f
Sivu 2 Lauantai, marrask. 25 p. — Saturday, Nov. 25, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EDiTORt W. Eklund Manager: b. Suksi
telephone: Office and Editorial 674-4264 '
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing,address: Box 69
Adtertlsing rates upon application, translatlon free .oi charge.
Authorlzed as Becond class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M>.„.e, e, CANADIAN LANGUAGE-PRtSS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $525 USA:n:
Skk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
lvk. 11.60, 6kk. 625
Punnan devalvoinnista
~~ Canadadaislehdät ovat melko yksimielisiä siitä,^ että kai-
kista aikaisemmista; tapauibsista ja vakutuksista puolimatta
viime lauantaina suoritettu Englannin punnan devaivointi^dli
katkera kalkki työväenpuolueen hallituksen nieltäväksi ja'
samalla kertaa toimenpide, mikä horjuJtti koko ns. vapaan
maailman luottamusta brittiläiseen"pankkairikykyyn".
Punnan vaihtoburssin alenttaminen ulkomaiden valuut-
toihin verraten anitaa ennen muuta lisää ja entistä 'kovempaa
hevoskuuria brittiläisille työtätekeville. Käytännöllisesti kat-
soen punnan vaihtokurssin alentamm^^
koittaa sitä, että punnan ulkomainen ostovoima halpeni vas-
taavasti ollen se nyt Canadan dollaria mittapuuna käyttäen
$2.57; jota vastoin ennen devalvointia se oli noin $3.Q0.
Tämän toimenpiteen tarkoituksena onkin nopeistuttaa
ja laajentaa brittiläisten tudtteiden kauppaa ulkomailla, koska
devalvoinnin jälkeen voidaan esimerkiksi Canadassa ostaa
vastaavasti halvemmalla brittiläisiä tuotteita, autoja jne. —
mikäli ei Canadan dollaria devalvoida, tai mikäli ei Canadan
toimesta nosteta esimerkiksi tullimaksuja "oman autoteolli-
suuden" turvaamiseksi jne.
Tältä pohjalta katsoen punnan devalvointi oli suurta
uhkapeliä: Se perustui toivomukseen, että ulkomaille vietä-
vien tavarain hintojen alenemisen johdosta (ostajamaiden va-
luuttoihin verraten) voidaan vientiä lisätä ja^ siten tehostaa
teollisuus- ja muuta tuotantoa yleensä. Näin voi kuitenkin
tapahtua vairi siinä tapauksessa, jos toiset maat eivät seuraa
esimerkkiä, eivätfoä devalvoi rahayksikköjensä vaihtokurssia
toisten maiden valuuttoihin verraten, tai ryhdy joihinkin, mui-
hin toimenpiteisiin oman teollisuutensa "turvaamiseksi^tässä
tapauksessa "halpoja" brittiläistuotteitavastaan..
Ylläesitetty on kuitenkin vain toinen, puoli devalvoinnin
aiheuttamasta tilannekuvasta. Samalla kiin brittiläiset vienti-
piirit-voivat devalvoinnin jälkeen kilpailla hintojen alentumi-
sen muodossa entistä paremmin toisten maiden teollisuuslai-
tosten ja niiden tuotteiden kanssa kansainvälisillä markki-
noilla joutuu Britannia maksamaan korotetun hinnan kaikista
ulkomailta tuotettavista tarpeista — aina Canadasta tuotetta-
vaan vehnään ja meijerituotteisiin asti. Tämä tarkoittaa uiko-,
mailta tuotettavien kulutus- ja muiden tavarain hintojen
niousua, mikä saattaa entuudestaan vaikeassa talousasemassa
oleville työläisille ja farmareille entistä suorempia talousvai-
keuksia ja - enemmistölle brittiläisistä ostovoiman heikkene-
mistä. . . ' •"■■':■.!■
Tämä sellaisenaan tulee aiheuttamaan vissejä vastatoi-
menpiteitä sillä ei voida odottaa, että brittiläiset istuvat kädet
ristissä katsellen, että suurpääomapiirit hyötyvät ja rikastu-
vat devalvoinnin ansiosta, mtftta suuret kansanjoukot köyh-
tyvät ja joutuvat entistä vaikeampiin talouspulmiin. Toisin
sanoen on odotettavissa, että parhaassakin tapauksessa deval-
vointi tulee aiheuttamaan lisää tyytymättömyyttä suurten
kansanjoukkojen keskuudessa vaikka devalvointi-uhkapeli
onnistuisikin sikäli, että sen avulla voitaisiin maan talous-
elämää elvyttää ja kansallistuotantoa lisätä, mikä sellaisenaan
ei ole kirkossa päätetty eli varma asia.
Aikaisempien kokemusten perusteella on syytä epäillä,
että punnan devalvointi johtaa entistä voimakkaampaan in-
flaatioon. Jos näin tulee tapahtumaan, silloin menettää deval-
vointi sen vähänkin tenhovoiman, mitä sillä tavallisten vir-
tasten kannalta katsoen on tai oletetaan olevan. Selvää nimit-
täin on, että inflatorisesta kehityksestä joutuvat kaikissa ta-
pauksissa eniten kärsimään piensäästäjät sekä palkkatyöläiset
ja eläkeläiset siksi, että "säästörahoilla" voidaan inflaation
jälkeen ostaa entistä vähemmän; palikkakorjauksia saadaan
vasta kuukausien kuluttua ja eläketulot jäävät hintojen nou'
sun vuoksi syviin kuoppiin.
Miten tämä punnan devalvointi vaikuttaa muiden maiden
valuuttoihin?
Lähes parikymmenftä maata on jo suorittanut vastavedon
ja devalvoinut omat rahayksikkönsä vaihtokurssin ulkomai-
den valuuttoihin, verraten. Niiltä kohdin on punnan devalvoin-
nista odotettavissa melko laihoja tuloksia.
Tärkeimmät kauppamaat ovat kuitenkin kieltäytyneet de-
valvoinnista. Peläten ilmeisesti sitä, että keinottelijat kuljet-
tavat devalvoinnin pelossa dollareitaan ulkomaiden pankkei-
hin, presidentti. Lyndon B. Johnson kiirehti heti alkuviikolla
vakuuttamaan, että Yhdysvaltain dollaria ei devalvoida. Sa-
moin menetteli Canadan hallitus.
Mutta esimerkiksi Canadan kohdalta ei asia die vallan
näin yksinkertainen. Kun Yhdysvallat korotti korkokantaan-
sa omien talousvaikeuksiensa johdosta, niin Canadan keskus-
pankki menetteli samalla tavalla pitääkseen Canadan korko-
kantaa Yhdysvaltain tasoa korkeammalla nimenomaan siinä
mielessä, että siten voidaan helpommin saada lainatuksi yh-
dysvaltalaista rahaa. Nähtäväksi jää mihin mahdollisiin mui-
hin toimenpiteisiin ryhdytään niin Canadassa kuin, Yhdysval-
loissakin punnan devalvoinnin vastineeksi.
Varmaa on vain se, että punnan devalvointi ei horjutta-
nut millään tavoin sosialististen maiden rahayksikköitä, joiden
vaihtokurssi pysyy ilmeisesti muuttumattomana ulkomaisiin
valuuttoihin verraten.
Punnan devalvoinnin avulla pyritään siis siihen, että brit-
tiläiset vientipiirit saisivat paremman aseman kilpailussa ulko-
maiden tuotteiden kanssa maailman markkinoilla. Brittiläiset
vientipiirit tuleva1! hyötymään tästä operaJtiosta sittenkin,
vaikka ne joutuvat hieman korottamaan' työläistensä palk-
kapa. Kaiken lisäksi myynti ulkomaille tulee edullisemmaksi
kuin myynti kotimaassa ja sen toivotaan muodostuvan kan-
nustimiseksi ulkomaakaupan laajentamiseksi.
Muitta Britannian työtätekevät joutuvat entistä tukalam-
paan talousasemaan siksi, kun devalvointi korottaa tuontita-
värain hintoja, mikä sellaisenaan vaikuttaa myös kotimaisten
tudtteiden hintojen kohoamiseen.
Kysymys on siis talouselämän äkkinäisestä elvytysyrityk-
• sestä, jonka onnistuminen saattaa olla niin ja;.näin,' ja mikä
LAAJENNUS AUTTAISI
EIKÄ SEN TARVITSE
OLLA IKUISEN PÄÄTÖKSEN
Vapaudessa olleista tiedoituksisita
on käynyt selville, että Vapauden
yhtiökokouksessa mukien mukana
tehty päätös Vapauden laajentami-
sesta 6 sivuiseksi kerran viikossa,
edellyttäen että laajennus tehdään
siinä tapauksessa, että saadaan laa-
jennettuun lehteen enemmän ilmoi-
tuksia, johtokunnan laskelmien mu-
kaan. Koska asiasta Vapaudessa ke-
hoitetaan lukijoiden ja kannattajien
lausumaan vapaasti mielipiteensä,
niin koetan lyhyesti tuoda oman
mielipiteeni esille.
Minun mielestäni Vapauden laa-
jentaminen yhtiökokouksen päätök-
sen ja esityksen mukaan on terveh-
dittävä toimenpide. Se aivan kuin
antaa tunnustuksen sille työlle ja
sille uhrautuvaisuudelle jata Vapau-
den ympärillä olevat työläiset ja
farmarit ovat osoittaneet. Tuntuu
siltä, että ei se aikaisempi työ ja
avustaminen ole mennyt hukkaan,
vaan otollisen tilanteen tullessa kor-
vaus tulee laajennetun Vapauden
muodossa.
Vapauden perustamisesta asti on
jokaisen laajennuksen edellä vedet-
ty esiin "Työkansan" kohtalo, ikään-
kuin varoitukseksi laajentamista
vastaan. Mutta näiden lehtien laa-
jennuksilla on (kaikesta huolimalta
aina ollut suuri ero ja niin on täl-
läkin kertaa.
Kun Työkansa, Työn Temppelin
kellarista nostettiin maanpäälle ja
viikkolehdestä laajennettiin päivä-
lehdeksi ja samanaikaisesti raken-
nettiin talo ja hankittiin päivälehteä
varten tarvittava koneisto — kaikki
aivan velaksi — ja kun samalla ai-
kaa taloudellinen tilanne Canadassa
oli perin tiukka, suuri osa työläisiä
työttömänä; olisi ollut suoranainen
ihme, jos lehti liian pienen kannat-
tajajoukon kanssa olisi kyennyt sel-
viytymään vaikeuksistaan:
Tällaisia vaikeuksia ei ole Vapau-
della. Siitä kiitos sen lukijoille ja
kannattajille. Vapauden koneisto kä-
sittääkseni kykenee teknillisesti
suoriutumaan laajentumisesta ilman
lisäkustannuksia.
Sikäli kun allekirjoittanut asiaa
käsittää, niin Vapauden toimitus oli-
si jo jonkun aikaa ennemmin, perin
kipeästi tarvinnut työvoiman lisäys-
tä, siltä kohdalta on jousi kiristetty
vähän liian lujalle. Toimittajan
hankkimisella voitaisiin tilannetta
hieman helpottaa ja samalla saada
laajempi ja monipuolisempi lehti.
Olen varma, että ainakin jokainen
sellainen Vapauden tilaaja joka ei
kykene tilaamaan itselleen useam-
paa lehteä ottaa ilomielin vastaan
laajennetun Vapauden sitäkin suu-
remmalla syyllä koska laajentami-
nen ei lisää tilaushintaa. Jos taas
elämä ja olosuhteet sen vaativat,
niin silloin lehti voidaan supistaa,
ei se ole mitään uutta Vapauden
elämässä.
Vapaus on Canadan suomalaisten
työläisten keskuudessa vieläkin
kaikkein tärkein tiedon väline. Se
tuo uutiset ja tapahtumat maailmal-
ta, työväenluokan maailman katso-
muksen mukaan, ja se on pääasia.
Ei mikään suurempikaan lehti kyke-
ne enää uutispalvelun nopeudessa
sivuuttaaman radiota ja televisiota,
mutta uutisten asiallisuudessa . Va-
paus on porvarilehdistä edellä.
Vapaus. pidettäköön joka tapauk-
sessa kolmipäiväisenä ja sitä tulee
laajentaa silloin kun siihen katso-
taan olevan sopivan tilaisuuden ja
sitä on supistettava silloin kun li-
lanne sitä vaatii.— II. E., Long
Lake, Or»t. ;
Pipinellis Kreikan
uusi ulkoministeri
Ateena. — Panayotis Pipinellis,
68-vuotias oikeistopolitiikko, joka on
aiemmin ollut maansa pääministe-
rinä, nimitettiin maanantaina Krei-
kan uudeksi ulkoministeriksi, ja hän
vannoi maanantaina virkavalansa
kuningas Konstantinille.
Kreikan pääministeri Konstantin
Kollias ryhtyi kaksi viikkoa sitten
hoitamaan ulkoministerin tehtäviä
Pavlqs, Eeonomou-Gourasin erottua
hallituksesta. .
Pipinellis oli pääministerinä noin
•kolme kuukautta vuonna 1963. Hän-
tä veikattiin yleisesti Economou-
Gourasin seuraajaksi.
Pipinellista pidetään kokeneena
diplomaattina ja pystyvänä neuvot-
telijana. Ateenassa olevat tarkkaili-
jat kytkevät hänen nimityksensä
Kreikan ja Turkin välillä tällä het-
kellä vallitseviin ki reisiin väleihin.
Kreikka ja Turkki määräsivät vii-
konvaihteessa armeijansa hälyytys-
valmiuteen Kyproksessa sattuneiden
välikohtausten takia.
j okatapauksessa tarkoittaa ta-
loudellisen hevoskuurin pahe-
nemista brittiläisten työtäteke-
vien kohdalta.
C. s; J:n BEAVER LAKEN
OSASTON KANTA VAPAUDEN
LAA JENTAMISK YS YMYKSESTÄ■.
S. J . Beaver. Laken Osaston vii-
meksi pidetyssä kokouksessa kuul-
tiin »muiden asioiden ohella Järjes-
tömme edustajakokouksessa ja Va-
pauden Yhtiökokouksessa .olleen
edustajamme Anselm1; Kääriäisen
mainio ja tyhjentävä selostus näistä
kokouksista. A ~
.Erikoista ja ansaittua kummastus-
ta herätti Yhtiökokouksen päätös
siitä, että Vapaus joka nyt ilmestyy,
kolme kertaa viikossa, sen yksi nu-
mero viikossa laajennettaisiin kuu-
sisivuiseksi, erikoisesti senkin
vuoksi ettei näin tärkeää ja arka-
luontoista kysymystä alistettu etu-
käteen osastojen ja jäsenistön har-
kittavallesi ennen Yhtiökokousta.
Huomioonottaen nykyisen ja jat-
kuvan taloudellisen ahdinkotilan-
teen, päätti kokous yksimielisesti
vastustaa lehden laajentamista.
Nykyiselläänkin ollen me tarvit-
sisimme lehteen yhden toimittajan
lisää samoin latojan työn helpotta-
miseksi jä nämä jo lisäävät menoja
entisestään huomattavasti. Se yh-
tiökokouksen tekemä päätös ja toi-
vomus että yritettäisiin saada lisää
ilmoitustuloja on huonosti perustel-
tu, eikä sen varaan voida laskea yri-
tystä laajentaa lehteä, varsinkin kun
olemme tilanteessa että se vanha-
kaarti joka uhraantuvasti on ollut
mukana perustamassa lehteä ja sitä
jatkuvasti tukemassa, muuttaa sin-
ne josta ei ole paluuta, ja nuoriso
lukee jo koulussa oppimaansa eng-
lanninkieltä ja omia lehtiään.
Edellämainittujen • muutamien
seikkojen perusteella olemme sitä
mieltä, että meillä on tarpeeksi työ-
tä ja uhrausta pitää lehti nykyisel-
läänkin pystyssä, Samaa mieltä ovat
lukuisat yksityisetkin henkilöt jot-
C(A:!fa El 0L£;MAHO01LISUUKSIA
WiM0M AY UiKKEESSÄ
_ Hyvien suhteiden ylläpito NL:n ainmatiMisun
järjestöihin keskeisellä sijalla neuvotteluissa
VUtaUOO. — CIA:n rahojen
Myttö^AJrn kautta Suomen am-
mattiyhdistysliikkeen - hajotustoi-
mintaan on antanut oman värinsä
eheyttämisneuvottelullle. Sen vai-
kutus on ollut kaksijahölnen. Toi-
saalta se on avannut •monen silmät
näkemääjT seh; että SAJ ei voi
koskaan kehittyä todella edusta*
vaksi ja vaikiitosvaltalBeksi kes-
kusjärjestöksi. Samanaikaisesti he
on vaikeuttanut eheyttfiinisneu-
votteluja. Ne piirit, jotka alusta
lähtien ovat suhtautuneet kieltei- .;
sesti a m m a U i yhdistysuikkeen^
eheyttämiseen, käyttävät nyt CI-
A:ta verukkeena yrittäessään vai-
keuttaa ja viime kädessä katkaista
nämä neuvottelut, sanoi Raken-
nustyöläisten Liiton puheenjohta-
ja Erkki Salomaa puhuessaan lii-
ton Keravan osaston 60-vuotlsjuh-
lassa.■ ■
CIA ei koskaan tule antamaan
luetteloa siitä, keiden kanssa se on
ollut yhteydessä ja mitä kaikkia ka-
navia myöten sen rahoitus on Suo-
meen tullut. Siitä ei kannata odottaa
Saammeko me koskaan SAJ:n sisäl-
tä käsin sellaisen selvityksen, että
tämä asia tulisi loppuun käsitellyk-
si, on myös kyseenalaista. Mikä voi
todella tapahtua ja mikä on välttä-
mätöntä, on selvä irtisanoutuminen
CIA:sta. Eheytyminen merkitsee si-
tä.
Olen varma siitä, että uudessa kes
kusjärjestöasä, sen kaikissa, johto-
portaissa, ylivoimaisen enemmistön
muodostavat ne voimat, joilla kos-
kaan ei ole ollut mitään tekemistä
CIA:n kanssa. Sen koko jäsenkanta
koostuu työläisistä, joilla on varat-
tava oikeus jäsen ja ääni-periaat-
ka ovat lehtemme tilaajia ja tuki-
joita.. "
teen pohjalla sanella kaikki tär-
keämmät ratkaisut. .
Meidän liittomme edustajat ovat
vuosikymmeniä esiintyneet Suomen
ja Neuvostoliiton ammatillisten jär-
jestöjen yhteistyön ja ystävyyden
.puolesta. Niin he tekivät myös vuo-
den 1940 SAK:n edustajakokouk-
sessa. Silloin tällä tiellä ei ollut
tungosta.
Mainitut toverit menettivät miltei
(välittömästi vapautensa, lieitä pil-
kattiin ja häväistiin. Myöhempinä
vuosina meidän liittomme on esiin-
tynyt- mm. MAL:sta eroamista ja
VAKL:iin liittymistä vastaan, koska
nämä toimenpiteet vaikuttivat kiel-
teisesti Suomen ja Neuvostoliiton
ammatillisten järjestöjen välisiin
suhteisiin. Valitettavasti SAK:n joh-
don, valtuuston ja työvaliokunnan
enemmistö ei ollut meidän kanssam-
me, silloin samaa mieltä.
On merkittävä myönteisenä piir-
teenä aikakirjoihin, että myös Päi-
vän Sanomat, jonka alaotsikkona on
ammattiyhdistys- ja työläisurheilu-
väen lehti, on samaa mielitä kans-
samme Suomen ja Neuvostoliiton
am matillisten, järjestöjen hyvistä
suhteista.
(Jatkuu sivulla 3)
Kreikan demokraatit
saivat tuomiotta
Ateena. — Sotaoikeus antoi tiis-
tai-iltana 21henkilölle tuomiot syy-
töksestä, että he olivat "Kreikan
kommunistisen puolueen määräyk-
sestä yrittäneeet voimitejitoin .ku-
kistaa" sotilasjuntaäH i K^inmenen
henkilöä vapautettiin sy^y/Öksestä.
Oonstantine Fileiu^fojöjattn^Le-
loudas, joiden väitetään' joutaneen
patrioottisen -rintaman subyersiivis-
ta toimintaa, tuomittiin eimkaudek-
si vankilaani- Toiset saivat; 15-vuo-
tisen vankUarangaiistuksen mutta 13
tuomio muutettiin ehdonalaisuudek-
si. . .,
Vankilassa sairaana.olevan sävel-
täjän Mikis Theodorakisin väitetään
olevan patrioottisen rintaman (joh-
tajan. Viranomaiset pvakuhanneeet
myöhemmin hänellekin tuomion.
Tunnettu säveltäjä Theodorakis on
Kreikan parlamentin entinen jäsen.
Neljätoista syydetyistä-, mukaanlu-
kien elinkautiseen vankeuteen tuo-
mittu Filenis, olivat naisia/ File-
nous syytti puolustuspuheessaan
sotilasjuntan poliisia raakuuksista.
Yksi naisista, 50-vuötias leski,
Anna Papanichola, julistettiin syyl-
listyneeksi jäsenvärväykseen ja
Thedornkisin suojelemiseen äärioi-
keistoon lukeutuvan sotilasjuntan
suorittaman vallankaappauksen jäl-
keen. 1 ■'.*r •
lusselio tribunaalin
toinen istunto alkoi
Roskilde^ — Bertrand Russellin
sotatribunaalin toinen istunto alkoi
maanantaina RpskHden kaupungissa
Tanskassa.
Istunto, jossa käsitellään Yhdys-
valtain Vietnam-4K>litiikkaa, alkoi
englantilaisen filosofin Bertrand
............. . „ Russellin tervehSyksen lukemisella.
Tala asiaa voitaisiin perustella . . . .. J .
.... .......... ■„•"• Tei-vehdyksessa sanotaan: — Me
emme voi sanoillamme muuttaa his-
enemmänkin, vaan riittäköön tämä
nyt kantamme selitykseksi. — N.
"Mikä tahansa hallitus joka voi lopettaa talven, saa
minun kannatukseni."
torian kulkua Vietnamissa, sen voi
tehdä vain Vietnamin : kansa. Yri-
tämme kuitenkin välttyä jälkimaail-
man silmissä moraaliselta tuomiolta
ja toivomme, että meidät luetaan
niiden joukkoon, jotka tukevat Viet-
namia.
Istunto alkoi useita tunteja myö-
hässä koska vapaaehtoisilla järjestä-
jillä oli suuria vaikeuksia tribunaa-
lin teknisten laitteiden kanssa.
Monet tribunaalin jäsenet käyttir
vät puheenvuoron avajaisistunnossa.
Puheenjohtaja kirjailija Jean-Paul
Sartre todesi, että Yhdysvaltain so-
dankäynti Vietnamissa, on ehdotto-
masti tuomittava ja antoi: yksityis-
kohtaisen selostuksen amerikkalais-
ten ilmahyökkäyksestä Hanoihin 17.
marraskuuta* jolloin monia siviili-
henkilöitä menetti henkensä. Tribu-
naalin jäsen Carl Oglesby puoles-
taan sanoi, että Yhdysvaltoja uhkaa
nyt älymystön kahtiajakautuminen.
Presidentti Rooseveltin ajalta peräi-
nen olevat liberaaliset: ajatukset
ovat ristiriidassa Vietnamin sodan
kanssa, ja niiden vastaista on myös
se, että hyvinvointivaltiossa on köy-
hyyttä.
Toinen tribunaalin jäsen, japani-
lainen Kinju Morika\V£,.sanoi,;etlä
Japani joutuu yhä enemmän mu-
kaan Vietnamin sotaan ja ehdotti,
että tribunaali vaatisi Yhdysvaltoja
purkamaan tukikohtansa Japanissa.
Vietnamilaiset ovat päättäväisiä
vapaustaistelunsa voittamiseksi
Toronto. ^-Sunnuntaina, marras-
kuun 19 pnä pidettiin King Edward
hotellissa kokous johon osanotto oli
hyvä. Tämä kokous oli Canadian
Tribunen järjestämä ja pääpuhuja-
na oli Rae Murphy joka selosti hil-
jakkoin tekemäänsä matkaa Vietna-
miin. Phyllis Clarke oli kokouksen
puheenjohtajana.
Rae Murphy .toi ilmi niitä vaikeuk
sia mitä yleensä sanomalehtimiehil-
lä on koettaessaan selostaa tätä epä-
inhimillistä sotaa. He haluavat saa-
da heidän ihmisensä ymmärtämään,
mutta miten voisi parhaiten saavut-
taa nämä ihmiset jotka ovat niin
kaukana sodasta ja kärsimyksistä.
Hänestä tuntuu että tällä sodalla
on kaksi puolta,, yhtäällä on kärsi-
mykset ja ihmishenkien , menetys
samoin kuin koulujen, tehtaiden ja
sairaaloiden hävitys. Toisaalta on
nä:den ihmisten tahto ja päättäväi-
syys voittaa tämä sota ja heidän
kykynsä torjua kaikki hyökkäykset
ilmassa ja maalla.
Rae Murphy kertoi keskusteluis-
taan Pohjois-Vietnamin johtajien
kanssa ja heidän mielestään ame-
rikkalaisilla on kaksi vaihtoehtoa
edessään: joko perääntyä nyt ja kär-.
siä pienempi häviö tai jatkaa sotaa
ja kärsiä suurempi häviö myöhem-
min. He sanoivat, että sotaa ei voi-
teta ilmasta käsin vaan se pitää ta-
(Jatkuu sivulla .3)
PÄIVÄN PAKINA
"OMA KOTI KULLAN KALLIS"
Niinhän sitä on runoiltu, että
"oma koti kullan kallis" r— ja
monet niistä jotka ovat eräitä vuo-
sia maksaneet kiinnityslainaa, tie-
tävät omakohtaisesti tämän runol-
lisen, toteamuksen karmean todel-
lisuuden.
Omassa talossa on kuitenkin
"kodin rauha", millä on oma vai-
kutus lapsiin. "Koti on linnani"
sanovat canadalaiset vanhaan eng._
lantilaiseen sävyyn ja kirkollisis-
sa piireissä puhutaan jopa taivaal-
lisestakin kodista.
Tällaiset seikat ovat auttaneet
työmiestä ja -naisia korkeitten,
kunnallisverojen ja aina kohoavien
palovakuutusmenojen, sähkö- ja
vesilaskujen, -maalausten ja muk
den korjausten ja sen kiinteimis-
tölainan maksun raskaina päivinä.
Ne samat seikat pitävät nuorten-
parien silmien edessä toivoa siitä,
että jonakin päivänä hekin pää-
sevät käsiksi omaan kotiin.
Mutta kuten sanottu, "oma koti
on kullan kallis" — siinä tarvi-
taan nykyoloissa vähintään $8,000
vuositulot ja vain perin harvoilla
yksilöillä/meistä tavallisista kuo-
levaisista puhumattakaan, on sel-
laisia vuosituloja.
Nyt kuitenkin tuli kaksi tuntu-
vaa parannusta tilanteeseen.
Ontarion 'maakuntahallitus, mikä
vastustaa kansallista sairaushuol-
toa nimenomaan sillä perusteella,
että on "tärkeämpää" saada yh-
teiskunnan varoja asuntojen hank-
kimiseksi, keksi tai kehitti HOME-
suunnitelman, mikä on lyhennys
"Home Ownership Made Easy" ni-
mestä — tarkoittaen se suomeksi
ohjelmaa, mikä "tekee kotien omis
tuksen helpoksi."
Kuten nimestäkin näkyy, tässä
ei ole kysymys kolien omistuksen
vaikeaksi tekemisestä, kuten jot-
kut kiittämättömät ovat selittä-
neet, vaan nimenomaan koticn-
omistuksen "helpoksi tekemises-
tä".
Suunnitelman perustana on se,
että tonttimaata ei tarvitse ostaa
lainkaan — hallituksen toimesta
ostetaan maata ja sitten vuokra-
taan tontteja onnellisille "oman
kodin ostajille".
Kun esimerkiksi Torontossa
maksaa tavallisen asuntotalon
tontti noin $15,000, niin tämä jär-
jestely vähentää talon ostokaup-
paa — vaikka pitääkin korkeana
kuukausimaksuja, sillä tonteista-
kin on olaksettava koirkoa, ellei
henkilö halua sitä ostaa, itselleen.
Toisena kehitysvaiheena oli se,
että Windsorin perukoilla löytyi
peräti Henry • Fordiin verrattu i'a-
kcnnusurakoltsija William, G. Do-
heiiy, joka on liukuhihna-raken-
nusmenetelmällä ja maalausta
myöten talonsa samaistuttamisen
avulla (mitään imuuta maalia ei
käytetä kuin valkoista jne.) voi-
nut kuulemma "todistaa", että 3
makuuhuoneen asuintalo voidaan
rakentaa $15,000 hinnalla HOMES
tontille.
'Me emme maalaa tilausten mu-
kaan", sanoo nuorekas rakennus-
urakoitsija, emmekä tee muita-
kaan poikkeuksia rakennuksissa.
Joka ei. tykkää tyylistämme, ol-
koon ostamatta hän selittää.
Rakennuttajalla on käytettävissä
kolmekymmentä 50 jalan levyistä
HOME-tonttia ja hän on jo kuu-
lemma saanut 250 tiedustelua näis-
tä "halvoista", $15,000 hintaisista
taloista.
Maksuehdot ovat myös mukiin
menevät — vähän yli tuhat dolla-
ria käteisellä ja lopusta NHA:n
7-proscnttinen kiinnityslaina 25
vuoden maksuajalla.
Ja kun tämän halvan suunnitel-
man puitteissa rakennetusta oma-
kotitalosta — lukeutuen siihen
myös vuokratontin menot — tulee
"vain" $155—$166 kuukausimak-
sut kiinnityslainasta, ja tämä on jo
niin "halpaa hommaa" että sellai-
seen taloon pystyy henkilö jolla ei
ole muuta kuin vaivainen $7,000
vuositulo eli $134.00 viikkoansio-
Tähän $155.00—$166.00 kuukau-
simenoon on tieteakin lisättävä ta-
lon lämmityksestä,-valosta- vedes-
tä, palovakuutuksesta, korjauksis-
ta ja muista sellaisista aiheutuvat
menot. Mutta kun lasketaan, että
henkilö voi korkeintaan käyttää
neljänneksen tuloistaan asumiseen
niin tämä "halpa* omakoti tulee
jo 7-tuhannen dollarin tuloisen he-
pun käsien ulottuman päähän, mi-
käli tavallisilla virtasilla sellaisia
vuosituloja on.
Tällaista on se asuntojen saami-
sen "avustus", mitä Ontarion hal-
litus pitää niin tärkeänä, että^en
-johdosta olisi uhrattava liberaalien
vuodesta 1919 alkaen lupaama kan-
sallinen sairaushuoltoiaki, minkä
pitäisi astumaan'voimaan heinä-
kuussa 1968! i
Ja minkälainen on - loppulasku
tästä "halpuutensa johdosta ^esi-
merkiksi ostetusta "vain" $15,000
hintaisesta talosta? ,
. 25 vuodessa on kaikkiaan 300
kuukautta, ja 300 kertaa $155.00
kuukausimaksu (kaikkein halvin
edellämainituista esimerkeistä) on
kaiketi $46,500. Ja kun siihen li-
sätään sen talon "halpa" raken-
nushinta $15,000, niin kodin omis-
taja maksaa, jos hän 25 vuotta
jaksaa velkataakkaansa 'Rantaa täs-
tä "halvasta" asunnostaan kaik-
kiaan $61,500.00.
Turhaa on kaiketi tämän jälkeen
puhua "oman kodin kalleudesta".
Se olisi pelkkää panettelua.
— Känsäkoura.
