Sivu 2 Lauantai, kesäfc. 1 p. — Saturday, June 1, 1968
T7 A HA TTP      Independent labor oroan
Y JJ^ KA yj\'JS of finnish canadians
<LIBERTY) Sst^bllsta^d ty»v. 0, 1817
Editori w. Eklund Manageri b. Suksi
TELEPHONRr CftTlftK AtjlD JE^TO^A^ 674-^264
Published thrlce weekly: 'Tuesdays,Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited; 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada^
Mailtag. add^»: * ,
mmm mm$$ Department, Ottawa,
' LANGUAGE -PRESS
jBf^lHJUINNAH
MW*» 1«L^«NL«J»
"§gpQJ$$j$a^ n$kä ylpeilevät huolelhsuudestaan eli
7 usein näonä hyveet sivuun kirjoit-
t§$mm' m^k^k^^^ff^1^' *** esittäessään komknentte-
jfj^ ^^^q^^^^gqj^j^^jje^tfffit^ Ijfg^jgg^^^y-^-"*^» uutisista. Kaikenlaisia väärente-
-tyljg^ ^o^^i^^..^^b^tta^da tjlasttotietoja ja suoranaisia:
vääristelyjäkin juttraisitaam . aapjinaj^hdi^yksistä jaltitaasti
iikään kuin ne' olisivat helposti! tK3^1i^Et^t£t^vl%
Katsotaanpa, usein- «siitettyä syytöstä, että canadalaistyö-
läiset tuottavat 20^rosenttisesti vähemmän kuin yhdysvafe-
laiset työläiset. Mistä on tämä lujku, tullujt? Miten se on. las-
katu? Toin^iisildirjoitusiiän laajtijait Jä^tä^vät mukavasti nämä
asiat meille seljkttämättä. He yksikertaisesti esittävät tällai-
sia lajusuntoja ikään -feuin ne olisi itsestään selviä kutem on
lasikuesimerkki 2x2—4.
Tosiasia on, että mitään tällaista tonkimasta ei ole suo-
ritettu, eikä. esitetty tjOa^ug'^ 3'pttlsas tad&ta^iyalt, että canada-
lai^työläi^et ovat 2Ö^osentj^estl vähemmän tuottavia kuin,
yljdys^aliaJ^istyöläiset. Jqku oy vetänyt tämänmimieron esiin
tyhjästä oikeuttaakseen siten työväenvastaiset ennakkoluulot,
ja uutisten välittäjät ovat nopeasti taittuneet siihen.
Toinen taru, josta kuulemme usein, on se, että brittiläiset
työläiset ov.att laiskoja ja lakfeathaduisia, ja että juuri he (työ-.
Iäiset) ovat suurelta osalta vastuussa Britannian teollisesta ta-
kapajuisuudesta viimevuosien ajalita. Tätä herjausta on tois-
tettu niin iisein, e"ttä tällä, puolen Atlannin olevat työläisetkin
uskovat siihen. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että se on
kokonaan perätön.
Täjnän myytin on paljasitainuit ammattiyhdistysasioita
tufMmit kunmkaallinen komissioni' viisivuotisen tutkimus-
työnsä perusteella. Komissionin päämies, Geoge Sayers Bain
on (tutkimuksensa perusteella) todennut, että Britanniassa
ei ole menetetty työaikaa lÄojeni johdosta viimeisen kym-
menen vuoden aikana kesMmäärin muuta kuin 0.1 prosenttia
(koko typaikamäärästä); mikä ,on hyvin edullinen suhdeluku
Canadan. ja Yhdysvaltain työaikarnenetyksiin lakkojen joh-
dosta.
'tBahi' hylkää armottomasti kateantokaninan, laiskat brit-
tiläistyöläiset ovat vastuussa maan teollisesta jälkeenjäänei-
syydestä. Hän sanoo pääsyyllisenä olevan (tehtaiden) hallin-
not, jotka eivät ole hankkineet nykyaikaisempia tuotanto-
menetelmiä ja -välineitä.
. ...Tässä on vain kaksi esimerkkiä sanomalehdistön esittä-
mistä . vääristelyistä työväenliikettä vasltaan. Niitä (vääriste-
lyjä) -oin niin paljon, että yhteen koottuna niistä muodostuisi
paksu kirja- Yksistään paökkapariteettia koskevista vääriste-
lyistä tulisi kirjaan useita sivuja.
^<K4|nimana seikkana tästäton se, .että suurin; osa näistä
tyoväenvastaisista taruiöta' on saannit' alfclunsa mieluimmin tie-
tämättömyydestä taan pahansuopaisuudesta. Uutisten välit-
täjät (sanomalehdet, televisio, radio Jne) tietävät kovin vähän
ammattiyhdistyksistä ja siitä, miten, ne toimivat, eivätkä ne
näytä haluavankaan saada niistä asioista tietoja. Ne haluavat
ilmeisesti ruokkia näitä myyttejä, joiden mukaan työväen-
liikkeestä tehdään syntipukki yhteiskunnan kaikista taudeis-
ta.- — Canadian Transport:.
DDR:n posii-
ministeri SuiomeisSia
Helsinki. — Saksan Demokraatti
sen Tas^allpm posti- ja, lennätin-
Jaitekseq. masteri Rjjdo^ S^uijze
saapui Suomeen 'kuusipäiväiselle viej
,r,aiUdj£ stijo^ntajna,„ • \ '
vastavuoroisesti, sillä posti- ja Ien-
,n&tij^9iU^.on, Dä#flttffy>. Oire»
loilg Jcävj Saksan Demokraattisessa-,
Tasavallassa vuonna 1966.
Nyt. kun Canadan . kansa menee
jälleen vaali-uumille valitsemaan
uutta pääministeriä, parlamentin
jäseniä ja toimihenkilöitä, niin, olisi,
hyvä tehdä itsfiljfiramp selväksi-min-
ikä puolueen ehdokkaat ajavat vähä-
varaisten etuja..
Täällä Vancouverissa on käynniä-:
sä kova kamppailu siitä, että minkä;
puolueen ehdokkaasta tehdään uusii
pääministeri tulevissa vaaleissa.
Kaikilla puolueilla on omat ehdok
kaansa ja ne puhuvat omien puolu-
eittensa etuisuuksista ja siitä mitä
he tulevat tekemään jos tulevat va-
lituiksi.
Minusta tuntuu siltä että Uuden
Demoikraattipuolueen edustajat toi-
mivat ja työskentelevät Canadan
kansan ja työtätekevän väestön etu-
jen puolesta. Miksi emme anna
ääntämme ja kannatustamme hei-
dän ehdokkailleen. Me tiedämme
mitä konservatiivit ja liberaalit ovat
ja mitä ne tekevät työläisten, hy-
vinvoinnin eteen. Ne lupaa, mitä
lupaavat, mutta tekevät vähän.
Itse olen aina ollut halukas kuun-
telemaan, kaikkien puolueitten eh-
dokkaitten puheita vaalien edellä.
Mytta työläisten ehdokkaitten pu-
heet ja selostukset kiinnostavat mi-
nua eniten. Ne ovat mielenkiintoi-
sia ja puoleensavetäviä, niistä saa
käytännöllistä opetusta* jota jo-
kainen tarvitsee jokapäiväisessä elär
mässään. On myöskin hyvä tutustua
työläisten edustajiin, silloin tulem-
me heidät tuntemaan paremmin ja
sen mitä he ovat.
On vaikea ymmärtää kaikkia ih-
misiä oikealla tavalla. Itse olen e-
lämäni aikana mennyt läpi monen
laisten myrskyjen, mutta olen niistä
selvinnyt ja elämäni tien olen kul-
kenut sorretun luokan puolesta tais-
tellen. Nuoruuden iloista olen jää-
nyt osattomaksi. Mutta olenhan
vielä nuori ja nuori sielu vanhas-
sa kuoressa, ja elän ainakin sadan
vuoden vanhaksi, ellen satu ennen
kuolemaan.
On ihmisiä jotka ovat ahdasmie-
lisiä ja kateellisia, mutta ahdas-
mielisyys, ja kateellisuus katoaa si-
tä mukaa kun opimme ymmärtä-
mään asioita ja tapahtumia niiden
oikeassa valossa.;
Uskon että vielä kerran koittaa
aika että työväen edustajat tulevat
valituiksi valtiolaivamme ohjaksiin.
Niitä miehiä ja naisia jotka toimivat
työläisten oikeuksien puolesta on
paljon mutta enemmän saisi olla.
Työväen aate on kaunis. Sen puoles-
ta kannattaa toimia ja uhrata ai-
kaansa, mitään ei saada ilmaiseksi.
Löytyy ihmisiä jotka sanovat et-
teivät voi tehdä . mitään esim. so-
dan ehkäisemiseksi, vaan että sodan
on tultava koska Jumala on sen niin
määrännyt Nämä ihmiset eivät ole
ajatelleet asiaa loppuun asti, ei pi-
dä syyttää Jumalaa ihmisten val-
mistamista sodista.
En ymmärrä läheskään kaikkea
mitä pitäisi, mutta koetan etsiä to-
tuutta niin «paljon 'kuin voin. Tieto-,
puolista kirjallisuutta lukemalla ja
tutkimalla sitä oppii parhaiten nä-
kemään tämän maailman synnyn ja
kapitalistisen maailman ristiriidat-
kin.
Kyllä työläisten pitäisi jo olla
tietoisia siitä että kenelle antavat
äänensä 25. kesäkuuta 1968, kun
mennään vaaliuurnalle. Liberaalien
pääministeri Lester Pearson antoi
Canadan kansalle 5 vuoden toimin-
ta-ajallaan ydinaseet, uuden vaan-
teranlehti-lipun, ja puolimiljoonaa
työtöntä työläistä. Jos nämä vähen-
tävät teidän puutteitanne niin sit-
ten ne ovat ääntenne arvoisia.
Ylläoleva Canadian Transport-lehden artikkeli antaa
meille (kaikille paljon. ajattelemisen aähetta varsinkin nyt
käynnissäolevan vaalikampanjan pohjalta. Mainitkaamme täs-
sä yhteydessä tilan~säästämisen vuoksi; vain yksi vaalitaru:
Suuren rahan omistamat ja kontrolloimat sanomalehdet,
Mevdsio ja radioasemat pyrkivät antamaan canadalaisille sel-
laisen kuvan, että vaaleissa on kysymys vain ja ainoastaan
siitä,, "kummasta tulee hallituspuolue" — mr. Trudeaun joh-
tamasta liberaalipuolueesta vai mr. StanfMdin johtamasta
konservatiivipuolueesta.
Tosiasia tietenkin on, että näiden puolueiden välillä ei
ole kerrassaan mitään perustayaa laatua' olevaa eroa. Ne mo-
lemmat ovat vanhoja, suurpääoman puolueitta.
Todellisen vastaehdon nykyiselle suunnalle — korkeitten
hintojen, yhä kohoavien verojen,, lisääntyvän työttömyyden,
pahenevan asumftopujan ja Idärjistyvän perustuslaillisen krii-
sin suunnalle — antoivat työväenliikkeen ehdokkaat. Pitkän
tähtä/yksen, yhitä hyvin, kuin hetikohteisenkin ohjelman■■■kan-
nalta on sittenkin täirkeämpää se, että saadaan mahdollisim-
man) paljon työväenpuolueitljben ehdokkaita valituksi ja työ*
väenehdokkaiden äänimäärä lisätyksi.
Ja voidakseen vaikuttaa siihen, että myös työväenehdok-
ka^t, saavat äänen kuuUuksi ja ohjelmansa tunnetuksi, on   jasta, vaan päinvastoin on huo-.
aiv^; välttämätöntä ylläpitää, wi lehdittava harkilten ja määrä-
sia työväenlehtiä kuin on esimerkiksi.Vapaus. Tiukan tullien
esim. tilausten hankkiminen Vaipaudelle ja 'työskentely leh-
temme tal'ousaseman tulkemisekisi on samalla tärkeätä vaali-
työtä työväenehdokkaiden valitsemisen hyväksi.-^
' Meille voidaan tässä yhteydessä sanoa, että "mitäs tur-
hia", sillä' pienenä kansallisiiusryhmänä meidän äänemme on
muka !kuin pisara meressä.
Näin. ei kuitenkaan asia Qle. Ottakaamme vaikka vain
yksi esimerkki- Viime vi}!onaiia iSudburyn pikiissä suoritetuissa
täytevaaleissa valittiin liberaalien ja kpnaeryatiiivien asemes-
ta työväen ehdokias, Bud Germa, joka sai -tosin vain 150 ää-
nien enemmistön lähimmästä kilpailijastaan. Lainkaan oma-
hyväisyyteen lankeamatta, voidaan täysin oikeutetusti sanoa,
että jos Sudburyn suomalaiset silloin olisivalt olleet "kotiipuo-
iueena" Ja pidätttyneeniäJänestylksestä, mr. Germa ei olisi tul-
itit valituksi. Nähi tankeassa asemassa voivat toisinaan olla
ptenietkjn väestöryhmät >ja .vaaleissa, kehittyy melko usein
fprss on epätavallinen suq
malainen lääkävi. Hi|n on oUut jp
kahdesti vaikeissa tehtävissä hätää
kärsiyjssjä, maissa- Kuudek vuoden
ajan hän toimi keskeytyksettä mitä
alkeellisimmissa oloissa Kongossa ja
ItärEakistanissa maailman terveysr:
järjpstö, n,: läbettämänät 'Afrikkaan
hän on. kaivannut, siitä: lähtien,: ystf&
vällisten, hyväsydämisten ihmisten
pariin— samanlaisia ihmisiä -Mn
kohtasi Vietnamissa.
— Tietenkin myös kauhu ja viha
kuvastuvat vietnamilaisten kasvoilta
pommien pudotessa. Kuitenkin näil-
lä vaatimattomilla ihmisillä on aina
lämmin hymy ja ystävällinen sana
vainuina. On myös hämmästyttävää,
miten nopeasti he siirtyvät askareir
hinsa pommituksen jälkeen. Naiset,
lapset, va-nhukset ovat mukana muo-
dostamassa ketjuja, raivaamassa,
huolehtimassa kuolleista ja haavoit-
tuneista.
— Pohjois-Vietnamissa ei ole
tenää kauipunkeja, lukuunottamatta
Hanoita ja Haiphongia. Kaikki muut
on tuhottu, hän sanoi viime vuoden
lopulla.
Kaikkialla, mihin tutkimuskomis-
sio matkusti, kohtasi heitä sama loh-
duton näky: raunioita ja jälleen
raunioita, ja asutuskeskusten liepeil
lä pikku majoja ihmisten väliaikai-
sina asuntoina. Nam Dinh, Ninh-
Binh, Phu Ly, Phat Diem ja Tan
Hoa ovat tutkimuskomission näke-
miä maaseutukaupunkeja, jotka ei-
vät ole enää kaupunkeja.
Elokuun 11. 21. ja 22. päivinä
ryhmä koki Hanoin raskaat pom-
mitukset ja saattoi omin silmin to-
deta; että amerikkalaiset pommitta-
vat, siviilikohteita, kaikista vastak-
kaisista väitteistä huolimatta.
Aamulla 11. päivänä elokuuta Ha-
noin yllätti kova pommitus, joka oli
ensimmäinen useisiin viikkoihin.
Pommitettiin Long Bienin rautatie-
siltaa, Pohjois-Vietnamin ainoaa poh
joiseen, Kiinaan ja Neuvostoliittoon
vievää siltaa..
— Ensimmäisinä ulkomaalaisina
näimme sillan ja sen molemmin
puolin sijainneiden tiheään raken-
nettujen asuinkortteleiden tuhot.
Näin parikymmentä kuollutta ja yh-
tä monta haavoittunutta, jotka oli
ehditty vetää esiin savuavista rau-
nioista. Heidän joukossaan oli monta
naista ja lasta-
— Pahimman pommituksen koim-
me 22. päivänä elokuuta. Silloin tu-
hottiin useita asuinkortteleita Hue-
kadun varrella. Tälläkin kertaa
olimme paikan päällä ensimmäisenä
tutkimuskomissiona. Hyökkäyksestä
oli kulunut kuusi tuntia. Etsittiin,
kuolleita ja haavoittuneita. 100—
200 kuollutta ja ainakin yhtä monta
haavoittunutta o|i jo löydetty.
Henrik Forss kävi lääkärinä useis-
sa sairaaloissa, näki ja ^i^jd pomnji-
fitifflll ,uhreja,,.. k#}ki}eteli kolÄ,
jehsa kanssa. Hän kävi imm. Hoan
Kiemin sairaalassa Hanoissa; sa-
maan sairaalaan osui kolme päivää
myöhemmin, ohjus.
.— Palasin, sinne, todetaks^. vain,
että. yksi, lä^kärii ja yksi sairaan-
hoitajatar oli.saanut, surmansa..Mi-
nulle näytettiin jäännökset.
Tri Forss sai hyvät vaikutelmat
Vietnamin sairaanhoidosta, joka kui
tenkip taistelee s^nnaijtojnien v^i:
keuksien kanssa.' <
— Amerikkalaiset ovat pommitta-
neet kaikkia suuria sairaaloita, jopa
maan ainoata, le^rahoitolaa, jossa
oli parisataa potilasta. Kaikki näinä
sairaalat, olivat kansainvälisten. s|äflT-
nösten ■ mukaan varustetut Punaisen
Ristinmerkillä.
Vietnamilaiset olivat siirtyneet
sairaanhoidon hajakeskitykseen, ts.
pienten väliaikaisten sairaaloiden
rakentamiseen kyliin, jokaisen kau-
pungin liepeille tai viidakon syvyyk
siin. Tähän on eräänä syynä se, että
näin menetellen ei ole pakko kuljet-
taa potilaita pommien rikkomia tei-
tä pitkin. 1
— Vastuulliset sairaanhoitoviran-
omaiset, mm. alan ministeri vakuut-
tivat, että antibiottisia aineita ja
veriplasmaa on riittävästi. Kininistä
laboratoriolaitteista ja hengityslait-
teista on sen sijaan kova puute. Te-
hokkaan veripalvelun järjestäminen
maakuntiin on niin ikään ollut han-
kalaa.
— Suomen Vietnam-apu on tullut
perille. Siitä ollaan hyvin kiitolli-
sia, kertoo tri Forss edelleen.
Kansainvälisen tutkimuskomission
jäsenet matkustelivat jeepeillään
öisin- Näin liikutaan Vietnamissa
nykyään. Jokaisen tien varrella oli
pommien jättämiä kraattereita. Nii-
tä nähtiin riisipelloillakin. Maahan
oli kaivettu myös pieniä sirpalesuo-
jia, jotka muistuttivat kaivojen
sementtirenkaita.
— Näitä suojia oli pitkin matkaa
ja niihin mahtui hädin tuskin yksi
henkilö. Täysosuman sattuessa, ne
eivät tarjoa suojaa, mutta totaali-
sen sodankäynnin oloissa, jossa Viet
nam elää tänään varsinaisten pom-
misuojien rakentaminen tarvittavas-
sa laajuudessa on tuskin mahdol-
lista.
Eräänä yönä ryhmä, joutui kovaan
pommihyökkäykseen.-
— Kaamealtahan se tuntui, kun
amerikkalaisten valoraketit syttyi-
vät- Koko taivas leimahti liekkiin ja
pommit räjähtelivät ympärillämme:
Hanoissa on elämä sopeutunut ko-
konaan amerikkalaisten pommitus-
aikatauluihin.
— Ihmiset nousevat varhain aa-
mulla ja ovat töissä viidestä puoli
kahdeksaan; jolloin on tavallisesti
A >        iPf*fi^E A k A A ^eP' ilmatorjunnan ^ÖMpiseksl
I   ¥1B>I MAMIddA Amerikkalaiset lent^St jäävät
4   ■'> ' Kr  ilma^rjuntaa javhe^a^ay^t pelois-
ensimraäinen pölytys. Tätär jatkuu;
juseui iltajjäjy^n saakka,^ jollqln
^aupunki jälleen elpyy javäestö pa-
laa työhönsä.
Monine vehmaine puistoineen ja
liroon, ransk.alaise.en siiriomaatyy-
liin. rakenhettujne taloineen Hanoi
on kaunis. fcauöHokf Katujen varsil-
la. Qlevista kttvaäänisistä. ilmoite-
taan missä pommikoneet- 'kulloinkin
ovat ja montako niitä on ammuttu
alas. Uutisten lomassa soitetaan mu-
siikkia.
'. —Näimme vielä useita lapsia Ha-
noissa, kertoo tri Forss. ~ He oli-
vat saapuneet kaupunkiin käydäk-
seen, vanhempiensa luona, silloin oli
parhailla»' kesäloma; Mutta rankko-
jen- ja yllättävien pojnmitusten jäl-
keen: päät ttiin välittömästi evaku-
oida ik^ki. alle 1Q vupden ikäiset.
lapset—Hanoin väestöstä ■ onanoin
pitojeljo evakuoitu.
Henrik Forssin valokuvanipussa
on kuvia palo- napalm- ja. räjäh-
dyspommien uhreista. Hän näyttää
myös kuvan luotisirpalepommista,
kaqhupommista, jonka amerikkalai-
set keksivät ^yksinomaan ihmisten
tappamiseksi: Se on täynnä pieniä
luoteja, jotka pommin räjähtäessä
leviävät tuhansina kappaleina. Ne
iskeytyvät kehoon ja niiden löytä-
minen ja poistaminen on miltei mah
dotonta. Pahat sisäiset maksa-, keuh
ko- ja muut vammat johtavat usein
kuolemaan-
— CBU-pommeja (näin niitä ni-
mittävät amerikkalaiset) käytetään
ennen pommihyökkäystä ja sen jäl-
ja ohjus
saan pudottaa koko*}
flastin$a. mihin ^aflfiä:'
' — "tuotisirpale-/~fosft)rii ja na-
palmpommit jättävät::-\assa^(^ik't
jälkiä hengissä säUyviin uhreihin ja
niitä on näin ollen pidettävä terrpri-
aseina, korostaa tri Forss.
Terroria on myös., patojejB; pyxv\
mittaminen, jotka sMätä^äj^rju§a^U.e>
lykseen tarvittavia < lukehtattomia
kanavia. . r
— Kun olimme siellä, riisin ist^-
taminen oli käynnissä ja vesi <Ml
erittäin' kQrkealla padoissa,: J^omini-
tukset ovat mm. Nam Dinh^maaku|i-
nassa aiheutfaneet paljon tulvia.
Onko tämä muuta kuin siVlilfvSftB-
töä vastaan suunnattua -temroriaa?- j(
Vietnamilaiset tuntuvat* lä^tei^fL
lujasti' päättäneen, että "lie eivät
antaudu-' Tällaisen, vankan käsitj$-
sen sai th Forss.'
— Aiomme jatkaa taistelua^ 'val-
mistaudumme pahimpaan, sanoj
pääministeri Pham Van Dong, jonka
kanssa kanii^siQ kesk^isleli: k^k$i
tuntia. Hän ei maininnut kelakaan
sanaa "neuvotteju".
— Ja muiltakin, joiden, kanssa
keskustelimme, saimmese^käsMaf^-
sen, että vietnamilaiset Hanoin, toasr
kustaan viimeksi suunnattuja noipr
mihyökkäysten jälkeen jopa arvele-
vat amerikkalaisten aikovan nousta
maihin jossakin Pohjois-Vietnamis-
sa. Joka kylä on jo organisoitu-sissi
sodankäyntiä silmälläpitäen,mahdol-
lisen maahanhyökkäyksen< varatta.
— C. Nordgr ijrBa,.
USKOLLA PARANTAJAT
TALLINNA VALMISTAUTUU
SUOMEN KULTTUURIVIIKKOON
JUSTIINA.
tietoisesti kansalaisvelvolli-
suuksiemme täyttämisessä.
Toiseksi meidän myonnetysti
"pienikin aptiimme voi tiukan
tullen olla hyvin rankaisevana
tekijänä ja siksi on esimerkik-
si Sudburyn piirissä koottava
voimat Bud German uudelleen
valiits^miseksi Sudburyn alu-
eelta ja Norman Fawcettin uu-
delleen valitsemiseksi Nickel
Bellt vaalipiirissä.
Se on Sudburyn seudun kan-
salaistemme velvollisuus itse-
ään, kanssaihmisiään ja Canar
daa kohtaan — kuten on kan-
Tallinna. — Kesäkuun 2. päivänä
Tallinnassa alkavan Suomen kult-
tuuriviikon ensimmäinen näyttely
avattiin lauantaina Tallinnassa. Ee?
tin sanomalehdet ovat jo pitemmän
aikaa julkaisseet aineistoa Suomes-
ta ja tulevan kolmen viikon tapah-
tumista, jotka viihdekonsertein
ulottuvat koko tasavallan alueelle.
Tallinnan katukuvaa sävyttävät suo-
malaisten konserttien ja teatte-
riesitysten suuret mainokset. Täkä-
läinen kulttuurilehti Sirp ja Va-
sar julkaisi perjantaina koko sivun
kulttuuriviikosta.
Suomen nykytaiteen näyttelyn
Kadriogin taidemuseossa avasi Suo-
men taiteilijaseuran puheenjohtaja
Mauri Faven. Hän esitteli viime
vuosien taidevirtauksia Suomessa
sekä tätä sodanjälkeisen kauden en-
simmäistä laajempaa suomalaista
taidenäyttelyä Eestissä. Näyttelyssä
on. mukana 39 suomalaisen taiteili-
jan 127 teosta.
Eestin taiteilijaliiton puheenjoh-
taja Ilmar Torn totesi vastauspu-
heessaan, että viime vuonna Helsin-
gissä Eestin vastaavan viikon aika-
na avattu näyttely: aloitti uuden
kauden maittemme välisessä taide-
vaihdossa, jolle on luonut pohjan
Suomen ja Eestin taiteilijaliittojen
väliset'hyvät suhteet.
Taiteilija Mauri Faven luovutti
Eestin kulttuuriministeriölle Suo-
men itsenäisyyden 50-vuotismitalin,
jonka vastaanotti, ministeriön taide-
hallinnon johtaja Vambola Markus.
Mauri Faven ojensi myös Suomen
taiteilijaseuran 100-vuotismitalin
Eestin taiteilijaliitolle.
Tämä juttu saa alkunsa niiltä
ajoilta kun "homesteadilla" asuttiin
ja härällä kynnettiin. Lujassa oli se
pää-äänenkannattaja, leipä. Eikä mi-
kään muu vetojuhta ole niin maltil-
linen kuin on laiska härkä, sillä se
mieluummin seisoo paikallaan kuin
vetää auraa. e
Niinpä sain kepittäjän toimen kun
kaveri oli auran kurjessa. Kyllä ka-
veri haukkui sitä "sanomapitsiksi"
mutta härkä ei ollut tietääkseen^
kään, vaan veti — jos veti.
Susia ja karhuja vilisi kaikkialla
ettei pimeässä ollut turvallista liik-
kua ilman lyhtyä. Lehmänkellon
ääntä ne pelkäsivät, jättäen, siten
lehmät rauhaan.
Eräänä aamuna kaveri lähti kau-
punkiin hakemaan tavaraa, siliä
kahvi ja tupakka oli loppunut kave-
rilta (minä en tupakoinut). mutta
sitä enempi pakotti kahvihammasta.
että pakko se oli joka kiirehti teke-
mään matkan kaupunkiin. Menin
kynnökselle istuttamaan perunoita.
Härkä makasi ja märehti tyytyväi-
senä suupalaansa, perustamatta
"hamassärystäin", sillä härkä on
tunteeton muitten vaivoille. Kuokin
kynnöstä ja pisteiin' perunoita maa-
han.   ■- ■■
Lähestyi päivällisaika ja niinpä
aloin laittaa jotakin syötävää. Pekka
(härän nimi() nousi myös ja alkoi
kiertää ympyrää syödäkseen uutta
ruohoa joka työntyi ylös maasta, ke-
väisen auringon lämmössä. Härkä
oli "vanki", sillä se oli paksu köysi
kaulassaan, .jonka- toinen pää oli
kiinnitetty isoon koivun kantoon,
josta Pekka ei ensinkään pitänyt,
mutta alistuttava oli.
Päivällisen jälkeen läksin jatka-
maan työtäni. 'Kahvihammasta jo-
motti"; toivoin kaverin pian kotiintu
leväksi jotta se kiusallinen jomotus
loppuisi . . . ja loppuihan se kun
pitkän odotuksen jälkeen alkoi kuu-
lua römeä lehmänkellon kalkatus.
Pekalle taitaa tulla vieraita, ajat-
telin,; ja Pekka villiintyi, sillä se
odotti kärsimättömänä "asiakkaan-
sa" saapumista, kuten minäkin ka-
veria kotiin tulevaksi. Kello kalkat-
U. Härkä möyrysi ja kiskoi irti
päästäkseen . .. jolloin kanto antoi
periksi ja nousi juurineen ylös
maasta ainoastaan yksi vahva juuri
ei lähtenyt irti. Pekka luuli lehmän
tulevan "viralliselle, vierailulle" jota
niin juhlavala mörinällä valmistui
vastaanottamaan .. . ja minä tunsin
suussani kermakahvin maun. .
Kello kalkatti . . ja metsänreu-
naan ilmaantui kaveri selkäreppui-
neen ... entä lehmä .. < ? sillä leh-
mää ei näkynyt vaan kello rämisi;
Aloin uskoa kummituksiin sillä; mi-
kään muu se ei ollut — ja härkä
möyrysi. Tuli odotettu, ja kaverilla
kello kaulassa. Peräännyin, sillä
luulin hänen menettäneen järkirie-
punsa, kunnes hän pyrskähti naura?
maan kun minä silmät pullollaan
vilkuilin oviaukkoa. Mitä se tämä
merkitsee kysyin. — Toin sen si?
nulle . Hullu, kivahdin!- -~ No
maltahan kun selitän. Kun niitä su-
sia vilisee kaikkialla ja marja-aika
kun tulee, niin on sinun turvallista
pitää kelloa kaulassasi, poimiessasi
marjoja jne.
Laitoin kahvipannun tulelle, ja
kaveri antoi suurusta ja suolaa nä-
rälle joka ahneesti alkoi syömään,
unohtaen äskeisen. Kahvia juodes-
samme tuumi kaveri että Pekka on-
kin hyvä kantojen ylöskiskoja, joten
meidän voimat säästyvät. Oiva tuu-
ma, myönsin, ja mitäs muuta, kun
tuumasta toimeen. Pekka oli tyyni
sulatellessaan ruokaansa, 'ja kaveri'
asetti köyden silmukan paksun kan-
non ympäri . . . ja komensi: Hei,
Pekka, alappas nyt näyttää mihin
pystyt ja . . .mutta Pekka ei ollut.
tietääkseenkään vaan mörehti rau-
hallisena, eikä välittänyt yhtään ko-
mennuksista.
Soitappa kelloa, kehoitti kaveri,
ja minä soitin. Härkä mörähti, kuo-
pasi maata etusorkallaan Ja nosti
häntänsä . .-. alkaen päästöllä peh-
mosia ts". tosonsulle. — A- R.
. Jatkuu
— Kylläs ryypyn otat kun leskeks
jäät. -1
Suomal. sananlasku
PÄIVÄN PAKINA
TYTTÄRETKIN LAKOSSA
salaMemime kunnia-asia tukea
sellaisia, tilanteita, että raltkaisu tapahtuu pienen ertemmjstö- tyWäenehdokkaita kautta
määr&n perusteettal maian huolirnatlta siitä tulevat-
Olemme korostaneet »tätä seikkaa kahdesta sy.yötä: ko heidän omatt; ehdokkaansa
' :. Ensinnäkin siksi, että meidän ei tule "pienuuden" eli • • tälläHöemtaa vaHtuilksi tai eiy^t-
alemmuuskornplelcsin peruneella jäädä siviumvaalikampan-  kö vielä tule.
Ranskasta on viimepäivinä saatu
hienoa havainto-opetusta siitä mi-
tä yhtenäisesti ja päättävästi esiin-
tyvä kansa saa tiukan tullen ai-
kaan.
Allekirjoittaneella oli miltei ta-
san kymmenen vuotia sitten tilai-
suus olla pari päivää Ranskassa
kenraali Charles de Gaullen val-
taan tulon aattona.
Laivalla Eurooppaan mennessä
saimme kuulla Pariisin työläisten
suuresta — puolimiljoonaisesta
mielenosoituksesta. Mutta samana
päivänä, jolloin pääsimme Parii-
siin, oli de gaullelaisilla suuri au-
tokaravaani-mielenosoitus ja vaik-
ka siihen ei osallistunutkaan niin
paljoa väkeä kuin oli edellisenä
päivänä ollut työläisten mielen-
osoituksessa, niin kaikesta näkyi,
että kenraalin valtaantuloa ei voi-
tu siinä vaiheessa mitenkään estää
Nyt tulee mieleen kuin eilinen
päivä, miten de Gaullen puolesta
mielenosoituksella ollut suuri au-
tokaravaani ajeli sinä iltana Parii-
sin kaduilla miltei soittokunnan
rytmillisyydolla torviaan toitottaen
tut, tut, tut, tuu - - -
Nyt on kehitys kulkenut täyden
ympyränsä ja kaikesta päättäen
tuntuu. siltä   (keskiviikkoiltana) .
että ihmeellistä olisi jos vanha ken
raali selviää tästä tilanteesta yh-
teiskunnan elämän pinnalle jää-
mällä.
Sellaista on poliittinen elämä.
Vielä muutama kuukausi sitten
de Gaullen asema näytti olleen
poikkeuksellisen lujan.
Samalla kun Englanti devalvoi
puntansa ja Yhdysvallat joutui te-
kemään ystävineen kaikkensa dol-
larirahan devalvaation estämiseksi
*-tai ainakin tuonnemmaksi lykkää-
miseksi, Ranska tuntui ""olevan
mahtavuutensa huipulla, mistä pre
sidentti de Gaulle on niin paljon
puhunut.   . "~ —
Mutta nyt muutaman lyhyen-vii-
kon jälkeen on koko Ranskan ta-
louselämä lamassa kun miljoonat
työläiset ovat lakossa ja ovat sen
lisäksi ottaneet vielä monia avain-
asemassa olevia tehtaita kontrol-
liinsa ja kun opiskeleva nuoriso on
jatkuvasti mielenosoituksella.
Kuvaavaa on, että vaikka halli-
tus joutui tämän ennenkuulumat-
toman voimakkaan kansannousun
johdosta lupaamaan esimerkiksi
työläisille sellaisia myönnytyksiä
mistä ei voitu kuukausi, sitten
uneksuakaan — 10-prosenttinen
yleinen' palkankorotus, minimi-
palkkojen korottaminen miltei
kolmanneksella, työviikon lyhentä-
minen 47 tunnista 40 tuntiin, viik-
koansioita vähentämättä, jno. —
työläiset hylkäsivät tämän tarjouk-
sen ja pitivät kiinni alkuperäisestä
vaatimuksestaan; että palkkoja on
korotettava vähintään 12-prosentti-
sesti, ja että sosiaalihuollon alalla
voimaan otetut kurjistuttamistoi-
menpiteet (missä työläiset joutu-
vat maksamaan enemmän huonom
masta palvelusta) on purettava jne
Kaiken lisäksi työläiset julistavat
miltei yksimielisesti että president
ti de Gaullen ja hänen hallituk-
sensa on väistyttävä ja annettava
tilaa nykyaikaisemmalle — vasem-
mistolaiselle — hallitukselle.
Ranskan viimepäiväiset tapahtu-
mat ovat melko hyvin tunnettuja
Vapauden lukijoille. Mutta siitä,
ja palstamme rajoitetusta tilasta
huolimatta emme malta olla lyhy-
esti- koskettamatta kahta mielen-
kiintoista seikkaa:
Ranskan nykyinen valtava kan-
sanliike sai alkunsa siitä kun mie-
lenosoituksella olleet opiskelijat
syyttivät poliiseja brutaalisuudesta
Juuri tämä poliisien kovakourai-
suus nostatti Ranskan opiskelevan
nuorison de Gaullen hallitusko-
mentoa vastaan,
Mutta kun miljoonat ja miljoo-
nat työläiset ryhtyivät mielenosoi-
tuksiin ja lakkoihin opiskelijain
puolesta, niin poliisit ilmoittivat,
että he kieltäytyvät ehkä ryhty-
mästä voimakeinojen käyttämiseen
työläisiä vastaan jos heidät siihen
komennetaan.
Se oli poliisien. "lakkQuhkaus"
vaikka heillä ei olekaan lain mu-
kaan lakko-oikeutta!
Toisena mielenkiintoisena seik-
kana on mainittava riisuutujatyt-
töjen ja muiden huvittelupaikkor
jen tanssijattarien lakko.
Riisuja tanssijattaret pitivät vaat-
teensa yllään ja istuivat uutisäeto»
jen mukaan kaikessa..rauhassa rar
vintoloissa, yökerhojen ja muiden
huvittelupaikkojen ollessa suljet-
tuna työvoiman puutteen vuoksi:
Kun näiltä tytöiltä kysyttiin,
miksi he lakkoilevat, niin he sanoi?
vat, että palkka ja työolosuhteet
ovat huonot. Yksi heistä oli sanor
nut: "Me saamme 29 frangia (noin
$6.00) päivässä seisomisesta neljä
tuntia miltei ilman vaatteita. Näy-
töksessä on meitä 50; meillä on t
suihku, yksi käymälä ja yksi kä*
sien pesupaikka."
Toinen tanssijatar huomautti:
"Me tytöt emme ole poliittisia «V
misiä. Me olemme vain nälässä ole?
via ihmisiä."
Nämä kaksi esimerkkiä osoittaa
vat — ja se tulisi muistaa — että
meitä työtätekeviä on kaikenlaisia
ja monenlaisissa asemissa.
Yleisesti puhuen Ranskan työ»
Iäisten ja opiskelevan nuorison
valtava liikehtiminen osoittaa uu-
delleen kuinka suuria voimavaroja
on kansanjoukkojen syvisfiij riveis»
sä yhtenäisesti ja yhteistoiminnas*
sa esiinnyttäessä.
Tehkäämme kunniaa Ranskan
kunniakkaalle työväenluokalle ja.
Ranskan opiskolovallQ nuorlaoUih
Känsäkoura»
t