Sivu 2
Lauantai, lokak. ,12 p. — Saturdayr Oöt. 12, 1968
VAPAUS
: < LIBERTY >
INDEPENDENTLABOR ORGÄN
OF FINNISH CANADJÄNS
Established Nov. 6, 1917
EDITOR:, W. EjCLUNP
MANAOgB:SUKBI
TBUpPHONEi OFFICE^ AND EDITOHlAL 674-4£94 _
Puoiisnea thrice weekly^^T^ Saturdays Oy Vapaus
Publishing Co. JJmJtgd, JOQ-Jjtt Blra St. West; Sudbury, Ontario, Canada,
• ' y$0)p$ address: Box $9" * * ;
Adi*rtlsing rates upon appllcation, tranfllatlon free oi chargo
Authorlzed as secönd clasö mail by the Post Offi^
and for naymen* Of Ptö#i*£ tn.caah
" CANADIAN LANGUACt■ PRESS
' rUiAU^HINNAl.
>.h. oK&."*6.2& USA:ii
- 3 kk 8.00 -Juomeen
v»Jt.$11.00, «tt. «6.7b
ivk 11.50. 6tt 6.25
Sairauden merkkejä
Yhdysvaltain poliittisen ejäimän valkavan sairauden yh-
' tenä merkkinä pidietään sitä kumiraivdkibaasta rotuMihkoikiista
ja äärioäkeistoläi^^ George Wallace näyt-
tää saavan odottäimattoman suurta kammaituista. nyt käynnissä-
cAgvhfäi, YhilysVaJtain presidpitfcilv^aueissa.
Kukaan —- "ei edes Jtse ipr. Wallace kamattaijineen —
ei usko "kolmannen" puolueen ehdokkaana olevan Wallacen
voiton^mahdollisuuksiin^ Mutta' ilmeisesti voirnakasta rahal-
lista tukea toiminnalleen saav^ kblmais puolue' laskelmoi, ku-
ten on meidänkin lehdessämime aikaisemmin todettu, että jos
kuimpiikaani valtapuolueen edustaja ei saa ehdotonta enlem-
miÄtöä valiteijamiehiltä, silloin voi presidentin vaali siilrtyä
kongressin tehtäväksi, mikä sellaisenaan avaisi monenlaisia
Mimäkauppojen miahdollisuiUktsia mr. Wallacellle) jia hänen
tausfemiehiJleen.
Mutta vaikka Wallacelta ton totuttu odottamaan vaikka'
miltei mitä tahansa, mökä auttaa äärioikeiston asiaa, niin erään
laiseniai yllätyksenä tuli kuiteinkin tieto, että hänen panivalja-
kokseen "kolmannen puolueen" varapresidentin ehdokkaaksi,
on nimitetty Yhdysvaltain ilmavoimien entinen komentaja,
nyt elaMieellä oleva 61-vuotias kenraali Curtie LeMay.
Waslhingtonissa on ilman häntäkin paljon kiihkeitä sota-
haukkoja, mutta kenraali LeMay oli yksi ensimxnäinen mäistä,
jotka kehoittivat presidentti Johnsonia ryhtymään Pöhj ois-
Vieitnamin pommitukseen. Vielä nytkin; kun hän esiintyi te-
levisitolkamexainedessä VVallacen varapresidenttiehdoklkaaon
ominaisuudessa, kenraali LeMay ilmaisi mielipiteen, että
'-'Pöhjois-Vietaiamin käittä olisi väännettävä enemmän". Hän
on sama kenraali, mikä on aikaisemmin vaatinut "kaikkikäsit-
täväa pommitusta" Pohjois-Vietnamin tuhoamiseksi. •
Kun kenraali LeMaylta kysyttiin Wallacen varapresiden-
tin ehdokkuuden vastaanottamisen jälkeen, että käyttäisikö
hän Pofojois-Vietnamia vastaan ydinaseita, jos hän katsoisi sen
tarpeelliseksi, hän vastasi:
"Jos se katseitaan tarpeelliseksi, minä tulisin käyttämään
kaikkea'mitä on käytettävissä. Minä en usko sen olevain tar-
peellista sodan tässä vaiheessa.
Vaikka kenraali LeMay sanoi uskovansa, että Vietnamin
'.sodassa ei;nykyvaiheessa tarvitse käyttää ydinaseita, niin hän
arvosteli kuitenkin erikoisesti niitä jolla on ''foba eli. kauhu
niiden käyttöä vastaan.
Arvostellessaan aikaisemmin Washingtonin sotapolitiikkaa
kenraali LeMay ehdotti puolestaan, että jos Pohjois-Vietnam
."ei vedä sisään sarviaan" Yhdysvaltain pitäisi ."pommittaa se
takaisin kivikauteen".
Nyt varapresidentin ehdokkuuden saatuaan kenraali Le-
May sanoi: "Minä en usko heidän neuvottelevan Pariisissa jos
emme väännä heidän iktättään vähän kovemmin."
Minun kohdaltani, sanoi kenraali LeMay, jos menen Viet-
namiin ja tulen siellä tapetuiksi ruostuneella veitsellä, tai jos
minut tapetaan atomipommilla, minä kuolen mieluummin ato-
miaseella tapettuna."
- Kun sekä demokraattien presidenttiehdokas Humphrey,
että republikaanien ehdokas Nixon (kieltäytyvät tuomitsemas-
ta presidentti Johnsonin johtamaa hyökkäyssotaa Vietnamissa,
ja kun Wallacen ehdokaskumppandna on mies, joka on valmii-
na atomiasein pommittamaan koko Vietnamin "tataisin kivi-
kauteen", niin todeta täytyy se surkeus, että yhdysvaltalai-
silla ei ole paljoakaan valannan varaa näissä presidenttivaa-
leissa,; ja että "mätää on muuallakin eikä vain Tanskan malas-
sa.'
Demokratian kehdossa
Ateenasta kuun vaml^ssa saapuneittten tietojen mukaan
pääministeri Papadopoulosin johtama sotilasjuntta sai "ylivoi-
maisen voiton" kun uuden perustuslain hyväksymisen puoles-
ta annettiin, 95.2 prosenttia kaikista käytetyistä äänistä ja sitä
vastaan vain 4.4 prosenttia ■
Mitään ei puhuttu näiden "suurten vaalivoittojen" yhtey-
dessä siitä, että suuri osa Kreikan kansasta pidättyi joko tar-
koituksellisesti tait sotilasjuntan pakkotoimenpiteiden perus-
teella tästä äänestyksestä. Tuhansia kreikkalaisia on pidätet-
tynä poliittisista syistä, tuhansia muita on kotiarestissa jne.
Ja kuten ainakin poliittisella hautausmaalla, Ateenassa ker-
rottin olleen "hyvin rauhallista" heti vaalien jälkeen.
Uutistiedoissa kearottiin, että äänestyspaikoilla, joita so-
tilaat Vartioivat paljastetuin pistimiin muodostui vaalipäivänä
jo vanhain'aamuilla jonoja, jotka venyivät päivän mittaan yhä
piitemtmiksi niin, että äänestäjät ijoutuivalt odottamaan vuoro-
aan tuntikausia. Joissakin äänestyspaikoissa' suoritusta hidasti
hankala vaalitapa, samom lk«um lukutaidattomiien suuri joukkor
joka tarvitsi apua äänestäessään.
Valmistaakseen mahdoUisd/miman vilkkaan osanioton soti-
lasjuntta tiedoitti vaalelja edeltäneen viikon aikania, että ää-
nestyksestä kieltäytyvät saavat ankaria rangaistuksia ja voi-
vat joutua vankeuteen tai menettää passinsa, ajokorttinsa^
henkUöUisyystodisltulksensa Jne.
Hallilfcus määräsi myös; etltä alle 500 kilometrin jäässä
omasta vaalipiiristään asuvien on matkustettava kotiseudul-
leen äamestämääin.
Täten hyväksytyksi tullut uusi perustuslaki, jenka mu-
kaan tulee järjestyväksi '^apaiat vaalit", kieltää monia hen-
kiJokohtaisia oikeuksia, kuten vapaus mielivaltaisista pidätyk-
sissä, kodin louiflkaamattoanuiujs. jne. Se kieltää sanoma
ja posti vapauden sekä puhe ja kokoontumisoikeudem.
Se kieltää ammattiyhdistysten ja kaikkien ei-halutiujen
poliittisten puolueiden perustamisen. Ja kaikki "uutuus" on
nyt laillistettu syyskuun 27 päivänä asevoimien pistinten var-
jfessav suorteitun ylelsäänestykden perusteella!
Kun kaiken lisäksi muistetaan, että Yhdysvalloilla ja eri-
tobisesti 'Yhdysvaltain salaisella palvelulla cm voimakas jalan,-
SY8UÄYTT&K& €JÄ BEi#;UNI|iN?
•mmm
Presidentti \ Belaunden vallasta lapkuroPtykseJlinen kansana^ianssi) Van ajneri^kalaisen, International
suistuminen Perussa tapahtui samal-
la tavoin kuin useimmat vallansiir-:
rot latinalaisessa Amerikassa,..soti-
laskakppauksi^la, Armeijan ja hal-
litsevan yläluokan pUrisstt tällä väl?
lanaiirron muod^pUa onpeiinleenqä
j#m p$&pi yhteinkon^kteim-:
paria tapana ratkaista poliittisia ky-
symyfeiiä.
Belaundea ei nostanut valtaan so-
tilasjuntta, vaan hänet valittiin pre-
sidentiksi perustuBlaillisesti vuonna
1963 pidetyissä vaaleissa- Missä mää-
rin' Perun vaalien yhteydessä voisi
puhua demokratiasta, on kysymys,
jonka voisi asettaa vaikkapa Perun
j naisille. He eivät näet qaa äänestää.
Ja mikä olennaisinta, äänestää eivät
saa mybs luiku- ja kirjo4tu8taiclotto-
mat, joitä on yli 60 pros. kansasta.
Belaunde valittiin jpresidentiksi
varsin pienellä marginaalilla 'kilpai-
lijoihinsa^ nähden. Hänen puolueel-
iaan Action PopulariHa ei myös ol-
lut onnea saada enemmistöä parla-
menttipaikoista- Kristillisdemokraat-
tien ja vaspmmiston tuella uusi pre-
sidentti sai aikaan koalition, jolla
oli 70 paikkaa kaikista 180 edustaja-
paikasta. Voimakkaan .opposition
muodostivat Belaunden kanssa lähes
tasavertaisesti kilpailleiden presi-
denttiehdokkaiden tri Maya de la
Torren ja kenraali Odrian puolu-
eet: (ABRA (Amerikkalainen val-
j^ kansallinen: unioni'; UNO.,;
Yliyöimaiix^n opp#ä$br, vöi ^
alkuun pohjan BeJaunJd^ lupauk-
silta, joista tankein oli ollut maan-
omistusolojen uudelleenjärijestely.
Nykyisellään Perun 'maanomistuk-
?een pätee sama kaava kuin kaik-
kialla latinalaisessa Amerikassa: hy-
vin pienellä: prosentilla "latifundis-;;
teja" —i suurmaanomistajia — on
haöussaani^y^miöllises^-.,-' katsoen;
kaikki hedelmällinen maa<aia. !
* Feodaalisessa Perussairiaareformi
on ensimmäinen ehto kurjuudessa;
ja. ;tosiasiallis«t^^'inlBa(Vj.u^4e«M.
elävien talonpoikien" aseman paran-
tamiseksi. Maareformin itotepttäniK
nen olisi kurtenkin^oskettantftkan-'
sallisen -oligarkia.n välittömiä etuja,
eikä Belaundella ollut voimaa, eikä
kenties tahtoakaan; asettua vasta-
hankaan oligarkian kanssa. Toden-
näköisesti se olisikin merkinnyt hä-
nen presidentinuransa nopeata' lop-
pua. Sopeutumisvaiheen .jälkeen
Belaunde suostui jo niin pitkälle
meneviin kompromisseihin, että oli
valmis opposition vaatimuksesta lä-
hettämään . hallituksen joukkoja .tu-
kahduttamaan talonpoikien keskuur
dessa syntynyttä tyytymättömyyttä,
Belaunde suostui kompromissei-
hin myös toisen päävaatimuksensa
suhteen. Se koski Perussa veroa ja
vuokraa maksamatta öljyä pumppaa-
Pe^roieuttu Co. y^tiita. "kahsallifta-:
mistä.,Oppositio ^ tällaista tieten-,
käänsietänyt. Kitkattomat suhteet
USArhan ovat oligarkian pystyssä
pysymisen tärkein edellytys..Niinpä
lehdistössä'alettiin vThjailla, että jos
yhtiö kansallistettaisiin,' 'talouäelli-;
nen ja iinanssia;pu Washingtonista
katkeaisi siihen.: Belaunden ei onnis-
tunut saada, yhtiötä maksamaan.edes
velhoja,Perulle, siitä huolimatta, et-
tä; Perun valtion omat; velat kohosi-
vat <jo yli puolen aniljardin dollarin/
. Täjmän vuoden heinäkuussa Be-
laujtdef kuitenkin antoi: ypidoin f jul-
kisuuteen suunnitelman yhtiön hal-
ilussa; olevjen ^Bf^an , ja{ P;arin|asin
öljykenttien^'ottamdsesfa " valtibHe.
Erimielisyydet kärjistyivät hajlit^k:
.sen; ja Iiiteornatiönal Petroleum yh-
tiön välillä. Yhtiön edustaja syytti
hallitusta"joidenkin yksityiskohtien
salaamisesta takaisinluovutussopl-
muksessa". ' _
Nykyisen kaappauksen syyt ovat
ilmeisesti tässä riidassa. Mikäli
kaappauksen käsialasta, teknisestä
suorituksesta on mahdollita 'jotain
päätellä, niin asialla on ollut myös
"yksityisen yritteliäisyyden" ja 'va-
paan maailman" vankkumattomin
ystävä latinalaisessa Amerikassa,
USA:n junttapalvelu CIA. i • ■
— Ilpo Halonen.
uudessa budjefrssa eiutilalla
s, astinnot |a o
HALLITUSPUOLUEILLE MENETYKSIÄ
UOMEN KUNNALLISVAALEISSA
Vennamon demagogia tuotti vielä tuloksia — muu oikeisto
polkee pai!kallaian — S>KDL:Ile jobinpostia "eriinieUsyyiksasttä"
Helsinki. — Kunnallisvaaleissn
alustavat tilastot osoittivat varhain
keskiviikko aamuna tappiollista
suuntausta kaikille hallituspuolueil-
le, kun äänistä oli laskettu vajaat
2 %. Sadon tästä näyttää korjaa-
van lähinnä ennen vaaleja estotto-
masti demagogiaa- ja katteettomia
lupauksia viljellyt tullineuvos Ven-
namo, joskin hänen puolueensa me-
nestys ei alustavien arvioiden mu-
kaan: juuri ylitä 'tammikuun tulok-
sia 11%; Nyt puolue saisi V 12.1%
äänistä. Vasemmistopuolueista me-
nettää alustavien arvioiden mukaan
miten SKDL, noin 6 % sekä kuii-
lallis. että eduslcuntavaaleista. Kan-
sandemokraattien osuus äänistä oli
16,5 r/.. '
Oikeisto on suurin piirtein polke-
iut pahkallaan. Kokoomus on eräil-
lä paikkakunnilla saavuttanut lie-,
/ää: menestystä. Vennamon puolue
/MP saa hieman edustajia myös
asutustaajaamissa, mutta voimak-
kaammin se on edennyt maaseutu-
kunnissa. ;
SMP:n ohella vain kokoomuksen-
kannatus näyttää lisääntyvän. En-
nusteen mukaan puolue saisi 16 pro-
senttia äänistä, kun sille viime kun-
nallisvaaleisia ja eduskuntavaaleis-
sa antoi äänensä vajaat 14 prosent-
tia äänestäjistä.
Sosialidemokraattien ääniosuus
supistuisi 22,5 prosenttiin, kun se
viime kunnallisvaaleissa pii 24,7 ja
eduskuntavaaleissa 28.2^pro::enttia.
Kesikustapuoliie saisi..nyt 18,4 pro-
senttia äänistä luvun oltua viime
kunnallisvaaleissa 23*3 -ja, eduskun-
tavaaleissani. TPSL:n ennustetaan
saavan 1,2 prosenttia äänistä viime
kunnallisvaalien 3:n ja eduskunta-
vaalien 2,7. prosentin sijastal
Ru&tsalainei^jkansanpuolue ja li-
hberaalinen; kansanpuolue säilyttä-
vät ennusteen mukaan- asemansa
suunnilleen nykyisellään', RKP-"''"»
Izvestija N-liifon ja Suomen suhteista
Moskova. — Suomen ja Neuvos-
toliiton hyviä suhteita esimerkkinä
coko" maailmalle rauhanomaiseen
innakikainoloon perustuvasta ja
nolemmille hyödyllisestä naapuruu-
desta korosti Neuvostoliiton halli-
luksen iltalehti Izvestija viime per-
jantaina ja antoi samalla Suomelle
välillisesti tunnustusta sen johdosta;
että Tshekkoslovakian tapahtumien
ei annettu vaikuttaa Suomen ja
Neuvostoliiton suhteisiin.
Izve-tija käsitteli pääkirjoitukses-
saan Neuvostoliiton suhteita naapu-
rimaihin sekä yleensäkin kapitallis-
tisiin mamin ga vakuutti, että Neu-
vostoliitto pyrkii niiden kanssa mah-
dollisimman laajaan yhteistyöhön
molempien osapuolien ja koko maa-
ilman rauhan eduksi.
Lehti kiinnittää kirjoituksessaan
huomiota Tshekkoslovakian tapah-
tumien länsimaissa aiheuttamaan.
"Neuvostoliiton vastaiseen hysteri-
aan" ja vaatimuksiin katkaista
kaikki suhteet Neuvostoliittoon
kulttuurisuhteita myöten. Lehden
käsityksen mutkaan tästä olisi mail-
le itselleen tappiota ja ne saattaisi-
vat itsensä naurunalaiseksi estäes-
sään neuvostoliittolaisten taiteili-
joiden vierailut. •
Naapurisuhteista Izvestija luon-
nehtii Iranin suhteita ■"'hyväksi esi-
merkiksi", Afganistanin kanssa
Neuvostoliitolla on: "ystävällisen"
suhteet ja Intian sekä Pakistanin
kanssa suhteet 'kehittyvät suotui-
sasti". Taloudellisen yhteistyön li-
sääntyminen Japanin kanssa tode-
taan ..myönteisenä, mu tta kirjoituk-
seen sisältyy samalla varaus sen
johdoista, että Japanissa Neuvosto-
liiton rajojen läheisyydessä;on ame-
rikkaiaisia sotilaita ja tukikohtia.
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet
perustuvat" ystävyys-, yhteistyö- ja
HYVÄ KYSYMYS '
Taiteilija: "No niin, tässä on tau-
lu; • yksi parhaimpland. Kun aloitin
sitä ei minulla ollut aavistustakaan
alita että mikä siitä tulisi." ■■:■■.;
Ystävä: 'iSanoppas minulle, sitten
kun se oli valmis, kuinka tiesit nulkd
se oli?"
avunantosopimukseen, lodetadrf kir-
joituksessa ja - korostetaan kanssa-
käymiien edullisuutta kummallekin
maalle. Neuvostoliiton kauppaan no-
jaten Suomi • on voinut rakentaa
vahvan laivanrakennus- ja ikonean-
rakennusteollisuuden. Suomalainen
teollisuus saa Neuvostoliitosta raa-
ka-ainetta ja pitkäaikaiset kauppa-
sopimukset ovat edulliset Suomen
vientiteollisuudelle, toteaa Izvestija.
Uutena myönteisenä ilmiönä lehti
mainitsee hallitusten välisen kau-
pallis-taloudellisen yhteistyekomis-
sion. "■■
ääniosuudeksi ennustetaan 4,2 ja
liberaalien 5,6 prosenttia viime kun-
nallisvaaleissa ruotsalaisille annet-
tiin 4,6 -ja eduskuntavaaleissa 4
prosenttia äänistä sekä liberaaleil-
le 5,4 ja 6,6 prosenttia.
Kun Helsingissä oli laskettu kol-
me äänestysaluetta eli 0.8 % kaikis-.
ta äänistä oli Vennamo saanut 4
paikkaa,; kepu 1, rkp 7, ilkp 10, kok
sdp 22, tpsl 2 ja skdl 12. Paikkoja
menettäisivät «kdl. tpsl; rkp ja lkp
. TurUi-a;skdl sai 14.paikkaa (17),
sdp 14 (16), kepu 1 (0), smp 2 (0),
,tkä lkp+kok 21 (19).
Tampereella alustavien tietojen
mukaan. SKDL on menettänyt 2
paikkaa ia s:!p voittanut 1 paikan.
, Vaikka toinen äänestyspäivä näyt-
ti muodostuvan laimeaksi muodos-
tuivat iltatunnit varsin vilkkaiksi ja
vuoden 1984 kunnallisvaalien ennä-
tystulos. 7ty,4 % saattaa tulla lyödykr
si,: sillä useilla paikkakunnilla ää-
nestyspjosentti on nou-sut yli 80:n
Vasemmiston asemaa vaikeutti
vaaleissa suuresti yhteiskuntaamme
koetteleva työttömyys ja taloudelli-
nen lama,•. jota oikeistolaiset pääo-
mapiint ovat vielä känjistäneet pak-
kolomautuksilla ja tehtaiden sul-
kemisilla. Tätä erityisesti Vennamo
käytti estottomassa vaalipropagan-
dassaan hyväkseen ja syytti vasem-
mistoa yhteiskunnan häiriötiloista.
Kansandemokraattien asemaa vaa-;
letesa vaikeutti ilmeisesti suuresti
myös kielteiset 'tapahtumat Tshek-
koilovakiassa, vaikka SKDL onkin
ottanut selvän kannan näihin ta-
pahtumiin. Oikeiston hallussa oleva
tiedoituskoneisto käytti näitä teki•
joitä samoin kuin kotimaan vaike-
uksia estottomasti hallitusrintamaa
vastaan.
Helsinki. '—^Yleinen perhe-elä-
ke viipyy yhä — Työllisyyteen
1,440 mmk — Vientimaksuilla py*
syviä työpalkkoja ~Asu^tuo-
tantovarojen lisäys 44% — Verot
ja maksut ennallaan — Lisäveron
palautuksiin 101.8 mmk — Kor-
vaus' pellon jättämisestä .kesan-
nolle —- Valtion korkbsiibventiot
uusi lainoituranuoto — Keskus-
, sairaaiarakenVu^siin 64 mmk —
Virkapalkkamehot tytfos. budjetista
— 3 korkeakoulua' aloittaa 1969
— Opintotuen pariin 55,000 opis- '
\ keJ|iJaa%-; Lisää stipendejä '
VaUjon yhtiöiden osakepääomiin
67.9 mmk. , - "«
'■ Taloudellisen kasvun edistäminen
valtion voimakkaat investoinnit :py-,
syvien työpaikkojen ja' rakennemuu-
tosten luomiseksi; sekä toisaalta
työllisyyden turvaaminen muodos-
tavat valtion tulo- ja menotalouden
pääsäännön hallituksen ensi vuoden
budjettiesityksessä, joka annettiin
viime perjantaina lupausten mukai-
sesti ennen vaaleja^ kansalaisten ar-
vioitavaksi. Näiden pyrkimysten on-
nistuminen riippuu kuitenkin talou-
dellista valtaa pitävistä pääomapii-
reistä, joiden pyrkimyksiä ovat kan-
sandemokraatit, jopa sosialidemo-
kraatitkin syystä epäilleet.
Työmarkkinajärjestöjen kesken
keväällä tehty sopimus, hintojen ja
maksujen jäädyttämisestä muodosti
ne raamit, joihin budjettiesitys oli
sovitettava, mainitsi valtiovarain mi-
nisteri Eino Raunio keltaisesta kir-
jastaan ja myönsi monien uudistus-
hankkeiden kariutuvan.
Näillä perusteilla vuoden 1969
budjetin loppusumma on puristettu
9 200,000,000 markkaan, kun tämän
vuoden varsinainen budjetti kohosi
9.276,000,000 markkaan. Budjetoitu-
jen menojen loppusumma on 9,199,
367,000 markkaa. Kun kuivan vuo-
den 600 miljoonan rharkan kasvu-.;
paketti otetaan huomioon, on bud-
jettimehojen nousu noin 6.5 pros.
Budjettiesityksessä ^äijfvirshi, vä-
hän liikkumatilaa ja se tuntui ki-
peimmin sosiaalisissa ^nie^s^a. So-;
siaaliministeri .Anna-LiisarTieksp;;
totesi erittäin valitettavaksi^sen, et-
tä viime syksyriä annetuista lupauk-
sista huolimatta yleiseen 'perhe-
eläkkeeseen ei otettu varV^a' '"myös-
kään ensi vuoden budj^tiin. SKD-
L:n ryhmäon pltäaiytsitä^ kiireelli-
simpänä, jatkoi Tieksö' jk 'ialhdensv
että eduskunnassa on vielä: harkit-
tava suotuisamman ratkaisun toteut-
tamista.
Budjetissa on kuitenkin toteutu-
neet eräät tärkeät SK'DL;n Jähiajan
ohjelmatavoitteet ainakin, .osittain.
Asuntomäärärahaa korotettiin 360
miljoonaan markkaan eli 44% ja
summa oli aluksi^suurempi; mutta
keskustapuolue .torjui alkuperäisen
ehdotuksen.
. Edelleen budjettiin sisältyy varo-
ja Rauta ruukki Oy':lle,f' Valmet
Oy:lle, Neste Oy:lle ja "muille lai-
toksille ja uusina aloina on mainit-
tava autoteollisuus ja petrokemian
teollisuus.
Sosiaalisella puolella on' esitetty
valtion perhe-elä.kelain muutosesi-
tyksessä, että ulkopuolella olleet
85,000 valtion työnteldjäai^iatetaan
perbs-eläketurvan piiriin, jota val-
tiovarainministeri Ele Alenius luon-
nehti merkittäväksi ratkaisuksi..
Opintotukijärjestelmä saatetaan
voimaan ensi vuonna ja siten turva-
taan 55,000 opiskelijalle mahdolli-
suus opiskelunsa rahoitukseen. Tä-
mä uudistus on, ollut vuosien ajan
SKDL:n kulttuuriohjelman. keskei-
simpiä vaatimuksia: •- r-'
Tiedot Biafran pikaisesta häviöstä cvat
tiioitetluja - ruoasta puute leireillä
Sao Tome (Kati Peltola, KU) —
Saavuttuani Sao Tomelle viime
■viikon keskiviikkona huomasin he-
ti, että tiedot.; Biafran häviöstä
minä päivänä tahansa' ovatuvar-
sin liioiteltuja. Nämä uutiset tuli-
vat Lagosista ja niitä olisi pitänyt
epäillä, mutta yksipuolinen infor- *
maatio saavutti taas kerran tarkoi-
tuksensa. -Tällä hetkellä- ulkomais-
ten lehtimiesten', on hyvin Vaikea
päästä Biafraan. Muutamia on
mennyt sisään,'mutta biafralaiset
ovat käynet epäluuloisiksi lehti-
miesten suhteen. Kuitenkin Biafra
tarvitsisi; kipeästi, kaiken »sen '
avun, mitä' tietojen . saaminen ,
myös sieltä voisi tuoda. o
Biafralaiset saivat PR-kampanjan-
sa hyvin alkuun, mutta nyt kun lehti
miehet tulisivat omasta halustaan,
heitä ei haluta ottaa vastaan, ellei
olla varmistuttu heidän Biafra-ys-
tävällisyydestään. PR-kampanjan
heikentymiseen on syynä myös se,
oltä biafralaisten varat ovat käynest
vähiin ja laskut jääneet maksamatta
mm. Genevessä.
Tällä viikolla Biafrassa kävi mm.
pari Canadan parlamentin jäsentä,
jotka halusivat tietoja päätöstensä
taakse.
Sotilaallinen tilanne on kääntynyt
biafralaisten kannalta.: hiukan pa-
remmaksi. LibPc-villestä, Gabonista,
lentää jatkuva ilmasilta 'aseita, tosi
pienin konein. Tännekin 1 saapui ei-
len, lokak. 3 pnä, . pitkästä, aikaa
Lissabonista asekone. Normaalisti
täältä lähetetään vain ruokaa ja
lärkkeitä. * '
ED en Caritasin Dd-7:ään 'törmäsi
Annabellen (Uli-Ihialan)' kentällä
Librevillestä tullut asekone. DC-7
rikkoutui käyttökelvottomaksi, mut-
ta onnettomuudessa loukkaantui
vain sen kapteenin jalka vähän, kun
hän hyppäsi viime tingassa pois ko-
neesta, kuten hän- kertoi;-. ^ ■ ;
Ilmatarjunta tuntuu t kykyisin
puuttuvan täysin..Nigerialaiset ovat
kyllästyneet hukkaamaa|» > kalliita
ammuksiaan, kun eivät kuitenkaan
saa kuljetuskoneita alas...r
Ruokatilanne on Biaf rassa tyy-
dyttävä tällä. hetkellä. Jamssi- ja
kassavasato ovat kypsyneet ja kor
jattu ja varsinaista nälkää ei ole
muiden kuin pakolaisten keskuu-
dessa. Avustusjärjestöjen, edusta-
jat ennustavat kuitenkin 'joulu-
tammikuussa suurta- nälkää kun
sato loppuu ja siemenkin on syö-
jät kuu siv. ,4 ,
PÄIVÄN PAKINA
MIKÄ ON TOTUUS?
Kreikan, nykyinen 'demokraitia'
antaa havaiminiollisen kuvan sii-
tä, minkälaista on se ''demoikra-
tia" ja "vapaus" mitä eskn.
Vietnaminkin kansalle pakote-
tetaan Yhdysvaltain Imperialis-
min suuininattcxtnan suiuirien aste-
sija ja mcricHys Ateenassa, niin tämjä "domototiain kdiKkm'', voimien avulla ja voimailla.
Niin. mikä on totuus Biaf rasta?
Me emme tiedä. Emmekä usko
monen ns; ekspertinkään tietävän.
Varmuudella voidaan tietenkin
todeta, että 15 kuukautta kestänyt
sisällissota on tehnyt kauheata tu-
hoa. Kuten sodat aina, se on jättä-
nyt jälkeensä orpoja, leskiä, raaja-
rikkoja ja tuhottuja kotipahasia.
Selvää on, että häviön puolelle
joutuneessa Biaf rassa on sodan
kurjat seuraukset vieläkin suurem-
pia'kuin muualla Nigeriassa.
Mutta kun kansainvälinen tutki-
jakomitea tiedoitti raportissaan et-
tä joukkomittaista, nälkäkuoleman
vaaraa ei ole ja kun toisista uutisV
lähteistä saatu jen;.tietojen mukaan
siellä odotetaan Tiyvha satoa, niin
tämä/ virttaa'' siihen, että Biafrätv
johtajien puolella olevat piirit
ovat ilmeisesti talouspoliittisista'.,
syistä liioitelleet -ei-vain Ibo-hci-
moon kuuluvien nälänhätää, vaan
myös sitä "kansantuhovaaraaV
minkä alaisena heidän väitetään
olevan.
Toisaalla liskomme, että sellaiset
pikakäynnin perusteella Biafran
asioista "erikoistuntemuksen" saa-
neet alahuoneen jäsenet kuin An-
drew Brevvin (NDP) ja David Mac-
Donald (PC) ovat nähneet vähän
muutakin kuin kurjuuskuva-kulis-
seja. Kuinka oikeutettuja he ovat
"yleistäessään" pikakäyntinsä nä-
kemykset ja ■'kuulemansa miljoonia
Ibo-heimon jäseniä koskeviksi, se
on iäas asia erikseen.
Tässä yhteydessä voimme hyväl-
lä syyllä tutustua siihen, minkä-
laiseksi cunudalaineiiv Jehtinvies,
Kennedy Lindsey kuvaa Biafran
nykytilanteen:
— . . . Umuahiassa, Biafran ny-
kyisessä pääkaupungissa, on sie-
västi puettuja valtion toimenhalti-
joita, terveitä ja hyväkuntoisia so-
tilaita ja tehokkaasti toimivia po-
liisinaisia liikennettä kontrolloi-
massa. Noin 50 mailin etäisyydessä
olevassa Nwanzessa on pakolaislei-
ri. Siellä jatkaa olemassaoloaan 1,-
800 Ibo-heimoon kuuluvaa, joista
enemmistö on lapsia. Se on pidetty
paikka, minne viedään sanomalehti
kirjeenvaihtajia ja sieltä on tullut
useat niistä kuvista, mitkä ovat
■'■ tyrmistyttäneet muuta maäilniaa.
Ei ole helppo selittää sellaista
eroa mikä vallitsee Umuahian^ja
Nwanzen välillä. Siihen -sisältyy
• ruokatavarain puute, mutta vielä
suuremmassa määrässä Ibo-yhdys-
kunnan rakenne ja katsomukset.
Nälkäisiä ja siihen kuolevaisia
löytyy pääasiassa kolmesta ryh-
mästä: leireillä olevat 180,000 ibi-
bioa; 550,000 Ibo-pakolaista leireil-
lä sekä maaseudun maattomat.
Ibibiot ovat olleet usein pitkiä
aikoja piiloutuneina . . .Nigerian
liittovaltion asevoimat valtasivat
suurimman osan Ibibio-alueesta,
mutta myöhemmin niiden oli ve-
täydyttävä takaisin . . • Yleisesti
puhuen Ibibiot ovat myötämielisiä
liittohallitusta kohtaan ja pelkää-
vät enemmän biafralaisia.. Kun
biafralaiset etenivät, monet hyvä-
kuntoiset imiehiBt pakenivat kylistä
liittohallituksen kontrollissa olevil-
le alueille. Täten biafralaiset mie-
'lu\ttivut alueita, joissa oli suhteel-
lisesti suuri määrä väestöstä lap-
sia, naisia ja vanhoja. Nämävieliin
lopulta sellaisille leireille kuin on
Nwanze-leiri.
Suurin osa Ibo-heimoon kuulu-
vista ovat tulleet suoraan kylistään
... Vaikka heitä on noin 4 mil-
joonaa, vain yksi seitsemästä on
heistä pakolaisleireillä. Toisista
(kuutta seitsemästä) huolehditaan
laajakantoisen sukulaissuhde-avus-
tuksen perusteella. Jos Ibon hei-
moon kuuluva verisukulainen on
tarpeessa, toinen Ibo antaa hänelle
ja hänen perheelleen ruokaa ja
asunnon vaikka sukulaisuussuhde
. olisi kaukainenkin. Joissakin Biaf-
ran perhekunnissa saattaa olla jo-
pa 40—50 pakolaissukulaista . . .
Mutta peruspulmana ei ole vain
ruoan puute. Useimmissa kylissä
on Tbo4ieimon sosiaalinen rakenne
ja katsantokanta . . .
Kuolemaa ja tauteja lisää tietä-
mättömyys ravintoaineista. Toisena
tekijänä on katsantokanta, että
miehet ovat tärkeimpiä. Heidän
on saatava/parasta ruokaa jotta he
pysyisivät terveinä ja yolmakkaina
Naiset ovat vähemmän tärkeitä
ja heidän on tultava toimeen vä-
hemmällä ruoalla. Kaikkein vä-
: hemmän tärkeitä ovat lopset ja
heidän on tultava toimeen pienellä
kauravellimäärällä tai sitä vastaa-
valla ruoalla ...
Nykyinen Biafra ei kukistu näl-
kiintymisen johdosta. Nälkään ja
tauteihin kuolevat ihmiset ovat ta-
loudellisesti ja poliittisesti vähem-
män tärkeitä. Muille, ts. enemmis-
tölle väestöstä, näyttää olevan riit-
tävästi ruokaa 'perusvaatimusten
tyydyttämiseksi . ; .
Biafran alueella tuntuu nyt ole-
van 8 'milj. asukasta. Sen (soti-
laallisista syistä) kutistuneella alu-
eella tuotetaau rauhan oloissa vuo-
sittain noin 2 miljoonaa tonnia
jamsjuuria sekä huomattava määrä
pisankia (banaaninkaltainen hedel-
mä) ja moniokkeja (tärkkelyspi-
toisia juurimukiloita). Sen lisäksi
siellä tuotetaan palmuöljyä mitä
Ihot käyttävät ruoan valmistukses-
sa . . . Tällä viikolla saadaan uusi
jamsjuurisato (tärkkelys- ja soke-
ripitoinen juurimukula). w
Biafran hallitus on käyttänyt hy-
väkseen ulkomaisessa propagan-
dassa nälkäisiä ja nälkään kuole-
via, mutta se on yrittänyt myös
saada parannusta tilanteeseen. Yh-
tenä pulmana on kuitenkin se, että
sen jälkeen kun on täytetty armei-
jan kovimmat tarpeet, on enää hy-
vin vähän ruokaa tai rahaa pako-
laisia varten . . ." , -
Ibo-heimoon kuuluvat ja muut
osattomat"tarvitsevat .Biafrassa pi-
-kaisia ja laajakantoista xuokatava-
ra- ja lääkeapua. Heidän hätänsä
on ilmeisen suuri. \'
Multa siitä huolimatta-meillä ei
ole kansakuntana mitään oikeutta
sekaantua voimakeinoin eikä sii-
hen perustavan salakuljetusmene-
telmän avulla Nigerian11 sisäisiin
asioihin.
Asia on sitäkin vakavampi kun
muistetaan, että Biafrankln separa-
tistisen liikkeen; takana on kan-
sainvälisiä öljymonopoleja, jotka
kalastelevat sameassa vedessä ja
siten käyttävät hyväkseen tällaisia
pulmatilanteita.
Ottawan tulisi siis. meidän mie-
lestämme- pitää päänsä kylmänä;
Varattakoon sikäläisille hädänalai-
sille mahdollisimman- paljon ruo-
ka- ja läa^otarpeUa:';Mtltta pidät-
tykäämme kaikista sellaisista suun-
nitelmista ja toimenpiteistä, |btka
ymmärrettäisiin muualla maail-
massa Nigerian sisäisiin asioihin
•sokaimlumisoksi. —«».K&asiikoura.