jimimiiiiihiiiinriiiiiminiiiiiiiniiiiuiiiiHiiiUHiuHiiiiiiiiiiiiiHuiiiiHiiiiiiiiiö
§
Meneflääkö Nancy
amsfööriofkeufensä?
— Grenoblen fcalvi-
feuftÄ- ja ho^amitalin
vofttahutNancyGreehe osallistui tääl-
lä viikon vaihteessa pidettyäni! kil-
pailuihin tietämättä, että hänen ama
tieoikeuksistaan on nostettu kysy-
mys.
-Ranskasta saatujen, tietojen mukaan
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) aikoo
rangista Nancy Greenea ja ranska-
laista kolmen mitalin voittajaa, Jean
C|aude KUIyä "olympialajien ama-
toorbääntöjen nHcomisesta".
Aikaisemmin viime viikolla esitettiin
väitös, (että Nancy Greene oli otta-
nut vastaan yli $50.00 'hintaisen lah-
jan (sen arvokkaamman lahjan vas-
taanottaminen katsotaan amatööri-
sääntöjen rikkomiseksi) Grenoblessa.
Hänen siellä saamiensa lahjojen jou-
kossa on sukset, matkalaukku, kello ja
tkamelinkaryainen puku.
Viimetalvena saavuttamansa "maail-
man cupin"' voiton jälkeen British Co
lumbian hallitus lahjoitti Nancy Gree-
nelle "$5i000 stipendin opiskeIuja_var-
ten. Hän el ottanut kuitenkaan vas-
taan tätä lahjaa, sillä se olisi vienyt
häneltä amatöörioikeudet. Saatujen
huhutietojen mukaan tämä $5,000 tulee
nyt tutkittavaksi.
Tähän stipendirahastoon ei ole kos-
kaan, koottu, selittävät canadalaiset
urhenijavirkailijat, sillä Nancy Greene
ei ottanut sitä rahaa; vaan antoi sen
Canadan hiihtoliiton huollettavaksi.
Nancy Greene on hiihtäjistä paras
amatööri, sanoi eräs canadalaisviran-
ematnen: Me kaikin tiedämme, että
Jean Claude KiUyha ja Marielle Goit-
chelliHa on omat yhtiönsä, mitkä myy-
vät sauvoja, kintaita jne: En ihmettele
lainkaan vaikka hiihtoliitto sekaantuu-
in asiaan. Ehkä saamme (Nancyn
kohdalta) sen asian pian selvitetyksi".
Jevgeni Grishin
jattaa hyvästit
luistelulle
Moskova. — Ensi viikon vaihteessa
SverdkxvskissA. suoritettavan -> perintei-
sen Neuvosloliittoi^-Norja'roistehnnaa-
'.' ottelun on kuukauden päästä 37 vuotta
täyttävä; Neuvostoliiton kaikkien aiko
jen paras sprintteri Jevgeni Grishin
valinnut jäähyväiskilpailukseen. :
Lähes 20 vuotta kestäneen kilpailu^
uransa aikana Grishin paransi kuudes-
ti 500, 1,000 ja 1,500mietrin matkojen
maailmanennätyksiä. Viimeinen nibtä
— 500 metrin 39,5 — rikottiin vasta
tänä vuonna Länsi-Saksan Franz Kel-
lerin toimesta: Tämä Grishmin 500
metrin tulos samoin kuin 1,000 metrin
tulos 1.22,8 ovat edelleenkin Neuvos-
toliiton ennätyksiä. Viisiin orympiaki-
soihm osallistunut — ensimmäistä ker-
taa hänet nähtiin vuonna 1952 Helsin-
gin kisoissa pyöräilijänä — Grishin
on voittanut neljä kultamitalia ja yh-
den hopeamitalin. Vuonna 1956 hän
ylti {joka - Euroopan (mestaruuteen yh-
teispisteissä.
Märttyrarata pysyi
keulassa.
Helsinki. — Suomen ja Norjan olym-
piahiihtä/jät kävivät torstaina kiihkeän
lähitaisteluni Pietarsaaren puistohan*
dossa. Ladun pituus oli 1.8 km "ja se
kierrettiin viidesti. Eero Mäntyranta
onnistui kukistamaan muut huippu-
miehet, joista Norjan Gjermund Eg-
gen hävisi viisi sekuntia, väliin kiilau-
tunut Hannu Taipale 15 ja sitten seu-
raavina oHeet Harald Grönningen ja
Odd Martinsen ,jo enemmän.
TULIPUNAISET KUKAT I
Sanna Kannaston
muistolle
E. JA W. SAILA
Scarborough Ontario
Jonni Myyrällä oH
ylimääräinen kulta
____— Jortm Myyrän Bmeri-
kah^ttomateifiiet ystävät ovat lähettä-
neet USA: soi sieHS viimeiset eUnvuO-
ten$nfelinto fedtateitalimfehemmö v.
1920 Antverpenissä ja neljä vuotta
mydnemmin'Pariisissa voittainat kul-
tamitalit Suomeen. ^
LabjoMajana on ollut rouva George
Johnson jonka edustajana insinööri
Ytfö Johnson luovutti mitalit maanan-
taina Suomm Urheilumuseon hoitajal-
le sosiaalineuvos Aaro TynellHlo edel-
leen Uri»ihimuseossa säilytettäväksi
ja jälkipolvien nähtäväksi.
Monille asiantuntijoillekin yllätykse-
nä Uittyi lahjoitukseen kolmaskin kut
tamttali. Jonni Myyrä oli Pariisin ki-
soista 1924 saanut erityisenä huomion-
osoituksena tämän mitalin, jonka taak
se oJi kaiverrettu tunnustus kaksien
peräkkäisten olympialaisten kultamita-
lin voitosta. Myös tämä mitali liite
tään Helsingin Olytm^iastadiomlla si-
jaitsevan Urheilumuseon olympiavoit-
tajien mitalikokoelmaan.
Jonni Myyrä voitti Antverpenissä
keihäänheitoin! kultamitalin tuloksella
65.78 ja Pariisissa hän saavutti vas-
taavan kunnian tuloksella 62.96. Jonni.
Myyrä oli vuosina 1914—1919 paran-
nellut keihäänheiton maailmanennä-
tystä neljästi tuloksin 62.58 m, 62.80
m., 65.55 m., ja 66.10 m
Sanna Kannaston
muistotie
Nähtyäni Vapaudesta että Sanna
Kannasto on kuollut 92vuotiaana,
päätin kirjoittaa hänestä muistel-
mia 60 vuotta taaksepäin, siis vuo-
delta 1908.
' Ei meitä ole montaa jäljellä jot-
ka muistamme Saiman siltä ajalta.
Hän oli silloin parhaassa iässä ja
täynnä'innostusta. Hän puhui meil-
le työläisperheiden huonosta ase-
masta ja pienistä palkoista sekä pit-
kistä työp^vistä. Itku silmässä hän
niistä kertoi, saaden kuuntelijankin
silmiin kyyneleet. Aina hänen puhe-
tilaisuutensa sai erittäin'hyvän kan-
natuksen kaikkiaUa. Hän matkusti
puhujana tämän meidän laajan
maamme joka paikassa, missä vain
tiedettiin enemmän suomalaisia
olevan. Se oli, varsinkin naiselle,
hyvin raskasta, sillä siihen aikaan
eivät kulkuvälineet olleet sellaiset
kuin nykypäivinä. Siinä täytyi olla
tarmoa ja innostusta asiansa puo-
lesta.
Olen varma että Sanna on teh-
nyt enempi kuin kukaan toinen
suomalaisten herättämiseksi järjes-
tötoimintaan Oanadassa. Hän oli yksi
parhaimmista uranuurtajista mei-
dän Suomalaisen Järjestön hyväk-
si.
Näin Sanna Kannaston viimeksi
v. 1950 ollessani Port Arthurin
laulujuhlilla. Silloin jo ajattelin et-
tä hänen päivätyönsä on tehty.
On vaillan ihme että hän eli niin
kauan, saavuttaen harvinaisen kor-
kean iän.
Toivoni on että kun kirjoitetaan
Suomalaisen Järjestön ja yleensä
suomalaisten historiaa Canadassa,
että Sanna Karmasto (Kallio) mai-
nitaan yhtenä ensimmäisistä uran-
uurtajista suomalaisen kulttuuri
toiminnan edistämiseksi Canadassa.
Tunnen syvää kunnioitusta hänen
työlleen.
Scarborough 3-1-1968.
W. SÄILÄ.
Soon
SaultSte. Marie. — Satuin tässä
juuri kuulemaan että kansalaisem-
me Heikki Alikoski on lähtenyt
Torontoon lääkärien tutkittavaksi
pitkäaikaisen sydänvian tähden.
Oletettavasti siellä on etevämpiä
sydäntautispecialisteja kuin täällä
meidän kaupungissamme ja niin
Heikki oli lähtenyt sinne ainakin
tarkastettavaksi, että jos he siellä
Saralla saan ilmoittaa, että elämäntoverlnl
EINO VrUAMI KORHONEN
nukkui kuolon uneen kotonaan Hanmerista, Ont., lokakuun 7 pnä
1967, otten 68 vuoden ikäinen. Hän oli syntynyt Pyhäjärvellä, Oulun
läänissä. Suomessa, marraskuun 29 pnä 1898.
Lähinnä suremaan jäi vaimonsa Hulda.
Kun <tie on vaivalloinen
Ja asfkel väsynyt,
. -ei silloin vastaan sano,
ei tietä jatkaa ano,
kun kuuluu: lasike sauvasi
ja lepää nyt.
KIITOS
Halutan lausua sydämelliset Mitokaet suUuMsille ja ystäville
jotka olivat saattamassa Einoa viimeisellä matkalla. Hänet' saatet-
tilr>rb©udan lepoon Sudburyssa lokafcuun 11 pnä 1967 suuren ysttt-
väjoukon saattamana. ■ .
Kiittäen,
HUUDA KORHONEN
,, Helfilnkl — (KU) — ?Suenialai-
neh ~ sanokaamme häntä vaikka
Nieniiseksl, Taikka hän ei olekaan
Nieminen — on joutunut jostakin
kolmestaan ruotsalaiseen vanki-
laan. Hän joutuu siellä säännölli-
seen tyonon, virlUstyy alkoholin
ia! huumausaineiden väärinkäytön
Ja ravinnon puutteen aueuttamas-
ta helklcoustllastai syö ja nukkuu
säännöllisesti, saa palkan työs-
tään; tuntee elämänsä kalkin puo-
lin miellyttävämmäksi kuin jossa*,
kin Tukholman lilkentteslllan alla.
Mutta, tuomio ei ole ikuinen. Va-
paudeesa viettelee viina, on vai-
kea saada työtä. Ruotsalaiseen
vankilaan on helppo päästä takai-
sin. Ei tarvatse muuta kuin nousta
laivaan ja palata maahani josta
karkotus on annettu.
Luvaton paluu on rikos. Ja jo-
kin muu pikku rikos varmistaa
vielä paremmin kiinnijoutumisen,
pääsyn "turvalliseen ja terveelli-
seen" vankllaelämään! Nieminen
palaa työpenkkinsä ääreen viisi,
Porf Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — Port Arthurin por-
mestari Laskin julisti ,jo viime kuussa,
että kuluvan tilivuoden Imeno- ja tu-
loarvion yhteydessä ovat nousseet eri-
koisesti koulukustannukset ja hän ve-
tosi maakuntahallituksen vastuunalai-
suuteen sen vuoksi, että koulujen .val-
vonta hallituksen esityksen mukaan
tulee muutetuksi alueellisen hallinnon
tehtäväksi. -
Tässä sivuutetaan kokonaan se, että
laajennettujen koululautakuntien de-
mokraattinen valinta syrjäytetään ja
jäävät ne ylhäältä päin nimityksestä
riippuviksi.
Fort Willtamin kaupungin raha-
asiain sihteeri Larry Baarts selitti,
että suunnitelmat' kohottavat tämän
vuoden kustannusarvion kaupungissa
5 miljoonaan dollariin, joka on kaksi
(2) miljoonaa dollaria enempi kuin
v. 1967. Hän vetoaa (maakuntahalli-
tuksen vastuunalaisuuteen, mutta jo
ennustetaan, että veronmaksajat tule-
vat saamaan kaksi laskua entisen.yh-
den (asemesta ja sen lisäksi heidän
demokraattiset oikeutensa sivuutetaan
kokonaan.
CPR:n Port Arthurin asema ilmoi-
tettiin suljettavaksi huhtikuun 1 päi-
västä selittäen, että ei ole ollut riit-
tävästi käyttöä mikä oikeuttaisi auki-
pidpn. kustannukset; Aivan samoin se-
litettiin toisen läpikulkevan matkusta-
jajunan poistamisen ja siten kymme-
nien paikkojen ihmisiltä matkustuspal*
velu. Kaikki tämä osoittaa välinpitä-
mättömyyttä kansan tarpeen tyydyttä-
miseen nähden.
Viime sunnuntaina kuoli täällä sai-
raalassa Järvienpään työväenliikkeen
toiminnan veteraani William Gray.
Hän oli syntynyt Lontoossa Englan-
nissa ja oli nyt 81 vuotias. Hän oli
asunut täällä yli 50 v. Viime vuon-
na uuden Labor Centre rakennuksen
avauksen . yhteydessä kunnioitettiin
häntä Port Arthurin ammattineuvos-
ton vanhimpana jäsenenä. Myös oli
hän toistakymmentä vuotta.sitten Port
Arthurin kaupungin valtuustossa työ-
väen edustajana. — ATH.
Oikaisu
\ Painovirhepaholaisen tekemän
valitettavan kepposen johdosta oli
-lauantaina Port Arthurin kuulu-
misista pudonnut ensimmäinen
rivi pois aiheuttaen pahan sekaan-
nuksen. Uutisen alkuosa oli seu-
raava:
Port Arthur. — Maria Miina
Junnila kuoli sairaalassa helmik.
26 pnä pitkäaikaisen taudin mur-
tamana: Hän oli.77 vuoden ikäi-
nen.
Uutisen lopussa oli virhe myös
■"iöaihvitjarjoilun" kohdalta, minkä
olisi pitänyt kuulua seuraavasti'
Maria Junnilan sukulaisten toimes-
ta oli järjestetty kahvitarjoilu Hoi-
to-ruokalassa.
voisivat jotain tehdä hänen tervey-
tensä hyväksi. Aika näyttää kuin-
ka ne siellä onnistuvat, voivatko
miehen parantaa? Siis toivotan mi-
tä parasta hänelle sinne Toronton
sairaalaan. Ja jos hän joutuu siellä
pitempään .viipymään, niin olisi hä-
nelle tietenkin hauskaa jos Toron-
ton toverit pistäytyisivät häntä ter-
vehtimässä. Tämän kirjoittajalla ei
ole huoneen numeroa tiedossa, ai-
noastaan että hän on Toronton Ge-
neral sairaalassa. • -
Ikävä tapaus sattui Eino Muhosel-
le täällä viime keskiviikkona kello
10 aikaan illalla kun hän oli tulos-
sa kotiinsa (ja ajoi yhteen OPR'n
junan kanssa John St. ylikäytäväl-
lä. Hän itse säilyi loukkaantumat-
ta vaikka junan iskusta auto lensi
54 'jalkaa ja poliisien arvioinnin
mukaan autolle koitui 800 dollarin
vahinko.
Muuten täällä onkin ollut vii-
meisten päivien aikana hyvin sekai-
sia ilmoja ja noita autojen mäsäyk-
siä on sattunut hyvin runsaasti.
E. Simonen,
kynnnenen, viisitoista kertaa ja
kun hän vapautuu, tiedetään aina
että hän ei ole kauan poissa ...
" Niemisen tapaus Hehee harvinai-
suus, muitta se antaisi aiheen olettaa,
että elämä Ruotsin vankiloissa on
autuus, ainakin parempaa kuin vas-
taavissa' Suomen laitoksissa. Ruot-
sissa onkin vankeinhoito) viime aikoi-
na Ojttanut suuria edistysaskeleita, se
on kehitystllassa, murrdsvaiheessa,
Uutita' kokeillaan, sikäli kuin varat
sallivat Mutta puutteita on edelleen.
ENSIKERTALAISET
TOIVOVAT SUOMEEN —
Ruotsissa tuomittu suomalainen
saa esittää toivomuksen; kumarassa'
maassa kärsii tuomionsa. Varsinkin
ensikertalaiset toivovat Suomeen,
koska voivat täällä' päästä vähem-
mällä. On myös ".Niemisiä", jotka
valitsevat ruotsalaisen' vankeuden,
joskin lopullisen ratkaisun tekevät
viranomaiset eikä hän itse.-Mutta
suomalaisvankien haastattelut Ruot-
sin eräissä vankiloissa osoittivat, et-
tä moni täälläkin ajattelee: oma maa
mansikka, muu maa mustikka. "Van-
kila kuin vankila", oli erään Norr-
täljessä istuvan suomalaisen miehen
vastaus, kun kysyttiin onko vangin
parempi Ruotsissa vai Suomessa.
'Olisin sittenkin mieluummin vanki-
na Suomessa kuin Ruotsissa", sanoo
varkaudesta tuomittu suomalaisnai-
nen Hinsemergin upeassa naisvanki-
lassa Västerasin lähellä .. .
LUVATON OLESKELU
TAVALLISIN RIKOS
Suomalaisten tavallisimpia rikok-
sia on luvaton oleskelu Ruotsissa.
Tämä merkitsee sitä, että henkilö,
joka entisen rikoksen, työn vierok-
sumisen yms. vuoksi karkotetaan
Suomeen, kuitenkin palaa takaisin
ja saadaan uudelleen kiinni. Sellai-
sia suomalaisia, jotka ovat monista
käynneistään tuttuja Ruotsin vanki-
laviranomaäsille, lienee noin 150 —
he kiertelevät vapaudesta vankilaan
ja päinvastoin, kulkevat kotimaan ja
Ruotsin väliä. Suomen heikko työti-
lanne oq eräänä syynä tällaisen ai-
neksen lisääntymiseen, ja tällä het-
kellä on työn saanti Ruotsissakin
monissa tapauksissa vaikeaa. Mutta
useimmilta näistä kiertolaisista puut
tuu halua hakeutuakaan työhön. Jos
he pääsisivät edes työnvälitystoimis-
toon saakka, voisi elämä monelle
ehkä jotenkin valjeta. Mutta monet
jäävät laivarantaan, tapaavat vanho-
ja kavereitaan ja seurauksena on
jälleen alamäki, alkoholismi, huu-
mausaineet, uudet rikokset, varkau-
det, murrot, tappelut, kodittoman
elämä Tukholman satamassa tai
Slussenin liikenneympyrän siltojen
pimennoissa. .
Suomen itsenäisyyspäivänä annet-
tu armahdus toi Tukholmaankin ta-
vallista suuremman joukon toimet-
tomia suomalaisia yhtaikaa. Väite-
tään, että esim. Turusta suurin osa
armahdetuista tuli Tukholmaan.
Mutta monet näistä saivat työnväli-
tyksen kautta töitä. Suomen armah-
dusasian ympärillä Ruotsissa nous-
sut kohu perustuu kuitenkin suurel-
ta osalta paisutteluun ja sensaatio-
juttuihin. Ne armahdetut, jotka tu-
livat Tukholmaan olisivat varmaan
joka tapauksessa vapauduttuaan tul-
leettänne ennemmin tai myöhem-
min. Nyt heitä tuli useampia yht-
aikaa, ja se huomattiin paremmin.
SUOMALAISVANKIEN
KÄYTÖSTÄ KEHUTAAN
"En finne igen" — "taas suoma-
lainen" kuulee sanottavan, kun joku
suomalainen on joutunut tekemisiin
Ruotsin poliisin ja oikeuslaitoksen
kanssa. Tästä voisi luulla suomalais-
ten olevan Ruotsissa jonkinlaisena
maanvaivana, huimapäisenä siirto-
laisrotuna, joka mielellään tappelee,
varastaa ja tekee kolttosia.
Näin ei kuitenkaan ole asian laita.
Ruotsin vankiloissa ja vankeinhoito-
laitoksissa on viitisen tuhatta vankia
ja "puolivankia" ja laitosten ulko-
puolella valvonnan alaisina lisäksi
noin 20,000. Suomalaisten määrä
näistä kaikista on noin 700. Mutta
heidän maineensa esimerkiksi mui-
hin ulkomaalaisvankeiihin .verrattu-
na on: hyvä — vankilaviranomaiset
eivät lakkaa kehumasta heidän käy-
töstään ja työteliäisyyttään! Poik-
keuksiakin sentään on: kun suoma-
lainen ryhtyy hankalaksi, on hän to-
della hankala. -:
— Kuta pohjoisempana vankila si-
jaitsee, sitä helpommin suomalais-
vanki sopeutuu oloihin. Etelään päin
mentäessä taas tilanne vaikeutuu,
kertoi Ruotsin vankeinhoitohallituk-
sen pääjohtaja Torsten Eriksson. —
Tämä ilmiö johtuu lähinnä kieli-
oloista. Pohjoisessa ymmärretään
suomen kieltä enemmän kuin ete-
lämpänä. Pohjoisessa on useampia
suomea puhuvia vankilan virkailijoi-
ta. Niitä suomalaisia, jotka eivät osaa
ruotsia, pyritäänkin sijoittamaan täi
laisiin laitoksiin. Suomenkielisiä vir-
kailijoita olisi saatava enemmän <..
Ruotsn vankeinhoito käsittää kaik-
kiaan nelisen tuhatta päätoimista
virkailijaa, joteta suurin osa on lai-
toksissa. Näiden lisäksi työskentelee
10,000 vapaaehtoista valvojaa, jotka
saavat pienen kuukausipalkan ja'
suorittavat valvontatehtävänsä jon-
kin muun työn ohella.
Tervehdyksemme
kaflsaMiselle
' Onnittelumme kansainväliselle
naisten päivälle ja kaikille Canadan
naisten kongressin (Congress of
Canadian Women) kannattajille;
Kaikille hyvää tahtoville miehille ja
niisJJile, kaikille' jotka työskentele-
vät täsa-arvoisen ja onnellisemman
eiäinän puolesta.
Tahdomme huomauttaa kahdesta
erikoistilaisuudesta tämä vuonna
196a-
1) Tämä vuosi on nimitetty ihmis-
oikeuksien vuodeksi, ja ■ erilcoisesti
tasavertaisten -oikeuksien vuodeksi
naisille, kaikilla toiminnan aloilla.
Kunmoittaakseen tätä vuotta on Ca-
jiadan hallitus nimittänyt kunin-
kaallisen komissionin tutkimaan
naisten asemaa Canadassa Kaikkia
järjestöjä kehoitetaan lähettämään
lausuntojaan, kutm myöskin yksi-
tyisiä miehiä ja maisia, ennen maa-
liskuun 22:sta päivää, lähettämään
kirjeitä joissa annetaan tosi-asialli-
sia tietoja ja' ehdotuksia naisten ta-
sa-arvoisuuden saavuttamiseksi maas
samme.
2) Myöskin, huomdoidessamme tä-
män ihmisten oikeuksien vuodeksi,
maailman naisten kongressi pide-
tään marraskuun 24—28 pnä Hel-
singissä. Canadasta pitäisi lähettää
hyvä edustajisto. Tätä silmällä pi-
täen W1DF kirjoittaa:
Voidaksemme kiinnostaa laajoja
naisten joukkoja, me tahdomme tie-
doittaa ja kut&ua, ei ainoastaan kan-
sainvälisiä naisten järjestöjä, mutta
myöskin tunnettuja yksilönaisia ja
kansallisia järjestöjä jotka eivät ole
yhteydessä WIDF:n.
Me pyydiimme teitä tiedoittamaan
meille että tahdotteko kutsua (nä-
mät) yksilöt ja järjestöt teidän
maassanne, vai pitäisiö se tehdä
WIDF:n taholta. Viimeisessä ta-
pauksessa, lähettäkää meille osoit-
teet ensitilassa.
Tarkkailkaa lehdistä yksityiskoh-
taisempia tietoja tästä kongressista
ja ryhtykäämme valmisteluihin Ca-
nadan edustajien lähettämiseksi.
.Otamme tämän tilaisuuden painos-
taaksemme kirjeiden tärkeyttä joitä
lähetetään sanomalehdille, hallitus-
virkailijoille" ja pääministerille; ja
myös kirjeille joita kirjoitetaan ul-
komaiden hallitusten päämiehille,
joiden maassa on tuhansia vangittu-
na, rääkätään ja murhataan heidän
poliittisten käsitteidensä tähden.
Me emme voi tarpeeksi arvostaa näi-
den kirjeiden merkitystä. Lähete-
tään niitä tuhansittain. Ainoastaan
silloin kun kaikki miehet ja naiset
ovat vapaita voimme me itsekin olla
vapaita.
The Congress of Canadian Women.
''J'iiliÄHj
Koneesta jäi
vain pyrstö
Vientiane. — Laosilainen DC-3
kone syöksyi lauantaina Mekong- jo-
keen noin 160 km;n päässä Vien-
tianesta ipohijoiseen, ilmoitti len-
toyhtiön edustaja sunnuntaina. On-
nettomuudessa saivat ilmeisesti su tv
mansa kaikki koneessa olleet; 28
matkustajaa ja 3 miehistön jäsentä.
Ennen syöksymistään veteen kone
oli törmännyt vuoreen.
Englannin Vientianessa oleva so-
tilasasiamies, everstiluutnantti Ho-
race Moore, on kadoksissa olevien
uhrien joukossa. Onnettomuuspai-
kalla käynyt helikopterin miehistö
ilmoitti nähneensä ainoastaan ko-
neen pyrstön Mekong-joessa: Pe-
lastuneista ei näkynyt merkkiäkään.
UUSIA KOKEILUJA
Laitosmuodot vaihtelevat täysin
suljetusta puoliavoimiin ja avoimiin.
Onpa kokeiltavana uutuuskin, per-
hevankila: pitkäaikaisen tuomion
saanut voidaan sijoittaa erilliseen
"huvilaan" perheineen, jolloin van-
kilamääräykset koskevat luonnolli-
sesti vain itse vankia, ei hänen per-
hettään; Vankeinhoitoa pyritään ke-
hittämään siten, että säädöksiä tnah
dollisuuksien mukaan väljennetään,
kuten kirjesensuurin, vierailujen ja
lomien kohdalla on monessa tapauk-
sessa tehty. Väljempää suomalaiseen
lainsäädäntöön nähdelvon sekin^ et-
tä karkaamista ei katsota rikokseksi
Mutta tämän johdosta karkaamisia
tapahtuukin monin verroin enem-
män kuin Suomessa.
Toivi Väre.
S.CA. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld.
Puhelin OX 1-6195
Toronto .... Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd.. Toronto 8, Ont.
Puhelin HO 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström ~
58 McNalrn Ave, Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
Liiton Naisjaosto: Martha Turkla
592 Woodblno Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhelin 691-3477
Moskova. HuoGmatta siitä,
etta SUonii oii pieni maa, sen tyÖ-
väenlnkef on tämän vuosisadan ai-
kana saanut (aikaan paljon sellais-
ta, joka rikastuttaa ntaiallman ko-
. ko työväenliikkeen kokemusta, ko-'
rostt Moskovan kansainvälisen työ'
väenliikkeen instituutin .osasto-
päällikkö Ilja Kremer puhuessaan
instituutissa järjestetyssä; tilai-
suudessa jonka' aiheena ■ olU Suo-
men vallankumous vuonna 1918. ..
Suomen vasemmisto-keskusta-
hallituksen merkityltä kansainvä-
lisen työväenliikkeen kannalta ko-
rosti niin ikään instituutin johtaja
Timur Timofejev.avatessaan tilai-
suuden. Suomalaisina vieraina ti-
laisuudessa esiintyivät vuoden
1918 kansanvaltuuskunnan sihtee-
ri Tuure Lehen, päätoimittaja In-
keri Lehtinen ja Sirola-opiston
yleisen historian opettaja Pauli
Martinmäki: He käsittelivät eri
puolilta Suonien tapahtumia vuon-
na 1917—1918.
Kansainvälisen työväenliikkeen
instituutilla on yhteydet paitsi kom-
munistisiin puolueisiin myös varsin
moniin sosialidemokraattisiin puolu-
eisiin Instituutissa vierailee usein
eri maiden .työväenliikkeen edustajia
luennoitsijoina. Suomalaisista ovat
instituutin tilaisuuksissa aikaisem-
min esiintyneet mm. ministeri Ele
Alenius, puheenj ohteja Erkki Salo-
maa ja ministeri Aarre Simonen
m a rra ikuussa ja puoluesihteeri Erk-
ki Raatikainen vuodon vaihteessa.
1918 TAPAUKSIA ARVIOIDAAN
UUDELLA TAVALLA SUOMESSA
Suomen itsenäistymisen ja vallanku-
moustapahtumien totuudenmukai-
seen arviointiin joka on Suomessa
viime vuosina päästetty esiin val-
koisen valheen takaa,- kiinnitti huo-
miota Tuure Lehen. Huomion keski-
pisteessä on Venäjän 'sotaväen osuus
kansalaissodassa ja bolshevikkival-
lankumouksen vaikutus Suomen it-
senäistymiseen; hän totesi ja selosti
vallankumoustapahtutmien eri vai-
heita.
Venäjän lokakuun vallankumouk-
sen merkitys Suamen itsenäistymi-
selle on jo alettu tunnustaa laajasti
Suomessa, totesi päätoimittaja In-
keri Lehtinen. Hän keskittyi puhees-
saan vallankumoustapahtumien ar-
viointiin työväenliikkeen piirissä ja
kommunistisen puolueen syntyyn.
Opettaja Pauli Martinmäki kiin-
nitti huomiota sosialistisen kansal-
lisuuspolitiikan ja proletaarisen; in-
ternationalismin ongelmiin Suomen
tuon ajan tapahtumien yhteydessä.
Venäjän bolshevikkien suhtautumi-
nen Suomen itsenäistymiseen oli
alusta alkaen selvä. Kun bolshevikit
tulisivat valtaan, Suomi saisi vapaasi
ti päättää haluaako se erota Venä-
jältä. Muiden puolueiden kanta sen
sijaan oli horjuva tai-täyöin kieltei-
nen, huomautti Martinmäki.
*kAn&äeaissodan fÄpIrtfö1""*^
'oli väistämätön '
Kansalaissodan tapahtumia käsi-
^telles^i&n^ MartfmÄäki totesi, etta
"venäläinen ^s^istöapu ei voinut
'ra)EKaiseVasti;vaiku^taa Suon^iudk-
^asodan kuikiiun'.; Neuvösto-Vcinär
ijän.ja punaisen Suomen hallitusten
välillä solmittu valtiosopimus (1. 3.
1918) lujitti.^ näeoanäisesti; Suomen,
Ipunais4n asändavjäner^feWveita
tehokkaammasta sotilaallisesta: avus
'ta.L Toisaalta parinpäivää myöhem-
nuin solmittu Brest-ljtovskin pakiko-
rautha, sen Venäjällä a iheuttama si-
säpoliittinen kriisi ja lisääntynyt
'hyökkäyksen uhka Neuvöstö-VenäT
jän muilla ra joilla; tekivät tyhjiksi
kaikki toiveet Suomelle annettavan
'avun tehostumisesta, sanoi Martin-
mäki ja huomautti; että saksalaisten
tulo maahan kallisti vaa'an ratkaise^
vasti valkoisten voiton puolelle. :
Brestin rauhan yhteydessä ■ synty^
nyt vasemmisto-oppositio syytti Le?
riniä erityisesti Suomen ja Ukrainen
pettämisestä, totesi Martinmäki. Hän
"siteerasi Leninin .vastausta syytök-
siin: .''Meidän velvollisuutemme on •;'
sanoa kansalle totuus: Rauha on
äärimmäisen raskas. Ukraina j a Suo-
mi tuhoutuvat, mutta meidän täytyy
suostua tähän rauhaan, koska maa
tarvitsee hengähdystaukoa."
Tästä näkökulmasta katsoen Suo-
men vallankumouksen päättyminen
katkeraan tappioon oli väistämätön^
huomautti Martinmäki.
SUOMI kiinnostava
esimerkki
Suomen työväenliikkeen historian
mielenkiintoisista piirteistä Ilja Kre-
mer mainitsi mm. eduskuntalaitok-
sen synnyn, naisten äänioikeuden ja
vuoden 1916 vasemmistoenemmistön
Myöntäessään Suomelle itsenäisyy-
den Neuvosto-Venäjä toteutti ensim-
mäisen kerran bolshevikkien kansal-
lisuuspolitiikkaa. 1. 3. 1918 punaiset
Suomen ja Neuvosto-Venäjän: sopi-
mus oli ensimmäinen sosialististen
valtioiden välinen sopimus, hän sa-
noi; Ja nyt Suomi on yleisen kiin-
nostuksen kohteena yhteishallituk-
sensa takia.
Suomen itsenäistymistä käsitelles-
sään Kremer totesi, e'.tä Suomi ei
olisi saanut itsenäisyyttään ilman
lokakuun vallankumousta eikä itse-
näisyys olisi säilynyt, jos Neuvosto-
Venäjä olisi hävinnyt kansalaisso-
dan.
Kremer, joka parin viikon kulut-
tua tulee luentomatkalle Suomeen
SKPn vieraaksi, esitti tilaisuudessa
monia mielenkiintoisia teoreettisia
arvioita Suomen vallankumoushalli-'
tuks:m ja kansalaissodan tapahtu-
mista ja niiden merkityksestä.: ?
POHJOIS-ONTARION SUOMALAISTEN HUOMIOONI
VANCE'S T.V. JA RADIO
MYYNTI- JA KORJAUSPALVELU
81 Golden Avenue Puhelin 235-3876 South Porcupine, Ont.
Beatty ja Hoover tuotteiden näyttelyhuone ja välittäjä sekä
Electrohcmy ja Fleetw'ood televisioiden myyjä.
Monipuolinen varaa'o huonekaluja ja taloustarpeita, Hellat,
jääkaapit ja syväjäädyttäjät saatte meiltä halvimmalla, joiden
paikoilleen asetus ja huolto tehdään vapaasti.
,. "Suomsnkielmen, myyntimiehemme T. A. (DON) SALO ml-eili-
, hyvin palvelee Teitä kaikissa liikettämme koskevissa asioissa. .
KÄYTTÄKÄÄ HYVÄKSENNE MEIDÄN TALVIALENNUSTA!
(13-20-27—5*
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toronton osaston varsinai-
nen kuukausikokous pidetään
joka .kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-
haalilla.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk-
set pidetään kerran kuukaudes-
sa johtokunnan kutsusta. Johto-
kunta kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu-
kausikokous pidetään joka kuu-
kauden toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston naalilla. Kir-
jeenvaihtajan osoite: N; Piispa-
nen. R. R. 1, Worthlnjrton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu-
kausikokoukset pidetään Clin-
ton-haalissa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina keUo 2 ip.
Ku-jeenvaihto slhteeiille: Min-
nie Vainio, 2605 East- Pender-
St., Vancouver 6, B.C. ~- '
CSJ:n Sault Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide-
_tään joka kuukauden enalmmäi-
' senä tiistaina kello 8 illalla
omalla talolla, 321 John 6treet.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-
kausikokoukset pidetään jokai- >
. sen kuukauden ensimmäisenä
tiistaina, alkarci klo 7.30 illalla.
Kirjeenvaihto "osoitteella: 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
^lillllllllllUUIIIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIIIIUHIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIIII.illlllllttf-
1 HYVÄÄ RUOKAA 1
I KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
1 Koko: 7%" x IOV2". käsittäen 534 sivua 1
s 351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua
| HINTA SID. $13.50 =
s HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- 5
5 septeihln sisältyy arkiruokia Ja Juhlamokia, kansallisia ruokalajeja Ja E
5 vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- 5
s herkkuja lllanlstujaislin, dieettiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
S laihan kukkaron päiviksi. = -
5 HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon, Sen Joka re- 5
s septlssä opetetaan kädestä pitäen eräitä ruoanlaiton 'perusklkkoJaV 5
E Lllian, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valinnassa ja käsittelyssä j=
2 annetaan tehokas pikakurssi. '-^—-—•'•.••< ..... S
s Se on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksiI , 5
TILATKAA OSOITTEELLA:
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. 1
= P. O. BOX 69
SUDBURY» ONT. |
'jiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiilllllllimhH
