Sivu 2 Lauantai, joulua. 16 p. — Saturday, Dee. 16, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
< LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EC1TOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
Telephone: Office and Editoriau 674-4264 1
;Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited^ 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfrtising rates upon application, translation free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
Member.:o(
.... CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
lvk. $11.00,6 kk. $6.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
Vaatikaamme sairaushuoltoa
Vaikka liittohalli Uilksen toimesta on virallisesti pääminis-
teri Pearsonin suun kautta-Vakuutettu, että "laki on lalci", siUä
tarkoitetaan sitä, että parlamentin 'hyväksymä kansallinen
sairaushuoltolaki astuu voimaan kuten on luvattu heinäkuun"
ensimmäisenä päivänä, 1968, niin asia ei ole kuitenkaan ilman
muuta näin selvä.
Ilmeistä on, että suurten vakuutusyhtiöiden ja niiden palk-
kaamien voimien kova painostus kansallisen sairausihuioltolain
romuuttamiseksi tai sen täytäntöönpanon tuonnemmaksi siir-
tämiseksi on vielä jatkuvasti menossa. Selvää on myös se, että
littohallituksessa on rahaministeri Mitchell Sharpin, lisäksi
muitakin "jokereita", jötika Uurastavat upporikkaitten vakuu-
tusyhtiöiden hyväksi. George Hees, entinen kauppaministeri,
ei taitanut olla kaukana totuudesta kun hän sanoi, että sai-.
raushuoltolain uudesta siirtymisestä säästyttiin pääasiassa
siksi kun ryhmä liittohallituksen jäseniä uhkaa erota toimes-
taan, jollei tässä yhteydessä lunasteta vaalilupauksia.
Valitettavaa on se, jos sairausmioltolain vastustajat saavat
yksinään meluta ja siten painostaa hallitusta toimenpiteisiin
kansakunnan parhaita etuja vastaan tässä asiassa. Nyt jos kos-
itaan olisi yksilört^^ ja erinäisten kansalaisjärjestöjen — työ-
väenpuolueista ammattiyhdistyksiin, sekä kirkkoihin ja ns.
palveluklubeihin asti: korotettava äänensä kansallisen sairaus-
huoltolain täytäntöönpanemisen puolesta. f
* * ■*.-■
Samalla kertaa olisi päättävästi torjuttava sairaushuoilto-
lakia vastustavien väitteet, että Canada ei muka taloussyistä
pysty sakaushuoltolakia nyt käytännössä toteuttamaan — että
se aiheuttaa liian suuria kustannuksia nyt, jolloin on kuu-
lemma muitakin talousvaikeuksia.
Tosiasiassa tässä on asetettu asia ylösalaisin, sillä kysymys
on siitä, onko Ganadalla varaa olla kauempaa ilman kansallista
sairaushuoltoa. ' <
Tässä yhteydessä palaa mieleen sairaushuoltoa vastusta-
vien piirien kovalla melulla joitakin viikkoja sitten esille
: vetämä väite, että "medicare" tulee maksamaan toista miljar-
. dia dollaria vuodessa. Tämän väitöksen esitys on verrattavassa
taikatempun, tekijään joka "vetää" tyhjästä hatusta esiin pit-
käkoipisen ja -korvaisen jänikisen. Toisaalta se osoittaa,: että
vaikka onkin, totta, että "numerot eivät valehtele", niin valeh-
telijat voivat kuitenkin käyttää myös numeroita hyväkseen.
Kaikkein ensimmäisenä tässä "miljairdikysymyksessä" tuli
mieleen se, että vaikka kysymys olisi näinkö n suuresta merjo-
erästä, niin riittäähän meiltä sotavarusteluun, yli puoli toista-
miljardia dollaria, jotka rahat painuvat kuin likakaivoon mi-
tään tuloksia antamatta. Toisaalta herää kysymys, että onko
sittenkään kysymys sairaushuoltolain aiheuttamasta "uudesta
menoerästä" vaiko lääkintämenojen uudelleen järjestelystä?
Pintapuolinenkin asiaan syventyminen osoittaa, että cana-
dalaisilla on satojen miljoonien dollarien suuruiset lääkintä-
menot joka vuosi vaihka ei miltään sairaushuoltolakia olekaan.
Tosiasiassa Canadan sairaushuoltokysymyksiä tutkinut Hallin
kuninkaallinen komissioni totesi vuonna 1964, että canadalais-
ten lääkintämenot olisivat (vaikka sairaushuoltolakia ei laadit-
taisikaan) $649 miljoonaa vuonina 1971. Toisaalta sama komis-
sioni arvioi laskelmiensa perusteella, että sen suosittelema pa-
kollinen, eli kaikkikäsittävä maakunnasta toiseen henkilön mu-
kaan kulkeva kansallinen sairaushuolto tulee canadalaisille
maksamaan kaikkiaan $837 miljoonaa eli vajaa $200 miljoonaa
enemmän, mitä canadalaiset ilman "medicarea" joutuvat mak-
samaan sairaushuollostaan; mikä jättää miljoonia, ja miljoonia
varattomia canadalaisia talousvaikeuksien vuoksi vaille kun-
nollista ■■■lääkäri-, lääke- ja sairaalahoitoa.
Kuten näkyy, se "miljardin" dollarin mörkö, minkä raha-
rnini^teri Sharp muiden mukana veti esiin,. kuihtuu kansan-
taloudellisten mittojen kannalta suorastaan vaatimattomaksi
pikkusummaksi. Kysymys ei olekaan valtion varojen "säästä-
misestä", vaan siitä, että voitaisiin jatkaa upporikkaitten va-
kuutusyhtiöiden saalistusta ihmisten sairaudenkin kustannuk-
seHa..
* *. *
Asiassa on vielä toinenkin puoli. Sairauden, nimenomaan
ehkäistävissä olevan sairauden aiheuttama työajan menetys
tulee hirveän kalliiksi yksilökansalaisille ja koko yhteiskun-
nalle. Mainittu tuomari Hallin kuninkaallinen komissioni to-
tesi, että vuonna 1960 Canada menetti sairaudesta johtuneiden
sairaspäivien vuoksi $1,200 miljoonan arvostta kansaJlistuotan-
non määrästä — eli enemmän mitä kok. kansallinen sairaus-
huoltopalvelu tulee canadalaisille maksamaan.
Kukaan ei tietenkään sano eikä väitä, että kansallinen
sairaushuolto lopettaa kekonaan työläisten sairaudet ja sai-
raudesta johtuvat työpäivämendtykset.
Mutta yleinen käsitys on, että varsinkin köyhemmät ih-
miset hankkivat lääkäri- ja muuta hoitoa vaata sitten kun
tauti on kehittynyt niin pahaksi, että sen parantaminen vaatii
paljon enemmän aikaa ja ponnisteluja,-mitä olisi tarvittu sil-
loin, jos menisivät helti ensimmäiset taudin oireet huomattuaan
lääketieteellistä apua hakemaan. "
Varmaa on,, että jos työtätekevät saavat turvakseen sai-
raushuollon, mitä heidän ei tarvitse jättää talousvaikeuksien
vuoksi käyttämättä, sairaspäivien menetykset tulevat huomat-
tavasti vähenemään — ja siitä saadaan suuri säästö niin yksi-
löille kuin kdkto kansakunnallekin.
Tämän perusteella on melko oikeutettua "ennustaa" että
sairaspäivien väheneminen korvaa ne pienet lisämenot,, mitä
kansallinen sairaushuolto mahdollisesti nykyisiin lääkintäme-
noihin kansallisesti aiheuttaisi.
Kysymys ei siis ole lainkaan siitä, kannattaako meidän ta-
loussyistä kansallinen sairaushuoltolaki ottaa käytäntöön; ku-
ten taantumuspiirit itkien valittavat, vaan siitä, kannattaakö
meidän kansakuntana enää dlla ilman kansallista sairaus-
huoltoa. —»
LEHDEN LAAJENTAMIS-
ESITYKSESTÄ
Siitä laajrntamisesitylksestä tulK
■'iin vilkas keskustelu ja se vain to-
distaa että lukijat ovat kiinnostu-
leita lehdestään. Että en tarpeetto-
■roaslli toistaisi sitä mitä toiset ovat
,o •kirjoittaneet, ilmaisen vain oman
nielipiteeni kyseessäolevasta asias-
a.
Kuten olemme kuulleet, lehti ny-
kyiselläänkin toimitettuna vaatisi
lisää 'työvoimaa, ja sitäkin on jo
kokeiltu, muttaJkaipa ei onnistuttu.
Jlisin sitä■ mieltä, että. jätetään lau.
xntain lehti pois. Kyllähän se ou-
-Olta ensin tuntuisi, mutta tkaik-
.teenfaan tottuu. Ehkäpä sitten olisi
najhdollisuus saada lehden toinen
sivu, joka toimituskirjoitusla lu-
'cuunottamatta; on, kai työvoiman
puutteesta johtuen useinkin täyty-
tyt täyttää vähemmän kiinnostavilla
artikkeleilla ja itilalie jotain lyhy-
mpiä ja lukijoita enempi kiinnos-
tavampia kirjoituksia, vaikka vain
saksittani alla.
Paikkakuntaikirjoitukset olisivat
tervetulleita, mutta eihän niitä toi-
mitus voi tehdä, ja niistä on niin
monta toivomusta tehty ilman tulos-
ta. Kyllä kai jokaisella paikkakun-
naUa, mis,sä suomalaisia asuu, aina
jotain kertomisen aivoista olisi,
mutta se on sellaista että jos kir-
joittaa kunnallisista asioista Ja; to-
tuuden mukaisesti, joku ottaa pa-
hakseen. Ainoa josta voi kirjoittaa
on urheilu, ja sitä ei suomalaisilla
enää paljonkaan ole. Myös kuole-
mantapaukset voi mainita.
Taas se, että vaikka lehdessä on
otsikko "Kuulumisia" niin ei se-
lkään laajemmalla alalla kiinnosta;
jos ei siinä ole mitään muuta kuin
mitä naalilla toimitaan.
Onhan meillä sentään esimerkil-
lisiäkin paikkakuntia, niistä maini-
takseni South Porcupine, josta on
laajempia kh-joituksia paikkakun-
nan elämästä.
Täanä on vain lukijan mielipiteitä,
cai siellä tehdään parhaammau mu-
aan. Otetaan huomioon, että tämä
Canadan "hyvä aika' joka nyt
yössä .'käyvillä, sotien ja sotava-
ustelun johdosta on, ei voi kestää
kuisesti, eikä se sitä eläkeläisillä
le nytkään, päin vastoin, elintarvik-
keet kohoaa hinnassa joka päivä.
Myöskin lehden vanhemman lukija
ia tilaajajouikon hälveneminen pi-
äisi ottaa huomioon.
— A.J.S., Beaver Lake, Ont.
* * «
MIELIPITEENI ASIASTA
Minäkin 'kirjoitan mielipiteeni sil-
lä Vapauden laajentamisesta. Olen
nähnyt useampia 'kirjoituksia Va-
paudessa siitä että jos se suuren-
nettaisiin • kerta viikossa kuusi si-
vuiseksi.
Olisihan se hyvä sekin, vaan se
'öinen puoli asiassa on. 'kun sitten
pitäisi ottaa lisää työvoimaa ja mak-
aa niitten palkka, ia -kun ei se
ehti pysy pystyssä ilman keräyksiä.
Keräys pitää nousta ainakin puolella
'.'OS meinataan pitää Vapaus ja
Liekki pystyssä, sillä tilaajat vähe-
nee aina joka vuosi.
Ne jotka lukevat näitä lehtiä,
>vat suurelta osalta vanhuuden
"läkkeellä ja siirtyvät sinne missä
ii tarvita lehti, ja ne jotka ovat
svntyneet tässä maassa, eivät osaa
lukea suomea. Itse olen lukenut
Vapautta noin neljäkymmentä kah-
deksan vuotta, ja Liekkiä niin kau-
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ajatukset ovat kir-
joittajien omia mielipiteitä, joi-
den ei tarvitse tulkita lainkaan
Vapauden kantaa p.o. asioista.
an kun: sitä on painettu ja olen
hyvin tyytyväinen ikumpaankin leh-
teen- i ■ ! lii!
Ilmaisen tässä mielipiteeni sil-
itäkin, niille jotka moittivat siitä
että kun Liekissä on ilmoituksia:
Minun mielesäni niitä saisi olla
enemmän, ne pitää lehdet pys-
tyssä. Samaten toivoisin että olisi
kirjoituksia eri paikkakunnilta, se
olisi mielestäni hyvä tapa ja sa-
malla auttaa lehteä. Mutta tästä ei
voi syyblää Vapautta, se kuuluu
meille paikkakuntalaisille. Minusta
Vapaus on 'kokolailla hyvä uutisten
tuoja, kokoonsa nähden. ».Onhan
ne vähän myöhäisiä täällä lännellä,
mutta ne isommat uutiset näkee
''elevisiosta ja 'kuulee radiosta.
Jo:pakirjoitan vähän ilmoistakin.
On ollut oikein sievää, on jo joulu
lähellä eikä ole vielä lunta maas-
sa, on sitä vähän satanut mutta on
sulanut pois.
On ollut sairauttakin. Mrs. Sa-
lonen, joka on Liekkiin kirjoitellut;
on täällä Eekvillen sairaalassa, ja
on useampia muitakin joita en ru-
pea tässä luettelemaan. Toivon heil-
le pikaista paranemista.
Nämä ovat vain, minun mielipi-
teitäni, ja nvt toivotan hauskaa jou-
lua kaiikille Vapauden ja Liekin
lukijoille ja toimittajille.
— J.M.
« *■■...«■■.
KOSKA OPIMME
LUOTTAMAAN ITSEEMME?
Olen seurannut tätä Port Arthu-
rin poliittista elämää - ja sc muis-
tit taa minulle aika paljon noitia,
joihin lapsuuteni .aikana Suomessa
u skottiin. '
Aina kun tulee vaalit, kunnalli-
set tai valtiolliset, ne jotka asettu-
vat ehdokkaiksi, lupaavat paljon
'kaikkea hyvää. Ennen luvattiin
kaikki paperitehtaat tänne, mutta
nyt saamme olla iloisia ettei niitä
kaikkia ole tänne rakennettukaan,
cMä juomavetemme ja ilman saas-
tuttaminen ei vielä ole meitä kaik-
kia, tacpanut.
Nyt on terä:t3htaan tänne raken-
taminen kaikkien vaalien yhteydes-
sä vaatimuksena. Onko nuo ihmi-
set niin tyhmiä vai'haluaako ne
vaan pettää äänestäjiä, tullakseen
valituksi? Pitäisi nyt jo ihmisten
ymmärtää, että niin 'kauan kun nuo
rikkaudet omistaa yksityiset,, ne
rakentavat tehtaansa sinne mikä on
hiille edullisinta, eivätkä ne pane
mitään huomiota siihen mitä vaali-
saarnoissa esitetään.
. Voisin tässä huomioida, miksi tän-
ne on rakennettu, nuo maailman
suurimmat viljasäiliöt. Ei niitä ole
nuo poliitikot tänne saaneet, eikä
edes esittäneetkään, vaan kun tämä
on kaikkein edullisin paikka.
Ja jos katsotaan asiaa työläisen
kohc!aJta, niin haluaisin kysyä että
onko suurkaupunki tehnyt heidän
elämänsä 'helpommaksi? Omalta
'kohdaltani en näe siinä paljoakaan
eroa.
Työläisen täytyy aina elää omalla
työllään. Liikemiehille se voi olla
edullinen, ainakin suurliikkeille,
Toronlolaisten j
muidenkin lukit
J5"
. Tämä "epistola" torontolaiMCen ^a
muidenkin lukijain tykö koskee eri-
koisesti niitä tilaajia, jotka ovat tä-v
hän mennessä saaneet Vapauden yk-
sityispaketeiksi käärittynä, misftä
menetelmästä on nyt vuoden vaih-
teessa itodennäköisesti luovuttava
lehtiliikkeemme kontrollin ulkopuo-
lella olevien seikkojen johdosta.'
Vuoden alusta astuu voimaan mo-
nia uusia säädöksiä "Toisen luokan
postituksessa", mikä koskee väliittö-
mästi sanomalehtien lähetystä.
Tärkein näistä muutoksista on
määritelmä, jonka mukaan sanoma-
lehdet on lahotettava "si(eh että oh
helppo suorittaa niiden 'tarkastus".
Osoitteita koskevassa uudessa sää-
döksessä sanotaan:
"Osoitteiden tulee olla täydelli-
siä, sisältyen niihin vastaanottajan
n'-mi ja osoite sekä osoite postitoi-
mislosta, mihin se (lehti;) lähete-
tään, ja missä mahdollista, kadun
numero ja nimi, apartmentin tai
huoneen numero, postitoimiston
"Box" numero, maaseudun tienume-
ro ja (posti) aluenumero.
"Sanomalehden tai julkaisun o-
30;tteet tulee olla painettuna hyvin
läkyvillä kirjasimilla, tai selvä-.ti
kirjoituskoneella kirjoitettuna,
tai helposti :uv!tavaksi kirjoitettu-
na musteella, joka on loisen ■.väri-'
nen kuin (sanomalehden tai julkai-
sun) käärepaperi .
Käytännössä tämä aiheufaa mo-
nenlaisia pulmia, sillä uudesta vuo-
desta alkaen on lehden etusivulle
saatava mahtumaan tilaajan nimi ja
täydellinen osoite sekä lisäksi vielä
reuraavanlainen määritelmä:
"Authorized as Second Class Mail
by the Post Office Department, Ot-'
tavva, a:>d for payment of postage in
Cash. Vapaus Publishing Co. Ltd.,
100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont.
POSTAGE PAID AT SUDBURY
Tällaista "jatkokertomuksen mal
lista" osoitepaljouMa ei luonnolli-
ses'i saada mahtumaan yksilöpaket-
tcihin ja niinmuodoin on siitä me-
nettelytavasta luovuttava
■■■Lisäksi tulee muita teknisiä vai-
keuks;a varoinkin suuremp;en paik-
kekurtien osalle, mufa niistä puhu-
minen tässä yhteydessä tulisi liian
pitkäveteiseksi hommakri. Pyydäm-
T.e asianomaisia tilaajia huomioi
maan t;'män seikan ja selittämään
asiaa niillekin, jotka eiväl ehkä satu
tätä kirjoitusta huomaamaan.
Pahoittelemme sitä, kun emme
voi enää tulevana vuonna.tilaajien
toivomuksia tältä kohdalta tä.yt-
tää, mutta se on asia, jota emme
voi kontrolloida. Sivumennen sa-
noen uskomme, että Vapaus tulee
tilaajille aviomina aivan yhtä no-
peasti ja joissakin tapauksissa no-
peamminkin, kuin käärittynä.
Ranskan presidentti Charles de Gaulle vieraili kymmenien
muiden valtionpäämiesten tavoin viime kesänä Expo 67 inaält*
mannäyttelyssä mutta lähti, Montrealissa pitämänsä ''eläköön'
vapaa Quebec" puheen aiheuttaman hälyn vuoksi takaisfyi.
kotiin käymättä lainkaan Ottawassa, kuten oli tarkoitus. %<" '—
Dmitri Gudkov:
Y-POMMIT LAITTOMIK
mut'a jos missään, niin tuossa po-
liittisesti elämässä meitä narrataan.
Voisin luetella useampiakin jotka
ovat onnistuneet tulla valituiksi,
että miten heistä on yhtäkkiä tul-
lut rikkaita, tavalla tai toisella.
Ja me, iot'ka olemme heidät ää-
nestäneet noihin virkoihin, olemme
itse siihen tavallaan syypäitä.
On todella ihme että me työ-
läisinä emme luota itseemme. Se
oitää olla vähintään joku kauppias,
j:hon me luotamme.
I.S., Port Arthur, Ont.
Neuvostoliitto on esittänyt YK:n
poliittisen valiokunnan tu'.ikittava!<-
si sopimualuonncksen ydinaseiden
käytön kieltämisestä. Sopimusluon-
nos edellyttää, että konvention al-
lekirjoittavat maat sitoutuvat ole-
maan käyttämättä ydinaseita, uh-
'kaamatta sen käytöllä ja rohkaise-
matta muita valtioita sellaisten asei-
den käyttöön. Toisin sanoen Neu-
vostoliitto eh-ottaa poistettavaksi
ydinaseet kaikkein po-!.t'avimpina
joukkotuhovälineinä nykyaikaisten
S3dan'väynnin asevarastoista.
Tällaisen toimenpiteen välttämät-
tcmyys ei herätä epäilyä. Ydinsota
toisi ihmiskunnalle sellaisia onnet-
tomuuksia, joiden rinnr.lla apska-
lypsiksen kauhutkin kalpenevat.
YK:n pääsihteeri -U...iThant,. jul-
kaisi äskettäin huomattavien tiede-
mierten laatiman raportin lämpö-
ydinasein käytävän sodan mahdol-
lisista tuloksista. Sadalla sivulla esi-
tetään objektiivisesti ja viileästi ne
faktat, jotka eivät tahdo mahtua
"ihmisten päähän. Nykyaikaisen
"standardikokoisen" 23 megaton-,
nin vetypommin havLtysteho on
kolme kertaa suurempi kuin kaik-
.cien niiden pommien ja ammusien
joita taistelevat puolet käyttivät toi-
sen maaUmansodan kuutena vuote-
na-^eljä. sellaista pommia riittäisi
hävittämään miltei kokonaan noin
1,000. km x 500 km laajuisen alu-
een, jonka keskimääräinen väestö-
tiheys olisi sata henkeä neliökilo-
metrillä. Juuri tätä luokkaa ovat
uceimmat Euroopan valtiot.
U Thantin raportti ei jätä suuria
toiveita suurvalloillekaan. Niinpä
hyökkäys Yhdysvaltoihin neljän 10
megatennin pommin voimalla joh-
taisi raportin mukaan maan väes-
töstä puolet silmänräpäykselliseen
tuhoon, toisin sanoen uhreja olisi
100 miljoonaa. Nykyään ydinpom-
meja lasketaan olevan olemassa tu-
hatmäärin.
Aina löytyy skeptikkoja, jotka
saattavat sanoa, etiteiväit ydinsulku-
konvenitiot voi poistaa atomjspdan
uhkaa, että tämä ongelma vaajtf ra-
dikaalia ra tkaisu a — yleistä ja ••täy-
dellistä- aseis^iisuntaa.' Kuitenkin
tällainen kysymyksen:.as-&ttalu, kaik-
ki tai ei mitään tuomitsq"i ihmiskun-
nan passiivisuuteen ja fatalismiin.
Oikeammalta vaikuttaa se tapa lä-
hestyä kysymystä, jolloin askel as-
keleelta, hyväksyen ■: ja toteuttaen
.erilisiä.- yk.-'täin'.xrrunp;teitä hei-
kennetään ydinsodan uhkaa ja myö-
hemäSiä vaiheessa' pyritään sen
täydelliseen' poistammeen. ;'
Ensimmäiset askeleet tähän suun-
taan on jo stcttu. On solmif.Ä^sopi-
mus, jeka kipltäa^diflkokeet ilma-
kehässä, avaruudessa ja maan alla.
On saatu aikaan sopimus valtioiden ,
loimintnp?riaa^teis'a avaruudessa
kuu. ja muut taivaankappaleet mu-
kaan luettuina. Tämä vastaa samoja
tehtäviä. Nykyään on olemassa reaa-
liset mahdollisuudet saartaa menes-
tyksellii2?n päätökseen ^nejiy^elut
ydinaseiden levitysldeltosopimuksen
solmimisesta,
Yd:n2s?ide;i käytön kieltävä kon- '
ventio.. on a^kel samaan suuntaan
kuin ydin.tse iden lev'ityskieltosopi-
mu-k:n. \\\\ saettaisi hiililtä muuta-
mien ydin-co.cttomien valtioiden
epr..v"vr: 'i kiinnostuma ydrnpom-
Tri"-r. n.:.r; vr/oon, tai hankkimiseen,
ko-' ■ *,'' "-?t asTt menettävät
m?!-V.-j:vk.M'i::<i niiden käytön,jtulles-
sa-kic'k'tv.;si. ■'..-■
20. .vuC:Sir:'/lan jälkipuolisioÄa ih-
■minku'ri'n. cv-luonut aseen, jpkjtiner-
kiitsee onr.cttomuuksia- sivilisaatiolle,
jenka luo:r.. :oen on mennyt vuosisa-
toja. On ol^tcititava, että terve ihmis-
j?V-k!-- lövtää vielä voimia vapautua
ap'\alyktis9.n ydinuhan kahleisita ja
julistaa ydinaseet Iättömiksi. Tähän
suun' aan ponnistelee Neuvostoliitto
ja muut rauhantahtoiset maat.'-5
PÄIVÄN PAKINA
"VIEU ELÄÄ ISÄIN HENKI"
Hilma Piispanen, Beaver Lake,
Ontario, täyttää tiistaina, joulukuun
19 pnä 70 vuotta. •'
Yhdymme sukulaisten ja -tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Tässä mielessä olisi painos-
tettava: niin liitto- fcuin maa-
kuntahallituksiakin maihdolli-
simman voimakkaasti kansalli-
sen sairausbuollon voimaan-
saa ttamiseiksi; Älkiöön koskaan
sanottako, että tavalliset kadun
miehet ja naiset olivat toimet-
tomina ja vaiti silloin Ikum taan
tumus painosti hallituselimiä
ramuuttamaan kipeästi (tarvit-
tavan kansallien sairaushuolto-
lain!
"Jokainen taaplaa tietenkin tyy-
lillään", ja meillä ei luonnollises-
tikaan ole mitään sitä vastaan, sil-
lä ikuiten sanotaan, "jokainen. us-
kollaan autuaaksi tulee".
Kuinka autuaaksi tulee Toron-
ton Vapaa Sama Suomen "itsenäi-
syyspaivälkirjoituiksellaan", siitä
päättäkööt lehden toimituspolitii-
(kaste vastuussa olevat piirit
Jotta Vapaudenkin Jukijat eivät
jäisi osattomiksi niistä henkevis-
tä vuodatuksista, millä on Vapaa
Sana • lukijoitaan viimepäivinä
ruoikkinut, me lainaamme päälli-
sin puolin jotakin: "tärkeämpää"
mainitusta lehdestä ja vertaamme
niitä joihirtkiri miiiihin samoista-
asioista annettuihin selityksiin. Jos
nämä vertailut osoittavat, että
"Viel* elää isäin ihertki", siltä ajal-
ta, mikä on historiaan mennyt
eikä ikoskaan enää palaa, niin sille
annettaikoon oma larvonsa.
Pelin avaonksena voidaan pitää
tätä:
Joulukuun 5 päivänä Vapaa
Sama julkaisi ikoLmen palstan le-
veydeltä etusivuaan paperoiden
ikirjoiluksen, minkä otsikossa julis-
tettiin: "Lenin ci ollut Suomen
ystävä" — 'ja tekstissä yritettiin
tätä väittämää jopa "todistella".
Lenin studiossa Smolnassa, Le-
ningradissa on kuitenkin plaketti,
missä sanotaan (englanninkielestä
suomennettuna):
''Täällä Vladimir I. Lenin .alle-
kirjoitti jouluk. 31 pnä 1917 Neu-
vostoliiton kansanikomissataaiaalin
päätöksen Suomen itsenäisyyden
tunnustamisesta. Tämän ylevän
teon johdosta hän ansaitsi rajoit-
tamatonta kiitollisuutta Suomen
'kansalta."
Tämän plaketin toi Leningradiin
iv. 1959 Suomen nykyinen presi-
dentti Urho Kokkonen, joka lah-
jan luovutustilaisuudessa sanoi
mm: "Sen vuoksi me suomalaiset
°lemme syvällisesti kiitollisia Lo-
kakuun vallankumoukselle ja sitä
johtaneelle suurmiehelle (Leuin/
ille)."
Se siitä; Mutta ikaipa senkin
aisian (Vapaa Sana parhaiten tie-
tää?
Saman päivän toimituskirjoituk-
sess-a Vapaa Sana tuohtui julista-
maan: "Suomen voimaa kestää ul-
koista uhkaa on ennenkin vähek-
sytty, ei vähiten syksyllä 1939.
Suomen valtiollisen olemassaolon
oikeutus varmistettiin liki kaksi-
kymmentä vuotta sitten ; . ."
Suomen itsenäisyyden 50-vuotis-
päivän johdosita Suomessa valmis-
tetussa yleisipiirtein mukiinmene-
vässä, vaikka kohtakin melko oi-
keistovortloisesta fiknissä "Suo-
men itsenäisyyden tie" sanotaan,
että vuonna 1918 käyty kansallis-
sota "varmisti Suomen itsenäisyy-
den" ja varmistihan se sen 20 up-
porikkaalle perheelle.
Mutta "varmuuden vuoksi" Va-
paa Sana "varmisti" sen \nyt her-
ran vuonna 1967! i
Kuten odottaa sopii, lehti tapi-
seerasi "juhilanumeix)nsa" soUu-,
■suuden näytteeksi "mailikaupal-
la" sivujaan Jormji Heinosen "Suo-
men tie' vihkos-e.ssa xiiloaa^tamaa
•tekstiä, jor.ka pitäisi kaiketi "to-
distaman" Suomen jatkosodankin
' tanpeellisuutta". Yksi näyte tä-
män tekstiosan "historiallisuudes-
ta" näkyy seuraavasta:
Siinä tosin myönnetään, että
Suomen asevoimat kutsuttiin "ker-
tausharjoituksiin" mukavasti juu-
ri muutama päivä ennen kuin
Hitler aloitti hyökkäyssota ns;»
Neuvostoliittoa vastaan, mutta
kaikki tapahtui näin viattomasti:
"Ylimääräiset kertausharjoituk-
set pantiin, myöhemmin joukot
siirrettiin toimeen 17.6. muutamia
päiviä puolustusiyhmiiiyksiin . . ■
Saksalaisten hyökkäys Neuvosto-
liittoa vastaan alkoi 22.6. 1941.
Samana päivänä tekivät venäläiset
Suomen alueelle useita lentohyök-
Ikäyksiä. 25.6 pääministeri Rangel
totesi Suomen olevan sodassa . . ."
Yksiilyskohtainen ja terävä on
"ihisitorioilsijalla" muisti. Mutta jo-
tenkin on "unhoittunut" mm. seu-
raavaa: Hitler julisti 22.6 että
myös Suomi on sodaisisa Saksan
rinnalla Neuvostoliittoa Vastaan.
Ja jos pidetään lähtökohtana sitä
että 'hiljaisuus on myöntyväisyy-
den merkki", niin olisi kaikeli näin
"tarkan historian muistikirjan"
mainittava siitäkin,/että sen pa-
remmin Marski kuin Ryti ja Suuri-
Väiskikään eivät, esittäneet sen
paremmin julkisia kuin salaisia-
kaan proiteÄtilaupiuutoja Hitlerin
sodanjulistuksesta Suomen puoles-
ta. Eikä sitä tehnyt Vapaa Sa>n;i-
fcian."UnJioittuiuit" on myö.s .se,
että pohjois-Suomessa olleet suo-
malaiset lasevoimat alistettiin
a'usta pitäen natsien välittämään
kcmenniksecn jne. Mitä se-^'jokuJ'
pärminist eri Parvio . - saiiäikaan
"sadan ihailemisesta"i?Jl4nw
'UrJhoititurjat" oli. Jittäs»«SuiO-
men valtiomiesten mm. ^oge^i^ent-
•U Kekkosen moneen kejtfafc esit-
tämät toteamukset, että vasta vuo-
den "1944 jälkeen" on Suonien
kansalle selvinnyt, että -maan tur-
vallisuus vaatii kokonaan: "toisen-
laista ohjelmaa, mitä
mennessä niin perin k
la tuloksilla toteutel
Maailmanennätiystä -
vänä "Suomen ennä
fcyoloissa voidaan
oli ^siihen
kaik
VapaaS.mnan joulukuun 2
[ny-
itää
/jul-
kaisemaa toista palsfi^v^ftkää
Marskin ylistystä, minlk^ipe^is-
teella lehden-lukijain o^isi kaiketi
oinaiksuttava seIlaineiTkäsjtys|;että
Suomen itsenäisyys oh sanaa kuin
marsalkika Mannerhe^n, ^ että
ilieidän tulisi vannoa marskin'jjJar-
ran pyhyyden kautta, etlä Suomen
itsenäisyydestä puhuttaessa'«m eh-
sikiSi Marjnorlieim,t jsititen pitkä
matka tyhjää ja v;vsla .sitten joi-
takin marskia opäjUmalaniian^- pi-
täviä onnenonkijoita — erkä^ain-
kaan sellaista "vähäpätö^stä,*, teki-
jää kuin Suomen kansa. Sanotaan,
että "suomalaiset eivät palvele
kuvia", mutta ei sääntöä ettei
•poikkeusta.- ' , '■"
Oikoon -meistä kaukana ajatus-
■ikin^siitä,. että kieltäisimme Vapaa
sanaa elämästä ja hekumoimasta
meinneisyyden hurmassa.' iVaihinko
vain sen kannalta katsoen, • että
ne ajat ovat olleet ja menneet, ei-
vätkä koskaan enää palaa takiaisin.
— Känsäkoura.