaa, eli oikeistosta pois
päin. Tällä kertaa näyttää kuiten-
kin, kuten on jo sanottu, että kon-
servatiivien puoluejohdon vaihto
tarkoittaa suunnan kääntämistä sel-
västi oikealle.
suomalaisten sosialidemokraattien
lulkomatsen järjestön toimesta.
Miksi puolueemme syntysanoja
,ei lausuttu Suomessa ja miksi sen
päätösten sanamuoto oli äärim-
mäisen jyrkkä, sen selittää ajan-
kohta, jossa ne syntyivät 'Jokai-
nen tapahtuma ja sen jokainen,
todistuskappale on aikakautensa,
edellytystensä tuote. Niiden arvon
ja merkityksen pystyy mittaamaan
vain käytännön kriteeri eli aika
siitä eteenpäin. ■
Puolueemme perustaminen osoit-
tautui historiallisesti tarpeelliseksi.
Muuten ei_ • myöhempää kehitystä
voisi ajatella mahdolliseksi. Perus-
tamislausuman pääajatus oli oikea:
"Työväen voima on tällä ;hetkellä
jhirveän luokkasorron alaisena, mut-
ta voitettuna murrettuna~se ei ole.
Se on uudestaan nouseva," Näin on
todella tapahtunut. Työväenluokka
on nousemassa sille kuuluvaan joh-
toasemaan myös meillä ja kommu-
nistinen puolueemme on itämän päi-
vän Suomessa erittäin varteenotetta-
va, vaikuttava tekijä. Historiaan pi-
temmälti paneutumatta totean, että
edellytykset tälle tilanteelle raken-
tuvat kahden historiallisen merkki-
tapahtuman pohjalle.
LOKAKUUN VALLAN-
KUMOUKSEN VAIKUTUS
Lokakuun suuri sosialistinen val-
lankumous, josta amerikkalainen
sanomalehtimies John Reed käytti
sanontaa "kymmenen päivää, jotka
järisyttivät maailmaa", oli käänne-
kohta koko maailman historiassa.
Sen vaikutukset ovat näkyneet kau-
kaisimmissakin maanosissa ja mais-
sa saati silloiseen Venäjän valta-
kuntaan kuuluneessa Suomessa, jos-
sa työväki eli suurissa vaikeuksissa
ja monet muut yhteiskuntakerrok-
sst, kuten torpparit ja mäkitupalai-
set — suorastaan sietämättömissä
oloissa.
Luokkataistelu oli omista olois-
tamme lähtien kärjistynyt äärim-
milleen. .
Dmitri Gurtknv;
Toisaalta kansallisen itsenäisyy-
den ja vapauden vaatimus oli se-
kin kansaihme keskuudessa kasvai-
mistaan kasvanut. Sen esitaistelijoi-
ta olivat työväenliikkeemme johto-
miehet, jotka myöhemmin tapaam-
me kommunistisen puolueemme
johdossa. Ensimhiäinen työväen-
enemmistöinen eduskunta jopa siner
töi tämän vaatimuksen hyväksymäl-
lä valtalain, joka- määritteli edus-
kunnan korkeimmat vallan haltijak-
si. . ?>ff :'
. Ainoa poliittinen voima, joka
Venäjällä kansamme itsemäärää-
misoikeutta oli johdonmukaisesti
puolustanut ja /tämän 'kaniansa
myös valtaan tultuaan vahvisti, oli»;
.vat bolshevikit. Eniten sen puolesta
,oli~jo vuosikymmenien ajan peis-
tään taittanut neuvostovaltion nero-
kas johtaja V. I. Lenin, jonka oma-
kätinen allekirjoitus on nähtävissä
itsenäisyytemme ensimmäisessä tun-
nustamisasiakirjassa. Vasta nyt tuo
dokumentti on ollut Suomen kan-
salaisten vapaasti nähtävissä edus-
kunnassa sekä sittemmin muualla-
kin maassamme kiertäneessä Suo-
men itsenäisyyden 50 vuotisnäytte-
lyssä.
Lokakuun suuri sosialistinen val-
lankumous, jonka maailmanhisto-
riallista merkitystä tänä Neuvosto-
valtion puolivuosisataisena juhlavuo
tena tuskin kukana voi kieltää, loi
edellytykset myös Suomen itsenäi-
syydelle. ., Sosialismin toteutumisen
aikakausi on samalla kansojen va-
pauden itsemääräämisoikeuden to-
teutumisen kautta niin kivuliaasti ja
tällä hetkellä vielä verisestikin kuin
sitä yritetään estää Vietnamissa,
E-Afrikassa ja omassa maanosas-
sammekin.
VOITOLLINEN AATE
Suomeni kommunistinen puolue on
kokenut monia vaiheita. Se on ollut
vainottu, niin kuin tänä päivänä
Kreikan ja monen muun taantumus-
valtion vastaavat puolueet. Mutta
sen juuret ovat niin syvällä kansas-
sa itsessään, että poikiessaan kom-
munistien kansalaispikeuksia ,terro-
rihallitukset polkevat kaikkien edis-
tyksellisten ihmisten kansalaisoi-
keuksia ja siten itse levittävät va-
pauden vaatimusta ja taistelua sen
puolesta yhä laajempiin kansanker-
roksiin.
Me kommunistit emme pidä it-
seämme erehtymättöminä, mutta
olemme tietoisia siitä, että edusta-
mamme maailmankatsomus on ollut
voitollinen, koska se perustuu kehi-
tyksen lakien tieteelliseen tutkimuk
seenrja antaa edellytykset rankaise-
mattomilta näyttäneiden yhteiskun-
na,Histen. ongelmien ratkaisuun, yää
ryyksijen oikaisemiseen ja yhä py-
syvämpää^ ihmisoikeuksien tunnus-
tamiseen.., ■
. Kommunistinen puolue ei pyri
näitä ratkaisuja tekemään yksin
Se etsii kaikkien kansanvaltaa ja
sosialismia edustavien voimien
sebi\ puolueiden väUstäl yhteis-
työtä. Tässä suhteessa meidän
maassamme on päästy pitemmälle
kuin koskaan aikaisemmin. 1
RAUHANOMAINEN TIE
Nojaamalla ennen muuta työväen-
luokkaan, jonka yhtenäisyys on vih-
(Jatkuu sivulla 4)
MLn hallitus
Theodorakisin
Moskova. — Neuvostoliiton halli-
tus toivoo, että Kreikan hallitus
osoittaa järkevyyttä, eikä salli mi-
tään sellaista tapahtuvan', niikä uh-
kaisi Mikis Theodorakisin henkeä,
sanotaan Neuvostoliiton hallituksen
Kreikan hallitukselle lähettämässä
julkilausumassa. Julkilausuma an-
nettiin vangittuna olevan tunnetun
kreikkalaisen säveltäjän Mikis Theo-
dorakisin murhasuunnitelmiakoske-
vien tietojen johdosta.
Julkilausumassa todetaan edel-
leen, että Mikis Theodorakis on saa-
vuttanut suuren arvovallan ja~ tun-
nustuksen neuvostokansan ja mil-
joonien muiden ihmisten keskuudes-
sa taistelemalla aktiivisesti' rauhan
ja kansojen välisen ystävyyden puo-
lesta. Mikis Theodorakisin murhaa-
minen tai mikä tahansa häniön elä-
määnsä uhkaava toimenpide otettai-
siin neuvostoliitossa^ vastaan suuttu-
muksella. Julkilausumassa sanotaan
lopuksi, että neuvostohallitus toivoo,
että tämä humanismin sanelema neu
vostohallituksen ottama askel ym-
märrettäisiin oikein Kreikan tahol-
la.
Papandreou-julun todistajat pakenivat
Washington.— Kaksi Andreas
Papandreoun jutun päätodistajaa
joiden todistusta Kreikan sotilas-
juntta oli laskenut voivansa käyt-
tää hyväksi oikeusjutun lavastami-
sessa on poistunut salaa maasta ja
luopui VVashingtonissa järjestä-
mässään lehdistötilaisuudessa jul-
kisesti "täysin keksityistä todis--
tuksistaan", kuten he itse sanoi-
vat.
Juristi Andreas Vachliotis ja
lehtimies Kyriakos Diakogiannis
kertoivat, kuinka Kreikan salainen
poliisi oli pakottanut heidät uh-
kauksin ja painostamalla anta-
NATSIEN RYNTÄYS AFRIKKAAN
Länsi-Saksan kansallisdemokraatti-
sen puolueen johtaa Adolf von Thad-
den aikoo syyskuussa vierailla Ete-
lä-Afrikan tasavallassa. Tämä on uus-
natsistisen puoluejohtajan kolmas
käynti Etelä Afrikassa viime vuosi-
en aikana. r
Tällä kertaa kiintyy huomio siihen
seikkaan, että aikaisemmin .von Thad-
den kävi EtelärAfrikan tasavallassa
katsomassa vanhaa äitiään (joka to-
della . asuu East Londonin saksalais-
korttelissa), mutta nyt hän aikoo tul-
la "viralliselle vierailulle". Vanha
natsi aikoo laillistaa ne suhteet, jotka
Etelä-Afrikkan ja Länsi-Saksan fasis-
tit ovat jo aikoja sitten solmineet.
On hyvin tunnettua, että toisen maa-
ilmansodan päätyttyä suuri määrä
saksalaisia natseja pakeni eteläafrik-
kalaisten rotusortaj ien siipien suojaan
muodostaen sinne oman siirtokunnan
ja solmien yhtydet Hitlerin seuraajiin
Euroopassa ja latinalaisessa Ameri-
kassa.. Johannesburgilainen Sunday
Times kirjoitti huhtikuussa, että itse
Martin Borman oli muka käynyt lati-
nalaisesta Amerikasta Etelä-Afrikan
tasavallassa. Eräs saksalainen virkai-
lijanainen oli muka tunnistanut hänet
Kapkaupungissa Jorman vieraili vää-
rällä passilla, tekaistulla nimellä ja
asiaa tutkineen englantilaisen upsee-
rin sanojen mukaan kulki vain hen-
kivartijaryhmän ympäröimänä, ■
Kannattaako tämän jälkeen ihme-
tellä sitä, että Länsi Saksan kansallis-
demokraattisen puolueen maapäivä-
vaaleissa saavuttama menestys sai
aikaan ilonhuutoja etelä-afrikkalaisten
fasistien keskuudessa. Kuluvan vuo-
den maaliskuussa Etelä-Afrikan tasa-
valtaan perustettiin länsisaksalaisen
uusnatsistisen puolueen haaraosasto,
jonka nimeksi tuli Kansallisdemok-
raattisen puolueen ystävät, sekä oma
fasistinen jä^estö nimeltään Isän-
maalle uskollinen Etelä-Afrikan tasa-
vallan saksalatsjärjestöjen liittoutu-
man työryhmä. Sen johtaja Oskar
Schäffler tähdensi, että järtjestö on
Kansallisdemokraattisen puolueen sii-
pi ja asettaa tehtäväkseen "Etelä-
Afrikassa asuvien saksalaisten mu-
kaanvetämisen taisteluun arjalaisen
rodun puhtauden ja herruuden ylläpi-
tämiseksi". Schäfflerin kollega Rolf
Wentzlaf lausui eräässä "työryhmän"
ensimmäisistä kokouksista seuraavaa:
"Päämääränämme on herättää saksa-
laisten emigranttien kansallistuntoa,
pyrkiä muuttamaan liittovaltiossa val-
litsevaa järjestelmää, jossa on liian
paljon liberalismia, sekä kieltää kan-
sallisdemokraattisen puolueen poliittis-
ten mielenosoitusten järjestämisen
Saksassa sekä saksalaisvastaisia (lue:
antifasistisia, D. G.) filmejä vastaan.
Me tulemme esiintymään YK: ta
vastaan ja tukemaan Etelä-Afrikan
tasavallan nykyistä politiikkaa."
On helppo ymmärtää, miksi rotu-
kirhkoilijat suosivat natseja: Vorste-
rrn hallitus käyttäisi mielellään hy-
väkseen natsien rikasta kokemusta
sekä natsiryhmittymien maassa ole-
vaa laajaa verkkoa kantaväestön va-
paustaistelun kukistamiseksi. Etelä-
Afrikan tämän vuoden maaliskuussa
perustetussa natsipuolueessa on useita
tuhansia jäseniä, jotka eivät ole a\-
ncastaan saksalaisia vaan imyös hol-
lantilaista, englantilaista, ja portugali-
laista syntyperää olevia.. Puolueella on
osastoja Johannesburgissa, Pretorias-
sa, Kapkaupungissa, Bloomfountaines-
sa, Durbanissa ja muissa kaupungeis-
sa. Puolue ylläpitää tiivistä yhteyttä
Länsi-Saksan, Englannin ja USA:n
vastaaviin järjestöihin ja on jo ehti-
tinyt vaihtaa valtuuskuntia jopa Ku-
Klux-Klanin kanssa.
Saapuessaan, viime vuoden keväällä
Etelä-Afrikkaan (heti Länsi-Saksan
monopolien edustajan Franz Josef
Straussin Etelä-Afrikkaan tekemän vi-
rallisen vierailun jälkeen) "vanhaa äi-
tiään tapaamaan" Adolf II piti lon-
toolaisen Timesin antaman tiedon mu-
kaan: "puheita ympäri maata järjes-
tetyissä kokouksissa ja mielenosoituk-
sissa". Sitten Thadden kävi Rhode-
siassa päästen täälläkin yhteisymmä-
rykseen paikallisten fasistien kanssa.
Kosketellessaan Smithin luo teke-
määnsä vierailua hän lausui englan-
tilaisen aikakausjulkaisun Weekend
(Jatkuu sivulla 3)
maan väärät lausunnot, jotka oli-
vat ' perustana Andreas Papan-
dreouta vastaan esitetylle petos-
syytökselle.
TODISTAJAT
Vachliotis kertoi, että Kreikan
suojelupoliisi oli uhannut häntä
vankeudella ja varoittanut, että hä-
nen vaimolleen ja pojalleen voi ta-
pahtua epämiellyttäviä asioita. Siksi
hän suostui allekirjoittamaan salai-
sen poliisin laatiman asiakirjan,
jossa väitettiin, että Andreas Papan-
dreou valmisteli vallankaappausta
eräiden muiden tyytymättömien
nuorten upseerien kanssa, kunin-
vaan syrjäyttämistä ja Kreikan ir-
roittamista Natosta, oli myötämieli-
nen kommunisteille ja harjoitti val-
tionvastaista toimintaa. Yksikään
näistä syytöksistä ei tietenkään ollut
tosi, Vachlioitis sanoi.
Dialogiannis puolestaan ilmoitti,
että hänet oli pakoteitu antamaan
väärä lausunto Papanodreouh ja
Vachlioitisin välillä muka käydyistä
keskusteluista, joiden aikana Papan-
dreou olisi ilmoittanut pyrkivänsä
tuhoamaan poliittiset vastustajansa.
He paljastaisivat asian ensimmäi-
sen kerran Ramparts-lehdelle Sa-
malla he vetosivat kuningas Kons-
tantiniin ja kehottivat häntä tuomit-
semaan juntan ja palauttamaan de-
mokratian. *» ■/
Yhdysvaltojen ulkoministeriö tie-
dotti, viime viikolla, että Andreas
Papandreou saattaa: saada takaisin
Yhdysvaltain kansalaisuutensa maas
tamuuttaneiden kansalaisuudentar-
kistusten perusteella. '
Budhalaiset «aavat
oman keskuksen
Toronto. — Varakas kiinalais-cana-
dalainen, L. W. Chang, on lahjoitta-
nut Niagara Fallsin lähettyviltä maata
Pohjois Amerikkaa palvelevan budd-
halaiskeskuksen rakentamien hyväksi
Taimaan kuningas Bhumibol, joka
vieraili äskettäin Canadassa, kertoi
mr. Changille, että hänen buddhalais-
keskussuunnitelmansa on hyväksytty.
Mr, Chang, jonka kerrotaan omis-
tavan useita kerrostaloja Torontossa,
esitti ehdotuksensa viime vuonna
World Fellowship of Buddhist-nJmi-
selle järjestölle. :
PÄIVÄN PAKINA
PALJON PORUA, VÄHÄN VILLOJA
Sanotaan, että sodassa ja rak-
kaudessa on kaikki luvallista.
Se piti paikkansa myös siinä po-
liittisessa sirkusnäytpksessä mitä
konservatiivipuolueen johtajan-va-
linta konferenssiksi haukuttiin.
Toisin kuin muutama kuukausi
sitten Dalton Campin johdolla jär-
jestetyssä kokouksessa, minne,
vanhan "päällikön" sanoja käyt-
tääksemme oli vedetty "opetettu-
ja hylkeitä" huutosakiksi, vanha
ja tutiseva John Diefenbaker sai
nyt puhua järjestettyjä huutojouk-
kaja kohtaamatta.
Ja huolimatta siitä, -mistä hän
jutteli, niin puhetaidolliselta kan-
nalta hän oli vieläkin päätänsä
yläpuolella johtajamanttelijaansa
tavoittelevista.
Mutta heti alusta pitäen oli sel-
vää, vaikka vanha ''päällikkö" pa-
ni parastansa ja kieltäytyi sovin-
nolla antautumasta, että hänen po-
liittinen uransa on kerta kaikkiaan
noussut pystyyn.
Vanhana ja kouliintuneena po-
liittisena sotaratsuna Diefenbaker
oli epäilemättä tietoinen siitä, että
"kuninkaan tekijät" olivat hänet
punninneet ja köykäiseksi havain-
neet, koska hän omaksui taistelu-
tunnuksekaeon peräänantamatto-
man oppositioin "kahden kansan
päätöslauselmaa vastaan, minkä
torypuolueen ohjelmakomitea oli
muninut.
Hän näytti panneen uhkapelurin
lailla kaikki yhden kortin varaan
— joko puoluekokouksen enem-
mistö hylkää "kahden kansan"
päätöslauselman ja. antaa siten hä-
nen ehdokkuudelleen kannatuksen-
sa, tai sitten hän voi sanoa, että
puolue EI^hyljännyt häntä, vaan
hän itse hyJJcä/si johtajapaikan sel-
laisessa/puolueessa, jonka ohjel-
maa h§n ei hyväksy.
Tijhän viittasi hänen dramaatti-
nen lausuntonsa "siitä, että jos puo-
luekokous hyväksyy "kahden ikan-
san" päätöslauselman, silloin "te
(puolue-edustajat) teette päätök-
sen minun puolestani".
Mutta sitten kun mr.. Diefenba-
ker joutui nöyristettynä ottamaan
lusikan kauniimpaan käteensä
(kolmannen äänestyksen jälkeen
missä hän ei saanut edes 10-pro-
senttisesti .edustajain ääniä), van-
ha päällikkö sanoi antavansa sekä
oman että kannattajiensa tuen Duff
Roblinille — "kahden kansan"
päätöslauselman kannattajalle!
Politiiikantekijät saavat tämän
tuosta kummallisia vuodekumppa-
neita; mutta tämä sellaisenaan tun-
tuu viittaavan siihen, että kaikes-
ta mahtipontisuudestaan ja puhe-
taidollisista näytteistään huolimat-
ta mr. Diefenbakerin "periaatteet"
olisivat tässä tapauksessa uhratta-
vissa tarkoituksenmukaisuuden alt-
tarille — oli taisteltava "kuninkai-
den tekijöitä" vastaan ja siinäkin,
sodassa olivat kaikki keinot luval-
lisia.
Lähtemättä tässä yhteydessä
analysoimaan yksityiskohtaisem-
min torypuolueen "kahden kan-
san" päätöstä — mille on viime
päivinä annettu miltei yhtä mon-
ta sisältöselostusta kuin on ollut
selityksen antajiakin torypuolueen
johdossa-^- huomio kiintyy tässä
yhteydessä 9iihen, että paljon oli
porua, mutta vähän tuli villoja;
Jos pidetään kiinni siitä, että
uudeksi puoluejohtajaksi valittu
Robert Sanfield tietää jotakin täs-
tä asiasta, niin silloin tämä pää-
töksen arvo on nollaakin pienempi.
Ilmeisesti Quebecin valitsijoihin
vedoten, toryjen puoluekokouksen
ohjelmakomitea muni päätöslau-
selmaehdotuksen, minkä teksti on
seuraavanlainen:
"Canada muodostuu tämän maan -
alkuasukkaista ja historiallisine
oikeuksineen kahdesta perustavas-
ta kansasta (founding nations —
deaux nations) joihin on jatkuvasti
liittynyt muita ihmisiä toisista
maista: perustuslain pitäisi olla
sellaisen, että se antaisi ja roh-
kaisisi tasa-arvoisesti täyden ja
harmonisen kasvun ja kehityksen
kuikille canadalaisille."
Melko pyöreä asiakirja sellaise-
naan ja siksi sitä voidaankin "tul-
kita" niin monella eri tavalla.
Mutta mr. Stanfield selosti, että
se ei edusta konservatiivipuolueen
ohjelmaa? Se on "vain" ohjelma-
komitean ehdotus, mitä ei puolue-
kokouksessa hyväksytty. Siitä eivät
rivijäsenedustajat saaneet edes
keskustella! Vain johtajaehdok-
kaat saivat tuoda mielipiteensä •
esiin.
Se päätöslauselmaehdotus ei siis
ole mr. Stanfieldin selostuksen mu
kaan sen paperin arvoinen, mille
se on kirjoitettu. Se on esitetty
"vain ohjelmakomitean ehdotukse-
na" konservaUivipuolueeiTharkit-
tavaksi tulevaisuudessa, selitti mr.
Stanfield.
Mutta se oli kuitenkin ytimenä
siinä suuressa "periaatekeskuste-
lussa" mitä toryj en puoluekokouk-
sessa käytiin!
Ja kun vanha ja kuoliintunut
puoluejohtaja kompastui tähän mi
tään merkitsemätitömflän päälbös-
lauselmaan "kahdesta kansasta",
niin sitä on pidettävä hänen nöy-
ryyttävän tappionsa suuruuden
mittana.
Vaikka emme lukeudukaan mr.
Diefenbakerin kannattajien piiriin,
tämän kirjoittaja olisi kuitenldjl
suonut ja toivonut, että vanhatie
miehelle olisi vähän säädyllisem-
min sanottu "Mauri on työnsä teh-
nyt, Mauri saa nyt mehriH,,.
— Känsäkoura,