Sivu 2 ;,7„- Lauantai, tammrk. 13 p. — Saturday, Jan. 13, 1968
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
VAPAUS
(LIBERTY) £stablished Nov. 6, 1917
Editori w. Eklund , ^an.aoer: k. suksi
telephone: Office and Editorial 67^4264
& - ..... ~^tr°'-
PubUshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
PubuWng Co. Limited, 100-102 Eini St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
:l- -!- 'r 1 l^aillng address: Ä>x €9'^r* - ' •-'--sz
Adlertlsing rates upon applicatlon, translatlon f ree of charge. .
Authörlzed as £econd class mail by the P^tQlfice Depaartment, Ottawa,
and for payment of postage In'qash.'
- CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk: »0,00, 6 kk. $5JB USA:n:
S kk. 3.00 Suomeen:
lvk. $11.00,6 kk. $5.75
lvkv 11.50, 6kk. 855
Oikeutta työläisille
Ontarion hallitus ei\olisi voinut aseiltaa itseään paiheim-
paan tilanteeseen, Donin vankilan vartijoiden kysymyksessä,
yaikka se olisi yrittänytkin. Voimme päästä ainoastaan siihen
käsitykseen, että öjennuslaitosministeri,Allan Grossman, oli
niin varma kunnallisten piirivankiloiden Onitarion hallituk-
sen huostaan ottamisesta syntyvästä ilomiellisyydestä veron-
maiksaijain ja laitosten työläisten keskuudessa, että häh unoh-
ti' Hakonaan kiinnititää huomionsa asian muihin puoliin.
Ojennuslaitosminisiteri oli mahdollisesti oteassa yleisen
tervehdyksen saannin suhteen eräissä piireissä, mutta hän
mahdollisesti unohti Donin vanginvartijalt kokonaan. Heidän
suhteensa hän oli väärässä siinä kuinka nämä .tulisivat muu-
toksen hyväksymään. Tämä ei ole ihmekään, sillä muutos
loukaa vartijoita ja ministerin perustelu, että hän on käyt-
täytynyt oikeudenmukaisesti näitä kohtaan, on väärä.
Mr. Grossman ja Ontarion pääministeri Robarts väittä-
vät, että;yleisön palveluksessa olevia koskeva lakipykälä ite->
kee lainmukaisesti tarpeelliseksi, jotta Donin vanginvarti-
jaa (tultuaan yleisön palveluksen alaiseen luokkaan), täytyy
alistua Civil Service Association of Ontario (CSAO) edustuk-
sen alaisuuteen. Laki on hyvin kapea pala lainlaadintaa.» jata
on levitelty, jonkun peukalon painostuksesta (mutta koetta-
kaapa löytää se peukalo), jotta saataisiin määrätyt työläiset
GSAOrn siiven alle, mutta myöskin antamaan mahdollisuu-
det erinäisille työläisille pysyä poissa CSAO:n siipien alta.
Esimerkiksi Liquor Conföol Board. of Ontario työläisillä
ei ole mitään erikoislupaa — kiiten Ontarion Hydron työläi-
sillä — olla poissa CSAO:sta, mutta he eivät kuulu siihen
kuitenkaan, sillä heillä on oma yhdistyksensä; joka neuvotr
telee heidän puolestaan.
Jos lakipykälä kerran sallii muille erikoisvapauksia il-
man niistä mainitsematta miksei sitten voitaisi tällaista eri-
koisvapamtta myöntää Donui vanginvartijoille? Miksi he ei-
vät voisi olla edustettuina^ nykyisen ammattiyhdisrtyksensä
(CUPE) toimesta,-ammattiyhdistyksen, jonka he ja Ontarion
Hydron työläisetkin ovat valinneet?
Vartijat haluavat valita oman ammattiyhdistyksensä, mi-
kä on heidän demokraattinen oikeutensa; mutta heillä on
myös taloudelliset syyt, joiden vuoksi he haluavat CUPE:n
edelleenkin heitä edustavan. CUPE on saanut heille parem-
mat palkat ja työolosuhteet mitä CSAO ei voinut saada jär-
jestönsä jäsenille maakunnallisissa ojennuslaitoksissa. Mr.
Robarts on sanonut, että Donin vartijain olot tulevat pysy-
mään ennallaan yhden vuoden, mutta hän ei takaa, että nii-
tä parannettaisiin seuraavassa työehtosopimuksessa.
On siis paljon mahdollista, jos CSAO nielaisee Donin var-
tijat, että heidän työtilanteenpa tulee jäätymään nykyiselle
paikalleen, siksi' kunnes maakunnan muut vankilatyöläiset
pääsevät samalle tasolle.
Ei siis ele lainkaan ihmeteltävää vaikka vartijat vastust-
tavat muutosta. Heitä vaaditaan eroamaan ammattiyhdistyk-
sestään, joka on palvellut heitä^hyvin ja 'liittymään järjes-
töön, jolla on ollut vaikeuksia palkba- ja työolosuhdeneuvot-
teluissa eikä ole saanut tilannetta paranemaan useissakaan
maakunnallisissa laitoksissa. Vartijat menettäisivät myöskin
oikeutensa lakkoutua, sillä CSAO:n jäsenillä ei ole lakkoutu-
misoikeutta. ,
Jos Ontarion hallitus haluaisi saada aikaan oikeudenmu-
kaisuutta, niin sen tulisi seurata mitä Ottawa on tehnyt tai
mitä New Brunswick on tehnyt vastaavanlaisissa tapauksissa.
Liittohallituksen yleisön palveliiksessa olevilla työläisillä on
oikeus järjestäytyneinä määrättyihin ryhmiin liittyä valit-
semaansa ammattiyhdistykseen. Silloin kun New Brunswickin
maakunta otti hallintaansa kunnalliset ojennuslaitokset
myönsi se työläisille oikeuden valita omat ammattiyhdistyk-
sensä. Ei ole mitään estettä, miksi pääministeri Robarts ei
voisi aikaansaada samansuuntaista lakia.
Donin vartijat eivät voisi yksistään perustaa tarkoitusta
vastaavaa neuvotteluelintä. Vankila tulee 'ktuulumaan 'koko
maakuntaa käsittävään vankila- ja ojennuslaitosverkostoon.
Jos Donin vartijoilla olisi oma erityinen neuvbttelueliimensä
ja erilainen sopimus tulisivat vartijain siirrot laitoksesta toi-
seen melkein mahdottomaksi. Mutta jos kaikki vankila- ja
ojennuslaitostyÖläiset haluaisivat liittyä CUPE:n jäsenyy-
teen, jotta se voisi edustaa näitä työläisiä parhaan taiton-
sa mukaan, niiri heille tulisi suoda tämä oikeus.
Ontarion hallituksen eräiden työläisten palkat ovat niin
alhaiset, verrattuna yksityisten maksamiin palkkoihin, että
niitä ei hyväksyttäisi minkäänlaisissa todellisten ja voimak-
kaiden ammattiyhdistysten neuvotteluissa. Ontarion hallituk-
sen sovitteluvirkailija William H. Diokie, joka nyt on astunut
esiin ratkaisun vartijain lakkoon löytääkseen, tulee huomaa-
maan, ettei hän voi olla huomioonottamatta tätä alhaMa
palkkakysymystä.
Toivomme siis, että CUPE:n johtokunnan 250:lle eri osas-
toilleen lähettämä pyyntö lakdcoäänestyksen ottamisesta tu-
lee olemaan tarpeeksi vakava varoitus Mr. Grossman'ille ja
pääministeri Robartsille ja että he mahdollisimman pian so-
pivat tämän lakkokysymyksen ennen kuin se ehtii levitä ym-
päri maakuntaa suunnitteilla olevien yksipäiväisten lakkojen
muodossa.
Vaadimme: työläisille tasa-arvoisuutta olkoompa he sit-
ten yksityisten tai hallituksen elinten palveluksessa.
KRIISIT ENSI VUOTEEN
"Vietnamin sota on joka tapauto3ssa päättyneen vuoden aikana astu-
nut huomattavaa voimakka>a<rrunin tavallisen amerikkalaisen nricipäiväan.
Joka Johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että Jatkuvasti laajeneva sota
vaatii yhä suustfimpia uhreja ja yhä toaUlimman hinnan Yhdysvalloilta. Haa-
voittuneiden Ja kaatuneiden lukumäärä kasvua. Tästä on ollut myös seu-,
Tauksena, että Yhdysvalloissa on sodanvastainen mieliala voimistunut vuo-
den 1967. aikana ja vähentynyt kuukausi kuukaudelta presidentti Johnsonin!
kannatusta suoritettujen gallupien mukaan. Ensi' vuonna an Yhdysvalloissa
presldiah*tovaaut Ja ne panevat ehkä nykyisen presidentin tarkistamaan'
kaatoansa, vallankin jos hänen vasta^dokkaanca ilmoittaa pyrkttvnnsäi
rauhaan, mitä tuskin kuitenkaan vielä tapahtuu."
Suomenmaa.
JÄLKIMAININKEJA VARHAIS-
SUOMALAISISTA TAALLA
CANADASSA
L Suomesta olimme lähteneet suu-
remmalta osalta verrattain vähäisil-
lä tiedoilla vain rlppifeoulusrvistyk-
sen saaneina ja mitään tietopuolista
kirj^Hisituitta emme olleet saaneet
lukea. Mutta sitten (kun tulimme;
anne, sa imme tila isuuden tutustu a
kirjailisuuteen, sillä täällä oli pe-
rustettu suomalaisten • sosialisti-
osastotien yhteörtieen 'lamaluirjasto-
ja joissa oli paljon tieteellistä ja
histoxiaillistä kirjallisuutta.
Samoihin aikoihin ilmaantui
myöskin sosialistista Kirjallisuutta,
joka oli sodanvastaista ja kun olim-
me suurelta osalta lähteneet ase-
velvollisuutta pakoon, niin tämä
synnytti meissä tietoisuuden janon.
Kirjoja lainattiin'ja ostettiin joten
«tölkein jokaisen kotim ilmestyi kir-
jakaappi, jossa oli huomattujen kir-
jailijoiden teoksia, maailmanhisto-
rioita ja historiallisia romaaneja;
Niiden avulla aukeni eteemme uusi
maailma ja syntyi uusi maailman-
katsomus.
Minun kotonani Suomessa oli Raa-
mattu, Aapiskirja ja Lutheruksen
Vähäkatkismus. Äitini: oli joskus
saanut lukea Genoveeva-nimisen ro-
maanin, josta hän meille lapsille
itkusilmin kertoili. Omakohtaisesti
minä en tiennyt mistään muusta
kuin Jumalasta, nälästä ja raskaas-
ta työstä.
Ensimmäisen kerran näin laivan
silloin kun tänne matkustin. Täällä
vieraalla maalla oli paljon vapaam-
paa, vaikka työ oli raskasta täällä-
kin. Mutta oli jo perustettu seura-
taloja, joissa oli huvi. ja tanssitin
laisuuksia. Pian se haihtui koti-ikä-
Mutta tuli sitä vastuksia eteen
täälläkin. Erikoisesti ensimmäisen
maailmansodan arkana. Ensin suu-
ri työttömyys, sitten pakollinen ase-
velvollisuus ja sen jälkeen kaiken
tieteellisen ja sotavastaisen kirjalli-
suuden pannaan julistaminen, josta
seurasi, kotitarkastukset, sakot ia
vankilarangaistukset.
Ja niin hävisi kodeistamme nuo
arvokkaat kirjastot. Tiedän senv
koska niin kävi omalle!** kirjastol-
leni. Raamattu sinne jäi, joka olikin
isältäni saama perintö ja jonka
olen säilyttänyt ja lukenut moneen
keitaan. Se onkin suurien vasta-
kohtien kirja, ja raakojen kansa-
kuntien murhaamisen historia, jossa:
Jumala on .. ollut määrääjänä.
; Nyt kun jälestäpäin muistelee
noita kotrlarkastuksia ja kirjasto-
jen hävittämisiä, niin sattui sitä
joskus jotakin huvittavaakin niiden
yhteydessä. Eräästä suomalaisesta
kodista oli löytynyt suuri kirja ja
kun sen omistaja, ei osannut eng-
lannin kieltä, ei hän voinut selit-
tää mikä 'kirja se oli. Ja niinpä sit-
ten oikeusistunnossa tulkin avulla
selvisi, että se oli keittokirja. Jä-
lestäpäin on sillä monta naurua
naurettu.
Sodan jälkeen kuitenkin asevel-
vollisuus lopetettiin kun täällä il-
meni paljon sen vastustusta. Que-
becin ranskalaiset olivat kaikki sitä
vastaan ja sanottiin tuhansien mui-
denkin piiloutuneen kuka minnekin
jossa luuli piilossa pysyvänsä. Sit-
ten lopetettiin piilottelevien etsis-
kely ja rangaistukset.
Yleensä ori ollut vapaampaa, vaik-
ka sodan aikana aina ilmeneekin
erikoislain valvontaa. Yhdysvaltain
puolella nuo erikoislait ovat olleet
hyvinkin huomiota herättäviä, vie-
läpä rauhan aikanakin. Me saamme
nyt vapaasti keskustella poliittisis-
takin asioista, joita ilmenee Tässä-
kin. Myöskin saamme lukea kirjoja
ja sanomalehtiä, joissa vastustetaan
sotaa. Mutta vieläkin on ikävänä
muistona nuo kirjojemme menetyk-
set, ensimmäisen maailmansodan ai
kana, ja tilalle ei ole ilmaantunut
uusia. Tieteellinen kirjallisuus on
muuttunut romaaneiksi, työläisten-
kin kirjapainoissa.
Taantumus pyrkii nousemaan
pinnalle,, näemme sen etenkin vai
tiellisissä ja kunnallisissa vaaleis-
sa.
Nyt kun kansa on saanut suurem-
man toimintavapauden ei se osaa
käyttää sitä omaksi hyväkseen. Am-
malUjiyhdiBtysten välilläkin' riidel-
lään kuka saa nutäkin ryhmää edus.
taa. Aikana, jolloin suuret osake-
yhtiöt yhtyvät, työläiset hajoittavat
omia voimiaan ja se ei yleistä ti-
lannetta paranna. Elinkustannukset
ja verot lisääntyvät ja rahan arvo
laskee, joten tulevaisuudelta voim-
me odottaa yleistä romahdusta. Tä-
mä parempi taloudellinen aika hä-
vittää ihmisten keskuudesta yhteen-
kuuluvaisuuden tunteen.
Ainoa toivoni on, että päästäi-
siin yleiseen aseistariisuntaan, että
sodan pelko poistuisi jä kansakun-
tien varat voitaisiin käyttää ih-
misten omaksi hyödyksi. Sillä sodat
vain. tuhoavat ihmisiä ja heidän
omaisuuksiaan.
Sellaisena kun maailman tilanne
nyt ilmenee, ei mitään erikoisen
fcyvää- iäe 'tulevaisuudelta odotet-
tavissa. Vaikka sodat ja* sotaan va-
rustelu lisää työllisyyttä, niin se
tehdään velkapääomalla, joka on
kansgn maksettava. Siis synkkä on
maailman tilanne niin kauan 'kuin
päästään \Sodista eroon. Jos pääs-
tään?
'/.-."Minkälainen oli taloudellinen ti-
lanne' kuu saavuin tänne mantereel-
le? Työpäivä oli lOtuntinen; kuusi
päivää viikossa ja kiireinä aikoina
tehtiin työtä pyhinäkin. Työpalkat
sekatöissä olivat 15-^17 senttiä tun-
nissa, eikä mitään ylimaksuja yli-
töistä. Rakennusmiesten palkat oli-
vatko senttiä tunnilta ja metsätöis-
sä maksettiin 1 dollari päivältä.
Naiset eivät niihin aikoihin vielä
työskennelleet paljon muuta kuin
perhepalvelijoina, ruokataloissa tar-
joilijoina ja astioiden pesijöinä.
Heidän palkkansa oli 15—18 dol-
laria kuussa. Suomalaisten ruoka-
talojen keittäjinä oli naisia ja heil-
le maksettiin 25 dollaria kuukau-
dessa ilman mitään muita hyvityk-
siä.'. ■ ■■
Eikä työnantajille ollut paljon
mitään vastuksia, sillä siirtolaiset
olivat tulleet vieläkin puutteellisim-
miita oloista. Työttömyyttä jo sa-
loinkin'-ilmeni, varsinkin metsätöis-
sä. Muttaisitten, ensimmäisen maa-
LLmansOuan aikana tuli työvoimas-
ta puute ja palkat alkoivat nousta.
Työläiset myöakin alkoivat järjes-
täytymään unioihin, joten saatiin jo
toisilla työaloilla .8 tunnin työpäivä
ja kun tehtaissa työskenneltiin 24
tuntia vuorokaudessa, alettiin saa-
maan lisämaksuja ylityöstäkin.
Sitten sodan jälkeen syntyi taas
monivuotinen pulakausi. Silloin pe-
rustettiin noita hätäaputyömaita,
joissa maksettiin: 5 dollaria kuu-
kaudessa ia sitä kesti vuoteen 1933
saakka, jolloin alettiin varustautua
toiseen maailman.-otaan. , "
Sodan aikana käytettiin naistyö-
voimaa jo ulkotöissäkin ja palkat
nousivat jatkuvasti. Silloin halli-
tuksen taholta julistettiin palkka ja
hintavalvonta ja sodan lopussa työ'
Iäisten asema oli parhain koko Cana.
dan historian aikana: Ja se on jat-
kuvasti parantunut. Nyt meillä on
5-päiväinen työviikko, palkalliset
lomat, sairaus- ja työttömy>'svakuii-
tukset. vanhuudeneläke ja yleinen
huaito puutteessa oleville:
Yleisessä elämisen tasossa olem-
me päässeet toiselle tilalle maail-
man kansoilta. Mutta elämä yleen-
sä ei vielä ole vakavoitunut, jos
tuievafisuufta katselemme pitkällä
tähtäimellä:
Sillä valtiovelkamme on huimaa-
vasti lisääntynyt ia yksityiset ih-
miset elävät suuressa velassa. Maas-
samme olisi nyt huomattavaa la-
maannusta, jos emme olisi saaneet
noita suuria ulkomaisia vilja- ja
metsäkauppoja.
Mutta on epävarmaa tuleeko se
näin jatkumaan, sillä maailman
kauppa on kaksitahoinen tai toisin
sanoen vuorovaihleinen, joten em-
me aina tule olemaan myyjänä,
vaan meidän on myöskin ostettava
ja se taasen osaltoon vähentää
oman maan tuotantoa. Noissa so-
dissa menetimme paljon, mutta
saimme pitkäaikaiset markkinat uu-
delleenrakentamisen muodossa.
Mutta katsoessamme tulevaisuuteen,
"Ikkuna Eurooppaan
Rajajoella I:
Äskettäin julkaistiin Moskovan
Pravdassa kirjoitus, jossa kerrottiin
suomalaisen Toivo Vähän vaarallises-
ta työstä Rajajoen taintumassa Neu-
vostoliiton kakMtisa^enttma, jonka
tehtävänä oli vastavaOanlaunouksel-
lisen "Trustin'' järjestön paljastami-
nen ja hävittäminen. Ansioistaan
tshekistinä palkattiin Ivan Petrovin
nimeä käyttänyt Toirvo. Vähä Punai-
sen lipun InumiameriuUä. JulkäJsem-
me F. Kondrashevin kirjoitnksen
"Euroopan ikkunan" komendantista,
nykyään eläkkeellä olevasta Toivo
Vähästä.
Lev Nikulin kirjassa "Mainingit"
kerrottiin neuvostotshekistien loista-
vasti suorittamasta operaatiosta
'Trusti" -nimisen, vastavallankumo-
uksellisen järjestön hävittämiseksi.
Tshetistit järjestivät samalla' nimel-
lä oman järjestönsä, jonka joh-
dossa olivat erittäin kokeneet, vas-
tavakoilijat Jakushev, Berzin ym.
Kirjassa kerrotaan, keksityllä ni-
mellä neuvostoliittolaisesta rajavar-
tijalta, . jolle annettiin tehtäväksi
perustaa "ikkuna Eurooppaan" ja
hoitaa sitä puolentoista vuoden
ajan. Hiljattain kirjeenvaihtajamme
onnistui tapaamaan mainitun tari-
nan sankaria joka kertoi uusia vai-
heita neuvostoliittolaisten tshekis-
tien mainion järjestön toiminnasta.
KREIKALLE
lehdistövainon
maailmanennätys
Zurirh. — Kansainvälinen lehdis-
1öinst!'.uut'.i IPI sanoi hiljattain, että
Kreikan sotilashallituksen toimet
maan lehdistöä vastaan on dramaat-
tisin lehdistön vapauden tukahdutta-
minen niiden 15 vuoden aikana, jo-
na instituutti on keränyt tietoja.
Kreikan lehdistö on alistettu hal-
lituksen "äänitorveksi" viime huhti-
kuun vallankaappauksen jälkeen, ja
tilanne paheni vielä joulukuussa ku-
ninsjas Konstantinin epäonnistuneen
vallankaappauksen jälkeen. IPI sa-
noi vuotuisessa lehdistön vapautta
käslfelevässä selonteossaan.
IPI. johon kuuluu arviolta 1,500
iulka;.:ijaa ja kustantajaa viidestä
maanosasta, arvosteli myös lehdisr
tön vapauden rajoituksia Itä-Euroo-
passa, lähi-idässä, Intiassa, Pakista-
nissa. Burmassa, Afrikassa, latina-
h.iscssa Amerikassa ja Englannissa.
niin jatkuvat sodat tulevat tuhoa-
maan kaiken sen mitä olemme saa-
vuttaneet.
Jos .päästäisiin yleiseen aseistarii
^untaan, olisi se ainoa tie minkä
kautta ihmiset voisivat jatkuvasti
kulkea parempaa tulevaisuutta koh
den ia rakentaa paratiisin tänne
maan päälle.
Mutta niin kauan kun aseilla saa-
tu ja ylläpidetty yksityisomistus on
vallassa, me kansat olemme niin
harhaan johdetut, ettemme ymmär-
rä tuota aseellista sortoa, jolla-mei-
tä hallitaan. Siksi olemme valmiit
taistelemaan isänmaan puolesta,
jota meillä on vain hautausmaassa,
joka senkin rahalla ostamme.
Kirjoitukseni alku kohdistui suo-
malaisiin, mutta nyt emme enää
ole siirtolaisia, vaan olemme cana-
t'alaistuneet ja q,osa on syntynyt
täällä, joten hyvinvointi ja vastuun-
alaisuus kuuluu meille samoin kuin
karkille muillekin. Ja ajatuksemme,
toimemme ja työmme täytyy koh-
distua koko kansaan ja on pyrittä-
vä yhteistoimintaan kaikkien mui-
den kansojen: kanssa. — I.S.
GOROHOVAJA 2
Oli vuosi 1924.. Leningradin soti-
laspiirissä olevan XKJPU:n (turval-
lisuusmiliisi) täysvaltaisen ekiusta-
jan Jlessingm pienessä, yksinkertai-
sesti kalustetussa (työhuoneessa is-
tuu neljä henkeä: hänen sijaisen-
sa Salyn, hyväntahtoinen harvapu-
heinen tshekiati; täplän täysi vas-
takohta temperamentikas, aina Idi-:
yauteen asti ^Unen osastopäällikkö
Sharov ja minä, Neuvostoliiton ja
Suomen rajalla olevan vartioaseman
päällikkö, joka pii kutsuttu takai?
äfi lyhytaikaisilta kursseilta.
' — 'Kohoistamme*- sinuun, Ivan,
suuria toiveita, kääntyi puoleeni
M^^S^^Tjp^aan tulevasta ope-
raatiosta. Nähdäkseni kaikkien vai-
keinta on ryhtyä joksikin aikaa kah-
den herran "palvelijaksi".
Sinä olet neuvostoliittolainen ra-
javartiopäällikkö. Alamaistesi, raja-
vartijoiden silmissä sinun on sik-
si jäätäväkiiii Auta armias, jos he
paljastavat sinun "kaksoispelisi"!
Jos epäonnistut, niin parhaassa ta-
pauksessa poistamme sinut rajalta
ja kenties jopa eristämmekin jok-
sikin aikaa. Mutta näin tapahtuu
parhaassa tapauksessa. Voi käydä
toisinkin: saatuaan tietää "petok-
sesta" rajavartijat ampuvat;..
Kuuntelin tarkkaavaisena karua
totuutta. Niin, tarjottu tehtävä ei
ollut rauhallisimpia. Kuka voi sa-
noa, kuinka kauan joutuu olemaan
kaksikasvoisena Januksena? Pidä
varasi, Ivan! On toista osallistua
Kronstadtin kapinan kukistami-
seen. Kaikki on siellä selvää. Vi-
hollinen on tiedossa ja rinnalla
tuntee toverien tuen. Entä täällä,
Ystävätkin saattaa ampua sinuun
kuulansa...
_ Tiedät, keitä ovat takaisin-
palaavat, jatkoi Messing neuvojaan.
Yritä saada heidät uskomaan ole-
vasi samoja. Se on oleva ensim-
mäinen valttisi. Kun saat suoma-
laiset vastavakoilijat uskomaan
olevasi halukas palaamaan koti-
maahan, pyydä heiltä lupa paeta
Suomeen. Mutta parhaana pääsy-
lupana, parhaana suosituksena "ys-
tävillesi" tulee olemaan yhteys sa-
lakuljettajiin. Ottaessasi heihin lii-
keyhteyksiä älä väriä pikkukau-
poista. Etsi vain niitä, jotka mie-
lelläsi verhoavat salakuljetukseen
todellisen työnsä ----vakoilun...
Neuvottelu Gorohovaja-kadun var
rella olevassa talossa jatkui myö-
hään yöhön. Sovittiin siitä, kuka
tulee tietämään tehtävästäni. Sa-
massa sovittiin puhelinnumerosta,
jota 'käyttäen minä, tuleva "ikku-
na" komendantti, ilmoitan Messin-
gille tarvittavien henkilöiden liik-
kumisesta rajan ylitse ja saan ohjei-
ta keskuksesta. Määriteltiin niiden
henkilöiden nimet, jo'ka velvoitet-
tiin luomaan olosuhteet komendan-
tin .työskentelylle ja varjelemaan
kanssani "ikkunaa Eurooppaan!'.
SILMÄPUOLI
Valtakunnan raja näkyy viivana
kartoilla. Paikan päällä kaikki on
huomattavasti mutkikkaampaa.
Kiemurrellen rotkoja pitkin ja pu-
jotellen metsätiheikön lävitse, ylit-
täen jokia ja järviä, kivuten jyr-
känteitä ylös raja kulkee siellä mis-
sä sen kuuluu olla valtioiden väli-
sen rajasopimuksen mukaan.
Messingin ja hänen apulaisensa
ohjeiden evästämjbiä läksin työ-
huoneesta jappalasin rajalle.
Rajajoen vesi virtaa raisusti: Se
on raja ja samalla erinomainen uit-
toväylä. Oli huhtikuun loppu. Jo-
kea pitkin ui puutavaraa. Solmit-
tuaan sopimusta" vastaavasti suoma-
laisUla uittäjUla oli oikeus siirtyä
neuvostoliiton puolelle, jos lautees-
ta irronneet tukit ajautuivat mei-
dän rantaamme. / \
Palattuani rajalle astelin ensim-
mäisenä päivänä hUjaa jokivartta.
Silmät katsoivat tiukasti uittomie- '
hiä\ herkistynyt kuulo eroitti joelta
kantautuvaa puhetta. Suomessa
syntyneenä ymmärsin erinomaisesi ,;,
ti suomea. Korva eroitukin' kohta
tuskin kuuluvaa rjsukon' rapinaa-^
kauempana joetta. v
' —Seisf; Kuka siellä*? kysyin te-
rävästi räjanrikkojalta. ' '" ;
— Olen suomalainen, hän vastasi.
— Uittomie-j. ;
— Näen ilmankin, että olet uit-
tomies, mufa miksi sinä etsit tuk-
kejasi näin kaukaa rannasta?"
—■; Herra päällikkö, älä- pidätä
minua, aloitti rajanrikkoja anovas- ,
ti. — Olen työmies, ja teidän
maassanne ;on työväenvalta, olem-
me molemmat suomalaisia. Päästä
menemään!
Sillä aikaa kun p;dätetty' mairit-
teli itselleen vapautta; ehdin huo-
mata hären silnursä kaihin.
Silmäpuoli, muistin äkkiä. Tuo lii-
kanimi sanoi minulle paljon. Olet
samanlainen uittomies kuin minä
Turkin sulttaani tuumin itsekseni
Olet salakuljettaja ja julkeuteen
asti huimapäinen suomalaisten asi-
mie?t?n opas. Juuri sinua etsinkin.
— Hvvä. ymmärrän sinua, sanoin
suomeksi. Mutta ymmärrä sinäkin
minua! Olen suomalainen. Ja mei-
hin suhtaudutaan täällä epäluulot- :
sesti. Minun on täällä vaikeaa. Olin
aka*emiassa. sanoin. Sitten sain pot-
kut. mistä hyvästä t- en tiedä. Olen
tänään ra ia vartioaseman päällikkö,
mutta mikä minua odottaa huomen-
na? Erottavat, tunnen sen sisimmäs-
säni: Minne tästä lähteä? Ei ole ra-
haa eikä ammattia .. .•
— Sanotko, eitei ole rahaa! sa-
noi salakuljettaja hiljaa. Se on kor-
vattavissa. Rahaa tulee. Ja paljon!
Jos autat minua, autan sinua.:Käy-
kö?
— Mitä minun apuni edellyttää?
— Se on hyvin helppoa. Toimi-
tan tavaraa lohkollesi. Turvaat es-
teettömän pääsyn rajan ylitse ja
löydät ostajia Leningradista. Mutta
herrasmiehen sana — tulot ja riski
puoliksi Lyödäänkö kättä päälle?
Ojensin käteni päättävästi ja pu-
ristin salakuljettajan voimakasta
kä'tä. • - • •
Kun kaupat oli lyöty lukkoon. *
Silmäpuoli sanoi äänessään.komen-
tava sävy: -
Paina mieleesi! Kohtäuspaik- :
kamme on joen mutka vanhan sa-
han luona. Merkkinä tapaamisen tar.
peesta. on pensaan-luo. maahan lyö-- .
ty vino keppi. Ja ilman mitään
varjoja hänillä! ;
Nyökäytin : .myöntävästi' päätä.
Puristettuamme hyvästiksi toistem-
me kättä .me "liittolaiset" läksim-
me eri taholle
TILI VIIPURIN PANKKIIN
Kerran sovittuun paikkaa tuli
Silmäpuolen kanssa hyvin pukeu-
tunut herrasmies. Hänen käytök-
sestään näki, että tämä tyyppi ei
kuulu salakuljettajien säätyyn.
Alussa keskustelu koski tavaroin
ta saatuja tuloja, mutta kaikesta
näki, ettei tämä ollut hänen vi-
siitinsä päätarkoitus. Se ei to-
siaankaan ollut. Äänellä joka ei
siedä vastaväitteitä, hän sanoi: ^
Herra Petrov! Meistä tuntuu,
että olette jo riittävän hyvin näyt-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
KREIKKALAINEN MURHENÄYTELMÄ
Voidaksemme antaa vaihtelua lu-
kijakunnallemme päätimme laina-
ta kokonaisudessaan KUn pakina-
mestarin -'Pilkin" ajatukset Krei-
kan tilanteesta, jota hän käsittelee
seuraavasti: ■■■■'"*
Viime vuoden huhtikuun loppu-
puolella sotilaskaappauksen toi-
meenpanneelle Kreikan everstijun-
talle uusi vuosi alkoi sangen huo-v
noissar^merkeissä. Kaappauksen—
suorittaneet eveTstil siirtyivät vii-
me vuoden lopussa reserviin ja pa-
nivat univormu^kaappiin naitalii-
niin — ylentäen tätä ennen itsensä
kenraaleiksi. Sotilaallinen valta
siirtyi heitä itseäääi. nuoremmalle
everstijuntalle. Tarkoituksena oli
saada nykyhallitukselle "siviilimäi- "
nen" leima ja "poliittinen hovikel-
poisuus" varsinkin länsimaiden
johtopiireissä.
Entinen sotilasjuntta ja nykyi-
nen hallitus joutui paljastamaan
tragikoomisen asemansa vuoden^,
v^uhteessa. K u n i n gashuoneelle,
jonka pää, kuningas Konstantin,
on maanpaossa Roomassa, toivotet-
tiin onnea ja menestystä! Uuden-
vuoden kiiU)sjumaUinpailveluksesta
muodostui pannukakku ja perin-
teellisesti suuresta uudenvuoden
vastaanotosta ulkomaalaisille diplo-
maateille ei tullut mitään, sillä ti-
laisuuteen saapui vain Formosan
hallituksen edus taju. Yksikään län-
simaiden hallitusten edustaja —
ilmeisesti käskystä— ei saapunut
tilaisuuteen
, Kreikan pitkän historian aikana
on tapahtunut: jos jotakin. Tämän
"maailman ensimmäisen demokra-
tian" teräväkynäisiä kuvaajia, ker-
tojia ja arvostelijoita löytyy yli
2,000 vuoden takaa. Mutta niin pal-
jon kuin näissä antiikin murhenäy-
telmissä löytyykin-aineksia ja to-
tuuksia, jotka sopivat vielä nyky-
aikaankin, niin heidän kirjallisten
töiittensä joukosta ei löydy yhtä
mielikuvitusrikasta sotilaallista ja
poliittista saalattia kuin nykyinen.
On syytä palauttaa mieliin, että
kun Kreikassa suoritettiin sotilas-
kaappaus viime vuoden huhtikuun
21 päivänä, niin kuninkaan ase-
masta ja osuudesta siihen oli aluk-
si paljon epäselvyyttä. Yleisesti ole-
tettiin, että kuningas Konstantin
oli suorittanut vanhan hyvän ajan
tyylisen kaappauksen eläkeiässä
olevien . kenraalien avulla. Mutta
vähitellen kävi selväksi sekä ulko-
mailla että Kreikassa, että kaap-
pauksen takana olikin upseerien
toinen garnityyri eli everstien por-
ras1. Se oli suunattu ensi sijassa
kaikkia vapauksia ja demokratian
aikeitakin vastaan. Aseina juntta
käytti tiukkaa sensuria, mielivalta-
taisia vangitsemisia - ja ankaria
vankilatuomioita (keskitysleirien
pystyttämiset): Tämän kohteiksi
{joutuivat ensi sijassa kaikki va-
semmistolaiset ja liberaaliset joh-
tohenkilöt sekä älymystö. Joukossa
seurasivat jopa konservatiiviset po-
liitikot, liikemiehet, papit ym.
Viime kuussa kuningas Konstan-
tin yritti amatöörimaista vasta-
kaappauata. Se epäonnistui ja ku-
ningas pakeni korkeimman hovi-
,väen kanissa Roomaan. Eräiden
tarkkailijoiden mukaan eversti-
juntta provosoi Konstantinin kaap-
pausyrityksen ja järjesti hänen pa-
konsa hyvässä järjestyksessä pääs-
täkseen hallitsijasta eroon. Juntta
laski, että kuninkaasta on vähem-
män reisaa ulkomailla ja että hä-
nestä ei olisi ainesta minkäänlai-
sen pakolaishallituksen perustami-
seen. Ilmeisesti tämä laskelma pi-
tääkin paikkansa, sillä ei kansa-
kaan hänestä välitä. Tiedetään var-
sin hyvin, että Konstantin ja var-
sinkin hänen ahnas äitinsä, kunin-
gatar Frederika, saksalainen aate-
lisnainen, joka on saanut kasva-
tuksen hiUeriläisessä naisjärjestös-
sä, Deutscher Madchenbundissa,
pyrkivät vaalimaan henkilökohtai-
sen omaisuuden kahmimista enem-
män kuin edes monarkistisen Krei-
kan edut safllivst. Kem>taan, että
kuningas Konstantinilla ja äiti Fre-
derikalla on suuria numerotilejä
Zurichin vuorenpeikkojen hallussa
ja paljon muuta mammonaa ulko-
mailla. Miksikään Kreikan kansan
vapauttajaksi Konstantinista ei ole
Kreikan nykyinen hallitus lupasi
jo viime vuonna laatia uuden pe-
rustuslain, josta pitäisi suorittaa
"kansanäänestys" tänä vuonna.
Mihin tämä nykyaikainen kreikka-
lainen murhenäytelmä päättyy, se
nähdään ehkä tänä vuonna. Erää-
seen tärkeään seikkaan Kreikan
viime vuoden tapahtumien yhtey-
dessä on kiinnitetty sangen vähän
huomiota. Tämä koskee maan ta-
loutta. Kreikan hallitus oo_ihnoit-_
tanut julkaisevansa ^änä^vÄtonna
300 erikoislakia. Maan talousminis-
teri kehaisi, että Kreikan maksu-
tase osoitti viime vuonna 7 miljoo-
nan dollarin arvosta ylijäämää,
kun se ennen huhtikuun kaap-
pausta osoitti 50 miljoonan dolla-
rin vajausta. Ennen juntan valtaan
tuloa Kreikka peitti viennillään ja
"näkymättömillä" valuuttatuloil-
laan vain 65% tuonnin rahoituk-
sesta. Vajaus peitettiin lainoilla.
Vaikka junttahallitus julkaisi 300
asetusta talouden kasvunvauhdin
kiihdyttämiseksi, niin tätä vajausta
ei peitetä pelkillä dekreeteillä.
Näin sitäkin suuremmalla syyllä
kun Kreikan sotilashallituksen
paätukijat USA, Englanti ja Länsi-
Saksa itse ovat suurien taloudellis-
ten vaikeuksien. keskellä.' '
* . ,* *
Jos me olisimme yrittäneet lisä-'
tä jotain edelläkerrahtuun, nän us-
komme, että se alisi vain pahenta-
nut kirjoituksen sisältöä.itt. M J.M.