JOPTAJAPAS KK AA ONTARIOSSA
Donald MacDanaHd pu^lulstaa aseanaansa — operatiom yhtenä
tavoitteena on pucttUeitoiminanjaai ehättäminen, hän sanoo
Toronto. — Torontolainen laki-
mies, |50^potias James Renvvick,
: joka eH^iml Riverdale^vaalipiiriä
Ontario^ÄllaslijaJ^unnfissa, ja
on myös NDP:n kansallisen johto-
kunnan presidenttinä, antoi tiis-
. tama tietää, että hän tavoittelee
NDP:n johtajapaikkaa Ontariossa
marraskuussa Kitchenerissa, Ont,
kokoontuvassa NDP:n edustaja-
kokouksessa.
lWP:n maakunnallinen edustaja-
kokous pidetään aina kahden vuo-
den kuluttua. Nykyinen johtaja, 54-
vuotias Donald MacDonald, on ollut
toimessaan :viimeksikuluneet 13
vuotta.
Hänen johtajakautensa alussa, y.
1959,: oli NDP:llä' Ontarion- lainlaa-
iijakunnassa 5 edustajaa; vuonna
1963 heidän lukunsa nousi seitse-
mään; ja vumeksipidetyissä vaaleissa
(1967) kahteenkymmeneen.
Ennen viimevuotisia vaaleja mr.
MacDonald ennusteli julkisesti, että
NDP voittaa enemmistön iadnlaatija-
"kunnan: edustajapaikoista. Vielä
KUOLLUT
Johti E. Turpeinen
Beaver'n "Lakelta, kuoli Victoria-
sairaalassa, Londonissa, Ont, kes-
kiviikkona aamupäivällä, lokakuun
9 päivänä 1968, ollen 82 ikävuodel-
laan.
Edesmenneen Sainia Lepistön
puoliso. Lähinnä suremaan jäi
kaksi poikaa Charles ja John Jr.,
yksi tytär, mrs. John YVlinikka
(Vera), kaikki Beaver .Lakella;
kuusi lastenlasta ja viisi Iastenlas-
tenlasta sekä yksi veli.
Vainaja lepää Jackson <fc Bar-
nard hautaustoimistossa, 233 Larch
Street'.1 Hautajaiset toimitetaan
toimistoni-kappelista lauantaina,
kello 1.30 iltapäivällä Beaver La-
ken hautausmaahan.
muutama päivä, ennen vaaleja hän
sanoi olevansa- vakuuttunut, että
'NDP::'saa^.viJraU^en'^oppositipn^'.ase'
maii, Kummatkaan ennustukset ei-
vät, toteutuneet sillä NDP jäi lain-
laatijakunnan kolmanneksi ryhmäk-
si torypuolueen ja liberaalien' jäl-
keen. (
;- JNDPrn riveissä on ollut tyytymät-
tömyyttä puoluejohtoon aina viime-:
vuotisista vaaleista alkaen. Toinen
lainlaatijakunnan jäsen, 30-vuotias
Stephen Lewis sekä North Yorkissa
koululautakunnan jäsenyydessä ole-
va Vai Scott ovat aikaisemmin esit-
täneet arvostelua NDP: n johdosta
Ontariossa.
Vuodesta 1964 lähtien NDP:n
Kansallisena presidenttinä ollut mr.
Renvvick sanoi tiistaina, että hän voi
johtaa tämän puolueen voittoon v.
1971 todennäköisesti pidettävissä
vaaleissa siksi kun hänellä "on pa-
rempi tyyli ja perspektiivi".
Mr. MacDonald on antanut tietää,
että hän tulee työskentelemään voi-
makkaasti Renvvickintappioon saat-
tamiseksi. Samalla hän ennusti, että
NDP muodostaa (vaalivoittonsa pe-
rusteella) hallituksen Ontariossa
vuonna 1971.
Vastaten olettamukseen, että Ren-
vvick edustaa puolueen 'Vasemmisto-
piirejä", mr MacDonald sanoi, että
hän on henkilökohtaisesti "yhtä va-
semmistolainen" kuin vastustajan-
sakin, mutta puoluejohtajana hänen
on kuultava lainlaatijakunnassa ole-
van ryhmän jäsenten toivomuksia;
Mr. MacDonald sanoi, että huoli-
matta siitä, kumpi., heistä voittaa
Kitchenerissa marrask. 15—17 pnä
pidettävässä. / edustajakokouksessa,
he kummatkin tulevat työskentele-
mään edelleen NDP:n riveissä, ja
että tämän johtajapaikkakilvoittelun
tuloksena elävöityy NDP:n toiminta.
Renvvick on saanut koulutuksensa
yksityisyliopistossa Torontossa mis-
Kauneimmat kukat
edesmenneen yltäviimme
Ofi i
MUISTOLLE
Hänen muistoaan kunnioittaen,
Emmi ja Hannes Suomala
Alinja: ja Wm. Eklund
Vilma ja Eino Lehtola
Martha ja Onni Kekki
Olga Hymander
Kerttu ja Taisto Länsi
Impi Poutanen
SUDBURY
Hilma ja Ensio YVuori
Arne WalU
Senja ja Edwin Suksi
Ida ja Oscar Männistö
Hilda ja John Raivo
Impi ja Frank Tommila
Esteri j a Eino Siren
ONTARIO
sä hän opiskeli pääasiassa yläluokan
jälkeläisten kanssa.
Sodan jälkeen — oltuaan 3 viik-
koa taisteluissa ja 9 kuukautta sak-
salaisten vankina — Renvvick jatkoi
lainopillisia tutkimuksiaan Osgood
Hallissa.. • \ <; \> . ,
Hän toimi yhtiö^ktkimiehenä 13
vuotta torontolaisten' Bordeh; Elliot
Kelly ja Palmer liikkeessä..
Vuonna 1960 hän liittyi liberaali-
puoluetta edustavan senaattorin, Dar
niei Langin kutsusta Lang and Ro-
land Michener (Canadan nykyinen
kenraalikuvernööri) lakimiesliikkee-
seen. —
Ennen Lang—Michener liikkee-
seen liittymistä Renvvick toimi koh-
servaUivien vaalikampanjan hyväk-
si, mutta vuotta myöhemmin hän
osallistui liberaalien "ajattelijain"
konferenssiin Kingstonissa. Vuonna
1961 hän suoritti radikaalisia uudel-
leen järjestelyjä. Hänestä tuli ND-
P:n jäsen v. 1962 ja niin Renvvick
joutui ylempiensä määräyksestä jät-
tämään Lang—Michener lakimies-
liikkeen. Viisi vuotta myöhemmin
hänestä tuli NDP:n kansallinen pre-
sidentti.
"Suveneerisups;
oii tulkittava t
luokkapohjalta"
Kommu^stipuolueiden edustajien
kokoontuessa viime viikolla Buda-
pestissa kansainvälisen neuvottelun
valmistavan työryhmän kokoukseen,
julkaisi Pravda Moskovassa neuvos-
toliittolaisten käsityksen sosialistis-
ten maiden suvereenisuudesta ja
kansainvälisistä velvollisuuksista.
S. Kovalev toistaa kirjoitukses-
saan Neuvostoliitossa esitetyt peri-
aatteelliset kannanotot, joiden mu-
kaan viiden maan joukkojen lähet-
täimisestä Tshekkoslovakiaan sano-:
taan veljelliseksi avuksi ja samalla
viiden maan velvollisuudeksi.1
Niiden, jotka. katsovat viiden
maan toimenpiteet marxismi-leni-
nismi suvereenisuus- ja kansojen tt-
semääräämisoikeuden periaatteiden
vastaiseksi, kinjoittaja sanoo suhta-
utuvan muodollisesti itsemääräämis-
oikeuteen ja suvereenisuuteen.
Kirjoittajan käsityksen mukaan
toista imieltä olevat eivät suhtaudu
asiaan luokkapohjalta. Tämä taas
meikitsee samaa kuin jos kiellet-
täisiin edistyksellisiltä voimilta oi-
keus esiintyä Espanjan, Portugalin
ja Kreikan diktatuurijärjestelmiä'
vastaan sekä tuiki Vietnamin vapa-
usliikkeelle, sanoo Pravdan kirj een-
vaihtaja.
SUOMEN UUTISIA
KAUNEIMMAT
syksyn kukkaset
edesmenneen ystävämme
onaoaes
muistolle
Hänen työtään ja muistoaah kuininiioilttaen
John Salminen .
Maria Marttinen
Martha ja Eino Mullola
Hilma Mullola
E. ja Z Kivi
Saima ja Lauri Lampi
Alma ja Lauri Karjalainen
Irene ja Elis Holla
Helmi Titterson
Manda Hill
Anna Viita
LONG LAKE
Vieno ja Leo Viita
Tyyne ja Antti Hirvi
E. Ojala
Aune ja Maiti Haveri
Anna Vihuri
Hanna Poutanen
Tyyne Kinnunen
Ina Lepistö
Eila ja John Kivistö
Viesti ja Uljas Hänninen
ONTARIO
IIII
Helsinki. — (Suomi Seura) —
Juustonvienti Yhdysvaltoihin
vähenemässä
Presidentti Johnson on ryhtynyt
voimakkaisiin toimenpiteisiin vähen-
tääkseen etupäässä Euroopasta tu-
levan halvan juuston maahantuon-
tia. Yhdysvalloissa meille saapuneen
tiedon mukaan on Suomelle myön-
netty loppuvuodeksi 1988 yhteensä
600 tonnin juustokiintiö -Käytän-
nössä tämä merkitsee juuston vien^
nin huomattavaa supistusta, tode-
taan Keskusosuusliike Valiosta.
(HS)
Uusi ; lujuusarvojen mittausjärjes-
telmä kehitetty Suomessa.
Maailmassa ainutlaatuinen lujuus-
mittauslaitteisto ja laskentajärjes-
telmä on kehitetty Teknillisen Kor-
keakoulun ja Nokia Oy:n yhteistyö-
nä. Laitteistoa käytetään tällä het-
kellä mm. suomalaisen kuorma-au-
ton lujuusarvojen mittauksessa ja
sen avulla voidaan tähän saakka
kuukauden vaatineen koeajon mit-
taustulokset selvittää muutamassa
vuorokaudessa.
Laitteisto on ensimmäinen laatu-
aan maailmassa ja sen avulla voi-
jaan mitata metallikappaleen jän-
nitysrvot samanaikaisesti kolmeen
eri suuntaan ja siirtää tulokset tie-
tokoneen nauhalle. Tietojen keruu-
nopeus on huomattavasti suurempi
kuin muissa samanlaisissa laitteis-
sa ja tavoitteena on 350,000 merk-
kiä vuorokaudessa. Laitteen mitta-
us- ja käsittelynopeus on niin suu-
ri, että yksi ainoa laite vastaa vii-
dennestä koko Suomen tämän tyyp-
pisten mittauslaitteiden tarpeesta:
Nyt valmistunut laite on ■ varattu
lähes kahdeksi vuodeksi eteenpäin.
Laitteen kaupallinen arvo on huo-
mattava ja sen valmistus aloitetaan
Nokia Oy: n elektroniikkatehtaassa.
Merkittävä etu on prototyyppinen
kokeiluaikoijen huomattava lyhen-
tyminen. (HS)
Merimies-Unioni valmis . saartoon
Meritnies-Unioni on valmis ryhty-
mään kreikkalaisten laivojen kan-
sainväliseen boikottiin milloin ta-
hansa, kertoi Merimies-Unionin pu-
heenjohtaja Olavi Keitele. Unionin
hallitus on käsitellyt Kansainväli
sen kuljetustyöväen liiton (ITF)
tiedustelun asiasta ja ilmoittanut
olevansa valmis yhtymään boikot-
tiin, jos sellainen järjestetään. Boi-
kotin ajankohdasta ei ole päätetty.
(HS)
Puunjalostusviennissänune
8 pros. nousu
Viime vuonna koetun taantuman
jölkeen on puunjalosteiden vienti
jälleen kuluvan vuoden, alkupuolis-
kolla kääntynyt nousuun. Vuoden
puoliväliin mennessä viennin määrä
nousi noin 5% suuremmaksi kuin.vii
me vuoden vastaavana aikana. Teol-
lisuuden piirissä laadittujen arvioi-
den mukaan nousee koko vuoden
puunjalostus-vienti määrältään noin
8 % suuremmaksi kuin viime vuon-
na. Edelläolevan totesi Suomen
Puunjalostusteollisuuden Keskuslii-
ton toimitusjohtaja Lauri Kirves
Kemissä 25. syyskuuta; Metsäteolli-
suuden XIV tiedotuspäivien yhtey-
dessä.
wwmmwwwwwmmmmm:
Puunjalostusteollisuuden tuottei-
den viennin lisäys eri pääryhmien
osalta vaihtelee yllä mainitun kes-
kiarvoluvun molemmin puolin: sa-
hatavaran vientimäärän arvioidaan
kasvavan .noin 9 V, selluloosan 5-6
%, paperin ja kartongin 9 % ja le-
vytuotteiden 8 %. Kun viennin kas-
vua osoittavat luvut ovat koko vuo-
den osalta korkeammat kuin vuo-
den alkupuoliskolla, näyttäisi vien-
nin kasvuvauhti jälkipuoliskolla
nousevan. Tämä johtuu kuitenkin
viime vuoden jälkipuoliskon viennin
alhaisesta tasosta; silloinhan vienti,
määrät alenivat edelliseen kauteen
verrattuna.
Pessimistiseen käsitykseen puun
riittävyyden suhteen Pcrä-Pohjlassa
päätyi metsäpäällikkö Mauri Mela-
mies, joka edusti Kemi Oy:tä metsä
teollisuuden tiedoituspäivillä. Ylimi-
toitetut hakkuut ja epäonnistumiset
laajamittaisissa metsien uudistuslai-
menpiteissä ovat syynä siihen, että
Lapin metsävarat ovat pahasti pie-
nentyneet, hän totesi; Teollisuuden
käyttöön kestävästi saatavan':" puun
riittämiskysymys on jälleen päivän
puheenaiheena. (US)
Suomessa on nyt
hyvä satovuosi
Helsinki. — Kulunut vuosi on ol-
lut, Suomessa hyvä • satovuosi. Maa-
taloushaillituksen ennakkoarviosta
ilmenee, että kaikkien' syyskasyien
sato on keskimääräistä ja.viimevuo-
tistakin parempi ja myös keväällä
kylvetyistä kasveista saatiin parem.
pi sato kuin keskimäärin.
Syysvehnän sato on arvion mu-
kaan koko Suomen maassa noin 150
miljoonaa kiloa, ja sato on laadul-
taan hyvää. Keskimääräiseksi heh-
taarisadcksi on arvioitu 2.630 kiloa
miikä on 350. kiloa suurempi kuin
keskimäärin vuosina 1963—1967.
Viime vuonna keskimääräinen heh-
taarisato oli 2.540 kiloa.
Rukiin hehtaarisadoksi on arvioi-
tu 1.820 kiloa, mikä-on myös tuntu-
vasti kefikimääräistä parempi. Vii-
den viime vuoden Ikeskimaäräinen
hehtaarisato oli 1.580 kiloa, ja vii-
me vuonna hehtaarilta-saatiin 1.690
kiloa ruista. Koko Suomen ruissa-
doksion arvioitu 130 milj. kiloa.
Rukiin laatu ei ole yhtä hyvä kuin
syysvehnän. Siitä on arvioitu kaup-
pakelpoiseksi 76 prosenttia, mutta
syysvehnästä oli arvion mukaan 87
prosenttia kauppakelpoista. Kuiten-
kin ruis oli parempaa kuin viime
vuonna, jolloin myyntikelpoista
ruista oli vain 59 prosenttia koko
sadosta. .
Heinän hehtaarisato arvioitiin 360
kiloa suuremmaksi kuin keskimää-
rin. Hehtaarisadon arvellaan olevan
3.750 kiloa. Viime vuonna heinää
saatiin 90 kiloa vähemmän hehtaa-
rilta. Kauppakelpoista sadosta on
noin 93 prosenttia, mikä .sekin on
keskimääräistä parempi tulos.
lauantai;. Jokak./12:p. ~ S^1^day,,Oit, 12,4960
Pidätyksiä Saigonissa
Saigon. — Saigonin hallituspiireistä
ilmoitettiin keskiviikokna, että ryhmä
vietnamlasia merijalkaväen ja armei-
jan upseereita on pidätetty syytettynä
vallankaappausaikeista presidentti
Nguyn Van Thiuta vastaan.:
Yhdysvaltain lähetystön eräs johta-
va vjrkailva sanoi kutenkin, että mi-
tään vallankaappausyritystä ei ole ol-
lut.
Saigon'n hallitus väittää kaappaus-
yritykseen sekaantuneen niitä virkai-
lijoita, jotka ovat joutuneet turmel-
tun^isuutta tu»k.van elimen huomion
kohteeksi, ja että nyt pidätetyt aiko-
vat sivuuttaa presidentin (Thiun) sekä
pääministerin (Trong Van Huang).
Vangittujen uosecrien kerrotaan ole-
van varapresidentti Nguyen Kao Kyn
kannattajia.
Tilatkaa Vapaus
FANNY JA NIILO KETOLA, Stanley, Ont. vastaavat $5.00 saa-
miinsa haasteisiin ja haastavat seuraavat tekemään! samoin: Eero Ketola
sekä Irja ja Antti Passi, South Porcupine, Ont. ja Niilo Niemi, Stidbury,
Ont.
MIINA VVIRTA, Port Arthur, Ont. vastaa $300 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa seuraavat: Sanni ja Toimi Pöyhölä sekä Reino Laitinen, vie-
mään haastetta eteenpäin.
REINO LAITINEN, Port Arthur, Ont. vastaa $3.00 Miina VVirran
haasteeseen ja haastaa Eero VVirtasen jatkamaan haastevyöryä.
SANNI JA TOIVQ SALMIJÄRVI, R.R. 4, Port Arthur, Ont. vastaa-
vat $3.00 saamiinsa haasteisiin ja haastavat naapurikylästä Ivar Salmisen
ja K. Taskisen viemään haastekapulaa eteenpäin vointinsa mukaan.
VVALFRED RÖNKÄ, Beaver Lake, Ont. vastaa $4.00 Bill Salmisen
haasteeseen Vapauden hyväksi.
TOIVO SILLANPÄÄ, Rirkland Lake, Ont. vastaa $2.00 Saimi ja
Väinö Järven haasteeseen ja toivoo, että kaikki haasteen saaneet mak-
savat haasteensa.
JENNIE HURSKAINEN, Thorhild, Alta lahjoittaa $2.00 Vapaudelle.
ELLA JA HEIKKI STRÖM, Sudbury, Ont lahjoittavat $10.00 Va-
pauden ja Liekin talousaseman tukemiseksi.
HILMA JA VICTOR VVANIIALA, Tecumseh, Ont, lahjoittavat $5.00
Vapauden hyväksi.
K. HELLSTEN, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapaudelle.
USKO M. KARLSON, Dcadvvood, Alta lahjoittaa $5.00 Vapauden ja
Liekin talousaseman tukemiseksi.
Tässä katsauksessa_______________
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu
Liekin lahjoitukset
$1,071.00
5,495.22
6,566.22
794.51
Yhteensä..................______,_________$7,360.73
TOIMITTANUT EEVA
Kiitospäivän ateriaksi
Pohjois-Amevikassa: on jo vuosi-
kausien perinteet kiitospäivän vie-
tossa. Niinpä melkein jokaisessa-;fcv.
dfcra syödään tänä , viikonkjppMna
kalkkunaa ja karpaloita'" (titrkcy
and cranberries). SeuraaVassa ■-ianF
namime hiukan erilaisia ruoanjaittQ-
ohjeita ja «tenkin se onje dn mp-
nelle mieleen, kuinka kaÄkunasta
voi valmistaa maulkasta "uudeHeen-
lämmitettyä" ruokaa sellaiaillekirt,
jotka eivät halua syödä sitä . enää
sellaisenaan.
KARPALOHYYTELÖ
1 % kkp raakoja karpaloita
6 makeaa etikkäkurkkua tai
% kkp paloiteltuja makeita etik-
kiikui-kkuja
V-i keskikokoista appelsiinia kuo-
rittuna ja paloiteltuna*
3 rkl sokeria
1 paketti sitruunahyytelöä (3 oiin-
ce) lemon jelly povvder)
Vz kkp kiehuvaa vettä
1 kkp vatkattua paksua kermaa
Karpalot, appelsiini ja kurkut
laitetaan kahteen kertaan ohutte-
i äisen ruonleikkurin läpi. Sokeri
ripotetaan cekaan.
Hyytelöjauhe sekoitetaan 'kiehu-
vaan veteen ja annetaan hetken
hyytyä ennen kuin siihen lisätään
ensimmäinen seos. Varovasti lisä-
tään vatkattu keinia ja seos kaade-
taan kvartin astiaan hyytymään.
Tarjclle vietäessä kumotaan hyyte-
lö lautaselle, joMa on salaatinleh-
tiä. 6—8 annosta.
Kalkkuna-pähkinä paistos
1 kkp paloiteltua kypsää kalkku-
naa
1 kannu (10 ounce cream of mas-
room) sienikeittoa suoraan kan-
nusta, miedontamatonta
1 ■ % kkp karkeaksi pienennettyä
selleriä (celery)
1 iki pienennettyjä pähkinöitä
hienonnettua pippuria
30.mureaa keksiä (noin 2 kkp
korppujauhoja)
Paistinuuni 'lämmitetään 325 F-as-
teiseksi.
Keskenään sekoitetaan kalkkuna,
sienikeitto, selleri, sipuli, pähkinät
ja pippuri. Maun mukaan lisätään
suolaa, jos suolattomia pähkinöitä
on käytetty.
Noin puolentoista kvartin uuni-
pannuun laitetaan kerroksittain lk
haseosta ja murusia, joten päällim-
mäiseksi jää korppujauhoja. Paisr
tetaan kannettomana 40 min: Tästä
tulee neljä annosta.
Jälkiruokana voi tarjota senraa-
van piirakan;
KURPITSA-PIIRAKKA
Taikinaan käytetään kupillinen
jauhoja 2 purkillista valutettua kur-
pitsaa (4 % ounceg jar squash),
josta valutetaan liemi.
Yi kkp ruskeata sokeria
Vi tl suolaa
1 tl kanelia (cinnamon)
; >4tl muskottipähkinää (nutmeg)
2 munaa
Vz kkp maitoa
% kkp (6 ounco can evaporated
milk) kannumaitoa
. Paistinu-uni kuumennetaan 400 F-
asteiseksi.
Yhdcksäntuumainen piirakka pan-
nu päällystetään piirakankuoritaiki-
nalla. ScCcoitetaan hyvin kuusi en-:
simmäistä ainetta keskenään. Munat
maito ja kannumaito sekoitetaan
■keiCcenään <ja lisätään ensimmäiseen
seokseen. Taikina levitetään piira-
kankuorelle. Paistetaan 400 F-astei-
sessa uunissa 10 minuuttia. Sitten
lämpö lasketaan • 350:n ja piirakka
saa olla uunissa vielä 35 min. eli
siihen , asti kun näyttää kypsältä.
Pinta koristetaan vatkatulla kermal-
la ja pähkinöillä.
Annoksesta tulee yksi yhdeksän
,tuumainen piirakka;
Kevään kukkaloisto
suunnitellaan syksyllä
Pitkänä viikonloppuna sopii is-
tuttaa vaikkspa kukkasipuleita, joi-
den kauniista kukinnalta saamme
saamme nauttia heti lumien mentyä
jolloin mikään muu ei vielä vihe
riöi.
Ontarion maa- ja kotitalousosas
ton kautta annetaan seuraavia kuk-
kasipuleiden menestymistä koskevir
neuvoja:
Tulppaanipenkki on suunniteltava
hyvälle paikalle. Aikaiset sipulit is
lutetaan aurinkoiselle ja myöhem-
min keväällä kulkkivat osittain var-
joiseen paikkaan; Kukkapenkit Ut-
lee hyvin eristää ojilla, että liialli-
nen vesi ei pääse sipuleita mädän-
nyitämään talven ja kevään aikana.
Maa käännetään hyvin noin jalan
syvyydeltä ja lannoitusainetta sopii
käyttää kab-en ja puolen paunan
verran sadan neliöjalan alalle. Kuk-
kasipulit istutetaan niin aikaisin
syksyllä, että ns ehtivät juurtua en-
nen paikkasten tuloa.
Pa: haat tulppaanin sipulit ovat
suuria ja yhdsnmukaisia.' Niiden on
oltava vapaita kaikista sairauksista.
Halvemmat kukkasipulit eivät aina
tuota yhtä täydellistä tyytyväisyyt-
tä kukkien kasvattajissa.
Kukkasipulit, istutetaan neljän
tuuman syvyyteen sellaisilla alueil-
la, joilla talvi on leuto, mutta iy-
vemmälle, ios talvi on kylmä ja
Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
rakkaan elämäntoverimi
JALMAR
HAAPASAAREN
MUISTOLLE
Kuoli lokakuun 15 pnä 1968.
Käi/pauiksella muistaen,
MARY
Kiifldand Laike Ontiatrio
«aa jäätyy. syvälle. Kuusi tuumaa
naata pitää olla sellaisten tulppi'a-
lisipuleiden päällä, johon kesällä
suitetaan vuotuisia kuklkia ja tulp-
paanit'jätetään maahan. Tavallisesti
ipulit istutetaan neljän tuuman
)äähän toisistaan sekä kukkapenkin
eunasta.
Kukkasipuleiden istuttamisen jäl-
leen on pinnalle levitettävä mullan
päälle olkia, lehtiä tai turpeita tal-
ven ajaksi. Neljän tuu/man multa-
kerros on taipeeksi vahva suoja
jäätymistä vastaan ja kykenee pitä-
mään maassa yhdenkaltaisen lämpö-
tilan. Jos suojapeite poistetaan kuk-
kasipulien päältä keväällä liian ai-
kaiiin, hidastaa se nuorten lehtien
kasvua.
Syksy on myös parasta aikaa is-
tuttaa ikivihreitä kasveja kodin ym-
pärille. Jo sellaisia' kasvitarhoista
ostettaessa on katsottava,, että pen-
saan tai puun ympärillä oleva mul-
tapallo on ehjänä juuriston ympä-
rillä. Älkää kos>kaan valitko sellais-
ta kasvia, jo.sa tämä multapallo on
rikki, sillä ei ole takuita etteikö
juuret olisi vahingoittuneet.
Paikka, johon kasvi istutetaan, on
hyvin kunnostettava. Reikä on kai-
vettava noin jalan verran laajem-
maksi ja kuusi tuumaa syvemmäksi
kuin kasvin multapallo. Kuopan
pohjalle - laitetaan kuutisen tuumaa
uokamultaa ja kasvi upotetaan
cucppaan niin syvälle, että sen mul-
.oipallo on juuri maanpinnan ala-
puolella. Kasvi suoristetaan ja kuop-
pa täytetään hyvällä mullalla;
Kasiyin juuren ympärillä oleva
»äkkikangas voidaan jättää maahan
ka.vin alle, mutta sitä sitovat na-
ut ^katkaistaan juuri ennen kuin
kuoppa on täytetty mullalla. Kasvia
jn muistettava kastella""säännölli-
-:"esli niin kaun kunnes kasvi, näyt-
tää vahvistuvan uudella kasvupai-
kalla.
On suotavaa, että ikivihreät kas-
vit suojataan talven kylmyydeltä en-
simmäisten vuosien ajan. Sen voi
tehdä helposti pystyttämällä maa-
han kasvin ympärille kolme keppiä,
joiden ympärille kiedotaan säkkiä,
jotka sidotaan useammasta kohdas-
ta. Tämä suojelee kasvia kylmyydel-
tä ja loukkaantumiselta talven ai-
kana. .
Pieniä neuvoja
Saksivihje
Tehdessänne sillisäilykkeitä käyt-
täkää keittiösaksia ja leikatkaa stl-
lifileet niillä.
Tupakka
Jos tupakka on kuivunut purkis-
sa, pankaa siihen viipale raakaa1 pe-
runaa. Se tavallisesti auttaa.