..I- I'
■B'
Si-
lli.
Sivu 2
Torstai, marxask. 30 p. — Tbulrsday, Nov. 30,1967
VAPAUS
LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
~~OF FINNISH CANADIANS '
Established Nov. 6, 1917
editor: w. ekluni> manager: e. suksi'
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Ad1<srtlslng rates upon application, translation free oi charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and' for payment of postage ih- cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa-: 1 vk: $10.00, 6 kk;$5.25 TJSA:n: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Suomen itsenäisyysjuhlasta
Joulukuun kuudentena päivänä — toivoimme lehtemme
saapuvan laajan matane eri puolilla asuville kaikille lukijbil-
leen siihen mennessä — vietetään Suomen itsenäisyyden 50-
vuotisjuhlaa niin täkäläisten Tcamsalaisftemme keskuudessa
kuin Suomessakin. Me puolestamme toivomme hyvää onnea
jä menestystä täkäläisille itsenäisyysjuhlille yleensä ja var-
siniktin niille, joissa suhtautudutaan asianmukaisella ja oikeu-
dentuntoisella tavalla työväenliikkeeseen ja sen anltamaan ar-
vokkaaseen panokseen Suomen itsenäisyyden hyväksi.
Suomen itsenäisyysjuhlia on takavuosina vietetty niin Suo-
messa kuin täällä Oanadassakin tavalla, joka on ollut työväen-
liikkeelle yleensä ja erikoisesti sen vasemmistolle vieras ja
vastenmielinen.
Mutta "ajan kuluessa tyylit muuttuvat" kuten Suomen
itsenäisyysjuhla-vuoden 1967 neuvottelultoiroikunnan tosin vie-
läkiim oikeistovoittoisessa "ohjekirjeessä" kaikesta huolimatta
huomioidaan.
Ilahduttavana seikkana onkin todettava se, että Suomen
itsenäisyyden .', viidettäkymmeinieittä juhlavuotta on isiemme
maassa vietetty monessa suhteessa aivan uudella tavalla —.
kansalaisia yleensä kokoavassa mielessä.
Sen sijaan,, että olisi pauhattu 'Vapaussota"-myytistä,
■mitä esim. kirjailija Väinö Linna sanoo oikeutetusti "valkoi-
seksi valheeksi", Suomessa on varsinkin nuoremman polven
toimesta pyritty tuikitsemaan totuudenmukaisesti eri yhteis-
kuntapiirien osuutta itsenäisyyskiysymykseen ja> samalla nos-
tamaan arvoonsa suomalainen työ ja sen saavutukset kulu-
neen 50 vuoden ajalta.
Vuosikymmenien kehitys ja itsenäistymisen poliittinen
historia kuuluvat tietenkin itsenäisyyspäivänä käsiteltäviin
aiheisiin, mutta meidän lehtemme Vapaus on täällä lukeutu-
nut niihin, jotka ovat toivoneet vapautumista myyttihisto-
rioinnista ja siirtymistä tosiasioita vastaavaan ob jektiviseen
arvicintin, johon työväenlikkeen piireissä on aina ennenkin
pyritty ja mikä suunta saa jatkuvasti lisää kannatusta Suo-
messa varsinkin nuorempien historiantutkijäin taholta.
Ilomielellä on tervehdittävä sitä, että kaikissa täkäläisissä
kansalaispiireissämme vietetään nyt joko tavalla tai toisella
Suomen juhlavuoden itsenisyyspäivää joulukuun kuudenrten
edellisenä tai sitä seuraavana sunnuntaina — arkipäivänä kun
olosuhteiden pakosta ei ole juhlimiselle sopivaa hetkeä. Vali-
tettavaa, syvästi valitettavaa on sen sijaan se, kun vieläkään
ei päästy yhteisten, kaikkikäsittävien itsenäisyysjuhlien viet-
toon, missä olisi jätetty historialliset kiistakysymykset puolin
ja toisin hetkiseksi pois päiväjärjestyksestä — tai kunkin
aaitesuunnan yksityisasiaksi — ja sen sijaan järjestetty mah-
dollisimman suuria ja saunalla sytyttäviä juhlia itse pääasian
^ itsenäisyyspäivän kunnioittamiseksi. Näyttää kuitenkin sil-
tä, etttä joillakin piireillä on vieläkin suurempi hinku itsenäi-
syyspäivän kustannuksella "politikoimiseen" vanhan hapatuk-
sen hyväksi kuin yhteisten ja »todella arvokkaiden itsenäisyys-:
juhlien järjestämiseen. Se on valitettavaa, ja vastuu siitä lan-
keaa pääasiassa visseille oikeistojohtajille. Sanoimme "pää-
asiassa" sillä osa vastuusta kuulu meille kaikille, jotka emme
ole kyllin voimaperäisesti raivanneet uutta peltomaata täl-
laisen yhteistoiminnan hyväksi.
Yli puoluerajojen ulottuvan ja samalla oikeaksi havaiti.n
Suomen ulkopolitiikan linjan' mukaista on itsenäisyyspäivän
vieton yhteydessä nostaa asialliseen arvoonsa se ratkaiseva
vaikutus, mikä Venäjän lckaflmmn vallankumouksella oli Suo-
men itsenäisyyssaavutukseen. Suomen ja Venäjän työläisten
yhteistoiminta edisti ja auttoi Suomen itsenäisyyden asiaa,
mutta suoranainen vaara Suomen itsenäisyydelle oli oikeisto-
piirien puuha saksalaisen kuninkaan saamiseksi maahan ja
yhteistoiminta Suomen itsenäisyyttä vastustaneiden Venäjän
monarkistien ja muiden vastavallankumouksellisten kanssa.
: Historiallisten kokemusten ja Suomen kansan nyt omak-
suman virallisen ulkopolitiikan perusteella olisi täälläkin vie-
tettävä Suomen itsenäisyysjuhlaa ennenkaikkea rauhanasian
puolustamisen sekä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden ja
yhteistyön lujittamisen merkeissä. Siinä, on Suomen, itsenäi-
syyden ja tulevan suuruuden avain.
— Itsenäistä Suomea voimme parhaiten juhlia toimimalla
kansamme elinolojen kohentamiseksi, laajentamalla kaikkien
kansalaisten mahdollisuuksia niin taloudelliseen hyvinvoin-
tiin kuin kulttuuriinkin, harjoittamalla aktiivista rauhanpoli-
tiikkaa ja edistämällä kansojen välistä yhteistoimintaa, sanoi
sosiaaliministeri Matti Koivunen, puhuessaan) Suonien rauhan-
puolustajat-järjestön juhlassa jokin aika sitten Helsingissä.
Suomen itsenäisyyden 50-vuotiseen taipaleeseen on sisäl-
tynyt paljon vaikeita aikoja, totesi puhuja ja selitti: Usein on
itsenäisyysjuhlia vietetty sotien merkeissä. Pitkään ovat työ-
väen taajat joukot pysyneetjjyrjässä näistä juhlista, joiden
sisältö jäi heille vieraaksi, Vuosikymmenien ajan on Suomen
työväenliikkeen ratkaiseva osuus Suomen itsenäisyyden syn-
tymiseen pyritty painamaan unohduksiin väistämäUä histo-
riallista tosiasiaa, että Suomen itsenäistyminen oli mahdollista
lokakuun suuren valalnkumouksen luomissa uusissa olosuh-7
teissä. Neuvostoliitto oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti
Suomen itsenäisyyden. Siksi on paikallaan, että vietämme itse-
näisyysjuhlia Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden merkeissä.
Työ rauhan ja Suomen kansan hyvinvoinnin puolesta kuu-
luu todella yhteen, kuten ministeri Koivunen selosti. Vapautta
ja kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia ei voi erottaa toisis-
taan. Tältä pohjalta selkenee suomalainen isänmaa-käsite, jo-
ka yhdistää myös täkäläisten kansalaistemme parhaat voimat
yhteiseen työhön. Isänmaa on ennen kaikkea kansa ja ihmi-
set, kuten ministeri Koivunen totesi, jotka asuvat ja raken-
tavat Suomea. Itsenäistä Suomea voimme parhaiten juhlia
täällä anltamalla tutoemme Suomen nykyiselle hyvien naapuri-
suhteiden pdliitikalle ja niille voimille, jotka toimivat Suomen
tavallisten kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin ja kult-
tuurisäavutusten sekä ennenkaikkea rauhan säilyttämiseksi..
... Viettäkäämme tässä mielessä Suomen j ulhlavuoden itse-
näisyyspäivää!
SÄÄNKO MINÄKIN SANOA
Olen seurannut Vapaudesta "Kir-
jeitä" osastolta useitten henkilöiden)
mielipide-ilmaisuja joissa he, aivani
oikein minunkin mietetäni; )>vait
vastaisella kannalla Vapauden laa-
jentamiseen nähden. Samalla kan:
naitan Beaver Laken osaston kantaa.
Luettuani marraskuun 25 päivän
numerosta "H.E:n" kirjoituksen,
jossa suositellaan 6 sivuista lehteä
kerran viikossa* syvennyin tutki-
maan tilannetta että onko meillä
taloudellisesti mahdollisuuksia ryh-
tyä lehteä laajentamaan. Siinä koe^
tetaan- luoda kaikenlaisia seikkoja
isille, mitä etuisuuksia siitä muka
olisi jos lehteä laajennetaan, pa-
rempien-" maksullisten ilmoitusten
saantiin ym. seikkoihin nähden. Sa-
malla viitattaan niihin vaikeuksiin,
mitä oli "Työkansalla* silloin kun
se lakkasi ilmestymästä ja sanotaan
eittä sellaisia vaikeuksia Vapaudella
ei( ole.
. Mu' ta jos syvennymme tarkista-
maan nykytilannetta, niin se ei ole
yhtään parempi. Viime vuosina on
jatkuvasti jouduttu pitämään kaksi
kertaa vuodessa rahoitus-kampanja,
haasteryntäys ja paperiraha keräys.
Kuvtenkin Vapauden kannattajista
huomattava osa joutuu työskentele-
mään osa-ajalla, kuten rakennus,
metsä ja sekatyöläiset. Myöskin on
paljon niitä jotka elävät kokonaan
vanhuudeneläkkeen varassa. Niillä
työläisillä ci ole suuriakaan mah-
dollisuuksia avustaa lehteä vaikka
haluaisivatkin.
Nyt tänä Vapauden kultavuotena,
haasteryntäys onnistui erikoisen hy-
vin, jo:ia kiitos lehtien kannattajil-
le, jotka näin runsaskätisesti ovat
tehneet lahjoituksia. Samoin suur-
kiitos niille osastoille, jotka ovat
tehneet suurempia lahjoituksia,
Vaan nämä varastot eivät ole ehty-
mättömiä, niiden varaan emme voi
ryhtyä lehteä laajentamaan.
Jos onnistuisimme tulevaisuudes-
sa saamaan runsaammin maksullisia
ilmoituksia, niin se keventäisi sitä
raskasta taakkaa jota lehtien kan-
nat' ajat joutuvat jatkuvasti kanta-
maan.
Älkäämme lisätkö enää kuormaa
kuorman päälle, vaan koettakaam-
me keventää sitä jos, siihen suinkin
on mahdollisuutta. — A.K.
KUOLEMANTUOMIOT
Parlamentissa käsitellään kuole-
mantuomioita ja mahdollisesi on
jo päätetty puoleen jos.toiseen sil-
loin kun tämä on julkaistu. .
Onko meidän parlamentlimme
ottanu thuomioon että elämme "syi-
den ja seurausten" lakien .alaisena?
Tuo kuolemantuomio perustuu
vielä raakalaisaikakauteen. Voim-
meko kutsua sellaista järjestelmää
oikeudenmukaiseksi joka tuomitsee
murhan rikokseksi mutta syyllistyy
itsekin siihen?
Huomioikaamme että niissä mais^
sa missä on poistettu kuolemanran-
gaistus, rikokset eivät ole lisäänty-
neet. Rikosten suuruus ja pienuus
riippuu yhteiskunnallisesta raken-
teesta. Olisi paljon edullisempaa
yrittää poistaa syitä jotka johtavat
noihin rikoksiin.
Me olemme pystynet kesyttämään
kaikkein villeimpiä eläimiä. Sudesta
on tullut kodin vahti ym. Multa
ihmisten välillä on vielä paljon
aitoja, joiden yli ei pääse muuta
kuin hyppäämällä. ■.- Sodissa opete-
taan ihmiset murhamaan toisiaan
ja kuka siinä parhaiten edistyy,
häntä kunnioitetaan arvomerkeillä
ja muistopatsailla.
Meitä sanotaan sivistyskansaksi,
mutta olemmeko sitä? Oma käsitys-
kantani on, että ihmismurha on
rikos, ja että omantunnon taholta
siihen ei ole kellään oikeutta.
Olisi jo korkea aika poistaa kuo-
lemantuomit ja pyrkiä poistamaan
ne syyt jotka rikoksiin johtavat.
Paatuneella rikollisella kuoleman-
tuomio on kaikkein helpoin ran-
gaistus. Mutta yhteiskunta on suu-
rin syypä että on paatuneita rikolli-
sia, sillä ne eivät synny rikollisena.
I.S.
■ # ■ » »
VASTUSTAA VAPAUDEN
LAAJENTAMISPÄÄTÖSTÄ
Pitkäaikaisena Vapauden, tilaaja-
na katson minullakin olevan oikeu-
den sanoa ajatukseni Vapauden laa-
jentamiskysymyksestä.
Yhdyn niihin jotka ovat jo ilmais-
seet mielipiteensä, ettei,ole hyväk-
si laajentaa Vapautta. Uskon, että
jos lehden tilaajien kesken järjes-
tettäisiin äänestys niin se puoli
voittaa joka vastustaa laajentamista.
— A. L., Port Arthur
Manitobän Weir
vastustaa medicarea
Winnipcg. ■— Manitobän torypuo-
lueen muodostama hallituksen vas-
taleivottu pääministeri, 38Aaiotias
Walter Weir antoi tiistaina vihjeen,
että Manitoba voi jäädä ensi hei-
näkuussa ipois kansallisesta sairas-'
huollosta — ellei sitä "pakoiteta"
siihen, kuten hän sanoi. "Pakoitta-
vana" seikkana hän mainitsi,talous-
asiat.'
uomi ja lokakuun valbnkymous
Tilanteen kehitystä Venäjällä
(syksyllä 1917) seurattiin (Suo-
messa) yhä kiinteämmin; Monista
työväenlehtien kirjoituksista il-
menee, miten' uuden vallanku-
mouksen tuloa odotettiin; selittää
maisteri- Erkki Salomaa äskettäin
ilmestyneessä mainiossa kirjas-
saan "Työväenliike ja Suomen
itsenäisyys".
Työmies kirjoitti (jo syyskuun
puolivälissä, että Venäjällä olivat
silloin asiallisesti vallassa kadetit,
jotlka noudattivat itsevaltiuden , esi-
merkkiä ja siirsivät huomion pois
sisäisistä uudistutkista usutamalla
Venäjän kansaa sen,yihteydessä elä-
vien pienten kansojen kimppuun
Tulevaisuus on osoittava, kuinka
kauan nykyinen hallitseva ryhmä
pysyy , vallassa, kirjoitti lehti jat-
kaen:"Niin kauan ei-liene Venäjän
yhteydessä elävillä pienillä kan-
soilla toivoa saavuttaa ainakaan va-
paaehtoista tyydyttävää eroa Venä-
jästä. Mutta toiselta puolen on var-
maa, että todella demokraattiset
voimat vielä kerran nousevat Venä-
jällä valtaan. Ne osaavat johtaa 100-
miljoonaisen Venäjän kansan suu-
ruuteen ja rikkauteen. Ne opettavat
nykyisen lukutaidottoman Venäjän
talonpoikaisväestön lukemaan, anta-
vat sille riittävästi maata .ja opetta-
vat sille uudenaikaisen Xteollisuii-
den ja maanviljelyksen tehtävät."
Lokakuun jälkipuoliskolla Työ-
miehessä kiinnitettiin huomiota
neuvostojen siirtymiseen Suomelle
ystävällisten bolshevikkien käsiin.
Lokakuun vallankumouksen aatto-
päivinä 2. 11. lehti päätteli, että
Suomessa olevan venäläisen sota-
väen enemmistöön sosialistista, bol-
shevistista. Siitä syystä suomalainen
porvaristo vihaa sitä sammumafo-
masti.
'•Sitäpaitsi", jatkaa lehti, "Venä-
jän bolshevikit ovat osoittautunee*
rehellisenvmiksi Suomen itsenäisyy-
den suosijoiksi kuin suomalainen
Venäjän hallitusta kumartava por-
varisto . . . Venäjän ja Suomen
kapitalistit ovat yhtyneet tuhotak-
seen kansanvallan ja työväen pyrki-
mykset. Mutta samalla kerralla
usuttavat porvarit suomalaisia ja
venäläisiä työläisiä toisiaan vastaan
Sellaista on yläluokan valtiotaito
koko pirullisuudessaan . . .'*
VALLANKUMOUKSEN KELLOT
Lokakuun vallankumous muutti
perusteellisesti tilanteen. Sen mer-
kitys oivallettiin Suomen työväen-
liikkeen keskuudessa välittömästi.
Puolueen ja ammattijärjestön yh-
teisessä julkilausumassa todettiin
suurten historiallisien tapahtumien
«irjan olevan alkamassa. Jo otsikko:
"Vallankumouksen kellot soivat"
kuvasti ajan henkeä. Työmies-leh-
den pääkirjoituksessa 11. 11. 1917
Työväen vallankumous Venäjällä
lausuttiin mm: "Joka tapauksessa
vaikka taistelu ei olekaan vielä lop-
punut . . . on Venäjällä tapahtu-
neella kumouksella suurenmoinen
historiallinen merkitys. Sitä tulee
riemulla tervehtimään vallanku-
mouksellinen köyhälistö kaikiss?
maissa. Tämä työväen ja sotilaiden
toimeenpanema rohkea kumous on
alkuna koko maailman sosialistiselle
vallankumoukselle . . . Ei kukaan
voi kieltää sitä, että maailman köy-
hälistön sosialistinen vallankumous
tulee ennemmin tai myöhemmin
saavuttamaan täydellisen voiton."
Muodostettiin Työväen vallanku-
mouksellinen keskusneuvosto, jonka
puheenjohtajana toimi Kullervo
Manner ja sihteerinä Yrjö Sirota.
Ajankohtaiset ja uuden tilanteen
esiinnostamat tunnukset tiivistettiin
-Me vaadimme ohjelmaksi. Valta-
lain saattaminen voimaan ja Suo-
men itsenäisyyden toteuttaminen
sopirausteitse uuden neuvostohalli-
tuksen kanssa olivat niistä keskei-
simpiä. Ohjelmaan sisältyi myös pe-
rustavan kansalliskokouksen koolle-
kutsumisvaaiimus.
Marraskuun 11 pnä keskusneu-
vostossa esiintyi Suomessa kumouk-
sellista työtä tehnyt tunnettu bol-
shevikki A. Sotman, joka toi terveh-
dyksen Venäjän bolshevikeilta.
Neuvostossa keskusteltiin yhteyden
ottamisesta bolshevikkeihin, jotta
nämä nyt korkeimman valtiovallan
käyttäjinä peruuttaisivat Kerenskin
hallituksen laittomuuden Suomea
vastaan ja tunnustaisivat heinäkuun
valtalain. Samassa 'kokouksessa pää-
tettiin lähettää l;ihetystö> Pietariin
uuden neuvostohallituksen■ nunnille
Suomen ja muidenkin maiden par-_
värillisessä historiankirjoituksessa
toistetaan itsepintaisesti, että Venä-
jän bolshevikit yllyttivät ja suoras-
taan vaativat suomalaisia työläisiä
tekemään vallankumouksen marras-.
kuussa 1917. Väite ei pidä paikkaan^ f
sa, mutta lokakuun vallankumous r
vaikutti kumouksellisen mielialan
nousuun ja sen pääsemiseen esille
Suomessakin. Tästä aiheutuneet Suo.
men porvariston otteet, sen pyrki-
minen diktatuuriin, suojeluskuntien
liikehtiminen rja yritykset mitätöidä
kesän aikana saadut sosiaaliset ja
(Jatkuu sivulla 3)
?f 'Uit o- LilAf
f mu
M l
Suomi julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjällä tapahtuneen Loka-
kuun vallankumouksen myrskyissä 6. 12. 1917. Tätä ennen Suomi oli ollut autonominen suuri-
ruhtinaskunta jo vuodesta 1809 alkaen. Autonomian aikana Suomella oli oma parlamenttinsa,
jonka valitsemiseen naisetkin saivat ensimmäisinä Euroopassa osallistua.
Kuluva vuosi on Suomessa julistettu suomalaisen työn, kulttuurin ja kansanvaltaisen yh-
teiskunnan juhlavuodeksi ja tapahtuman kunniaksi lyöty hopearaha nimellisarvoltaan 10 mk.
Rahaa lyödään miljoona kappaletta.
Hopearahan yksityiskohdista mainittakoon, että metalliseoksessa on hopeaa 900 promil-
lea lopun ollessa kuparia. Sen läpimitta on 35 mm ja paino on 24 gr. '
Rahan tunnuspuolella ovat vapautta ja itsenäisyyttä symbolisoivat viisi lentävää kalasääs-
keä (Pandion haliaetus). Tämä komea lintu on Suomen tuhansilla järvillä hyvin yleinen. Ra-
han arvopuolella on jatkuvaa rakennustyötä esittävä köhakuvio. Lieriöpinnassa kiertää teksti:
"Itsenäinen Suomi 50 Finland Självständigt 50".
Juhlarahan on suunnitellut eräs Suomen johtavista mitalitaiteilijoista Heikki Häiväöja.
Hän on valvonut myös Suomen rahaparjassa rahan teknillistä viimeistelyä. Raha lasketaan liik-
keelle joulukuun alussa, mutta sitä voidaan tilata aikaisemminkin osoitteella Suomen Pankki,
Postilokero 10160, Helsinki 10 ja myös muista suomalaisista pankeista.
TYÖVÄKI JA SUOMEN ITSENÄISYYS
"Ajan kuluessa tyylit muuttuvat", sanotaan Suomen itsenäisyysjuh-
lavuoden 1967 neuvottelulautakunnan pienessä kirjasessa mikä on val-
mistettu Suomen koulujen, kuntien ja kansalaisjärjestöjen materiaaliksi
Suomen tasavallan 50. itsenäisyysvuoden juhlinnan avustamiseksi.
Oheinen kirjoituksemme on lainattu mainitusta kirjasesta. Sen yli-
malkaisuudesta ja visseistä puutteellisuuksistakin huolimatta me suo-
sittelemme tämän kirjoituksen lukemista tämän juhlavuoden itsenäisyys-
päivän aattopäivänä kansalaistemme niille piireille, jotka ovat täällä näi-
hin päiviin asti pitäneet työväenliikettä ja ainakin sen jotakin osaa "Suo-
men itsenäisyyden vastustajana", ja myös niille ns. vasemmistolaisille..
joiden suhtautumista Suomen itsenäisyyspäivän viettoon sävyttää heidän
omat kielteiset kokemuksensa 30—50 vuoden takaa.
TYÖVÄENLIIKKEEN
SYNTYA JAT
. .Suomen työväenliike syntyi
samaan aikaan kuin ns. suomalais-
kansallinen ajattelutapa valtasi alaa.
Suomalaisuusmiehet toimivat var-
sin aktiivisesti työväenyhdistyksissä,
ja työväenyhdistykset katsoivat mo-
nissa tapauksissa tehtävänään ole-
van juuri suomalaisen kansansivis-
tyksen levittämisen ja suomalaisuus-
liikkeen poliittisen toiminnan tuke-
misen. Varsinainen Wrightiläinen
ajatustapa, jonka henkinen isä oli
työväenyhdistystoiminnan johtaja
V. J. von Wright, nojautui kaksi-
kielisyyteen ja pyrki kieliryhmien
välisen sovun säilyttämiseen. Mo-
lemmat ryhmät olivat kuitenkin ak-
tiivisesti mukana silloin, kun oli ky-
symys kansallismielisistä mielenil-
maisuista Venäjän sortotormenpitei-
tä vastaan.
Erityisesti ensimmäisen sortokau-
den aikana vuosisadan vaihteessa
työväenyhdistykset myötäilivät ase-
velvollisuuskutsunnoista kieltäyty-
mistä ja muutenkin kernaasti antoi-
vat tukensa perustuslaillisille kan-
nanotoille.
Sosialismin aatemaailman valloitti
Suomen työväenliikkeen eräänlaisel-
la ryntäyksellä tämän vuosisadan en
simmäisellä vuosikymmenellä. V.
1903 hyväksytty Forssan ohjelma,
oli uuden ajattelutavan kaikkein sel-
kein ja kiteytetyin ilmaus. Uusi yh-
teys, kansainväliseen aatemaailmaan
ja kansainväliseen työväenliikkee-
seen luonnollisesti hurmasi mieliä.
Monasti saattoikin esiintyä mielipi-
teitä,, jotka väheksyivät kansallista
yhteenkuuluvaisuutta ja korostivat
työväestön ja kapitalistien, rintamien
kansainvälistä vastakohtaisuutta.
Valolliset ja yhöeiskurmallifcet
olosuhteet olivat tämän vuosisadan
alussa omiaan edistämään kielteis-
tä suhtautumista kansallisiin elämän
muotoihin.. Varsinkin vuosisadan
ensi vuosina jouduttiin käymään
taistelua vanhaa säätyvaltiopäivälai-
tosta vastaan, jonka vallitessa työ-
väestö tunsi olevansa ikäänkuin yh-
teiskunnan ulkopuolella olevaa pa-
ria -luokkaa. Suuri eduslkuntauudis-
tus 1906 tietenkin muutti tässä koh-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
HYVIÄ SYNTYMÄPÄIVÄJUHLIA
Lehtemme tämänpäiväinen nu-
mero on omistettu kaikessa vaati-
mattomuudessaan Suomen juhla-
vuoden 1967 itsenäisyyspäivän kun
niaksi.
Siinä mielessä ja samalla toi-
voen, että tämänpäiväinen Vapaus
ehtisi miltei kaikille kaikkein
etäämpänä asuville lukijoilleen, on
Vapauteen nyt varattu ainehistoa
tämän tärkeän merkkipäivän tii-
moilta.
Kaiken lisäksi on sanottu, että
allekirjoittaneenkin pitäisi kantaa
kortensa yhteiseen kekoon Mutta
kun aihepiiri on niin suuri ja an-
toisa, ja kun siihen liityty vielä
muitakin asioita, sillä eihän Suomi
ole yksinään maailmassaj niin tätä
asiaa on kaiketi käsiteltävä Vähän
eri puolilta. ■ ■
Ensimmäisenä pn todettava, että
samalla kun v. 1967 on-ollut kan-
sainvälisesti suurtapahtumien kun-
niavuosi, meille Canadan suomalai-
sille se on antanut kaksin verroin
juhlinnan aihetta.
Onhan täkäläisten kansalaistem-
me toimesta osallistututta, kuten
pitääkin, Canadan 100-vuotisjuh-
lien viettoon ja siinä yhteydessä
myös Vapauden 50-vuotispäivän
juhlintaan, mikä on asiallisesti pu-
huen erottamaton osa Canadan
centennial juhlinnasta, koska tämäl
meidän lehtemme perustettiin suo-
malaisten toimesta nimenomaan
Canadan suomalaisia työläisiä, far-
mareita ja muita pikkuihmisiä —
siis canadalaisia .työtätekeviä pal-
; velemaan.
Canadan centennial juhlinnan
yhteydessä oli erikoisella ilolla to-
dettava kaksi seikkaa: Yleisesti pu-
huen 'täkäläiset kansalaisemme an-
toivat osaltaan myönteisen panok-
sen 100-vuotisjuhlinnan vietolle ja
toisaalta kaikki johtavat maat,
omia merikkivuosiaan viettävät
Neuvostoliitto ja Suomi mukaan-
luettuina, antoivat arvokkaan pa-
noksen centennial • juhlillemme
osallistumalla Expo. '67 maailman-
näyttelyyn sekä järjestämällä ar-
vovaltaisia valtiovierailuja Cana-
daan.
Suurta huomiota Canadassa,
Suomessa ja kautta maailman
osakseen saanut Neuvostoliiton 50-
vuotLsjuhla on myös jo sivuutet-
tu, ja edessämme on vajaan viikon
kuluttua vietettävä, meille kaikille
läheinen ja rakas Suomen itsenäi-
syyden 50-vuotisjuhlan vietto.
"Suomen itsenäisyys on työväen-
liikkeen ja muiden edistyksellisten
voimien taistelun tulosta ja perus-
tan sille loi Venäjän työväenliik-
keen voitto lokakuun vallanku-
mouksessa. Kansamme kokemuk-
set nykyisen naapuriystävyyden,
luottamuksen ja yhteistyön ulko-
politiikasta, ovat kasvaneet kansa-
laissodan,^ saksalaismiehityksen, it-
senäisyytemme vaikeiden alkuvuo-
sikymmenien ja ennenkaikkea vii-
me sotien kiirastulessa. Suomalai-
selle ulkopolitiikalle on löydetty
oikea, alunpitäen vasemmistolai-
nen työväenliikkeen viitoittama
•tie ja sillä tiellä, on horjumatta
jatkettava eteenpäin. Nykyinen
maailman tilanne vaatii Suomelta
entistä aktiivisempaa toimintaa
rauhan hyväksi", sanotaan Suomen
Kansan Demokraattisen Liiton ja
sen sisarjärjestöjen vuoden alussa
antamassa julkilausumassa ja ko-
rostetaan:
"Itsenäisyysvuosina saavutuksis-
ta tuloksista huolimatta maassam-
me on vielä paljon rakennettavaar
Kansan etujen parantaminen ja
demokratian laajentaminen vaati-
vat taloudellisen harvainvallan as-
teittaista poistamista^, jatkeitaan
lausunnossa ja todetaan lopuksi:
"Valtiollinen riippumattomuu-
temme ja kansallinen itsenäisyy-
temme on nyt lujemmalla perus-
talla .kuin milloinkaan aikaisem-
min. Luotamme Suomen kansan
valoisaan kansalliseen tulevaisuu-
teen. Rakennustyömme on vielä
keiken, mutta tiedämme, että työ-
tätekevä kansa tulee viemään sen
eteenpäin ja toteuttamaan oikeu-
denmukaisemman yhteiskuntajär-
jestyksen . . ." — '
Tässä toivorikkaassa mielessä
suhtautuu myös allekirjoittanut
"Suomen kansan valoisaan tulevai-
suuteen"' '
Tässä mielessä lopetamme tä-
män jutun lainaamalla Suomen ta-'
savallan presidentti Urho Kekko-
sen äskettäisessä televisiohaastat-
telussa antaman lausunnon kysy-
mykseen — "Onko tämän hetken
nuoriso epäisänmaallisenipaa kuin
nuoriso Teidän aikananne? '
Presidentti Kekkonen vastasi:
"Ei varmaankaan, mutta tämän
hetken nuoriso jo sen nuorison
välillä, joka oh minun ikäluokkaa-
ni, on suuri ero suhtautumisessa
isänmaallisuuteen. Minä sanoisin,
ettii silloin -kuin--- minä olin nuori
ylioppilas, kaikissa isänmaallisuut-
ta koskevissa puheissa esitettiin,
että isänmaallisuudella on kuin mi
talilla kaksi puolta: toisessa puo-
lessa on rakkaus ja toisella puo-
lella viha. Minä en ole kyllä mis-
tään moraalikoodeksesta lukenut,
että viha voisi olla minkään jalon
aatteen kannattava voima* että
tuolta osalta meidän nuorisomme
isänmaallisuuskäsite oli väärässä,
Jcun^ se-katsoir-että—isänmaanräk-
kauteen kuului välttämättömänä
osana viha ja vihamielinen suhtau-
tuminen. Jos minä olen oikein ym-
märtänyt nykypolven isänmaalli-
suuden ja haluaisin käyttää tätä
mitalivertau9ta, minä sanoisin, että
nykyajan nuorisomme isänmaalli-
suuden mitalissa on toisella puo-
lella rakkaus ja toisella puolella
ehkä tuo tunnettu suomalainen sa-
nanparsi 'Arvaa oma tilasi, anna
arvo toisellekin."'
"Sanotaan, että mitä nuoremme
ovat tänään, sellainen\ on kansakun
ta huomenna. Miltä Teidän mieles-
tänne nyt sitten huomispäivän
kansa tulee näyttämään? tiedusteli
haastattelija. ~"~
"Paremmalta ja oikeuden mut-
kaisemmalta kuin nykypäivän Suo-
mi" vastasi presidentti Kekkonen
empimättä. "Niinkuin äsken mai-
nitsin, minun nähdäkseni nuoriso
on ennakkoluulotonta ja se on val-
mis rohkeasti etsimään uutta ja
uusia tehtäviä ja minä olen. varma
siitä, että juuri näitten ominai-
suuksien perusteella nykypäivän
nuoriso, silloin kun se joutuu rat-
kaisemaan maan kohtaloista, to-
della luo Suomesta oikeudenmu-
kaisemman yhteiskunnan kuin
mitä se nyt on. '
Hyviä syntymäpäivä- ja itsenäi-
syyspäiväjuhlia toivottaen .
Känsäkoura.