Sivu 2
Lauantai, syysk. 23 p. — Saturday, Sept 23, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Eoitor: W. Eklund Manager: e. Suksi
telephone: OFFICE and EpiTORIAL 674-4264 -
^ Pubhshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdäys and Saturdays by Vftpaus
, Publishing Oo. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudburjj, Ontario, Canada.
t • Mailing address: Box 69 .
' Adt«rtising rates, upon appllcation, translation free of charge.
[Authorlzedas spcond clasa,mail by the Post Oftyca Department, Ottawa,
and for payment of postage in^ cash.
I
)
■ CANADIAN LANGUAGEPRtSS
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25
...... 3 kk. 3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk 11.50, 6 kk. 6.25
li
USAn ohjustorjuBtaverkostosta
Kuten on uutistiectoissä keikattu, Yhdysvaltain sotaimi-
nisteri; Robert McNamara ■■ tiedoitta maanantaisen puheenpa
yhteydessä San Franciscossa, että Washing.tcn ryhtyy ikulu-
van vuoden lopulla rakentamaan erikoisesti Kiinaa vastaan
tähdättyä $5 miljardin hintaista ohjustorjiinta-veirkosttoa.
Tämä on. sellaisenaan uusi toimenpide varusteiukilpailun
tehostamiseksi, myönnytys niille sotaisille piireille jotka ovat
viimeaikoina vaatineet $40 miljardin hintaisen ohjustorjunfta-
verkoston rakentamista. Samalla se on välUlisesti^ mutta, sel-
västi tunnustus, että Yhdysvaltain Kiinan ohjelma on vara-
rikkoutunut täydellisesti.
Puolustusministeri McNamara myönsi puheensa yhtey-
dessä, että tällä $5 miljardin hintaisella ohjustorjumtavenklos-
tolla ei ole suurtakaan merkitystä mikäli on puhe puolustaa
Uimisesta > neuvostoliittolaisia manöertenvälisiä ohjuksia vas-
taan. Mutta hän puolusti tällaisen verkoston rakentamista
sillä perusteella, että sen avulla voidaan torjua ehkä Kii-
nasta lähetettävät, atomikärkiä kantavat ohjukset.
Tämä väitös tuntuu kaikkea muuta muttei vakuuttavalta
Tosiasia nimittäin on, että Kiina bn edistynyt atomiase-r ja
ohjuskilpailussa paljon nopearnmin mitä yhdysvaltalaiset
"ekspertit" ovat "ennustelleet". Mahdollista myös on, että
nykyiset laskelmat Kiinan atomivaruatelun nopeudesta ovat
yhtä paljon aliampuvia kuin edellisetkin — ja sinä tapauk-
sessa nyt suunnitteilla olevasta ja vuoden lopulla rakennet-
tavaksi tulevasta ohjustorj unta verkostosta voi tulla Kiinan-,
kin kohdalta yhtä tehoton, minkä mr McNamara sanoo sen
olevan nyt Neuvostoliiton mahdollisuuksiin nähden. Toisin
sanoen tästä ohjustorj unta verkostosta voi tulla vanha-aikai-
suutensa vuoksi samanlainen "susi" miksi ovat bomarc-oh-
juket osoittautuneet.
* * *
PYSYKÄÄMME SIITÄ EROSSA
Kun ylläesitettyihin seikkoihin lisätään vielä se, että ne
alueet, minne tämän ohjustorjuntaver koston vekottimia si-
joitetaan, tulevat ilman muuta sodan syttyessä — josta meitä
varjeltakoon — ensimmäiseksi pommituksen kohteeksi, yk-
sistään kansallinen itsesäilytysvaisto sanoo, että Canadan
pitäisi pysyä täysin erillään tästä viimeisimmästä villityk-
sestä. ■
Canadan viranomaiset ovat Ottawassa ja Washingtonissia
selittäneet, että Ganadalle ei ole tehty mitääin esityksiä tämän
oihvjustorjuntaverkoston rakentamiseen osallistumisesta. Yh-
dysvaltain hallituiksen toimesta on- annettu ymmärtää, että
asia on näin.
Mutta siitä huolimatta kerrotaan Pentagonin — Yhdys-
valtain sota-päämajan— suunnittelijain katsovan, etltä "Suur-
ten järvien pohjoispuolelle" — siis Canadaan — olisi edul-
lista sijoittaa tämän ohj ustorj untaverkoston yksi tutkalaite-
ketju mitä "puolustamaan" tulisi tai oikeammin tuotettai-
siin yhdysvaltalaisia Sprint-oh julksia, jotka on. suunniteltu
nimenomaan maronertenvälisten ohjusten torjuntavälineiksi.
Kun vielä muistetaan, että Yhdysvaltain hallitus, mikä'
. on aikaisemmin sanonut vaatustavansa tällaiseen yritykseen
ryhtymistä, suostui kuitenkin nyt "kevyen" ohjustorj unta-
verkoston rakentamiseen, niin todennäköisenä voidaan pitää
sitäkin, että Pentagonin ehdotukset saavat ennen piitkään
Washingtonin siunaukisen myös Canadan alueitten- käyttö-
ehdotuksen kohdalta.
Siitä tulisi — niin uskomme — vieläkin kohtalokkaampi
ja samalla ehkä kalliimpi seikkailu kuin oli bomarc-ohjusten
Canadan maan kameralle sijoitus. Siksi olisi liittohallituksen
pidettävä lujasti kiinni ilmoitetusta kannasta, että tämän oh-
justorjuntaverkoston osia ei tuoda Canadaan. Sikisi olisi ca-
nadalaisten yleensä annettava liittohallituksen tietää, että
kansan suuri enemmistö on tässä asiassa hallituksen takana
ja vastustaa päättävästi VVashingtonin mahdollisia painostus-
yritykiä ohjustorjuntaverkoston osien rakentamiseksi Cana-
■ daan.
Pääministeri Lester Pearson ja ulkoministeri Paul Mar-
tin ovat aikaisemmin selvästi ja varauksitta sanoneet että
Canada vastustaa mannertenvälisten ohjusten torjuintaver-
koston rakentamista. Nyt on aika näiden puheitten lunasta-
miseksi. Nyt on aika sanoa suomalaisen sananparren mu-
kaan, "sanasta miestä ja sarvista härkää". Ja kuten sanottu,
jos Washing!ton ryhtyy Ottawaa painostamaan, liittohallituk-
sen on helpompi pysyä kannassaan jos canadalaiset yleensä
ilmaisevat tästä asiasta päättävän kannan Yhdysvaltain oh-
justorjuntaverkoston Canadaan laajentamista vastaani.
VSAn KIINAN OHJELMAN VARARIKKO
Kuten sanottu, nyt rakennettavaksi tuleva USAn ohjus-
^torjuntaverkosto - kohdistuu nimenomaan Kiinasta"'mahdolli-
sesti ohjusten avulla tulevaa atomivoimahyökkäystä vastaan"
Tähän mennessä .Yhdysvaltain hallitus on kdeltäytynyt
edes Kiinan tunnustamisesta. Washington elää ja toimii mil-
tei niin kuin lähes 700-miljoonaista Kiinaa ei olisi olemassa-
kaan.
Totta tietysti on, että amerikkalaiset diplomaatit ovat
o^eet nurkan taikana (Varsovassa lukittujen ovien takana)
useita kertoja neuvottelemassa sen Kiinan kanssa, jota viral-
linen. Washington ei tunnusta olevaiseksikaan.
Yhdysvaltalaiset militaristit ovat järjestäneet monen-
laisia provokatioita Kiinaa vastaaniKaakista ennakkovaroi-
tuksista huolirrtatta kenraali MacArthur otti Koreassa sen,
köhltalsOkkaan askeleen jonka johdosta Koreaan tuli satoja-
tuhansia, kiinalaisia vapaaehtoisia aiheuttaen tunnetut steu-
raudaset; Yhdysvaltain toimesta on rakennettu kymmeniä
sotatukiasemia Kiinan läheisyytepn; Yhdysvaltain, toimesta
on tehty Formosan Kiinasta suuri sotatiukikohta Kiinaai vas-
taa»; Yhdysvaltain toimesta on Vietnamin sodassa ärsytelty
ärsyttämästä päästyä Kiinaa. Ja kaiiiken tämän "oikeuttanii-
setksi" on sanottu, että Kiina ei voi varsinkaan nykyisen
kaaostilamteensä vuoksi tehdä muuta kuin ihmetellä. Mutta
an
'ommieR sa
BD
tutut*
r Äskettäin herätti huomiota puolustusministeri MacNamaran lausun,
to, että pommituksilla ei lisätä vietnamilaisten neuvottelutahtoa. Miksi
sitten- pommitetaan? Presidentti Lyndon Johnsonia lausunnot rauhan-
neuvottelujen mahdollisuuksista oya j olleet yhtä ristiriitaisia.' Vietnami-
laisilla onkin tapana sanoa: Joka kerran, kun presidentti Johnson puhuu
rauhasta, on valmistauduttava suojautumaan - entistä raskaammilta pom-
mituksilta.
Yhdysvaltain tavoitteet Veitnamissa eivät ole muuttuneet vuodesta
1954 lähtien. Ne ovat, Vietnamin kahtijaon vakiinnuttaminen ja antikom-
munistisen- Etelä-Vietnamin valtion muodostaminen USA:n strategiseksi
tukikohdaksi/ Kaatykois-Aasiassa. Se merkitsee kansainvälisten Geneven
sopimusten täydellistä romuttamista; Vietnamin. Demokraattinen Tasaval-
ta ja EtelärVietnamln Vapautusrintama (FNL) lähtevät kaikissa esityk-
sissään Geneven sopimuksen toteuttamisesta. Siihen sisältyy! Vietnamin
riippumattomuus, ulkomaisten asevoimien poistaminen maasta, demo-
kraattiset vapaudet ja kansan oikeus, itse. päättää omista sisäisistä asiois-
taan. ,:
Presidentti, Lyndon Johnson on
useaan olleeseen julistanut toivo-
vansa rauhanomaista ratkaisua. Hä-
nen mukaansa vain vietnamilaisten
'kovakouraisuiuden ja neuvotteluhar
luttomuuden johdosta amerikkalai-
set ovat kerta kermalta, turvautuneet
yhä ankarampiin pommituksiin; na-
palmin ja* muiden joukkotuhoasei-
den käyttöön. Varsin toisenlaisen
kuvan saa, kun perehtyy rauhan-
aloitteiden pitkään ja kauan julki-
suudelta piilossa pidettyyn histori-
aan. Vietnamin Maailmankonferens-
sissa Tukholmassa eräs komitea
keskittyi käsittelemään tätä aihetta.
Komitean työtä varten oli kerätty
laaja fakta^aineisto teemasta 'rau-
hanaloitteet — todelliset ja har-
haanjohtavat*.
RAUHANALOITTEET —
TODELLISET JA HARHAAN-
JOHTAVAT
Diemin hallituksen kukistuttua
Saigonissa v. 1963 presidentti Ho
Tshi Minh teki useita esityksiä
neuvottelujen aloittamisesta. Etelä-
Vietnamin Vapautusrintama FNL
yritti marraskuusta 1963 tammikuu-
hun 1964 useita kertoja saada neu-
vottelukosketuksia. Tammikuun lo-
pulla 1964 Saigonin hallitus vangitsi
useita kenraaleja, jotka olivat käy-
neet keskusteluja ranskalaisten
kanssa, ilmoitettiin tämän tapahtu-
neen, jotta estettäisiin puolueetto-
muuden kannattajia pääsemästä
valtaan. Tässä yhteydessä mainitta-
koon, että FNLn ohjelmaan sisältyy
p u o lueettoman, riippumattoman
Etelä-Vietnamin muodostaminen.
Kesäkuussa 1964 presidentti de
Gaulle ja prinssi Sihanouk ehdotti-
vat uuden Geneven konferenssin
koollekutsumista. U Thant, Hanoi,
Neuvostoliitto, Puola ja Intia kan-
nattivat ehdotusta. Presidentti John
spn vastasi lähettämällä lisäjouk-
koja' " Vietnamiin ja hyökkäämällä
ensi kerran Pohjois-Vietnamia vas-
taan Tonkinin lahdella. Saman vuo-
tien syksyllä Pohjois-Vietnam teki
parikin uutta neuvottelualoitetta
Yhdysvallat salasi nämä aloitteet ja
vastasi niihin torjuvasti.
«f SYNTYMÄ- y
PÄIVIÄ
Rauha Närhi, St. Catharines, On-
tario, täyttää maanantaina; syysk.
25 pnä 65 vuotta.
Oscar Herrala, VVMefish, Ont.,
täyttää maanantaina, syyskuun 25
pnä 69 vuotta.
Sanna Kannasto, North Branch,
Ont., täyttää tiistaina, syysk. 26 pnä
89 vuotta.
Katri Riksman, Sointu la, B.C.,
täyttää keskiviikkona, syyskuun 27
pnä 88 vuotta.
Jalmar Mantere, Dorion, Ontario,
täyttää keskiviikkona, syyskuun 27
pnä 81 vuotta.
Laina Tolppanen, VVaters Town-
ship, Ont., täyttää keskiviikkona
syyskuun 27 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
nyt tuli yhfäkkiä tieto, että "Kiinan
vaaran" torjumiseksi tarvitaan tätä
verkostoa!
Nyt toimitaan vallan toisin ja sano-
taan, että Kiinaa vastaan on raken-
nettava $5 miljardin hintainen "keyt"
ohjustorjuntaverkosto, jos mielitään
suojella Yhdysvaltain kansaa sieltä
■mahdollisesti tulevalta atomiasehyök-
käykseltä!
• Tässä on selvästi huutavan suuri
ristiriita.
Pahin puoli asiasta on kuitenkin se,
että mitään virhepistoa ei voida kor-
jata toisella virhepistolla. Toisin sa-
noen: todettuaan nyt, että Kiina on
sittenkin olemassa ja että Kiinaa ei
voida enää jättää huomioonottamatta,
Yhdysvalain luuljsi tunnustavan, että
kielteinen ohjelma Kiinaan nähden on
ollut virheellinen, ja että siitä on pääs
täyä. Luulisi että Yhdysvallat tunnus-
taisi nyt ilman muuta Kiinan ja rylv
tyisi kannattamaan Kiinalle laillisten
jäsenoikeuksien palauttamista Yhdis-
tyneet Kansakunnat järjestössä.
Mutta johdonmukaisuus ei ilmeisesti
'kään sovi Yhdysvaltain nykyiseen,
hyökkäävään ulkopoliittiseen ajatte-
luun. Sen sijaan, että Washington pyr-
kisi korjaamaan virheelliseksi osoit-
tautuneen Kiina-ohjelmansa se jatkaa
ja kärjistää sitä edelleen.
POMMITUSTEN
ALOITTAMINEN \
Vuoden 1965 alussa Ho Tshi
Minh ilmoitti englantilaisen parla-
mentin jäsenen W. Warbeyn väli-
tyksellä olevansa valmis uuden Ge-
neven konferenssin koollekutsumi-
seen edellyttäen että Yhdysvallat
osallistuu konferenssiin ja hyväk-
syy, Geneven sopimusten periaat-
teet myös niiden mukaisen joukko-
jen poistamisen Vietnamista. Ho
Tshi Minhin esitykseen sisältyi
myös FNLn kutsuminen konferens-
siin tasavertaisena muiden osapuol-
ten kanssa. 6 pnä helmikuuta Neu-
vostoliiton pääministeri Kosygin
puhui joukkokokouksessa Hanoissa
korostaen, rauhankonferenssin kool-
lekutsumista välttämättömäksi. Seu^
raavana päivänä USA alkoi pom-
mittaa Pohjois-Vietnamin maa-alu-
etta. Kolme kuukautta myöhemmin
presidentti Johnson väitti puhues-
saan kongressille, että '•aloittnes-
samme pommitukset ei ollut mitään
puhetta neuvotteluista".
Yleisen mielipiteen levottomuus
pakotti kuitenkin Yhdysvaltain hal-
lituksen vastatoimenpiteisiin. Maa-
liskuussa 1965 presidentti Johnson
aloitti "rauhanoffensiivin" ilmoit-
taen olevansa valmis "menemään
minne tahansa, milloin tahansa ja
tapaamaan kenet tahansa kunnial-
lisen rauhan aikaansaamiseksi".
Mutta heti tämän jälkeen huhtikuun
1 pnä hän lisäsi, ettei ole mitään
"todellista tietoa, joka. osoittaisi
vietnamilaisten n e u votteluhaluk-
kuutta tai rauhankonferenssin hyö-
dyllisyyttä".
ENSIMMÄINEN TAUKO
Eri puolilla maailmaa, myös Yh-
dysvalloissa, voimistuivat vaatimuk-
set pommitusten lopettamisesta.
Ensimmäinen tauko pommituksissa
oli toukokuun 15—21 pnä 1965. Se
koski vain Pohjois-Vietnamia. Ete-
lässä Yhdysvallat samanaikaisesti
lisäsi sotatoimiaan. Ulkoministeri
Dean Itusk ilmoitti myöhemmin
(21. 1. 1966) että pommitukset Poh-
jois-Vietnamia vastaan aloitettiin
j irudfellfien, koska "vastapuoli torjui
jyrkästi rauhanaloitteet".
Totuus oli tojsenlainen. 17 gnä,
toukokuuta 1985 Ho Tshi Minhin
•hallitus oli ottanut yhteyttä Rans-
kan hallitukseen pyytäen tätä ilmoit
tamaan Yhdysvalloille, että Vietna-
min Demokraattinen Tasavalta on
valmis neuvottelemaan neljäin koh-
dan ohjelmansa pohjalta vaatimatta
amerijkikajaisia joukkoja poistumaan
, maasta; ennen neuvotteluja.
Pommitukset jatkuivat rinnan rau
hanoffonsiivin kanssa. Presidentti
Johnson julisti heinäkuun 28 pnä
1965: . . v. "olen julkisesti monta;
keilaa ilmoittanut yhä uudelleen ja
uudelleen Amerikan olevan valmis
neuvottelemaan ilman ehtoja . . .!"
Pian tämän jälkeen amerkkalaisten
pommitukset Pojijois-Vietnamia ^väs
taan/ kiihtyivät moninkertaisesti.
Puolueettomat- maat, sosialistiset
maat, YK, paavi ym. kehottivat Yh-
dysvaltoja lopettamaan pommituk-
set ja, aloittamaan neuvottelut. Ita-
lian ulkoministeri silloinen YKn
yleiskokouksen puheenjohtaja Fan-;
fani .'Jmoitti VVashingtonille Ho
Tshji Minhiltä saamastaan sanomas-
ta, jonka mukaan Vietnamin Demo-
kraattinen Tasavalta halusi neuvot-
teluja vaatimatta ennakkoehtona
amerikkalaisten joukkojen poistu-
mista. Samaan aikaan presidentti
Johnson sai YKn kirjeenvaihtajan
välittämän tiedon, jonka mukaan
■pommitusten laajentaminen ja var-
sinkin niiden ulottaminen Hanoi-
hin ja Haiphongiin ajaisi karille
kaikki neuvottelumahdollisuudet.
Välittömästi tämän jälkeen Yhdys-
vallat ryhtyi pommittamaan Haip-
hongin suurta voimalaitosta. •■;V
TOINEN TAUKO
Seuraava pommitusauko oli 24.
12. 1965 — 31. 1. 1966. Se oli pisin
siihenastinen tauko ja herätti suu-
ria toiveita kaikkialla maailmassa.
Yhdysvallat julkaisi 14 kohdan oh-
jelmansa, joka itse asiassa ei sisältä-
nyt uusia ehdotuksia. Pommitus-
tauko koski tälläkin kertaa vain
Pohjois-Vietnamia. Etelä-Vietnamis
sa sotatoimet jatkoivat. Tauon ai-
kana .Yhdysvallat lähetti 14,000
miestä lisävoimia Vietnamiin.
Vietnamilaisten puolella sotatoi-
mia vähennettiin. Useat amerikka-
laiset lehdet kertoivat tuona aikana
vietnamilaisten hiljentäneen sota-
toimia ja välttäneen suuria taiste-
luita. Kaikesta huolimatta amerik-
kalaiset aloittivat pommitukset uu-
delleen 31 1. 1966. Vasta pommi-
tusten aloittamisen jälkeen Yhdys-
vallat otti virallisesti yhteyttä YKn
pääsihteeri U Thantiin, joka totesi,
että siinä vaiheessa keskustelut ei-
vät enää voineet olla hyödyllisiä:
Honolulun konferenssissa presi-
dentti Johnson ilmoitti, että USA
(Jatkuu sivulla 3)
n*
OfKjresSi
jftinääniiM»
uun
Tukholma. — Veikko, Holmi.
Ruotsin sosialidemokraattisen työ-
väenpuolueen. (Sociafdemokratiska
Arbetarpartiet SAP) pitää'ylimää-
räisen puoluekongressin Tukholmas-
sa, easi lokakuua 21—23. päivinä ja
on sen käsiteltäväksi jätetty- yh-
teensä 150 aloitetta. Elinkeinoelä-
män ja t^öraarkk'.napoliittisten ky-
: sjcmysten käsitte>y muodostuu,
kongressin keskeishnmäksi tehtä- ,
: vaksi.
Puolueen keskushallitus lausuu elin-
keinoelämää, koskevista' aloitteista,
antamassaan lausunnossa7mm:. "Me
jemme voi hyväksyä sitä,' että elin-
keinoelämässä parhaillaan tapahtus.
massa olevien suurten muutosten
suurimmalle osalle kansaa tuomat
elintason parannukset tulevat muu-
tosten uhreiksi joutuvan vähemmis
tön yksinään kannattavaksi."
Työpaikan vaihdos, muutto uudel-
le paikkakunnalle, uuteen ammattiin
kouluttaminen, lyhyesti sanottuna uu-
siin olosuhteisiin mukautuminen voi
elia vaikeata nuorillekin ihmisille,
sanotaan lausunnossa edelleen. Van-
hemmille ja vajaakykyisille sekä mo-
nille muille . palkannauttijaryhmille
voivat vaikeudet muodostua voitta-
mattomiksi: Mutta elinkeinoelämän
muuttuminen ja sen vaatimat muu-
tokset eivät ole jotakin, joka koskee
vain siitä suoranaisesti kärsivään
joutuvia. Jokainen ruotsalainen yh-
teiskunnan jäsen hyötyy, nopeasta ta-
loudellisesta kehityksestä ja sen täh-
Armahduslaki-
ehdotus itsenäisyys-
■ ■ 1 ■■■ mmi]
Kirjoituksia Joulu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti joulujuhlien täydentämi-
seksi ilmestyvään "JOULU"-julkaisuun halutaan avustajien
kirjoituksia — jouluaiheisia ja muita kertomuksia, kuvauksia,
runoja ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen tai muuten ajan-
kohtaisia kuvia. Kaikki kirjoitukset ja kuvat pyydetään kireän
työvoimatilanteen vuoksi lähettämään mahdollisimman aikai-
sin ja viimeisiään lokakuun 30 päivään mennessä. Kuvat palau-
tetaan takaisin siinä tapauksessa jos sitä erikoisesti pyydetään.
Avustajien kirjoitukset pyydetään lähettämään osoitteella
"Joulu". Box 69, Sudbury. Ont.
Antoisasta avustuksesta etukäteen kiittäen
Joulun toimitus.
Helsinki. — Yleisestä rangais-
tukseen tuomittujen armahduksesta
annettiin viikkoo sitten perjantai-
sessa tasavallan presidentin esitte^
lyssä lakiesitys eduskunnalle. Ar-
mahdusesitys koskee kaikkia, rikok-
sentekijöitä, jotka ennen 1, syyskuu-
ta tehdystä rikoksesta ovat joutu-
neet tai joutuvat kärsimään kansa-
laisluottamuksen menety.sseuraa-
musta, sakon sovitusrangaistusta
tai välitöntä kuritushuone- ja van-
keusrangaistusta.
Armahduslakiesitys on valmistel-
tu itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuo-
den johdosta, ja hallitus ehdottaa;
että se tulisi voimaan .itsenäisyys-
päivänä 6. joulukuuta tänä vuonna.
Esityksen mukaan elinkautista
kuritushuonerangaistusta kärsivät
tai sellaiseen rangaistukseen tuo-
mittavat eivät saisi muuta lieven-
nystä rangaistuksiinsa kuin vapau-
tuksen kansalaisluottamuksen me-
netysseuraamuksesta.
" Sakkojen muuntorangaistukset
ehdotetaan vähennettäväksi puoleen
ja kuritushuone- sekä vankeustuo-
miosta esitetään vähennettäväksi
kuudesosa.
Muuten armahduslaki koskisi
periaatteessa kaikkia rikostenteki-
jöitä — mm. poliittisista rikoksista
tuomittuja — riippumatta siitä,
millaiseen rikokseen'he ovat syyl-
listyneet. Armahdusta sovellettai-
siin myös muissa pohjoismaissa an-
nettuihin tuomioihin, jotka toimeen-
pannaan Soumessa.
Oikeusministeriön lainsäädäntö-
osastojen päällikkö, hallitusneuvos-
to Kai Korte totesi lehdellemme,
että armahdusesityksessä on ennav
koitu eräitä kriminaalipoliittisia
uudistuksia, joita parhaillaan val-
mistellaan. (HS)
dem onv sevaä, että kansajajsten on
'yhteisesti' kannettava ne rasitukset,
joita muutoksista aiheutuu."
Sosialidemokraattinen puolue . ja
Ruotsin LO ovat yhdessä asettaneet
tutkimusryhmän, joka" parhaillaan laa.
tii ylimääräiselle kongressille jätettä-
vää ehdotusta asiassa. Vuoden 1968
kevätvaltiopäiville jätetään aloite val^
t;on osallisuuden lisäämisestä teolli-
su|istutki>muksen alalla, ja tarkoitus
on uudistaa ja laajentaa tämä ala kor
konaan.
Ylimääräisen puoluekongressin käsi-
teltäväksi tulevista ^ehdotuksista ja
aloitteistai muutamia poimintpja: Yri-
tiysten lopettamiseni ja; työvoiman; vä-
hentämisen yhteydessä käytännössä
oleva etukäteisvaroitusjärjestelmä on
uudistettava.'
Kehitysaluetoimintaa on laajennet-
tava ja siihen sisältyvien läänien suun-
nitteluelinten toimintaa tehostettava.
Harvaanasuttujen seutusn väestön
yhteiskunnallisten ja muun huollon ja
palvelun tarve on määriteltävä ja ryh-
dyttävä toimenpiteisiin sen järjestä-
miseksi tyydyttävällä tavalla. Eläke-
ikärajan alentaminen tai muuttaminen
joustavaksi.
Lisäksi käsitellään useammassa
aloitteessa mm. Ruotsin metsätalout-
ta, puuteollisuutta, kaivoksia, rauta-
tehtaita, konepajateollisuutta, lääke-
aineteollisuutta ja sähkön jakelua ja
vaaditaan puoluetta lausumaan mieli-
piteensä niistä.
Vietnamin sotaa ia kehitysmaa-
apuakaan ei ole unohdettu ia vii-
meksi mainittua vaaditaan kytket-
täväksi kiinteäksi osaksi maan ul-
kopolitiikassa. Lisäksi vaaditaan
yhdessä aloitteessa, että valtio hank-
kii rlselleen valvontavallan ruotsa-
laisten yritysten Afrikassa tekemiin
investointeihin. Ja loruksi vaadi-
taan Ruotsin kauppapolitiikan muut-
tamista köyhemmille maille edulli-
semmaksi.
Kaksi lehteä
yhdistynyt
Helsinki. — Suomalainen lehti
"Ajankuvat" ja neuvostoliittolaisten
Suomessa julkaisema lehti ''Neu-
vostoliitto tänään" yhtyivät perjan-
taina Moskovassa allekirjoitetulla
sopimuksella. Venäläisen ja länsi-
maisen lehden yhtyminen on laa-
tuaan ensimmäinen kokeilu.
"Ajankuvat" -lehteä julkaisee Suo
mi-Neuvostoliitto-Seura. "Neuvosto-
liitto tänään puolestaan on Neuvos-
toliiton Helsingin suurlähetystön
sanomalehtiosaston julkaisu, jonka
aineistosta vastaa uutistoimisto
APN.
Sopimuksen mukaan uusi yhtei-
nen lehti ilmestyy kerran kuukau-
dessa. Allekirjoittajina olivat uu-
tistoimisto APN:n johtaja Boris
Burkov sekä Suomi-Neuvostoliitto-
Seuran toimintajohtaja Eero Salmi
ja pääsihteeri Toivo Karvonen.
(HS)
Pienet koulut sulje-
taan maaseudulla
Rekisteeraamattomien kuntien
pieniä kouluja suljetaan ja yhdis-
tetään suurempien koulujen kanssa.
Tämä järjestely tietää työn vä-
hennystä Ontarion terveysosaston
tarkastaja Condoltalle. Ontarion ler-.
veysdepartmentti on vastuussa kai-
kista rekisteeraamattomista alueis-
ta. -
Condottan piirissä on 20 koulua,
joista useimmat pieniä ja joita joka
vuosi enemmän ja enemmän sulje-
taan ja yhdistetään suurempiin.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTIPUKKI SH ULM AN
Vaikka sanotaan, että "sitä herra
rakastaa, jota hän kurittaa", niin
me emme voi kuitenkaan tuudittau-
tua sellaiseen käsitykseen, että van-..
. hojen puolueitten herrat johtajat
ja vaaliehdokkaat ovat viimepäivi-
nä pelkästä "rakkaudenosoitukses-
ta" lyöneet kuin vierasta sikaa ND-
P:n ehdokkaana High Park-vaali-
piirissa Torontossa olevaa, Toron-
ton entistä kuolemansyyntutkijaa,
tri Morton=Shulmania".
Päinvastoin häntä vastaan täällä
kohdistettu keskitetty haukkuma-
tulva on yhtenä merkkinä siitä,
kuinka -paljon vanhat puolueet ja
niiden -puolestapuhujat pelkäävät
sitä, että Sudburysta tulee.valituk-
si Ontarion lainlaatijakumtaankin
NDP:n ehdokas kuten keväällä va-
littiin NDP:n mies alahuoneen jä-
seneksi Ottavvaan.
Tästä se kenkä todellisuudessa
pusertaa, eikä siitä, mitä ajattele-
mattomuuksia Shulman Sudburyn
asioista esitti yrittäessään (epäon-
^nistuneesti) tottumattomana polii-
tikkona dramatisoida eräitä kieltä-
mättömiä tosiasioita.
Mahdollisten väärinitulkitsemi-
sien välttämiseksi lienee paikal-
laan heti alussa sanoa, että tri
Shulman ei ole allekirjoittaneen
mielestä läheskään niin kouliintu-
nut poliitikkona kuin hänen sano-
taan olevan miljoöhaemaisuuden
hankkijana ja "kuvia" pelkäämät-
tömänä kuolemansyyntutkijana.
Tästä ilmeisesti johtuu, että hän
"puhui läpiä päähänsä" käytti
sellaista sanontaa, mitä poliittiset
vastustajat ovat vääntäen ja vääris-
täen voineet tai ainakin yrittäneet
tulkita "sudburylaisten parjaami-
seksi". , ,
Mitä sitten tapahtui?
Sudburyn vaalipiirissä NDP:n
ehdokkaana oleva Art Kube sanoi,
että torontolaisen aamulehden ra-
portti tri Shulmanin puheesta on
harhauttava sen" vuoksi kun siinä
on vain kymmenkunta sanaa, mit-
kä esitetään irrallisesta varsinai-
sesta puheen sisällöstä. -—■
Globen mukaan mr. Shulman oli
sanonut Sudburysta Torontoon pa-
lattuaan eräässä unionistien ko-
kouksessa, että hänen mielensä on
vieläkin Sudburyssa ja sitten:
"Kaupungin yllä leijaa vahva mus-
ta savu, kuten Hiroshimassa . . .
se näyttää slummilta." Erään toi-
sen torontolaislehden kertoman
mukaan tri Shulman oli ilmeisesti
Sudburyn ympäristön mustiin kal-
lioihin viitaten sanonut, että "Go-
bin autiomaa on parempi paik-
ka." :
Tämä antoi NDP:n vastustajille
mainion tilaisuuden heittää nurk-
kakuntapolitiikkaan ja ihmisten
turhamaisuuteen vedoten poliittis-
ta lokaa NDPita yjistaan.
> Paikallinen päivälehti julkaisi
sarkastisen toimistuskirjoituksen,
missä totuutta kovakouraisesti kä-
sitellen annetaan ymmärtää, että
tri Shulman oli muka sudburylais-
ten koteja yleensä sanonut "slum-
meiksi". Tämä siitäkin huolimatta
vaikka mainitun lehden saman nu-
meron etusivulla oli tulikivenkä-
ryä tuoksuva hyökkäys kunnallis^
hallintoa vastaan siitä kun se ei
ole huutavan huonoa asuntotilan-
neitamme ryhtynyt lehden piirus-
tusten tapaan parantamaan?
Täällä vieraillut Ontarion pää-
ministeri John Robarts kapusi rat-
taille ja sai kuulijoiltaan todella
halvalla hinnalla suosionosoituksia
puhumalla Sudburyn jylhästä kau-
neudesta siitäkin huolimatta mitä
jotkut muut ovat sanoneet.
Liberaaliehdokas Elmer Sopha
esitti televisiopuheessaan saman-
laisia ajatuksia. Samaan nuottiin
liittyi pormestari Grace Hartman,
joka puhui tri Shulmanin "edes-
vastuuttomuudesta" jne.
Kun NDP.n Ontarion johtaja,
Donald MacDonald oli Sudburyssa
tiistaina, niin hänen järjestämäs-
sään haastattelutilaisuudessa esitti
eräs paikkakunnallinen kirjeen-
vaihtaja kysymyksen tri Shulma-
nin "säädyttömästä (nästy) lau-
sunnosta". Mr. MacDonald ei kat-
sonut voivansa puolustaa hänen
lausuntoaan sellaisenaan, vaan sa-r
'•: noi: ;
"Tri Shulman oli osittain oikeas-
sa ja suurimmalta osalta väärässä".
Kun allekirjoittanut ei ole näh-
nyt lvi Shulmanin, puheen tekstiä
niin me puolestamme yhdymme
mr. MacDonaldiin hänen selittä-
essään: "Sudburyn palaneet kal-
liot, tuhottu kasvullisuus, huonot
asunto-olot, saastetut vedet (yk-
sinomaan Ramsey Lake on anta-
nut saastutuksen vuoksi suurta
huolta kaikki sudburylaisille — K)
ja saastutettu ilma vaikuttaa tyr-
mistyttäväsiti ensimmäistä kertaa
Sudburyssa vierailevaan henki-
löön'.'
Mutta kun ko. kirjeenvaihtaja
palasi uudelleen asiaan, niin: mr.
MacDonald kysyi, onko hän "ylpeä
Sudburyssa nyt vallitsevasta tilan-
teesta?" Kun kirjeenvaihtaja ei
vastannut mitään, niin mr. Mac-
Donald sanoi: "Jos ette ole, niin
älkää tehkö syntipukkia Shulman-
ista, sillä se ei tilannetta paran-
na,. Toimikaa vallitsevien epäkoh-
tien poistamiseksi, se tuottaa tulok-
sia."
Tästä juuri onkin kysymys. Huo-
limatta siitä mitä tahansa kau-
neusvirheitä tri Shulman esitystä-,
vassaan teki, ja allekirjoittanut ei
halua sitä puolustaa, mr. MacDon-
ald oli oikeassa sanoessaan, että ne
epäkohdat, mistä hän mainitsi, jä
mihin tri Shulman viittasi, ovat
todellisia ja vakavia ongelmia.
Selvää on myös se, että jos van-
hat puolueet kannattajineen eivät
olisi saaneet Shulmanin puhetta
märehdittäväkseen, ne olisivat
löytäneet kuitenkin jonkun muun
"syyn" hyökätäkseen NDPita vas-
taan, jonka voittoa ne nyt pelkg^-
vät. — Känsäkoura.