Sivu.2
TMsftaf, maalisk. 19 p.— Tuesday, Mar. 19, 1968
TT A TiÄ ITO INDEPENDENT LABOR OROAN
LIBERTY)/ '
EDITOSi W. EKLUND
Establlfihed Nov. 6, 1919
TELEPHONE: OrpiCE AHO EDITORIA!. £74^1204
Publlshed thrlce weekly: Tue^av^, Tftyradays and Qaturdays by Vapaup
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm Sfc. West, Sudbiiiy, "Ön^äriö, Cfca&da.
Mailing addre$s:
Adl«rtlslng rates upon appllcatlon, trans}atlon free of oharge.
Authoxked as second class maU by^the Post Offjce Department, Ottawa,
and forpayment pf postage In cash. ,
CANADIAN LANdUoGF-PRESS
tilaushinnat:
Canadaaga: 1 yk: $1Q.Q0, «kk,$5.?»i USA:n:
'~" 3 kk. 3.00 Suomeen:
lvtE. $11.00.0UC$S.7S
Ivk. 1160, 6 kfe. «£5
Johaaraes Virolainen puoluffitjtftrouudesta;
Kuilu syvenee ja laajenee
Kuten tälläkin palstalla todettu, yhdysvaltain halli-
—tuksen presidentin ja hänen hailiksensa jäsenten puihieitttien
ja tehojen välinen uskottomuuden (kuilu — eli cpedittibÄy
gap — on laajenemistaan laajentumit Kutkaan ajatteleva ame-
riMcalainen ei voi enää vakavasti suhtaufciula niihin .selityk-
siin;' tiedonantoihin ja vertoamuksiin, niitä heidän hallituiksensa
esimerkiksi Vietnamin sodasta ahtavat.
Monet amerikkalaiset ovat ilmeisesti vielä sitä onieltä, että
ulkopoliittisissa asioissa, varsinkin sotakysymyksissä, on "omaa
hallitusta" puolustettava siitäkin 'huolimatta vaikka.' sen synnit
veriruskeita olisivat. Sanotaan, /että veri on vettä sakeampaa
ja se vetää "oman hallituksen" puolelle kaukaista ulkomaata
vastaan sittenkin .vaikka järki sanoo, että kaiikki tämä on vää-,
rdn ja tuomittavaa.
Ja vaikka hallitusvallan toimesta käytetään ovelasti hy-
väksi tällaista ''tunnepitoista omaan maahan suhtautuimialta",
niin ilmeistä ön kuitenkin, että Sen tenhovoiima on'häviäimäs-
. sä — yhä suuremmat ja suuremmat amerikkalaisjoukot, otta-
vat nyt kantaa "oman hallituksensa" edesottamisia vastaan
tultuaan vakuuttuneeksi, että heidän maansa nimissä on hal-
lituksen toimesta tehty tyrmistyttäviä rikoksia pientä Viet-
namin kansaa vaaitaan.
Uutistiedot kertovat siitä, että yhä laajemmat aimerik-
kalaisjoukot ovat nousemassa aktiiviseen taisteluun hallituk-
sensa ohjelman muuttamiseksi. He ovat tulossa vakuuttuneek-
si myös siätä, että tämä kannamnuutos voi taipahtuia vain, tai
ainakin parhaiten, henlkilövaiihdsosten avulla,
Vielä muutaima viikkositten diivat Valkoista taloa lähellä
olevat tarkkailijat sitä ■■mileltä* että Vietnamin sodan lopetta-
migta. vaativalla senaattori Eugene McCarthylla ei ole juuri
lainkaan kannatusta New Hampshiren osavaltion esivaaleissa.
Näiden piirien mukaan demokraättipuolueen presidenttieh-
dokkuudesta presidentti Johnsonia vastaan taisteleva senaat-
tori McCarthy saa olla kiitollinen, jos hän saa 10 tai korkein-
taan 12 prosenttia äänistä.
Saatuaan kuitenkin nähdä, elttä senaattori McCarthyn.
kokousten osanottajamäärät kasvoivat, että hänien puheitaan
tervehdittiin entistä innokkaammin, ja että hänen kannatta-
japiirinsä kasvoivat jartikfuvasti, presidentti Johnisonin kannat-
tajat myönsivät vaali päivän aattona "jalomielisellä" tavalla,
että Vietnamin sodan lopettamista vaativa senaattori voi saa-
da yhden neljänneksen äänistä. Samalla selitettiin, että jos
senaattori näin paljon (25 pros:) saa ääniä, niin se ennustaa
vaikeuksia presidentti Johnsonille hänen pyrkiessään puolu-
eensa presidenttiehdokkaaksi.
Tuloksena oli kuitenkin, että senaattori McCarthy sai per
räti- 42-prosenttisesti puolueväkensä äänet New Hampshiren
osavaltioissa, miltätöiden täydellisesti presidenltiti Jtohn^onin
49-prosenttisen vaalivoiton.
"Yksi pääskynen ei■ ■ luonnollisestikaan kesää tee". New
Hampshiren esivaalit eivät liioin ratkaise sitä, kenestä tulee
demcHrtraattipuolueen presidenttiehdokas. Tämä sitäkin suu-
remmalla syyllä kun esivaalit eivät sido ketään, vaikka ne
osoittavatkin poliittisesti puhuen, mitä ehdokasta "kauniim-
pana" pidetään.
Mutta mikäli presidentti Johnson ja hänen neuvonanta-
jansa lisätodistuksia halusivat siitä; kuinka laajaksi on kan-
san joukkojen kohdalta levinnyt uskottomuuden teuilu, niin
New Hampshiren esivaalit anjtoi-siitä uuden esimerkin.
Ja vaikka nämä esivaalit eivät sidokaan ketään, niin ne'
voivat kuitenkin 'Vapauttaa" uusia voimia niistä siteistä, jotka
ovat pitäneet presidentti Johnsonin kaninatusvbimia yhdessä.
* * *
; Esmerkkinä tästä on edesmenneen presidentin, John F.
Kennedyn veljen, senaattori Robert Kennedyn lausunto, elttä
hän on viittä vailla presidenttiehdokkuuden tavoittelijaksi ryh-
tymistä. 4
.'. Vaikka hän on julkisesti sanloutunut iortti presidentti John-
sonin Vietnam-politiikasta ja arvostellut Yhdysvaltain sota-
ohjelmaa Vietnamin kansaa vastaan, senaattori Kennedy on
kuitenkin vakuuttamalla vakuuttanut, että hänellä ei' ole rni-
täämi aikomusta ryhtyä presidenttiehdokkaaksi "nytt", vaan että
kaikesta huolimatta hän antaa kannatuksensa presiden!t(ti
Johnsonin uudelleen valitsemiseksi. Toisaalta on ollut ilmeistä,
etjä senaattori Kennedy on poikerinpelurin lailla pitänyt kort-
tejaan hyvin lähellä rintaansa vastten^ niin, ettei vastapeluri
mitenkään saisi nähdä, minkälainen '^käsi" hänellä on. Senaat-
tori Robert Kennedy on aritanut ymmärtää, että hän on val-
mis' ryhtymään presidentin ehdokkaaksi sitten kun nykyinen
presidentti-Johnson on palvellut toisen virkakauJtensa.-
Mutta taitavana poliittisen pdkerin pelaajana hän on vii-
meaikoina ratsastanut yhä enemmän Ikiahdella hevoseHa: Vaik-
ka senaattori Kennedy on vakuuttanut, eiUei häh ryhdy John-
sonin vastaehdokkaaksi, hän on_ kuitenkin antanut äinakim
moraalisen tukensa "senaattori McCarthyn kampanj alle. Ylei-
senä käsityksenä onkin ollut, elttä jos semaiafctari McCarthy
saa hyvän kannatuksen kenttätyönsä perusteella, silloin voi-
daan vaihtaa miehiä — hänen tilalleen tulee nuorekas, Viet-
namin sotaa vastustava, korkealle pyrkivä, ja mikä tärkeinltä,
rikkauksilla "siunattu" Kennedy, jonka valituksi tulolla ole-
tetaan-dlevan ehkä paremmat mahdollisuudet kuin millään
muulla demokraattijohtaj alla tällä kertaa.
Kun muistetaan, että Yhdysvaltain presidenttivaalikam-
panja tulee maksamaan molempien vanhojen puolueiden eh-
dokkaille kymmeniä miljoonia doUaredita, että senalattori Ken-
nedy on jo McCarthyn saavuttaman menestyksen perusteella
ahtanut tietää, jotta paljoa ei 'tarvita lisää ennen kuiiin hän
heEtää hattunsa kehään, ja että loppujen lopuksi puolueitten
Vaalikampanjan tavoitteena.,on "voitto", niin mikään ihmie ei
olisi vaikka, presidentti Johnson ei saisikaan enää presidentti-
ehdokkuutta, vaikka yleisenä tapana ani, teittä 'todnen president-
tiehdokkuus annetaan "istuvallejrcesidenrtiille" miltei lautasella
'Vgiiomeii alueen ja koko p%ier^
alueen -kjassiariisn -.svu^ategtoie^i
merkitys on erittäin : voimakkaasti
vähentynyt ;jja Euroopassa yailitse
ya perkaä»njtysi ljevefttjynyt. Ystä-
vyyssopimuksen edellyttämien soti-
laallistan koiisM^
sms on siteri entisestään vähenty-
net. Tämä^on omiaan tukemaan Suo
men neutraliteettia ja antamaan
siHe lisää onnistumisen edellytyk
siä", sanoi eduskunnan puhemies
Virolainen puhuessaan Suomen
asemasta nykymaailmassa Bernissä
keskiviikkona.
Puhemies Virolaisen Pariament-
tienvälisen liiton Sveitsin ryhmän
kokouksessa pitämä puhe on koko-
nafcuudessaaTi seuraava:
"Maaliskuun 13. päivään liittyy
minun ikäpolveni suomalaisen
mielessä raskaita muistoja. Tänä
päivänä 20 vuotta sitten päättyi
talvisota. Suomi kansakuntana
kesti sodan ikoetiteiemukset: meftä
ei miehitetty silloin kuten ei myö-
hemmlnikään, ja maamme itsenäi-
syys säilyi. Sota oli styti kansal-
linen onnettomuus, jonka suuruut-
ta ei voi liioitella. Menetiimme
rauhanteossa kotimaakuntani Kar-
jalan ja osia Pohjoissuomesta, n.
U % maamme pinta-alasta. Yli
25,000 sotilasta oli ikaatunut ja
kymmenet tuhannet saaneet elin-
ikäisen invaliditeetin. Maamme oli
köyhtynyt, osittain hävitetty ■■ ,■ ja
määrätyssä mielessä epätoivoinen.
Meiltä oli..mennyt luottamus kan-
sainvälisen järjestyksen olemassa-
oloon, kansainväliseen oikeuteen
ja oikeudenmukaisuuteen maail-
massa. Talvisota ja sen jälkeensä
Sjätiiämä tilanne kylvivät osittain
uuden sodan siementä, sodan, jo-
hon Suomi uudelleen joutui itäi-
sen naapurinsa kanssa 15 'kuukautta,
myöhemmin-
''Kuluneet vuodet ja vuosikym-
menet ovat antaneet meille sekä
uutta kokemusta että ajallista
perspektiiviä, joka on auttanut
meitä asettamaan talvisodan ta-
pahtumat oikeisiin yhteyksiinsä.
Me ymmärrämme nyt sodan olleen
molemminpuolisten väärinarviohi-
tien traaginen tulos: Suomi ei en
nen sotaa suunnitellut asettumi,?!.»
Saksan astinlaudaksi hyökkäyk^es
sä Neuvostoliittoa vastaan, vaik-
ka neuvostojohtajat: niin pelkäsi-
vät, eikä Neuvostoliitto ainakaan
ennen sodan alkua suunnitellut
Suomen itsenäisyyden tuhoamista
vaikka valtaosa suomalaisista oli
siitä vakuuttunut.
"Suomen ulkopolitiikka on vai-
kea ymmärtää, jos ei ota huomioon
lähihistoriana liittyviä kokemuk-
siamme. Sveitsin . ulkopolitiikan
historia .ulottuu kauas keskiajalle,
yli sei'äsemän vuosisadan taakse-
Puolueettomuuspolitiikan menes-
ity&eilistä harjoittamiselta teillä
on kokemuksia yli 150 vuoden
ajalta. Suomen - itsenäisyys on tä-
hän verrattuna nuorta. Suomen
puolen vuosisadan ikäisen ulkopo-
litiikan alkutaival oli' haparoivaa
polun hakemista. Vasta toista
maailmansotaa seuranneena aikana
on puolueettomuuspolitiikka täyttä-
nyt ne toiveet, joita -me sille olem-
me asettaneet.
"Keskeiset ulkopoliittisiin koke-
muksiimme liittyvät näkökohdat
korostavat naapuruussuhteiden tär-
keyttä. Toista maailmansotaa seu-
ranneena aikana on ulkopolitiik-
kamme tankein saavutus ollut hy-
vien ja ystävällisten suhteiden ra-
kentaminen itäisen naapurimme
Neuvostoliiton kanssa. Tännä < työ,
jonka alkuunpanemisesta ratkaise-
ma ansio lankeaa edesmenneelle
tasavallan presidentti J. K. Paasi-
kivelle, ei ollut helppo. Historial-
liset rasitteet maiden suhteissa
olivat raskaat. Uudet suhteet oli
•rakenneltava-: kylmän-' sodan ilma^
piirin vallitessa Euroopassa.
Muualla maailmassa katsottiin ai-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ Jk
Erick Kruut, Hearst, Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 25 päivä-
nä 69 vuotta.
Antti Ranta, Vanlouver, B.C.,
täyttää peijantaina; maaliskuun 29
pnä 78 vuotta.
John Saloranta, Toronto, Ont.
täyttää keskiviikkona, maaliskuun
20 pnä 71 vuotta.
VVester Lohikoski, Kirkland Lake,
Ont. täytti maaliskuun 14 pnä 78
vuotta.
Matti Huhtala, Sault Ste. Marie,
Ont, täyttää torstaina,; (maaliskuun
21 päivänä 81 vuota.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
ika aJQin,-^ttä hyv?iti naapuruus-
.suhteet'pienen ja suuren, erilaisia
jmaailmainiklatisomuksia ja yhteis-
jkunnallisia jänjesteuniä edustavien
maiden välillä eivät ole mahdolli-
sia: Mutta epäilijät ovat olleet
, väärässä. Presidentti Paasiiklveri
.perusoletltaimus oli, että itsenäinen
Suomi kykenee saamaan inlaa/pu^
.rinsa Neuvostoliiton , vakuutta*,,
neeksi siitä, ettei Suomen' kautta!
.koskaan uhata Neuvostoliiton' ^ur_r
vallisuutta, ja että Neuvostoliitto
ei pyri enerapään. Tämän oletta-
muiksen ovat viimeisen yli kah-
den vuosikymmenen kokemukset
osoittaneet oikeaksi. Ratkaisevp
osuus hyvän naapuruuiden politii:
kaiV""onnistumisessa on ollut Neu-
vos tpliitolla, joka on vastannut
luottaimukseen luottamuksella ja
soveltanut "fair play?* -periaatteita
Suomen politiikassaan. '
Muitta Suomen ja Neuvostolii-
tonkaan- väliset hyvät suhteet ei-
vät ole irrallinen, muusta maail-
masta riippumaton ilmiö. S» seik-
ka, että Suomi kuuluu Pohjois-
maihin ja ebtä meidän ainoalt ra-
janaapurimme Neuvostoliiton ohel-
la ovat Ruotsi ja Norja, on suu-
uesti vaikuttanut idänpolitiikkam-
me onnistumiseen- Ei liene liioi-
teltua sanoa, että Suomen idän-
suhteet puolestaan muodostavat,
stabilisoivan ja rauhantilaa edistä-
vän tekijän Pohjois-Euroopassa ni-
menomaan inuiden Pohjoismaiden
kannalta.
"Kun me suomalaiset takavuo-
sina ajattelinune Suomen asemaa
maailmanpolitiikassa, esiintyi kak-
si toisilleen vastakkaista peruskat-
somusta. Eraat olivat sitä mieltä,
että me voimamme ponnistaen
pystymme voittamaan pienuutem-
me asettamat esteet ja muovaa-
maan maailman mielemme mukai-
sesti. Tällaisita katsomusta esiintyi
esimerkiksi minun opiskeluaika-
nani ylioppilasnuorison keskuudes-
sa. Toiset taas katsoivat, että pie-
ni kansa ajelehti kuin lastu lai-
neilla maailmanpolitiikan myrs-
kyisä voimatta kohtalolleen mi-
Aään.. Kun nyt ajattelemme noita
asenteita, me tiedämme, että kum
■pikin niistä on virheellinen.
Maailman tosiasiat on otettava to
siasioina. MuJta toisaalta meistä
itsestämme, riippuu hyvin paljon.
OnnistunuL Ulkopolitiikka oiv.pier
nen kansan kohdalla nähdäkseni
näiden kahden perusseikan, geo-
poliittisten perustekijöiden ja
oman. toiminnan, syntetesi. Juuri
Sveitsi on meille suomalaisille
esimerkkina silta, miten tällainen
synteesi on onnistunut hyvin ja
miten se on johtanut tuivallisuus
poliittisesti erinomaiseen tulok-
seen.:. ■ ■ ■ ■ • ■•'
'Suomi on puolueeton maa. ja
ulkopolitiikkamme on puolueetto-
muuspolitiikkaa. Myös Suomen
puolueettomuus on nähtävä geopo-
liittiseen asemaammme ja omaan
poliittiseen -tahtoomme perustuvana
turvallisuuspoliittisena ratkaisuna
Koäka olosuhteet, joiden keskellä
elämme, luonnollisesti poikkeavat,
olosuhteista, joiden keskellä Euroo-
pan muut puolueettomat maat elä-
vät, myös puolueettomuutemme on
erilaista kuin Euroopan muiden
puolueettomien maiden. Mutta
sama pätee kaikkiin puolueet-
tomiin maihin nähden: niiden jou-
kosta ette löydä kaksosia! Suomen
puolueettomuutta ei voi määritel-
lä kansainvälisen oikeuden mu-
kaiseksi pysyväksi puolueetto-
muudeksi. Se ei soveltuisi ase-
maamme. Toisaalta Suomen puo-
lueettomuus on luonteellaan ni-
menomaan myös eurooppalaista.
Sen asennoituminen on harkitse-
vaa , ehkäpä varovaistakin ja se
pyikii■: käytännön tuloksiin ja
välttää emotioiden sävyttämää ju-
listuspolltiikJkaa.' Puolueettomuus
ei ole meille päämäärä sinänsä eikä
am sinänsä; se on kansallissn
towallisuuspolitii!kkamme ■■. työväT
line, kuten se esimerkiiksi Ruot-
sissalkin oii. Mutta Suomen puo-
lueettomuus oh aitoa puolueetto-
muutta:, sen perustavana ajatuksena
on pyrkimys pysytellä suurvaltojen
iristirijtojeh ulkopuolella ja filppii-i
n^ttomuuden säilyttäminen,1" M
"Mul^, pupluee^tofnuuis Jiyky-
maailmassa on enemmän kuin väin
pysytitäytymistä muiden maiden
käymän sodan uikopuolella. Puolu-
eettomuuden täytyy olja elimiellinen
osa kansakunnan ulkopqliittisesta
kokbnaiskäyttäytymisestä.
"Kapsainväliset suhteet laajene^
väjt) ja monipuojistuvat jatkuvasti.'
Suomi, kuiten ikaikki muutkin puö-
lueettpmat maat, joutuu j atkuvasti
eri tasoilla tekemään ratkaisujai
jotka vaikuttavat sen puolueeltto-;
muuspolitiiklkaan. Viitaten tässä
tärkeänä , esimerkkinä kauppapoli-
itiilkkaan ja taloudejliseen uudel-
leenryhmittymiseen ja integroitu-
miseen liitifcyviin poliittisiin rat-
kaisuihin. Suomen assosioituessa
EFTA:an v. 1981 tavoitteenamme
oli ratkaisu, joka takaisi maamme
viennin edut ja säilyttäisi kilpailu-
kykymme Euroopassa sekä saman-
aikaisesti olisi sopusoinnussa
puolueettomuuspolitiikkamme ^ ko-
konaisuuden kanssa. Samat kritee-
riot ovat päteviä nytkin määritel-
lessämme suhdettamme Euroopan
taloudellisen integraation mahdolli-
seen jatkumiseen. Katsomme, että
Euroopassa olisi pyrittävä pois-
tamaan kaupan esteitä, mutta ei
pystytitämään uusia. .Näemme ta-
voitteena- mahdollisimman laajan
kaupallisen ja taloudellisen jär-
jestelyn, joka edistäisi sen osa-
puolien taloudellista kasvua. Pe-
rusehtomme tällaiseen osallistuma
seen luonnollisesti on, että: sen vel-
voitteet ovat sopusoinnussa puo-
lueettomuuspolitiikkamme kanssa.
Milloin ja missä muodossa tällai-
siin järjestelyihin voidaan päästä
— sitä ei kukaan vielä tässä vai-
heessa kykene ennustamaan. Suo-
mi seuraa Itarkasti kehitystä ja rat-
kauee kantansa mahdollisin vain
toehloihin nähden sitten kun ne
tulevat, ajankohtaisiksi.
(Jjatkuu seuraavassa numerossa)
UUSNATSA TOtMiNTÄ ITALIASSA
1. *~v|i<toli0^a, missä pa-
rin-kolmen kuukaudi^n sisällä j^aaV-
Javat, valhtHJi/kaupun^Qr^elel-
den ulkonäkö tai muoti-iskelmät,
Ivtähtten suosikklasema työt-,
tömlen lukumäärä, on eräs tekijä
muu^umaton. tyuuan lelujl lupp-
nehtt sitä seuraavasti: "Epäluotta-
mus jfynpii&ft .olevia liittolaisia
kohtaan, syvälle juurtunut kauna
heitä kohtaan, toive vapautua siitä
liian läheisestä suhteesta, joka-ei
lupaa meille kerrassaan, mitään
liyviUV' " *' '] "
Kysymys ei ole vain siitä, että
Länsi-Saksassa pidetään italialai-
sia työläisiä "toisen luokan ihmi-
sinä" tai että länsisaksalainen leh
distö suorittaa avoAnta Italian vas-
taista kampanjaa.JKysyniys on en-
nen kaikkea näiden maiden väli-
sistä poliittisista suhteista, jotka
ovat entisestään jännittyneet, vaik
ka Länsi-Saksa onkin edelleen Ita-
lian liittolainen Naton puitteissa.
Roomassa otetaan luonnollisella
ärtymyksellä vastaan jokainen Län-
si-Saksassa tapahtuva Italian vastai-
nen hyökkäys. Erityistä suuttumusta
aiheutti täällä uusnatsilaisen kan-
sallisdemokraattisen puolueen edus-
tajakokous, jonka kuluessa esitettiin
avoimesti vaatimus Alto-Adigen
(Etelä-Tyrolin) riistäimisestä Italial-
ta. Tällä alueella on, kuten tunnet-
tua, Saksaa puhuva vähemmistö.
"Meillä ei ole oikeutta aliarvioida
tämän edustajakokouksen johtopää-
töksiä. Loppujen lopuksi ne mer-
, kitsevät sen toistamista, mitä Bon-
nin ministerit ja parlamentaarikot
ovat jatkuvasti julistaneet", kirjoit-
tivait italialaiset lehdet.
ENTISET SS-MIEHET
LIIKKEELLÄ
On syytä todeta', että itse Alto-
Adigessa on ihmisiä, joita kansallis-
demokraattisen puolueen NDPn
johtaja Adolf von Thadden ja hänen
pangermaaniset ajatuksensa miellyt-
tävät kovasti. Toisen maailmansodan
päättyessä osalta Alto-Adigen saksa-
laissyntyisiä asukkaita - entisiltä sä virallisesti ilmoittanut pitä-
SSmiehiltä ja gesta pola isiltä sekä:
Edelweis-divisioonan tarkka-ampu-
jilta ja rankaisuretkikuntien jäse-
rJUä '-f- riistettiin Italian kansalais-
oikeudet. Kuitenkin sen jälkeen kun
lj^t4s(t«n johtajiejt nin^ä,' jotika ovat
Uusnatsilaisten inmW^ai^ Täkäläi-
sen lelidistön vaku^Btea nuukaan
ei xtätä^ toimintaa voida-pitää vain
pienten ryhmien ja yksityisten ih-
niisten aloitte^ll^uden"tuloksena.
ToirnJtmain itaustavoimana on teho-
kas ja vaikutusvatt^e^lfjä^eitiö.
Siitä sainotaaniltaUas^s^
se m Bonnin vakokujärjestö. Leh-
det kirijoittavat, että juuri se yärvaa
agentteja eikä yksin Etelä^yrölin
väestön ja Länsi-Saksan kansaläis-
teta keskuudessa. Genovassaan pof
liisi päättänyt joukon kansalaisia,
jotka kuuluivat salaiseen fasistiseen
"Oder—Neisse-Aktion" - järjestöön.
Sen tehtävänä on Boamm revanshis-
tisen politiikan avustaiminen. Tällä
ryhmällä oli suuri asevaras)bo Qeno-
Vam lähellä sijaitsevissa luolissa ja
9e valmisteli attentaatteja Italian
demoki-aattisten puolueiden huoneis-
toissa, poliitikkojen mm. iministerei-
den murhia. Italiaa vastaan toimivat
samat voimat, jotka yrittävät suorit-
taa .tuhol aistoimintaa Saksan demo-
kraattista tasavaltaa vastaan ja jot-
ka esittävät juMceita' vaatimiiksia
Itä-Euroopan maiden suhteen. ■''
VUODEN 1937 RAJAT
AI to-Adigeen sijoittuneiden natsi-
terroristien päätarkoitus on selvä.
Se on vaatimus Italian nykyisten ra-
jojen ? muuttamisesta ja Etelä-Tyro-
lin irrottamisesta siitä. Vaikutusval-
tainen milanolainen aikakauslehti
Mrjoiitti: '^Terrorismi ei ole Pohjois-
Italiassa vain paikallinen ilmiö. En-
tisen tyrolilaisen nationalismiin on
täytynyt vähitellen antautua uusnat-
sien ja pangermaanikkojen iskujen
edessä." He pitävät Etelä-Tyrolin
kysymystä eräänä "Suur-Saksaa"
lr.oskevien houreiden perusosana. Ai-
kakauslehti Epoca 'kirjoitti länsisak-
salaisista revanshisteista:: "He ha-
luavat palauttaa Saksalle vuoden
1937 rajat. Karkeasti ja julkeasti he
vaativat menettämänsä alueen pa-
lauttamista."
Tämän ohella on mainittava^ että
Italian hallitus ei ole tähän men-
vänsä Euroopan nykyisiä rajoja lo-
pullisina. Vielä enemmänkin: Itali-
assa on varsin vaikutusvaltaisia po-
liittisia voimia, jotka yrittävät erot-
taa Euroopan turvallisuusongelman
Kömpelö yritys
rangaista Ruotsia
sanoo Pravda
. Moskova. — Neuvostoliiton
kommunistipuolueen lehti Pravda
sanoo sunnuntaina Yhdysvaltain
Tukholman-suurlähettilään Wil-
liam Heathin kotiinkutsumista
kömpelöksi yritykseksi rangaista
Ruotsia sen asenteesta Vietnamin
sotaan.
— Se etteivät amerikkalaiset sen
paremmin kuin ruotsalaisetkaan il-
moittaneet Heathiin . kotiinkutsun
todellista syytä samoin kuin myös-
kään hänen mahdollisen paluunsa
ajankohtaa, osoittaa, että kysymyk-
sessä on VVashingtonin tahallinen
mielenosoitus, ts. se on tyytymätön
Ruotsin Vietnamin kysymykseen
omaksumaan kantaan, kirjoittaa
Pravdan kirjeenvaihtaja Juri Ja-
hontov.
— Viimeaikaiset tapahtumat ja
etenkin ministeri Olof Palmen esiin-
tyminen Yhdysvaltain vastaisessa
mielenosoituksessa sekä pääminist-
Erlanderin solidaarisuus ministe-
rin esiintymistä kohtaan ovat he-
rättäneet ilmeistä suuttumusta Yh-.
dysvaltain hallituksessa, joka tällä
kömpelöllä tavalla yrittää rangais-
ta ruotsalaisia, sanotaan artikke-
lissa, jonka otsakkeena on "Was-
hington on tyytymätön".
Länsi-Saksasta tuli Italian Nato-liitto Eur00pan nykyislen rajojen
lainen, heille palautettiin kansalais-
oikeudet. Tästä muistutettiin, kun
lehdissä alkoi näkyä tietoja terrori-
ryhmien jäsenten pidätyksestä nii-
den suorittaessa toimintaansa Ita-
lian alueella.
Paljon puhuvia ovat Länsi-Sak-
sassa- muuatta Herbert; Kuhnia vas-
taan käydyn oikeudenkäynnin asia-
ki rjat. Oikeudessa osoitettiin, että
tämä henkilö on syyllistynyt tuho-
laistoiminnan järjestämiseen Itä-
Berliinissä. Hän oli suorittanut teh-
tävänsä Bonnin vakoilujärjestön toi-
meksiannosta. Mutta 'tutkimusten ja
oikeudenkäynnin yhteydessä Kuhn
tunnusti, että juuri hän oli asetta-
nut aikoinaan helvetinkoneen italia-
laisen Veronan kaupungin rautatie-
asemalle. Berliinin tuomioistuin lä-
hetti koko oikeudenkäynnin mate-
riaalin roomalaisille virkaveljilleen.
Porvarillinen lehti Stampa kirjoitti,
että "Alto-Adigen natsilaiset esiin-
tymiset valmistellaan Baijerin pää-
kaupungissa Mynchenissä . . .Sieltä
annetaan rahat aseiden ja räjähdys-
aineiden ostamista varten. Nämä ra-
hat on saatu Baijerin talouselämän
monilta suurhailita". Viikkolehti A-
BC puolestaan kirjoittaa, että "dy-
namiitin maksaa Bonn — Tyrolin
uusnatsien taloudellisten kulujen
valtaosa rahoitetaan Bonnin Saksas-
ta käsin".
"ODER—NEISSE-AKTION"
Voee Republiea-lehti julkaisi ker-
ran niiden lämsisaksalaisten järjes-
töjen luettelon, jotka johtavat ter-
roritoimintaa Italiassa, Lehti mainit-
si joukon Länsi^Jaksan parlamen-
taarikkojen teollisuusmiesten ja po-
mattomuudesta. He sanovat, että
puuhailkoon Länsi-Saksa muka itäis-
ten kysymysten kanssa, he sen si-
jaan jäävät syrjään. Kuitenkin pan-
germaanisten revaenshistien terroris;
titoiminta osoittaa tämänkaltaisen
"syrjäänvetäytymisteorian'A pätemät-
tömyyden.
Kysymys Euroopan turvallisuu-
desta, johon liittyy alueen rajojen
koskemattomuus, ei voi olla kiimios-
1 amatta Italiaa. Revanshistit uhkaa-
vat koko Eurooppaa ja kaikkien Eu-
roopan maiden tulee yhteistuumin
etsiä keinoja koskemattomuutensa
ja turvallisuutensa lujittamiseksi ja
takaamiseksi.
EPÄLUOTTAMUS NATO:on
KASVAA
Mitä tulee Natoon jonka jäsen
myös. Italia on, niin tämä liitto ei
suinkaan takaa Italian turvallisuutta
ja tämän tunnustavat myös eräät
Italian porvarilliset poliitikot. Tämä
näkyy konlcreettisesti revanshistien
terroritoirninnasta. L^distön kerto-
man mukaan Italia on usean kerran
yrittänyt vaakuttaa Länsi-Saksaan
Naton kautta saadakseen sen luopu-
maan terroristien tukemisesta. Kui-
tenkin joka kerran kun Italian edus-
tajat ovat yrittäneet ottaa tämän
kysymyksen esille jossakin Pohjods-
Atlantin liiton kokouksessa, heidän
kehotuksensa ovat kaikuneet kuuroil
le korville. "Jos Nato ei kykene saa-
maan jotakin jäsenmaataan suhtau-
tumaan liittolaisen tavoin ja ystä-
vällismielisesti toiseen liiton jäsen-
maahan, silloin tulokset liitosta mer
(Jatkuu 3 sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
SÄÄSTÄMISAATE ON JALO AATE
nedy ilmoitti pienjanJtaina, että
hän ryhtyy Jdhnsonin vastaeh-
dokkaaksi ja tavoititelemaan
demykraattipuoluleen presideht
, /m. ... „, .... . «ehdokkuutta. Viittaatmme etu-
tarjoten. (Taman artikhelin kirjoittaimisen jälkeein Bob Ken- sivun uutistäeiqqon.)
Mitä tapahtuu silloin kun halli-
tus "säästää" oikein hartijavoimil-
ila?
Silloin ovat asiat luonnollisesti
parhaalla m.-thdollisella tolalla;
Ottakaamme esimerkiksi Onta-
rion maakuntahallituksen rahami-
-'.uistelin,. Charles MacNaughtonin
viimeviikkoinen budjetti.
Jos oikein-tankkaiain lukee hä-
nen puheensa tekstiä, niin siitä
pääsee selville, että meidän tulisi
olla sydämemme pohjasta kiitolli-
sia niistä "pienistä" verokoroluk-
sista, joista ei tule lavalliselle pul-
liaiselle muuta kuin vaivainen
$140 veiolisäys vuodessa-
MacNaughlonin selostuksen niu-
kaan tilanne olisi voinut olla 'vie-
jiäkin pahempi —.-meiltä olisi voi-
tu viedä koko /tilipussi Ontarion
menojen peittämiseksi, elleivät
hyvät hallitusherrat olisi hikoilleet
niin riivatusti "säästämishommissa'.
Meille iktiittämättömille voron-
maksajille kerrottiin, että vaikka
niitä "ei-täuikeitö" menoja; oli jyr-
kästi rajoitettu, niin menot nouse-
vat huhtikuun 1 pnä alkavan ta-
ilousvuoden aikana kuitenkin 21-
prosonljtisestl, eli $489 miljoonalla
' nyt päättymässä olevan^olousvuo- >
den menoihin venaten.
Tämä rakkaat nurisi ja-kumppa-
init on jo sellaista "säästämistä"
että siitä on"oksat 'pois kuin ru-
sinapuusta", mitä tahansa sellai
hellakin "viisaudella" tarkoite-
taan-
Ajatellaanpa asiaa tarkemmin.
Jos me kaikin olisimmc_yhtä ar-
tmoitettuja "säästämisen lahjoissa*
kuin on Ontarion toiyhallitus, niin
mikä olisikaan silloin elää?.
Ei talkitsisi muuta kuin säästää
"ei-tänkeistä'1 menoista sen ver-
ran, että menomme nousisivat
"ainoastaan" 21-prosenttisesti edel
lisen vuoden menoihin verraten!
Silloin osoittaisimme sitä "pidät-
tyväisyyttä yhteiseksi hyväksi",
josta meille niin kauniisti saarna-
taan aina silloin kun työläiset pyy-
tävät palkankorotusta ja farmarit
parempia toimeentulomahdolli-
suuksia.
1 Mahdollisesti joku "Epäilevä
Tuomas" sanoo nyt, että mistä saa-
vat yksilöt tällaisen' "saästöpon-
'nistelun" jälkeen niin paljon 'lisä-
veroja, että he voivat maksaa nä-
mä 'Vähäisenkin" 21-prosenttisen
menollsänsH? •
No, jos enune olisi niin lain-
kuuliainen kansalainen kuin olem
me, me sanoisimme, että jos ros-
vous on sallittua hallitusherroille
. niin miksi ei meille.
Mitä eroa on loppujen lopuksi
sillä, jos maantierosvo työntää
kuudeslilaukeavan revolipyssynsä
uhrinsa kylkiluitten väliin ja sa-
noo, että "rahat tai henki", tai
sillä kun joku "säästäväisyyteen''
innostunut rahaministeri vetää
kynällä piirun tai kaksi paperilIo
■ja'.vie nyt meiltä paidankin pääl-
tä j— rahoista puhumattakaan. 1
Älkäämme kuitenkaan muistako.
- pahalla tonyhailituksen saavutuk-
sia täällä Ontariossa.
Jos palaamme aijassa taaksepäin
seitsemän tai kahdeksan kuukaut-
ta niin silloin näemme poliittisen
auringon paistavan kirkkaana
John Robartsin hallituksen ansios-
ta-
- Maakuntavaalit pidettiin viime
lokakuussa. Sitä onnen järjestetyn
vaalikampanjan aikana ei puhut-
tu mitään "kriiseistä" eikä "raha-
vaikeuksista". Töryt eivät puhu-
neet mitään tupakka- ja gasoliini-
veron korottamisesta, ei halaistun
sanaa kolmen dollarin hintaisten
f käuistuww'ioJeÄ voiniaano^taiiuscs-
ita eikä metsästyslupien hintojen
korottamisesta. Mitään ei sanottu
autojen rekisteerausmaksujen efleä
liioin sairaala- ja sairausvakuutus-
maksujen korottamisesta.
Päinvastoin torypuolueen halii-
•tus julisti silloin että "maakunnan
asiat eivät ole koskaan olleet niin
hyvällä tolalla kuin ne-nyt ovat",
ija että juuri tämän "hyvyyden"
säilyttämiseksi olisi toryhallitus
valittava uudelleen virkaansa.
Kuten muistetaan, rahaministeri
MacNaughtonilla oli silloin tarjou
tavana valitsijoille monenlaisia
"'namusia", jotka oli saatu halli-
tuksen käytettäväksi $162,000 suu-
ruisen budjettitappion suunnitte-
lun avulla-.
Monet ontariolaiset kiroavat nyt
varmaan sitä, kun tuli silloin nie-
laistuksi torypuolueen ongesla
sekä syötin koufekuineen että kor-
kinkin ja äämestettyä itäitä, raha-
maailman ikiomaa puoluetta.
Tämä - on yksi uusin esimerkki
tavallisen kansan järkevistä kan-
nanmäärittelyistä. Valitettavaa
vain on, että maakuntamme epä-,
demokraattisen vaalijärjeselmän
ansiosta torypuolue sai kuitenkin
suuren enemmistön lainlaatijakun-
nan paikoista, ja ivoi nyt toteuttaa
tätä ihmeellistä ''sääsitoohjelmaali-
sa".
■'■■ No7"aika«sa kutakin sanoi pässi
kun piiälä leikattiin." —"Känsä-
koura.'
