Sivu 2
Tiistai,, lokaik. 15 p.—Tuesday, Oöt. 15, 196^
VAPAUS
1LIBERTY)
Editori
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
^ANAGERi |L oupei
W. Eklund
Tblephonb: Office and Editoria!. 674-4264
Publtehed tkrice wepklyr^ afad Saturdays by Vappua
Publishing Co. Limited, 100-102 Blto &t.'We4 Suribury, Ontario, Canada.
Mailing address: Bwt 69 ' , -
Adtertlslng rates upon application, translatlon Iree of onarge. ;
Autborlzed as j$c«94 <^fiö inaU W tfrs Jfejp pffljee p«pattmäa«, Ottawa»
and for payment of, postage lh cash
m.........ro.....CANADIAN LANGUAGE PRtSS '
CLUB
rUUAUSfUNNAX.
jaiinOHMRi. fin tiO.OO. 6 kk. $5.25 USA:n.
3 kk. iöO Suomee*
l vk. $11.00, OÖt. »6.7b
tvk. 11.90, 6 kk. 8.25
faljon huonoja neuwja
\ Canada, oii saaraut viimeaikoina paljon toaioja neuvoja
NATO-voimien yll%irt%nisen merikeissä. Kuin tällaisia neuvoja
tulee, kuten viime viiksolla tapahtui, sekä Yhdysvaltain ulko-
ministeriltä-että Länsi-Saksan parlamentin (Bundestaigin) pre-
sidentiltä, niin todeta pitää ikalkessa vakavuudessa, että Ca-
naida ei tarvitsekaan mitään "vihollisia" kuin maallamme on
tällaisiav ystäviä!
Kuten muistetaan, pääministeri Pierrfc Elliott Trudeau
lupasi keikutin vaalien edellä, että Canada vetää NATOin
riveissä. jf^oopassa olevia joukfkoja pois. Hän perusteli tätä
ajatasta'sillä; että niitä joukikoja ei tarvita sMlä, 'ja että sdlten
saadaan hupmaattaiva rahösääätö mikä parantaa Canadian kan-
sainvälistä maksutasetta.
Sen jälkeen on Ottavvassa ryhdytty suorititaimaan tutki-
mulksia iästä asiasta ja sieltä aiemmin saapuneissa uutistie-
doissa on kerrottu satoihin miljooniin dollareihin nousevista
■säästöistä, jos Euroopassa (ts. Länsd-Saiksassa) oleivat asevoi-
mat tuodaan kotiin.
Mutta tämä suunnitelma ei ilmeisestikään tyydytä joita-
kin "ystäviämme". Peläten luultavasti, -öttä Trudeaun hallitus
voi ryhtyä tässä asiassa sanoista tekoihin Yhdysvaltain ulko-
ministeri Dean Riusk lähetti äskettäin Canadan ulccministeri
Mitchell Sharpille kirjeen, missä suositellaan NATO:n lujdltta-
misita sen sijaan että suunniteltaisiin canadalaisjouk-kiojen ko-
tiuttamista Euroopasta.
Samanlaisia neuvoja ja ohjeita on saatu muiltakin silmän-
tekeviltä rajan eteläpuolelta'.
Viimeksi puuttui asiaan — ikään (kuin se ei olisikaan Ca-
äadan sisäinen asia — Länsi-Saksan parlamentin eli Bundes-
tagäm presidentti Eugen Gerstenmaier joka attawaladsessa sa-
nomalehtien haastattelutilaisuudessa sanoi viime torstaina et-
tä NATOn asevoimia olisi lujitettava eikä vähennettävä.
Omalta kohdaltaan mr. Gerstenmaier sanoi, että Länsi-
Saksa, joka 'kaikesta päättäen sekaantui korviaan myöten
Thektooslovakian kriisin valmistamiseen ja kehittämiseen, pi-
tää Neuvostoliiton "hyökkäysvaaran" takia tarpeellisena sitä;
että canadalaisjoukot ovat edelleen NATOn palveluksessa.
Hänen kerrotaan sanoneen — ja tämä korostaa hänen esi-
tystensä poliittista luonnetta — että canadalaisjoukkojen Eu-
roopassa pitämisellä on sotilaallinen ja poliittinen" arvo. Po-
liittinenarvo — minkä hyväksi? .
Herr Gerstenmaier esitti havainto-opetuksena sen, mitä
Canadalta odotetaan, kun hän saksalaisten revanshimiesten
tunteita kutkutellen! kerltbi, että NATOn riveissä olevien län-
si-safosalaiistein asevoimien vahvuus nostetaan 440,000 miehestä,
korkeimpaan "viralliseen" määrään eli 550,000 miestä käsittä-
väksi asevoimaksi!
Bonnin poliitikot ja USAn ulkoministeriö olisivat tieten-
kin hyvillään, jos' voisivat pitää "poliittisista" ja muista syistä
(Länsi-Saksa saa canadalaisj oulkkoj en siellä olosta sievoiset
tulotkin) mahdollisimman paljon canadalaisjoukkoja NATOn
komennuksessa Euroopassa. Mutta heidän neuvoillaan ja oh-
jeillaan ei ole mitään arvoa silloin jos asiaa katsotaan Cana-
dan kansallisetujen ja maailman rauhan sekä Euroopan tur-
vallisuuden kannalta.
Mexicon ylioppilaat ovftt köj.
matta kuukautta jatkuneilla ■ mie-
lenosoituksillaan saaneet Meksi-
kon hallituksen ja viime aikoina
myös soiuren urhelluylelsött panii-
kin partaalle. Todennäköistä on
että tapahtumat ovat sujuneet
suurin pllrteja niin kiitti ylioppi-
laat olivat etukäteen laskeneet lu-
kuun ottamatta sitä, että hallituk-
sen vastatoimenpiteiden brutaali-
suus on ollut ennennäkemätöntä.
2 Meksikon hallitus on joka ta-
pauksessa paljastanut korttinsa, el
ainoastaan meksikolalsylloppiläi-
den vaan koko maailman sil-
mien edessä. Kulissit, jotka se oli
olympialaisten ajaksi rakentanut,,
ovat romahtaneet ja paljastaneet
niitä pönkittävät mellakkapolii-
sien ja sotilaiden pistimet^
Mexicon levottomuuksien taustal-
la ovat viime, kädessä samat risti-
riidat kuin muuallakin latinalaisessa
Amerikassa. Ylioppilaiden nousu
maan hallitusta vastaan on ilmen-
tymä suuresta vastakkainasettelusta,
jonka äärinavat löytyvät laajalta,
köyhältä maaseudulta kaivoksilta ja
tehtaista, suurkaupunkien slummi-
alueilta sekä toisaalta rajan pohjoi-
semmalta puolelta, sieltä missä
amerikkalainen: liikemies istuu ja
vartioi, etteivät hähen kauppa- ja
sijoituspoliittiset kanavansa, joita
hän yksinvaltaisesti hallitsee, mis-
sään .vaiheessa pääse umpeutumaan
Tässä on latinalaisen Amerikan pe-
rimmäinen jännite.
kansallisella tasolla sama jännite
ilmenee köyhien talonpoikien ja
suurtilanomistajien, työläisten ja
kansallisen oligarkian kärjistyneissä
suhteissa. Radikaalien ylioppilaiden
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Oskari Kotila, Port Arthur, Ont.
täytti maanantaina lokakuun 14 pnä
88 vuotta.
John Lehto Kaministiquia, Ont.
Ulyltäa tiistaina, lokakuun 15 pnä
74 vuotta.
Oiva VVcsterbacka, R. R. 1, Cop-
per Cliffi Ont. täyttää keskiviikkona
lokakuun 16 pnä 71 vuotta.
Mrs. Hilda Nurmi, Geraldton, Ont.
täyttää sunnuntaina lokakuun 20
pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Kflftl
Maailman turuilta
LIUKKAAN KELIN
HÄLYTYS AUTOON
Elektronisen hälytysjärjestelmän,
joka ilmaisee, milloin auton pyörät
alkavat liukua liukkaalla maantiel-
lä tai kadulla* on kehittänyt ruot-
salainen insinööri Helge Ceder. Hä-
lytysjärjestelmä säätää automaatti-
sesti koneen tehoa ■ ajotien kunnon
mukaan.
Jouduttuaan kolariin liukkaan ke-
lin takia kymmenen vuotta sitten
insinööri Ceder ryhtyi suunnitte-
lemaan keksintöään, joka perustuu
siihen, että toinen vetopyöristä ja
toinen vetämättömistä pyöristä va-
rustetaan magneetilla, jotka välit-
tävät sähköimpulsseja auton induk-
tiokelaan.
Sähköimpulssi^ ilmaisevat veto-
pyörien ja kahden muun pyörän
pyörimisnopeuden eron, ja kun tä-
mä ero saavuttaa kriittisen rajan,
järjestelmä antaa hälytysmerkin
autoilijalle. Kun kaasu poljin valvoo
pyörien pyörimisnopeuteen vaikut-
tavia tekijöitä, järjestelmää voidaan
käyttää myös nopeusmittarina. Jär-
jestelmää voidaan lisäksi kehitcää
tehostamaan jannujen käyttöä.
Suomen kunnallisvaaleista
Näitä rivejä kirjoitettaessa (perjaritäina) on käytettävis-
sämme vasta osittaistietoija Suomen ikunaiallisvaaihen tulok-
sista. Kaikki seikat viittaavat kuitenkin siihen, että hallitus-
puolueet, ja mikä pahinta, hallituksessa olevat vasemmisto-
eli työväenpuolueet, kärsivät melkoisia tappioita samalla kun
Vennamon demagogia tuotti vieläkin rtulofksia ja kokoomuskin
näyttää parantaneen vähän asemiaan.
Nämä vaalitappiot eivät tulleet kenellekään asioita lähem-
min seuranneille yllätyksenä. Sen sijaan voidaan sanoa, että
pahempaakin vaalitappiota on joissakin piireissä ounasteltu
eikä vähiten Suomen oppositiopuolueissa. Tämä ei tietenkään
tarkoita sitä, etteikö Suomien työväenpuolueitten nyt kärsimä
vaialirnetaetys kuvaa vakavaa tappiota, 'minkä johdosta voidaan
odottaa äärioikeiston ryhdistymistä ja siltä pohjalta esitettäviä
uusien vaalienkin vaatimuksia sillä "ruldkahalu 'kasvaa syö-
dessä.'"' '•
Toisaalta on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka näitä
kunnallisvaaleja voidaan pitää jonkunlaisena Gallup-äänes-
tyksen varoituksena hallituspuolueelle, niin valtiollisissa vaa-
leissa voi tilanne olla jo paljon toisenlainen. Jostakin syystä
suomalaiset työtätekevät suhtautuvat levätperäisemmin kun-
nallisvaaleihin kuin ValtMlisiin vaaleihin. Toisaalta porvari-
puolujeej.saavat usein kannalttaljansa viimeistä sielua myöten
kuimaUisvaaleminkin osallistumaah. _......
Hallituspuolueiden vaalitappion perustana on ilmeisesti
Suomen viimeaikaiset talousvaikeudet. Saatuaan suurporva-
rien surkeaan asemaan ajaman valtion asiat huolehdittavak-
seen nykyinen hallitus joutui miltei' ylivoimaisiin ponniste-
luihin tämän konkurssipesän selvittämisessä. Kaiken lisäksi
tuli valkava työttömyystilaninie, mitä oikeistopuolueet ja var- sestä ja SKDL:n riveissä ole-
sinkin Vennamon ryhmä on käyttänyt erittäin määrätietoisesti vaata aatteellisesta erilmielisyy-
ja häikäilemättömästi hallitusta vastaan. Selvää on kuitenkin destär mikä heikensi sen vaali-
etitiä, hlallitus ei ole sulkenut tehtaita eikä vähentänyt tehtai- työtä ulospäin. Aina silloin kun
dani työvoimaa. Tehtaiden 'ja Hikelaitositen idmistajat, suur- työläiset kiistelevät keskenään,
porvarit, ovat hallitutosen lupaa kysymättä heittäneet /työdäi- saalvat omistavat piiriit tilaisuu-
siä joukkomitassa työttömien armeijaaa Vastuu siitä kuuluu den kalastella samassa vedessä,
suurpääomalle jia niiden puolueille. Mutta halatessaan valita- Toivdttavaa siis on, että SKDL
osaillta tiedonajntolaitoksia — varsjnkiin joukkolevikin omaavia vapauftuisi mahdiollisimman pi-
sanomialehtiä — nle samat suurpbrvarit, jotka ovat työläi- an sisäisistä toasteluiistaan, ja
siään työttömien armeijaan heittäneet, ovat öaaneet monta että. Sulomen työväienpuoluei-
paihaa-aaviaitaimallonta ihmistä uakomaan,^ että nykyinen hai- deh yhteistyö voimistuisi ja
lituis on työttömyyden aihleuttanult. lujittuisi niin, että seuraavissa
1 ErikodshuomilQ kiinltyy SKDL:n vaalitappiöom, mikä joh-^. eduskunjtavaaleissa voitaisiin
tuu yllämamittutjen seikkojen lisäksi käBittääköeimime myös kirjata - toisenlaisia .tuloksia
sellaisista seikoista, kuin esim. Tshekkoslovakian kysymyk- kuin nyt.
paikka tässä asetelmassa on työläis-
ten ja talonpoikien puolella.
PORVARILLINEN
VALLANKUMOUS
Meksikossa on kansallinen porva-
risto ohjannut vuoden 1910 vallan-;
kumouksesta lähtien maan poliittis-
ta taloudellista ja yhteiskunnallista
kehitystä laajemmalla pohjalla kuin
yleensä latinalaisen Amerikan har-
vainvaltaisesti hallituissa maissa.
Porvaristo on monissa vaiheissa pyr-
kltiyt toteuttamaan .kansallista po-
litiikkaa. Koiitenkin yhteistyö USAn
kanissa on vienyt sen jatkuviin kom-
promisseihin.
Vallankumouksen aikoihin v- 1917
perustuslaista käy selvästi ilmi kan
callinen pyrkimys. Perustuslaki oli
sliora haaste USAn intres3ejä vasr
taan, haaste amerikkalaiselle.,pää-
omalle, joka jo silloin. hallitsi suu
rinta osaa Meksikon talouselämäs-
tä. Perustuslain 27. artiklassa tode
taan mm., että "omistusoikeus maa-
han ja vesistöihin kuuluu kansa-
kunnalle" että "kansakunnalla pi-
tää olla oikeus määrätä yksityiselle
omaisuudel 1 e sellaisia rajoituksia,
joita yleinen etu vaatii pyrittäessä
suojelemaan ja jakamaan tasaisesti
yleisiä hyödykkeitä" ja että "'kan-
sakunnalla on omistusoikeus kaik-
keen mineraalipolttoaineeseen, öl-
jyyn jne. — kiinteässä juoksevas-:
ea tai kaasumaisessa muodossa".
Mikäli tästä perustuslain ohjel-
masta olisi pidetty' järjestelmälli-
sesti kiinni, Meksiko olisi joutunut
pian vaikeuksiin suhteissaan USA:-
han. Monia hankauksia onkin il-
mennyt siitä huolimatta; että Mek-
sikon hallitus on suostunut kom-
promisseihin kansallisten ja ulko-
maisen pääoman etujen ; välillä.
Naapuruus ei silli ole ollut Mek-
sikolle lähestulkoonkaan samanlais-
ta-alistumista USA:n vaatimuksiin
kuin latinalaisessa Amerikassa yli-
päänsä, Kuubaa lukuunottamatta,
on tapahtunut.
HIEKKAA RATTAISSA
Yksi kilkaisimpia vaiheita USA:n
ja Meksikon suhteiden historiassa
oli epäilemättä kenraali Lazaro
Cardenasin presidenttikausi 1934—
40. Meksikossa ryhdyttiin toimen-
piteisiin, jotka — niin välttämät-
tömiä kuin ne olivatkin maan ta-
louselämälle— eivät miellyttäneet
sen amerikkalaisia liikekumppanei-
ta. Meksiko, joka oli tähän saakka
pysynyt, tyypillisen kehitysmaan,
tapaan maatalouden kaivostyön ja
käsiteollisuuden aloilla, ryhtyi
muuttamaan taloudellisia rakennet-
taan teollistuneemmaksi. Gardenas
kansallisti .mm. öljyn vuonna. 1936,
mikä sai ulkomaiset: öljy-yhtiöt, en-
nen muuta Shellin, takajaloilleen;
öljy on ollut aina vain pieni (n. 3
prosentin) osa Meksikon tuotannos-
ta, mutta toimenpide koettiin si-
joittajien taholla hälyttävänä. Mek-
sikon hallitus sai amerikkalaisen
propagandaryöpyn niskaansa ja sitä
arvosteltiin kiivaasti puuttumisesta
yksityiseen yritystoimintaan, valtion
osuuden lisäämisestä talouselämäs-
sä, verotus- ja valvoatapollttikaata,
jopa sellaisistakin asioista kulni
työvoiman käyttöä koskevista laeis-
ta, joilla hallitus koetti jossain mää-
rin saada korjausta työläisten ase-
maan.
PÄÄOMAN VETÄYTYMINEN
USA:n kauppaministeriön v. 1955
Meksikon sijoituksia koskevan ra-
portin muutamista luvuista voi >^ha-
vainnollisesti seurata amerikkalai-
sen pääomaa käyttäytymistä vuo-
sina 1940—53, kriittisessä teollistu-
misvaiheessa. Suorien ulkomaisten
sijoitusten määrä Meksikossa oli
1940 kaikkiaan 438 miljoonaa dol-
laria. Tästä määrästä 82,6 prosent-
tia oli amerikkalaista. Vuoteen 1953
mennessä sij Oittisten kokonaismää-
rä kohosi 769,2 miljoonaan_dolla-
riin, mutta amerikkalaisten sijoi-
tusten osuus putosi 54,3 prosenttiin,
investoinnit laskivat perinteellisillä
sektoreilla ja kohosivat teollisuus-
sektorilla.
Joko pelko yritysten kansallista-
misesta tai kilpailukykyisen teol-
lisuuden syntymisestä Meksikossa
taikka sitten liian pienet voitto-
prosentit säätelivät amerikkalaisen
pääoman käyttäytymistä. Ilmeisesti
nämä kaikki tekijät yhdessä. Voit-
toja kuitenkin saatiin. Noiden 13
vuoden aikana Meksikosta vietiin
voittoina 471,9 miljoonaa dollaria.
Kun uutta pääomaa tuotiin samaan
aikaan maahan 150,4 miljoonaa dol-
laria* olivat Meksikon tappiot 321,5
miljoonaa. Yli puolet tästä sum-
masta meni Yhdysvaltoihin.
COMEBACK
"The New York Times" -lehden
katsaus (22. 1.-65) Meksikon talo-
uselämään vuosina 1954—63 osoit-
taa, miten joustavasti amerikkalai-
nen pääoma jälleen sopeutui muut-
tuneeseen tilanteeseen. Ulkomaisten
investointien määrä oli v. 1963
noussut kokonaisuudessaan 1.395,3
miljoonaan dollariin ja amerikka-
laisten sijoitusten osuus 9,9 pro-
senttiin. Pelkästään v. 1963 se oli jo
85 prosenttia. Myös USA:n osuus
kokonaisvoitoista (550,2 milj. dol-
laria ) oli kohonnut kahteen kolman-
nekseen. Meksikon tappiot (= deka-
pitalisaatio) koko 'kymmenvuotis-
kaudelta olivat 155,6 miljoonaa dol-
laria. Uutta nettopääomaa tuli 394,6
miljoonaa dollaria.
TEKNOKRAATIN PÄIVÄUNI
USA:n ote Meksikon talouselä-
mässä, on jatkuvasti lujittumassa.
Sijoittajien muTcaan "dynaamisen
Meksi'kon" tähänastisten saavutus-
ten, teollistumisprosessin toteutuk-
sen edellytyksenä ovat olleet sijoi-
tustoimintaa kiihottavat tekijät: po-
liittinen stabiliteetti, rahanarvon va-
ikiintuminenr runsas työvoimantar-
jonta, työselkkauksien eliminoimi-
nen, dynaaminen yrittäjäluokka ja
"lapuksi, mutta ei viimeisenä, kyke-
nevä tekninen johto".
Tämä teknokraatin päiväunta
mu istu ttava yhteisku nt^ti 1 a on tuot-
tanut tasaisen 4,5 prosenin kansan-
tuotteen kasvun vuosittain ja anta-
nut mahdollisuudet latinalaisen
KIRJOITUKSIA "JOULUUN"
Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama "JOULU" julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin; lukijain
käsiin jouluksi.
Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakseen kertomuk-
sia* lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie-
lenkiintoisia suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja ja niiden yhteyteen sopivia kuvia jne.
Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikem-
min aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla jul-
kaisun toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään men-
nessä, Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.
"JOULUN" ainehisto tulisi lähettää osoitteella:
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
Amerikan asteikossa suhteellisen
edistyfa^elliscJt politiikan toteuttaa
miaolle.' -.iMj^ia: tarkasteltuna
edistys on kötftomit Meksikon ke-.
hittjTxeimpift;osia, erenen ituiiita poh-
joisia valtioita, etelän: intiaaniseu-
dut eivät ole hyvinvoinnin hedel-
mistä'juuri kostuneet. Maaseudun
alikehittyneisyyden ohella ei myös-
kään voida kätkeä kaupunkien
slumntiäitteita.. Suitrta' kurjuutta ta-
paa itse maan pääkaupungista Ciu-'
dad de Mexicosta, »joka on paisunut
muutamassa vuosikymmenessä 6
miljoonan suuikaupungiksi. Tosia-
sia on myös se, että 30 prosenttia;
väestöstä! on yhä Ujflcutaidotonta.
Edistykseen puolestaan voidaan las-
kea teollisuustyöläisten kohonnut
aneiotaso ja mun, Meksikon varsin
reaUstinen. läkapolitiikka, johon
kuuluu myös. suhteiden säilyttämi-
nen Kuuban kanssa.
VALLANKUMOUS """"
INSTITUUTIONA
PRlTBstltUtionalisoltunut vallan-
kumouspuolue, on Meksikon valta-
puolue ija nykyinen yhteiskunnat
Iinen tilanne on suurimmaksi osaksi
sen käsialaa. PRItstä on kyynisesti
todettu, että sen pääasiallisena teh-
tävänä on: taata itselleen voitto
parlamentti- ja presidentlivaaleis^
sa. Porvaristoon nojautuva puolue
on pitänyt valtaa jo lähes 40 vuo-
den ajan. Erilaisin menetelmin se
on huoleihtinut siitä, ettei varteen-
otettavaa oppositiota ainakaan
vasemmalle — ole päässyt muodos-
tumaan. Amerikkalaisen U. S. News
& World Reportin luonnehdinta
PRI:stä kertoo samalla puolueen
menetelmistä: PRI "on erilaisten
poliittisten voimien yhdistelmä. Se
pitää taivuttelua voimankäyttöä pa-
rempana. Jos se kuitenkin menet-
tää valvontansa, se käyttää Meksi^
kon poliisivoimia ja armeijaa kor-
jatakseen tilanteen". '
Ennen tämänkertaisia ylioppilas-
levottomuuksia on voimankäyttöön
turvauduttu viimeksi mm. 1959 rau-
tatielakon aikaan. Kuuban tilanne
oli silloin kuumimmillaan ja Mek-
sikon hallitus pidätti presidentti
Lopez Mateosin käskystä varmuu-
den vuoksi kaikki kommunistijoh-
tajat ja tukahdutti lakon laittomil-
la oikeudenkäynneillä ja vangitse-
misilla.
OPPOSITIOVOIMIA
Oppositiovoimia PRI:stä äärioike-
alle edustaa puolue nimeltä PAN.
Sitä on joissakin yhteyksissä nimi-
tetty pankkiirien klubiksi, joka on
ruvennut esiintymään poliittisen
puolueen tapaan. Eräissä osin maa-
ta PAN on kuitenkin saanut sen
verran kannatusta, että PRI on jou-
tunut ajoittain käyttämään sen suh-
teen muitakin menetelmiään kuin
taivuttelua. :
Todellisen opposition kannalta on
merkitystä kahdella vasemmisto-
puolueella. PPS eli sosialistinen
kansanpuolue on luonteeltaan de-
mokraattinen ja anti-imperialisti-
nen, mutta sisäpolitiikassa se on
kieltäytynyt yhteistyöstä kommu-
nistien kanssa. Johdonmukaisesti
demokratiaa ja imperialisminvastai-
suutta ajavana kommunistinen puo-
lue Meksikossa edustaa puoluepoliit-
tisella tasolla jyrkintä oppositiota
nykyiselle suuntaukselle. Kommu-
nistien mahdollisuuksia on kuiten-
kin tarkasteltava PRI:n valta-ase-
man, maassa edelleenkin — ateis-
tisesta perustuslaista huolimatta —
voimakkaana vallitsevan uskonnol-
lisuuden ja muiden tekijöiden poh-
jalta. Puolueen linjana on nykyi-
sessä tilanteessa ollut monen muun
latinalaisen Amerikan kommunisti-
sen puolueen tapaan "'kerätä kan-
natusta, vaaleissa ja puoluetyössä, ei
barrikaadeilla".
Meksikon ylioppilaat, joita nyky-
näkymät eivät tyydytä, vaativat hal-
litusta toteuttamaan perustuslakia
sellaisena kuin se v. 1917 laadit-
tiin; Tosiasiassa Meksikon presi-
dentit Cardenasin jälkeen ovat e-
dustaneet perustuslain oikeistolais-
ta tulkintaa. Nykyinen presidentti
Diaz Ordaz ei ole mikään poikkeus.
PRI.n karriäristinä ja tunnollisena
teknokraattina hän on hyvä yhteis-
Dmitri Gudkov: / -r
UUSI AFRIKKA
Afrikka- elää monimutkaisessa ti-
lanteessa jossa amerikkalaiset impe-
rialistit laajentavat Vietnamin so-
dan paloa, jossa Israelin aggressiivi-
nen politiikka arabimaita vastaan
jatfcuu, jossa Euroopan, imperialistit
1 aativat omia suunnitelmiaan sosia"
listisia maita vastaan, ja (jossa Afri-
kan kansat kärsivät kolonialistien ja
rotukiihkoilijoiden tihutöistä.
Vapauteen pyrkivät Afrikan vihol-
liset panevat toivonsa Etelä-Afrikan
tasavaltaan jäsen partnereihin, Por-
tugaliin ja Rhodesiaan. Tiedetään,
että juuri tämä klikki pyrkii pelot-
telemaan Afrikan itsenäisiä maita
ja heikentämään millä keinolla hy-
vänsä Afrikan kansallista vapautus-
liikettä.
Samaan aikaan kun Pretoriassa
kalistellaan aseita Ian Smithin ros-
vokopla käy ankaria taisteluja Afri-
kan kansallisen liiton isänmaallisia
voimia vastaan Zimbabwessa. Uusiin
rikoksiin ovat ryhtyneet myös Por-
tugalin kolonialistit. Elokuun 20.
päivänä Afrikan yhtenäisyysjärjes-
tön pääsihteeri Diallo Teili ilmoitti
lehdistötilaisuudessa Addis Ababas-
sa, että Salazarin rankaisujoukot oli-:
vat käyttäneet siviiliväestöä vastaan
kemiallisia myrkkyjä. Diallo tähden-
si että vastuu näistä rikoksista lan-
keaa . länsivalloille, koska ilman
näiden apua Lissabon ei olisi uskal-
tanut ryhtyä tällaisiin tekoihin. Hän
sanoi, että tällainen häikäilemätön
provokaatio on jäiy estetty tietyssä
tarkoituksessa juuri ennen Algerian
huippukokousta.
Imperialistit eivät käytä hyväksi
ainoastaan assita. He pyrkivät hou-
kuttelemaan eräät afrikkalaiset
maat mukaan "yhteistyöhön". Eräät
afrikkalaiset johtajat tarttuvatkin
heidän syöttiinsä. Esim. Malawi on
solminut kiinteät yhteydet Etelä-
Afrikan tasavaltaan- Etelä-Afrikan
tasavallasta virtaa "asiantuntijoita"
Lesetoon. Rotusortaj ien pauloihin
m liukumassa myös Betshuanamaa.
Uuden Afrikan vihollisten pää-
määrä on selvä: he haluavat hajot-
taa afrikkalaisten maiden yhtenäi-
syyden, saada aikaan repeytymä Af-
rikan yhtenäisyysjärjestössä ja luo-
da suotuisat olosuhteet paitsi ase-
miensa säilyttämiseksi myös niiden
laajentamiseksi. .
Suurten pulmien joukossa erityi-
sesti eräs herättää suurta huomiota
Afrikassa. Se on Nigerian kriisi, jo-
hon liittyy Biafran pyrkimys irtau-
tua itsenäiseksi valtioksi. Viime
vuonna • Afrikan yhtenäisyysjärjestö
teki päätöksen, jossa suositeltiin
kriisin ratkaisuksi Nigerian säilyt-
tämistä alueellisesti yhtenä koko-
naisuutena. Vaikeuksista huolimatta
on kuitenkin olemassa edellytykset
konfliktin ratkaisemiseksi niiden
periaatteiden mukaisesti, jotka Afri-
kan yhtenäisyysjärjestö on julista-
nut ja joita suurin osa Afrikan
maista tukee.
työkumppani liikemaailman ja ame-
rikkalaisen pääoman kanssa-
Ylioppilaiden reagointi Ordazin
hallitusta vastaana on todennäköi-
sesti varsin pitkälle kansallismie-
listä, USA:n vaikutuksen lisäänty-
mistä vastaan suuntautuvaa. Kuin-
ka riittävästi siinä on solidaarisuut-
ta ja ajankohtaista'realismitta alis-
tettujen talonpoikien ja työläisten
vaatimusten kanssa, sen näyttää ta-
pahtumien tuleva kehitys. Joka tav
pauksessa liikehdinnän juuret ovat
syvällä vakavissa ristiriidoissa. Sil-
loin kun nämä ristiriidat hakevat
paljastumistaan, mahtavimmatkaan
kulissit eivät voi.niitä kätkeä.:
ILPO HALONEN.
HUONO NEUVO
Lääkäri: "Kuinka vanha olette
nyt?"
PoMlas: "Tulen 75."
Lääkäri: "Teidän kuulonne huono-
nee ja teidAn on luovuttava poltta-
misesta, juomisesta ja naisista."
•Potilas: «'Oh, lääkäri, kalkkä tuo-
ko, kuulakseni vähän paremmin."
18 KUOLI VIINAAN
Surat, Intia. — Kahdeksantoista
ihmistä on kuollut ja 17 joutunut
rairaalaan alkoholimyrkytyksestä
salaisten juominkien jälkeen Länsi
Intiassa sijaitsevassa Suratin kau
pungissa, jossa on voimassa kielto-
laki, ilmoittivat viranomaiset.
Neljä naista oli niiden joukossa,
jotka kuolivat juotuaan laittomasti
valmistettua alkoholia hindujen ju-
malan Krishnan syntymäpäivän joh-
dosta pidetyssä juhlassa, sanoivat
viranomaiset.
PÄIVÄN PAKINA
"LAILASTA LAITAAN"
PoliiuTset konjuktuurit heilahtele-
vat usein "lailasta laitaan", kuten:
sanotaan. _"
Mutta harvoinjiähdään seh suu-
rempia "osavaihdoksia" mitä on vii-. ■
ftneaikoina saatu lukea ja.nähdä Que-
becin tilanteesta puhuttaessa.
Vielä joitakin kuukausia sitten oli-;
vat ainakin kiihkoisimmat englanti-
lais-canadalaisten lehdet miltei pai-
najaisunien vainoamia Quebecin kan-
sallismielisen liikkeen kehityksestä
ja kasvusta.
Mutta nyt nämä lehdet ja piirit
ovat muuttaneet kokonaan ääntään.
Eilisten hälyty.^uutojen ja voih-
kaisujen asemesta ne esittävät nyt
melko itsevarmoja ja tietenkin m|yös
omahyväisiä kuvauksia "tilanteen
parantamisesta".
Ja kaiken tälmän muutoksen ai-
heuttajana, on "Trudeaumanian"
avulla viime kesäkuussa liberaaleillo
saatu vaalivoitto!
Ei Ole epäilystäkään siitä, etteikö
"Tmdeaumanian" vaalimenestys
Quebecissa katkonut siipiä separatis-
tisten liikkeen edustajilta sekä hei-
dän julkisilta j'a salaisilta kannatta-
jiltaan. .
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö
melkoisen suuri osa Quebecin väes-
töstä ole nyt "odottavalla kannalla"
siitä, mitä pääministeri Trudeau ja
hänen puolueensa saa aikaan rairska-
lais-canadalaisten kansallismielisten
valitusten korjaamiseksi.
Mutta mitä tapahtuu sitten, jos
"Trudeaumania" ei annakaan rans-
kalais canadalaisille samankokoista
voileipäpalaa, mistä saayat nauttia,
englantilais-canadalaiset ja jos he ei-,
■. vät. saakaan yhteiskunnassa tasa-fcr-
voista asemaa muiden canadalaisten
rinnalla?
Tässä kansalliskysymyksestä pu-
huen onkin se ."kysymysten kysy-
mys", mihin ei vastausta saada "lai
lasta laitaan'.' hyppimällä.
Eräät huomatut englanninkieliset ■■
lehdet ovat esim. täällä Ontariossa
esittäneet Ilonsa siitä, että Ranska-
lais canadalaisille on Quebecissa tul-
lut jälleen "säädylliset valinnan mah
dolllsuudcr", kuten Toronto Daily
Star tiistaisessa toimituskirjoitukscs-
saan selitti.
Mainittu lehti kirjoitti mm. seuraa-
vaa: "Velä vuosi1 sitten Quebecin
liberaalipuoluetta huojutti separatis-
tinen mieliala sen omissa riveissä.
• Se kilpaili hallitsevana puolueena
olevan Union Natiortalen kanssa ko-
rostettaessa sitäj että Quebec on
"erilainen muuhun Canadaan verrat-
tuna, ja että se maakunta tarvitsee
radikaalista "erikoisasemaa" (mui-
■.. hin maakuntiin verraten).
Quebecin liberaalit luopuivat muu-
tama päivä sitten tästä tavoitteesta
ja omaksuivat ohjelmaansa mr. Tru
deaun ajatuksiin soveltuvan käsitys-
kannarv, mikä kannattaa liittohalli-
tuksen ja maakunnan välisten val-
tuuksien jakamista mielulmiminkin
toiminnallisuuden kuin etnisten ja
kielellisten rajojen perusteella . . .
Nyt siellä on säädyllinen' (respec-
table) valinnan mahdollisuus myön-
teistä federalismia edustavien libe-
raalien, ehdollista federalismia edus-
tavan Union Nationalen ja separa-
tistisen Rene Levesquen Hikeen vä-
lillä
Mutta jos käy siten, kuten epäi- .
lemme, että 'Trudeaumania" ei täy-
täkään ranskalais-canadalaisteri' toi-
vomuksia jos toiveitten täyttymi-
sen nsemcsta-jäävät Quebeoin rans-
kalaiset tyhjän säkin suun .pitäjiksi,
niin silloin loppuvat myös nämä "sää
dylliset" eli "respectable" vaihto-
ehdot.
Silloin käy niin, kuten on valitet-
tavasti käynyt ja vieläkin- tapahtuu
aivan liian . monessa kotimökissä:
"kun köyhyys tulee ovesta sisään,
niin rakkaus menee ikkunasta ulos."
Valitettavinta tässä tilanteessa on
se, että myös työväenliike hapuilee
suurelta osalta tässä kysymyksessä
niin Quebecissa kuin muuallakin Ca-.
nadassa. -—
Se on valitettavaa siksi, jos käy,,
kuten uskomme aivan varmasti ta-
pahtuvan, että "Trudeaumania" päät
tyy kansalliskysymyksen ratkaisun
tiimoilta epäonnistumisen kovaan
krapulaan, niin silloin voi separatis-
imilääke tulla entistä kysytymmäksi.
Selvää on, että separatismi ei voi
ratkaista Quebecin ongelmia yhtään
paremmin kuin 'Trudeaumaniakaan'.
Siksi tarvittaisiin kaikissa työväen-
liikkeen osissa selvää ja määrätietois
ta kansallisohjelmaa minkä tuotta-
minen takaisi uuden perustuslain
pohjalla tasa arvoiset oikeudet ja,
valtuudet niin ranskalais- kuin eng?
lantilaiscanadalaisillekin takaamalla
samalla kaikkien muiden kansalli-
suusryhimien oikeudet ja vapaudet.
— Känsäkoura.
