Eestin Jan Talts
*• >.
N-Iiitonparas
Moskova. — Jan Talts, 23-vuotias
painonnt)staja Tallinnasta — on va-
iittu Neuyosloliiton parhaaksi ur-
heilijaksi inaan urheilutoimittajien
V liiton perinteellisessä' (kyselyssä.
Mp-mies Talisin suurin saavutus on
500 kilon ylittäminen' ensimmäisenä
kevyen raakaan sarjan (alle 90 kg)
nostajana. Loppuaan kohti käänty-
vää vuotta' voidaan Neuvostoliitos-
sa'täydellä syyllä sanoa painonnos-
tajien vuodeksi, sillä Talisia seuraa
kymmenen parhaan listalla eniten
maailmassa rautaa nostanut mies,
Leonid Zhabotinski. Leningradilai
nen voimistelijatyttö, Natasha Kut-
shinskaja on ainoana naisurheilija-
na mukana kymmenikössä lukuun-
ottamatta pariluistelun toista osa-
puolta Ljudmila Belousovaa.
Neuvostoliiton vuoden urheilijat:
1) Jan Tatts, painonnosto
2) Leonid Zhabotinski, paino-
nosto.
3) Anatoli Firsov, jääkiekko sekä
Ljudmila Belousova — Oleg
Protöpopov. Kaunoluistelu
5) Ali Alejev, vapaapaini
6) Mihail Voronin voimistelu
7) Janis Lusis, yleisurheilu
8) Igor Ter-Ovanesjan, yleisur-
heilu
9) Eduard Streltsov, jalkapallo
10) Natalia Kutshinskaja, voimis-
telu
Kuhalle jo voittokin
Sao Paulo. — Jouko Kuha voitti
3,000 metrin estejuoksun Sao Pao-
lossa pidetyissä yleisurheilukilpai-
luissa, joihin osallistuivat perinteel-
lisessä Sao Paulon uudenvuoden-
juoksussa mukana olleet urheilijat.
Tulkosia:
3,000 m esteet: 1) Jouk Kuha
9.14.1, 2) Alfons Ida, Länsi-Saksa
9.33,5, 3) Joaguin Velasquez, Ko-
lumbia, 9.36,6.
1,500 m: 1) Anders Gärderud,
Ruotsi 3.51,5, 2) Andre d'Hertogh2
Belgia 3,51,7, 3) Carlos Tavares
Portugal'£55,1.
5.000 m: 1) Drago Zuntar, Ju-
goslavia 14.26,3, 2) Geregard Gou-
tailler Ranska 14.31.6, 3) Viktor
Mora Kolumbia 14.32,9.
10,00 m: 1) Tim Johnson Englanti
29.01,7,, 2) Dave Ellis Canada 30.-
32,4, 3) Luis Caetan Femandes
Brasilia .30.56,4.
Jäähalli on valmis
Grenoblen talvikisoja varten ra-
kennettu jäähalli on valmis. Upea
neliönmuotoinen halli ottaa vastaan
noin 14,000 (katsojaa. Pelialue on
sijoitettu sitein, että se on kulmit-
tain ulkoseiniin nähden ja katsomo
jakaantuu neljään yhtä suureen
lohkoon antaen (katsojille parem-
man näköalan kentän tapahtumiin.
Jäähallin vieressä on pikaluisteli-
joita varten oma keinoratansa, jon-
ka ympärillle on valmistumassa yli
10,000 katsojan istumatilat.
APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:sia — 36:ieen
IRTONUMERON
HINTA 55*
postitse lähetettynä
Hinta 65c
Tilatkaa osoitteella.
VAPAUS PUBLISHING
CO. LIMITED
P. O. Box 69 Sndbory, Ont
SCAU-UITON
TIEDONANTOJA
3,000 mötriä taittui
Phikolassa jo 4.49,1
TUL:n luistelijoin kunto osoitti
JPklkko4an radalla pideftyissä kan-
sallisissa (kilpailuissa ' ilahduttavaa
nousua. Niinpä Olavi Hjellman sai
jo 500 metrillä ajan 43,5 ja hävisi
enää vain Seppo Hanhiselle, jonka
ajaksi merkittiin 42,5. 3,000 metril-
lä Hjellman oli paras saden tulok-
sekseen 4.49,1.
Kireä 18 asteen pakkanen haittasi
luistoa HLK.n kansallisissa jotka
samalla olivat epäviralliset O-katsas-
tmkset. Jouko Launonen, jonka mat-
kaa Ruotsi—Suomi maaotteluun,
esitti varsin vaisua menoa.
Njaisten kilpailuissa Kaija-Liisa
Mustonen voitti sekä 500 että 1500
metriä. Kaija-Liisa KeskivitikkaAsi-
joittui toiseksi pitemmällä matkalla
mutta 500 metrillä sai tunnustaa
vielä Paula Halosen paremmakseen.
Huippuaikoja kympillä
Oslo. — Huippuaikoja 10,000 met-
rillä saavutettiin BisJetillä Oslossa
pidettyjen kansainvälisten luistelu-
kilpailujen päätteeksi. Norjalainen
Fred Anton Maier voitti, ajalla 15-
39,7 18 asteen pakkasessa.
Tuloksia: 1500 m: 1) Ard Schenk
Hollanti 2.08,7, 2) Ivar Eriksen Nor-
ja 2.09,1, Roar Grönvold Norja ja
Kees Verkerk Hollanti 2.09,2.
10,00 mglrin parhaat: 1) Fred A.
Maier, Norja "15.39,7, 2) Peter Not-
tet, Hollanti 15.44,4, 3) Kees Ver-
kerk Hollanti 15.52,0, 4) Per Willy
Gutto:msen, Norja 15.52,4.
Yhteispisteet: 1) Noltet 179,040.
2) Verkerk 179,157, 3) Maier 179,-
898. 4) Thomassen 180.802, 5) Zim-
msrman 180,835.
Port ArHiurin
kuulumisia
Tyyne Kivipelto kuoli Mokomonis-
sa viime maanantaina ja haudattiin
torstaina.
* ■■ * .
Suomalaisen Järjestön **Siaisten.
osaton illanvietto.on perjantai-ilta-
na tammik. 19 pnä klo 7.30 illalla.
Paljon hyviä palkintoja.
Canadian Tribunen toimittaja Rae
Murphy joka vieraili Vietnamissa,
puhuu täällä Lakehead Lbaour
Centre Auditoriumissa tammik. 25
pnä. Tilaisuuden järjestää Järvien-
pään "Lääkeapua Vietnamiin" ko-
mitea. •■
r "MKKI TÄMÄ TAPAHTUI
JUUU1NA
Jou:'jaattcra v. !247sur-
rnottun fiobm Hcod, .
kesk;aj<m romanttinen
rosjoriTorir—;—:
Toisena jc:ilu- ■
paivano v IS53
raivosi Mew :
Yorkisso valtava
tulipalo
Toisera jQj!'.'pa:voro v '790
svttyi Lontoossa Kar^no.jOko
o"(i clakko tukn^ultaa yu
100'060 sofloan vc-rr.ci .a.
Jouluja 1359 d'i FideXastro
insirorr.äisenG
jouluiiGivonä
T835 tayiyi Itc-
ro^iho Napole-
onin «onssa.
joita ttjol.^in
luu myös Itaicr.
kun;
o.j:".i Ju.es
Wr.-e ensim
mi;s*-n ro-
luna v.
1818 taj;°;t:.n ensimmäisen
k?iron io"lu;o'a'u;»ii'?.
Nurht, heii-jefJUTht' ■■ .:.
i«iiiiimiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiii;iiiiiiiii£
| HYVÄÄ RUOKAA |
= KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN |
| JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
= Koko: 7%" x lOVa". käsittäen 534 aivua =
E 351 valokuvaa — 16 herkullisia yärikuvataulua E
| HINTA SID. $13.50 |
E HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen _re- =
E septettiin sisältyy arkiruokia ja Juhlamokia, kansallisia ruokalajeja Ja .s
= vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita potku- s
E herkkuja UlanLstuJaislln, dieettiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
E laihan kukkaron päiviksi. / E
= HYVÄÄ BUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon. Sen-Joka re- s
S septissä opetetaan kädestä pitäen eräitä ruoanlaiton 'perusklkkoja*. E
E Uhan, kalan sekä: muiden ruoka-aineiden valinnassa ja käsittelyssä =
E annetaan tehokas pikakurssi. / =
= 6e on oikea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , =
E TILATKAA OSOITTEELLA: §
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. f
| P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. §
^iltllllltlllllHllllllllllllllllllllllllllllltlllllllltllllllllllllllllltllllllllllHlllHlllllltll^
...___....._________________-*-----——1-------,----—
SUOMIN UUTISIA
Uusia syöpäpotilaita ■■■■■■
10,000 vuodessa
Syöpään kuolee maassamme vuo-:
.sijbtaih noin 6,000—7,000 ihmistä.
JMLaisia «usia syöpätapauksia to-
detaan vuosittain noin 10,000, ker-
rottiin Suomen Syöpärekisteristä.
Ivyäpä tlisääntiyy jatkuvasti jä lau--
liin IkuoHeisuus on (kaikkialla maa-i
ilmassa nousussa. -.. ;
Suomessa on ailelttu syöpäpoti-
laista pitää rekisteriä vasta vuo-;
desta 1953. Syöpä on etupäässä!
vanhojen ihmisten tauti, ja uusien!
tapausten sekä tautiin kuolleiden!
määrän vaihdellessa on mahdoton-;
ta saada tarkkaa kuvaa tämänhetki-i
sesta tilanteesta;
Syövän- hoitotoimenpiteillä, ki-j
ruirgisiUa (tai sädehoidolla voidaan
elimistön organismin omia voimia
auttaa taistelussa tätä sairautta vasn
taan. Helsingin Sädehoitokinikassa
on kehitetty ns. konsertiiyinen' eli
säilyttävä 'hoitomenetelmä rintasyö-
vän parantamiseksi. Sen mukaan
rinnan syöpäkyhmy poistetaan leik-
kauksessa, 'jonka ijäl'keen annetaan
rintaan, kainaloon ja solisluun seu-
tuun voimakasta .'röntgenhoitoa. Tu-
lokset .tästä ovat olleet erinomaisia.
Viiden vuoden kuluttua hoidota elää
vielä 79 prosenttia rintasyöpäpoti-
laista. Paikalliset uudiutumat halli-
taan sädehoidolla tai kirurgisesti;
(SS)
Munuaissiirto Helsingissä
Helsingissä Meilahden sairaalassa
tehty Suomen ensimmäinen munu-
aisen siirto kuolleelta elävälle on-
nistu i hyvin. Potilas, 38-vuotias män-
tyharjulainen, maanviljelijä Pauli
Mattila, joka oli syntymästään saak-
ka elänyt vain yhden, viime syksy-
nä hevosen potkaisusta vahingoittu-
neen munuaisen varassa sekä myö-
hemmin kei nomu nu a isla i tteess a,
sai kuolleelta pikkupojalta uuden
munuainen.
Leikkauksen, joka kesti neljä
kuukautta, teki viisitoistahenkinen
työryhmä, joista yhdeksän oli lää-
käreitä. Potilaan toipuminen edis-
tyy erinomaisesti .lukuunottamatta
paria pientä merkityksettömäksi
mainittua sattunutta häiriötä. (HS)
Siirtolaisuus lisääntymässä
.Koko viime vuoden aikana on
kiinnostus maastamuuttoa kohtaan
ollut verrattain^vilkasta ja päätty-
neen vuoden viimeisen neljännek-
sen aikana se on vielä selvästi li-
sääntynyt, toteaa valtiot, maisteri
Tapani Tuomiharju Suomi-Seuras-
ta.
Viime vuoden loka-joulukuun ai-
kana otti Suomi-Seuran siiilolais:
neuvontaosastoon yhteyttä 514 hen-
kilöä, jotka perheenjäsenineen
edustivat yhteensä' 1,192 - maasta-
muuttoa suunnittelevaa henkilöä.
Vastaava luku oli heinä-syyskuussa
521 ja vuoden 1966 loka-joulukuus-
sa 308. Koko viime vuoden aikana
oli Suomi-Seuraan yhteydessä 3,076
ja vuonna 1966 929 henkilöä. Mai-
nittakoon, että viime. vuotista run-
saammin on Suomi-Seuralle tehty
tiedusteluja vain vuosina 1958 jc
1959, kertoo maisteri Tuomiharju
edelleen.
Tiedustelut ovat keskittyneet pää-
asiassa kahteen maahan. Australi-
aan suunnitteli päättyneen vuosi-
neljänneksen aikana muuttoa 665 ja
Canadaan 406 henkeä, ja koko viime
vuoden aikana vastaavasti eri mai-
den lähinnä Yhdysvaltojen, Uuden
Seelannin, Etelä-Afrikan, Ruotsin
ja Etelä-Amerikan maiden kesken.
Suurimpana syynä maastamuutto-
halukkuuden kasvuun on ollut heik-
ko työllisyystilanne, ja syynä. kiin-
nostuksen lisääntymiseen Euroopan
ulkopuolisia maita kohtaan on työt-
tömyyden lisäksi pidettävä myös
sitä, että Ruotsissa ei ollut tarjojla
työtilaisuuksia niin paljon kuin ai-
kaisempina vuosina, mainitsi mais-
teri Tuomiharju lopuksi.
Kahdessa viikossa yli 7,000
työtöntä lisää
Työttömyys laajenee yhä voimak-
kaammin. Kulkulaitosten ja yleis-
ten töiden ministeriön työvoima-
osaston antamien tietojen mukaan
oli vuoden vaihteessa työttömiä
70, 064. Nousua kahden viikon pi-
tuiselta ?janja)ksolta oli siten yli
7,000 sillä viralliset numerot olivat
16. 12. tilaston mukaan 63,677.
Kaikkiaan oli työnhakijoita vuo-
den vaihteessa (työvoimapiireissä
79,488 henkilöä, "kaksi viikkoa ai-
kaisemmin 74,370. Avoimia' työpaik-
koja oli tarjolla 3,245 (3,284).
Myös talonrakennusalalla tilanne
synkkenee jatkuvasti. Työttömyyden
kasvu on tällä 'työvoiman osalla
vielä voimakkaampaa. Vuoden vaih-
teessa oli työtä vailla talonraken-
nusalalla 24,138 henkilöä, kaksi viik-
koa aikaisemmin 20,899. (US)
Vaalit alkoivat
ulkomaisissa edustoissa
Varsin laimeasti ja innottomasti
alkoivat tasavallan presidentin va-
litsijajniesvaalil 2. päivänä tammi-
kuuta ulkomaisissa Suomen edus-
toissa. Saatujen tietojen mukaan en-
simmäisenä vaalipäivänä vain joku-
nen äänestäjä kävi vaaliuurnalla ja
useissa lähetystöissä ei äänestäjiä
nähty lainkaan.
Aänestysinnostuksen odotetaan
kuitenkin kohoavan sitä mukaa kuin
Suomesta tilatut vaaJiotteet saapu-
vat- perille. 'MatkoiHa olevat -suo-
malaiset Jovat—yleensä käyttäneet:
medko laimeasti ää^oikeuittaain.i
Viime eduskuntavaaleissa äänesti!
ulkomailla ja Jarvoilla yhteensä noin
4,7Q0 suomalaista. j
Aänestyspaiäckoja on ultamaiila
yhteensä 01 40:ssä eri maassa. Li-
säksi Jänestetääai" Jkahtena" päivänä,
noin 300 suiojnailaisella taivaita. Ul-
komailla äänestäminen päättyy 12.
tammilkuiuta. Kotimaassa valitsiia-
nuesvaalit toimitetaan 15. ja 16.
tammikuuta. (HS)
Kaksi uutta kauppalaa
1 Vuosi 'vaihtui Suomessa verrat-
tain rauhallisissa imerkeis&L Pakka-
nen ja ■ ilotuHitusrakelit paukkuivat
kaikkialla. Käiksi 'uutta kauppalaa
syntyi vuoden vaihtuessa. ' Uudet
kauppalat ovat Harjavalta ja Outo-
kumpu. "Maassamme on nyt 30 kaup-
palaa. Tuiun kaupunki laajeni vuo-
den alusta, sillä KakskeiTah 800,
asukkaan - kunta liitettiin kaupun-
kiin. -.; :
Teollistuneessa Harjavallassa on
lähes 8;000 asukasta. Pohjois-Karja-
lan lääni sai 'kolmannen kauppalan-
sa, kun Kuusjäi-ven kunta päätti;
92-vuotisen maalaiskuntakautensa ja;
muuttui Outokummun kauppalaksi
vuoden vaihtuessa. Uudessa Outc-
ku mm un ka uppalassa on noin 11,000
asukasta. Uuden kauppalan amma-
tissa toimivasta väestöstä työsken-
telee yli 60 prosenttia teollisuudessa
ja palveluelinkeinoissa. Suurin tuo-;
tantolaitos kauppalan, alueella on
yli.':viisikymmentä vuotta-toiminut
Outokummun kaivos. (HS)
Suomen' väkiluku 4,675,000
Maamimr^yäkiluku oli vuoden
vaihteessa 4,675,000 tilastollisen
päätoimiston suorittaman ennakko-
laskelman mukaan. Kuluneen vuo-
den aikana väestönkasvu oli 24,300
henkeä eli hieman vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Kaupunkien j;^.
kauppaloiden väkiluku on 2,257,773,
joten lisäystä on 58,840 henkeä.
Maalaiskunnissa asuu 34,574 henkeä
vähemmän kuin viime vuonna eli
2,417,264.
Elävänä syntyneiden määrä, 76,500
on pienempi kuin edellisenä vuon-
na, jolloin se oli 77,000. Kuoleman-
tapausten luku on pysynyt suunnil-
leen samana. Vuonnan 1966 kuoii
43,500 ja viime vuonna luku oli
43,600.
- <k ■
Presidentin uudenvuoden puhe .
Yksinomaan taloudellisiin kysy-
myksiin keskittyi presidentti Urho
Kekkonen uudenvuoden puhees-
saan, joka välitettiin"radion ja ter
levision kautta kansalaisille. Presi-
dentti sanoi kansantaloutemme ke-
hitysnäkymien olevan uuden vuoden
alkae:sa viimevuotista paremmat.
Presidentti esitti puheessaan arvion,
että tuotanto saattaa alkaneena
vuonna kohota yli 5 prosenttia kor-
keammaksi kuin vuonna 1967.
Edelleen hän huomautti, ettemme
voi jäädä odottamaan kansainvälis-
ten suhdanteiden paranemisen vai-
kutusta meidän oloihimme, vaan
että ponnistukset on kohdistettava
tuotannon kohottamiseen ja samal-
la kansantalouden rakenteen uudis-
tamiseen sekä sen yleisten kasvu-
mahdollisuuksien voimistamiseen.
Presidentti korosti, että pääomat
olisi voitava ohjata ensi sijassa ny-
kyistä tuottavampiin investiointi-
kohteisiin. Taloutemme kasvu on
parina viime vuotena rakentunut ku
lutuksen ja viennin pohjalle. Inves-
tointitoiminta on polkenut, paikal-
laan ia viime vuonna jopa alentu-
nut. Tuotantokapasiteetin laajenta-
mistarvetta alkaa esiintyä monelle
teollisuuden alalla. Sitä paitsi in-
vestointien tarvetta lisäävät kansain-
välisen kilpailun tehostumisen
vuoksi välttämättömät teollisuuden
rakennemuutokset. Yleisten teori-
oiden mukaan olisi tällaisessa tilan-
teessa pääomat voitava ohjata ensi
sijassa tuottavampiin investointi-
kohteisiin, korosti presidentti Kek-
konen. (SS)
Kansaneläkkeen saajia yli 560,000
' Kansaneläkkeen saajien lukumää-
Dmitri Gudkov:
«<|4. VW*-*-*'
jjuronyiföBN' vuosi
......... v\
^Vuonna 1967 maailma astui 0^0.
vuosisadan viimeiseen .kolmannek-
seen. Vuosi .2000 ei,näytä enää ko-
vinkaan kaukajselta. Tiedemieseri"-
ntistäjät piirtävät suhteellisen tp-
tuudWmukafeen kuvan tulevan.vuo-
situftahneit vaihteesta: .ennennäke-
mätön tieteellistekninen kehitys,
valtaviajnopeuksia maassa ja. ilmas-
sa, kybernetiikan valtakuntaa.;^n-''
simaisten iuiur^ip^ien rohkea aja-
tuksenlehto. päättyy kuitenkin siinä,
missä alkaa ^aa^man' ^osiaaliheh' ja
yhteiskunnallinen muotoilu. Opti-
mismi vaihtuu 9keptismiih ja duun-
sävyihin punoutuu, dramaattisia ää-
niä. Tähän on ,Uetysti olemassa omat
■syynsä'.—4_ vv
. Minkälanen oli vuosi 1967 esimer-
kiksi lännen' johtajan — Yhdysval-
tain — eläneissä? ''Kuuman kesän"
ollessa kuumimmillaan Yhdysvallat
joutui kasvotusten tähänastisista kii
vaimpien ja laajimpien. heekerimie-
lenosoitufiten kanssa. Neekerien vi-;
han hedelmä^ kypsjyivät USA:ssa
vallitsevan sosiaalisen ja rotujen vä-
lisen epätasa-aryoisuuden perustal-
la; Niin kauan kuin tämä epätasa-
arvoisuus jatkuu, tulevat neekerile-
vottomuudet horjuttamaan entistä
voimakkaammin amerikkalaisen yh-
teiskunnan perusteita.
Yhdysvaltain Kaakkois—Aasiassa
käymä likainen sota valtasi vuonna
1967 etusijan maan elämässä. Amer
rikkalaisten Vietnam-joukkojen mää
rä lähestyy puolen miljoonan mie-
hen rajaa. Korean" seikkailun veri-
nen ennätys on jo ylitetty kaikilta
kohdiltaan, mutta eskalatiota sen
kuin vain jatketaan. Puolustusmi-
nisteri McNamaran vetäytyminen
tehtävistään samoin kuin US An YK-
edustajan Arthur Goldbergin ero,
josia Washingtonissa sitkeästi huhu-
taan, viittaa siihen, että Yhdysval-
loissa on luovuttu Vietnamin selk-
kauksen poliittisen ratkaisun etsin-
nästä ja annettu kenraaleille vapaat
kädet.
"KUparikypärät" valtaavat yhä tär
keämmän aseman Washingtonin po-
litiikassa: Kuluvan finanssivuoden
aikana Yhdysvallat myönsi sotame-
noihin 70 miljardia dollaria rikkoen
kaikki entiset ennätykset. Koko so-
danjälkeisen kauden aikana USA on
käyttänyt sotatarkoituksiin tähtitie-
teellisen summan — 980,828 miljoo-
naa dollaria. Maa on muutettu todel-
liseksi militaristiseksi valtioksi. Yli
miljoona amerikkalaista sotilasta on
sijoitettu 41 ulkomaisen valtion alu-
eelle. Yli 300,000 amerikkalaista so-
tilasta oleskelee Länsi-Euroopassa.
Heidän pitkäksi venynyt vierailunsa
vanhalla mantereella vaikeuttaa
huomattavasti Euroopassa hahmot-
tuvaa jännityksen lieventymistä.
Globaalinen strategia on tuonut
Yhdysvalloille "maailmansantarmin"
epäillyftävän maineen; VVashingto-
nin yllytyksestä ja tukemana Krei-
kassa suoritettu "mustien everstien"
toteuttama vallankaappaus kielii tar-
peeksi kaunopuheisesti, minkälaista
"demokratiaa" Yhdysvallat suojelee,
Yhdysvallat on siirtänyt huomat-
tavia menoja eri sotilas-polittisten
kumppaneittensa ja • liittolaistensa
kannettavaksi. NATOn menot sen
perustamisvuodesta (1949) lähtien
cvat ylittäneet biljoonan dollarin
summan! Kuvaavaa on se, että NA-
TOssa yhä suurempaa osaa näytte-
levä Saksan liittotasavallan sotame-
not ovat 1 huomatavasti ylittäneet
Hitlerin kolmannen valtakuonan sa-
maan tarkoitukseen vuosien 1933—
19?9„ varrella/käyt^mät; summat
Mikä on Saksan . liittotasayaflän
P»ää määrä.' - var^ustautunusessaän?.
L^i-Saksanj^ot^(kiÄoilijk^
rj^munyeJ^n vastaan |je<%i.Israelin
ar,atömaihin suoiit^masia hyökkäyk-
sestä uskoen näkevänsä siinä toäie-
^een - kousci^o^^ ''pailudlisista
ioon^ain^ena ilmestyvä Bl(d-
iärfpiUi C'M^;.Jk^jkuuB- päi-
vinä, etvi ■'ipuöjf, Tdiekto»ioyatoa
ja DDR ovat meidän arabejamme"
Vuosi 1967 merkitsi Saksan tasa-
vallan kohdalla uusnatsismin elpy-
mistä. Kansallisdemokraatitjnen pyo-
lue t—. 6Qrluvun fasi^Ötyyppinen
puolue — ixäjttelee yhä huomatta-
vampaa osaa maan yhteiskunnalli-
sessa : elämässä. -Tämän. puolueen
edustajat ovat vallanneet edustaja-
paikkoja jo kuusilla maapäivillä.
Hannoverissa pitämässään puolueko-
kouksessa uusnatsit julistivat "mars-
sin Bonniin" alkaneeksi. Sen sijaan,
että pyrittäisiin torjumaan ruskean
ruton vaara, puhdistetaan Reinin
varrella juridista tietä tuleville dik-
taattoreille: Bundestag käsittelee
•'poikkeuslakeja", joiden tarkoituk-
sena bn 'korvata .Bonnin nykyinen
perustuslaki. .
Englannin elämässä oli vuonna
1967 kaksi ajallisesti läheistä ja si-
säisesti toisiinsa sidottua tapahtu-
maa. Kuninkaalliset joukot poistui-,
yat Adenista, joka on toiminut yli
vuosisadan ajan Englannin strategi-
sena keskuksena. YKn hallintora-
kennuksen edustalla kohosi salkoon
123, lippu ^- Eteläyjemenin riippu-
mattoman tasavallan valtiolippu.
Samoina päivinä läntinen maailma
alkoi pyöriä punnan devalvaation
aiheuttaman taudin kouristuksissa.
Laiskasti ja epäsäännöllisesti on
lyönyt Lontoon cityn sydän siitä
sakka kun kultavirta keskeytyi en-
tisistä siirtomaista. Pariisissa Eng-
lannin vanhuudenheikkoa taloutta
pidetään liian rasittavana kumppa-
nina EEChen hyväksyttäväksi ja pi-
detään tämän talousyhteisön ovea
suljettuna Lontoolie tämän sitkeistä
pyynnöistä huolimatta.
Punnan devalvaation jälkeen län-
nen-finanssi maailmas§8 s käydyn nä-
kymättömän taistelun tuli on keski-
tetty Fort Knoxiin. misfä säilyte-
tään Yhdysvaltain kultavaroja. En-
simmäisenä sodanjälkeisinä vuosina
nämä kultavarat lähentelivät 25 mil-
jardin dollarin rajaa. Nyt ne ovat
huvenneet 12.4 -miljardiin dollariin,
sillä välin kun yhteismarkkinamai-
rä lisääntyi viime vuonna 62,000
henkilöllä, mikä on 6,400 enemmän
kuin edellisenä vuonna. Kansan-
eläkeläisten määrä nousi kaikkiaan
563.500 henkilöön, joille maksettiin
viime vuonna eläkkeitä yhteensä
987 milj markkaa.
Keskimääräinen kansaneläke oli
vuoden päättyessä 150,7 markkaa
eli 13.5 markkaa kuussa edellisvuo-
den keskieläkettä suurempi. Kan-
saneläkkeensaajista saa tukiosaa
440,600 eläkkeensaajaa ja heidän
keskimääräinen kansaneläkkeensä
oli vuoden päättyessä 173,3 markkaa
Yksinomaan perusosan sai 122,900
eläkkeensaajaa ja heidän keskielää.
keensä oli 69,9 markkaa kuussa.
(HS)
Minusta tuli kaksoisagentti
(Jatkoa 2 sivulta)
tänyt mihin te pystytte ja on jo
aika lopettaa tämä homma. Ilmoi-
tamme teille erikseen mitä te ru-
peatte tekemään tulevaisuudessa.
Toistaiseksi valmistautukaa.
Hyvin näytellyllä hätäisyydellä,
joka vastasi hetkeä, puhuin kiirees-
ti':
— Herra! En tiedä kuinka teitä
olisi puhuteltava ja kuka te olet-
te, mutta pyydän kuuntelemaan
minua. (Ryhtyessäni tähän keskus-
teluun muistin Messingin ohjeet, et-
tä olisi pyydettävä pääsyä ulko-
maille). Minulla ei ole aavistusta-
kaan tulevista tehtävistäni, mutta
luullakseni ne tulevat epäilemättä
olemaan hyvin vaarallisia ja sen
vuoksi pyytäisin teitä päästämään
minut eroon tästä kaikesta ja mie-
luummin auttamaan, että voisin pa-
eta Suomeen. Minusta tuntuu, ettei
kestä kauankaan, kun joudun kiipe-
liin!
— Käsittelemme tämän asian lä-
hitulevaisuudessa. Uskon, että an-
namme teille luvan palata kotiseu-
dulle. Mutta mitäpä tässä kiirehti-
mään! Sanoessaan tämän hänen
kasvoillaan välähti hymyn tapainen.
— Meidän tietojemme mukaan, ne
ovat riittävän hyvin tarkistetut, tei-
tä ei uhkaa mikään. Olette hyvissä
kirjoissa. Hoidatte rajavartiopalve-
lua erinomaisesti. Se on^ tärkeintä.
Vaarallisuus ei tule olemaan suu-
rempi kuin tähänkään saakka —
maksamme teille erikseen. Jotta
teillä olisi varoja palatessanne Suo*
meen panemme rahat tilillenne Vii-
purin paakkiin. Nyt näkemiin!.
Messing oli. tyytyväinen kuultu-
aan' ilmoituksen tuosta tapaamises-
ta.
— Sillä tavalla, Petrov! Kaikki
käy kuin rasvattu. Voin nyt'ilmoit-
taa sinulle: "Trusti" on sopinujt
suomalaisten viranomaisten kanssa
siitä, että "ikkuna" salakuljetuk-
seen ja suomalaisen tahon tarpei-
siin suljetaan. "Ikkunan' 'kautta
kulkevat toistaiseksi vain kirjefet.
Sitten vastaanotetaan ihmisiä. Tar-
vitsemme ihmisiä. Käsitätkö?
(Jatkuu)
Lauantai, tammik. 13 p.
Sivu 3
den kultavarat ovat nousseet 20
miljardiin dollariin." Näissä oloissa
USAn on yhä vaikeampaa esäintyä
lännen kiistattomana johtajana ja
pakottaa toiset hyväksymään USAn
politiikan, jos^a puuttuu ."realismi
sekä ajan hengen tajuaminen.
Ei ole mikään sattuma, että ihmi-
set kautta maailman loivat vuonna
1967 katseensa Neuvostoliittoon,
maahan, jonka yhteiskunnalliselle
elämälle on ominaista rauhanomai-
nen lupnustyö, rauhanpyrkimys sekä
laaja solidaarisuus kansallisia va-
-pausliikkecitä • kohtaan. Neuvostolii-
ton -5Örvuo.tispäivää vietettiin kautta
maailman historian tärkeänä raja-
pyykkinä, sillä ihmiskunta • liittää
suurimmat tulevaisuudentojveensa
maailman e^immäiseen sosialisti-
seen maahan.
PÄITÄ VÄLITTÄVÄN
PROFESSORIN APULAINEN
VANGITTU"
Recife, Brazil- — Tullivirkailija
Paulo Jose Cavalcanti vangittiin
täällä sen iälkesn kun hän tun-
nusti auttaneensa Recifen Yliopis-
ton professoria lähettämään 57 pää-
tä USA:n, sanoivat poliisit maa-
nantaina.
Poliisien puhemies sanoi Caval-
cantin tunnustaneen, että ne laa-
tikot jotka olivat varustelut nimi-
lapuilla "imettäväisten luitav ja
jotka oli lähetetty ilmateitse Charles
Kilgorelle, Michiganiin, sisälsivät
päitä.
NYT ON ILMESTYNYT
TA5KUKALENTERI
1968
Hankkikaa itsellenne tämä
pieni taskukokoinen
tietojen kirja
Hinta 75c
(Ynnä 4c myyntiveroa.
ainoastaan Ontariossa)
Vapaus Publishing
Company Limited
P. O. Box 69, Sudbury, Qni.
, r i\,',)', M,'i
UUSIA MENESTYSROMAANEJA
CATHERINE GAVIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA
HINTA SID. $4.40
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" te-
kijän uuden romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakentiltä, pieneen ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tullerie^n si-
.hissvien kaasulamppujen kajosta joutilaana uinuvalle Rivieralle.' Ko-
koavana voimana on sorretun kansan pyrkimys vapauteen. Italian
risorgimento — lyösnousemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodos-
taa luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa oma-
laatuisen kiehtovan aikakauden.
MARIA ROLNIKAITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA
HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista emmekä voi unohtaa hän-
tä. Tässä on toinen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö\ joka
kotikaupungissaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloisista tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirveät uutiset, so-
jdan, eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen ka-
tujen sokkeleissa. Maria ei luopunut muistiinpanoistaan. Pienille pa-
perrlapuille hän teki tunnontarkkoja merkintöjä. Keskitysleirillä hän
jatkoi kirjoittamista — sementtisäkkien riekaleisiin. Kun paperi lop-
pui, hän opetteli asiat ulkoa; painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muis-
tamisen halu auttoi häntä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja; joihin soisin jokaisen Uimisen tutus-
tuva, joifä soisi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaa — olemme
edelleen vastuussa." — Ilmari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAPHNL" DU MAVRIER: " ,< ,
HAUKAN LENTO
315 SIVUA
HINTA SID. $4.40
Aurinkolaseja, huiveja, matkapostikortteja. Roomalaisen, hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista turisteista. Kiihty-
neiden naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
katossa, sillä edessä on lupaava ilta, "Rome by Night". Mutta lähtöhet-
kellä kaksi puuttuu.
Näiden kahden Via Venetollä harhailevan opettajattaren tähden
opas, Armlno Fabbio tekee harkitsemattoman eleen. Naisten hurs--
kas päivittely saa hänet työntämään suhteettoman määrän liiroja
-kerjäläisen-kouraan. Yöllä samainen vanhus murhataan. TanVv si-
netöi Arminon tulevan kohtalon, hän Joutuu jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja — Rebekan veroinen.
NIKOLAI LESKOV: "~
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA
HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venäläisen kirjallisuuden yksinäinen susi, jon-
ka .tuotanto alkalaiskriitikot. kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kerto-
muksissaan ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan ja
arvosteli vallankumouksellisen sivistyneistön nihilistisiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan, joka ku-
vailee maalismiljöötä, papistoa ja lahkolaisia. Tältä kaudelta ovat
peräisin useimmat kertomukset Juhani Konkan toimittamassa teok-
sessa.
Kertomuksissa levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsaarlvaltokmita. Kertomusten: realismiin ja satiiriin yhdistyy usein
annos tyypillisesti slaavilaista sadunomaisuutta. Mestarillisesti toteu-
tettu juoniaines ja loistava sanallinen ilmaisu tekevät niistä nautit^
tavia kokonaisuuksia.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING,CO. LTD.
h>. O. BOX 69
SUDBURY, ONTARIO