Sivu 2
Tiistai, syysk. 9 p. — Tuesday, Sept. 9, 1969
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
VAPAUS
< LIBERTY) . BstabUshed Nov. 6,1917
Editor: W. EKLUND MSartäiger: E. SUtf&i
*etepHorie: Öffl^aaWlkin)Oaiffl 674-4264 .
Publlshed twlce weeftly: Tujöfeciiys «kvd %fcui#^;feyV&psm PukUshing
Co/Limited, 100^108 fibn ä3U 3Veet, J^id^ury, Onfc»ri0, Qanafe. ;
r MaHtng addreas: Box 69.
Advertislngnatea upon ap^toatbm,^ran^äX^ti^ oi iliea^
SecanA Oläss NEaäl xvgtetftatton Numfcer 1076
..... CANADIAN LANGUAGE - PPESS
SK
CIUH
!_ I^HAUSHINNAT:
Ca&akiaasa: 1 vk: $10.00,6 kk. $5.25 U3A:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11£0. 6 kk. $6.25
Varoittava vuosipäivä ~
Syyskuun 1 pnä tuli kuluneeksi 30 vuotta toisen maailman-
sodan alkamisesta, eli siitä hertkestä, jolloin Hitlerin' Saksan
'valtavat asevoimat aloittivat sodan hyökkäärnällä naapuri-
•friaJöisa Puolan kimppuun.
• Sodassa tuhoutui 55 miljoonaa ilhmistä ja rahallisessa ar-
vossa tähtitieteellisiin lukiuhin nouseva määrä ■omaisuuksia
— puhumattakaan ny.t lainkaan sodan aiheuttamasta inhimilli-
sestä tuskasta, hädästä ja kärsimyksestä.
Tämän vuosipädlväri muiston yhteydessä on ensisijaisena
kysymys siitä, että olisiko toinen maailmansota voitu välttää
ia jos olisi, mitä se ihmiskunnalta vaatii toisen samanlaisen,
ja ilmeisesti vieläkin suuremman onnettomuuden välttämisek-
si?
Kirjoittaessaan toisen maailmansodan vuosipäiväin, merki-
tyksestä syyskuun 3 päivänä, torontolainen aamulehti, jonka
toimittajat tuntevat varmasti 'historiaa paremmin, kirjoitti ny-
kyisen poliittisen ilmapiirin innoittamana mm. min:
'V. . Toinen maailmansota oli väistämätön. Se oli tarpeel-
linen. Se taisteltiin liian myöhään ja se lisäsi sodan ihmisme-
netyksiä. Sitä hämäännytti ennen <sodan puhkeamista), sen ai-
.kana ja jälkeen suuret miehöt. jotka ovat 'kunnioituksen arvoi-
saa ja ne, jotka eivät tunne kunnian merkitystä . ..."
Tosiasia on tietenkin tarua kummempi. Toinen maailman-
sota Olisi voitu estää tai ainakin saattaa vähemmän ihmisuh-
reja vaativaksi1, jos länsimaat, erikoisesti Englanti, olisivat
yhtyneet Neuvostoliittoon joka monta kertaa ja monella eri
tavalla suositteli "kollekftiMsia toimenpiteitä" rauhan takaa-
miseesi Hitlerin Saksaa vastaan. Lontoo ja Pariisi eivät halun-
neet yhtyä tällaiseen ''kollektiiviseen rauhantyöhön'- nimen-
omaan, se pantakoon merkiksi sön vuoksi kun he halusivat
usuttaa ja rohkaista Hitleriä hyökkäykseen itää, nimenomaan
Neuvostoliittoa kohti.
Haluamatta selättää syitä syviä, sellainen kuulu poliitik-
ko ja valtiomies kuin Winston Churchill esitti aikanaan sotaa
edeltäneistä keskusteluista vuodelta 1939 ja sodan välttämisen
mahdollisuuksista seuraavan arvion:
— Ei voi kuitenkaan olla mitään epäilyä jälkiaijatuksena-
Vkaan, etrtä Ranskan ja Britannian olisi pitänyt hyväksyä Neu-
vostoliiton tarjouksen ... Britannian, Ranskan ja Venäjän
liitto olisi iskenyt syvän hälytyksen Sdksan sydämeen vuonna
1939, eikä kukaan voi todistaa* etteikö sotaa olisi vielä silloin-
kin voitu välttää. Seuraava toimenpide olisi voitu toteuttaa
ylivoiman turvin liittolaisten toimesta. Niiden diplomaatit, oli-
sivat saaneet aloitteenteon. Hitlerillä ei olisi ollut varaa aloit-
taa sotaa kahdella rintamalla, minkä hän oli itse nddm varauk-
semattomasti tuominnut. Jos Ohamberlain olisi Venäjän kir-
jeen saatuaan vastannut: ''Kyllä. Yhtykäämme me kolme ja
murtakaamme Hitlerin niskta", tai 'jotakin siihen verrattavaa,
parlamentti olisi sen hyväksynyt . . . Historia olisi voinut otr
taa toisen suunnan." ,
Näin Gfturchiii toisen maailmansodan "väistämättömyys"-
teorian hölynpölystä. Se on myös kirkkaana varoituksena kai-
kista niistä, jotka nyt hautovat uusia sotasuunnitelmia sosia-
listisia maita vastaan ja siten tehdessään kasvattaa käärmettä
■polvellaan, kuten Lontoo ja Pariisi kasvatti natsi-käärmettä,
toisen maailmansodan edellä.
Maailman kansalainen
Varhain torstaiaamuna saatiin täöto, että tunnettu vietna-
milainen itsenäisyystaistelija ja patriootti — sanan varsinai-
sessa mielessä todellinen maailman kansalainen Vietnamin
demokraattisen tasavallan 79-vuotias presidentti Ho Tshi Minh
kuoli sydänkohtauksen murtamana kesMviikkona.
Maailmaa paljon nähneenä, oppineena ja kokeneena mie-
henä Ho Tsni Minh oli Ranskan 'kommunistisen puolueen yksi
perustaja. Hänen sanotaan osallistuneen Kijman kommunisti-
seni puolueen johdolla "pitkään marssiin". Hän oli vallanku-
mouksellisuutensa vuoksi tuomittu ranskalaisten miehitysvi-
ranomaisten toimesta kuolemaan. Hän istui vallankumouksel-
Ipsesta toiminnastaan sekä ranskalaisten, että kiinalaisten taan-
tumusvoimien varoMna ja tuli heti maansa kansallisen vapau-
tuksen jälkeen valituksi Pöhjois-Vietnamin presidentiksi missä
•luottamustehtävässä hän oli elämänsä loppuun asti. Korkeasti
sivistynyt ja kulttuurisesti^kenirttynyt Ho Tshi Minh oli huo^
maftu runoilija ja hänet tunnettiin erikoisesti lasten rakasta*
mana Setä Ho:na. Ho Tshi Minh oh' pienikokoinen ja hintelä
fyysisesti, mutta henkisesti voimakas ja-teräksenluja.
Hän taisteli maansa vapauttarmiseksi japanilaisia ja sitten;
ranskalaisia miehittäjiä Vastaan jia jatkoi samaa taistelua elä-
imähsä ehtoopuolella amerikkalaisten 'maahanhyöldkaajieh tor-
jumiseCksi. Ho Tshi Minh vei' johtavaa osaa historiallisessa
Dien Bien Phun taiistelussa missä ranskalaiset siirtomaajoukot
kärsivät niin murskaavan tappion, että Pariisin täytyi suostua
vietnamilaisten itsenäistymisvaatimuksjiin.
Dien Bien Phun taistelun jälkeen'järjestetyssä Geneven
konferenssissa v. 1954 jaettiin Vietnam vMiaikaisest^ kahteen
osaan — Etelä- ja Pohjois-Vietnamiksi -—nimenomaan siiinä
ymärryksessä että kahden vuoden kuluessa (eli vuoteen 1956)
mennessä) suoritetaan maan uudelleen yhdistäminen kansal-
listen vaalien perusteella. Mutta Yhdysvaltain hallitius, mikä
fcielitäytyi' Geneven sopimuksen allekirjoittamisesta-, huolehti
Saigonissa silloin olleitten liivintaskudiktaattoriensa avulla sii-
tä, että GeneVen sopimuksen nuukiaisia kansalasia vaaleja ei1
.pidetty. Päinvastoin järjestettiin yhä kiihtyvä väjaio ja terrori
niitä viastaan, jotka vaativat vaaXeihain perustuvaa demokraat-
tista ratkaisua. Niin joutuivat etelä-viietnamilaiset turvautu-
maan voimakeinojen käyttöön. Ja kun Saigonin nukkehallit-
sirjat edivät pystyneet enää terrori toimenpiteillähän kontrol-
loimaan, niin silloin ruvettiin Yhdysvalloista lähettämään Ete-
lä-Vietnamin armeijalle sekä nykyaikaisia aseita että neuvon-.
30 vuotta toisen nraaitoa^ .* v. .
Aina 30-luvun alusta saakka,
kun eri puolilla maapalloa alkoi
muodostua erittäin vaarallisia
uuden maailmansodan pesäkkei-
tä, Neuvostoliiton hallitus kävi
hellittämätöntä ; ja johdonmu-
kaista kampapilua varman kol-
lektiivisen turvallisuusjärjestel-
män muodostamiseksi mahdollis-
ten hyökkäystoimien varalta.
Tässä yhteydessä on syytä pa-
lauttaa mieliin mm Neuvostolii-
ton ehdotukset hyökkäyksen mää-
rittelystä (1933) ja i tapakin muo
döstamisesta (1933-35) samoin
kuin Neuvostoliiton sinnikäs
kamppailu rauhan puolesta Kan-
sainliitossa, mm. silloin, kun Ja-
pani hyökkäsi Kiinaan ja Italia
Etiopiaan sekä kun italialaiset ja
s a k s a laiset interventiojoukot
hyökkäsivät Espanjaan. Samoin
muistetaan neuvostohallituksen
järkkymätön alttius puolustaa;
yhdessä muiden asianosaisten
maiden kanssa Tshekkoslovakian
vapautta ja riippumattomuutta
vuonna 1938.
. Aggressoreiden hillitsemiseen
tähtäävät Neuvostoliiton ehdo-
tukset eivät kuitenkaan saaneet
kannatusta länsivaltojen, ennen
kaikkea Englannin hallituspiirien
taholta.
Englannin hallituspiirit eivät
luonnollisestikaan voineet olla
näkemättä vaaraa, mikä piili Sak-
san militarismin elpymisessä. Sii-
antajia. Se johti kuten tiede-
tään, myös Pohjois^ Vietnamin
; joukkomittaiseen pommituk-
seen ja koko Vietnamin sisällis-
sodan "amerikkalaSstutrtami-
seen", siten, että Etelä-Vietna-
missa on nyt yli 500,000 ame-
rikkalaista sotilasta.
Karkissa taisteluissa Vietna-
min kansallisen vapauden ja
kunnian puolesta on Ho Tshi
Minh vienyt äärettömän tär-
keätä osaa poliittisesti kauko-
näköisenä, kokeneena ja suurta
luottamusta nauttineena henki-
lönä. "Me taistelimme Ranskaa
vastaan: kahdeksan vuotta", hä-
nen kerrotaan sanoneen. "Me
voimme puolustautua amerikka
laisia vastaan ainakin yhtä kau
an. Amerikkalaiset eivät pidä
pitkistä, ratkaisematta jäävistä
sodista. Tämä tulee olemaan
pitkä, ratkaisematta jäävä so-
ta."
Ho syntyi toukokuun 19 pnä
1890 oppineesta vietnamilais-
perheestä, jonka isä joutui rans
kalaisten rnuehitysvilranomais-
ten painostuksen kohteeksi.
Opiskeltuaan Huessa ja Saigon-
issa, Ho, — jonka alkuperäisen
nimen sanotaana olevan Ngu-
yen Thart Tan — meni v. 1912
laivapoikana Eurooppaan. Lon-
toossa hän työskenteli Carlton
hotellissa ja siirtyi sieltä Rans-
kaan, missä hän tuli kosketuk-
seen kommunistisen liikkeen
kanssa. "Ensin minä olin patri-
ootti enkä kommunisti ja se
(patriotismi) vei minua Leninjn
ja Kolmaraien kansainvälisen
yhteyteen", hän selitti myöhem
min. "Askel askeleelta taiste-
lujen jatkuessa tulin ymmärtä-
mään, että ainoastaan kommu-
nismi voi vapauttaa sorretut
kansat j a- työläiset orj u/uitetusta
asemastaan."
Osallistuen vallankumouksel-
liseen toimintaan Ramskfässa ja
erikoisesti Kiinassa Ho muutti
kotimaahansa laittomaan töi^
mimtaan pian japanil>ajisten suo-
rittaman miehityksen jälkeen.
Maanalaisissa olosuhteissa hän
muodosti Viet Minh järjestön,
mikä.taisteli menestyksellisesti
japanilaisia vastaan.
Ho Tshi Mimh vaikutti pitkän
ja vaiherikkaan elämänsä aika-
na suuresti ei vain oman maan-
sa Vietnamin valan koko Aasian
ja kaikkien sorrettujen maiden
ja kansojen kehitykseen. Hä-
nen legendaarinen muistonsa
tulee elämään sukupolvien
ajan kautta maailmaa
Syyskuun ensimmäisenä päiväni tuli kuluneeksi 30 vudfta töl-
Sen rtladilmansotfinv alftamtBesra, Sakean Hyökkftyksestä Puolaan.
Sodan kansoille aiheuttamat käriimyk8et ja menetykset ovat
niin suuret, e,ttä monet sotaan liittyvät kysymykset ovat yM. edel-
leen l/niljoonfen ihmisten nuotion kohteena. Ensisijassa täinH 'kos-
kee VySymystärbltateiin^ voitu estää muodostamalla yhteinen
rauhanrintama? ,
Saksa, Italia ja Japani, jotka 30 luvulla lähtivät hyökkäyksen
tielle Vieraiden maa-alueiden vaitaamiseksi, johdattelivat tapahtu-
mien kulkua kohti uutta maailmansotaa. Kun ei-hyökkäyshaluisten
valtioiden aineelliset ja ihmisvotmat olivat hyökkääjien mahdolli-
suuksia huomattavasti suuremmat, miten nämä valtiot eivät kyen-
neet yhteisvoimin hillitsemään hyökkäyshaluisia ja estämään tu-
hoisa sota?
Julkaisemme seuraavassa uutistoimisto. APN :n välittämää do-
kumenttiaineistoa, jossa aluksi selostetaan vuoden 1939 :n kevään
kehitystä ja mm. epäonnistuneita neuvotteluja NeuvostöllltöÄ* Erife-
lannin ja Bamkön välillä yhteistyön aikaansaamiseksi estämään
Saksan hyökkäystä. Sarja jatkuu.
tä huolimatta Chamberlain, Hali-
fax ja heidän edustamansa pii-
rit, jotka sanelivat tuolloin .Eng-
lannin ulkopolitiikan, eivät estä-
neet Saksan aggression leviämis-
tä siinä usköss
riistuu "lahjomaan" saksalaiset
tiHraämällä Itä- ja Keaki-Euroö-
pan pienten Valtioiden itsenäisyy-
den. He tosin oivalsivat tämän
johtavan Saksan kolmannen Val-
takunnan jatkuvaan voimistumi-
seen ja niin ikään brittiläistä im-
periumia uhkaavan vaarani kasva-
miseen. He elivät kuitenkin toi-
vossa, että Hitler joukkoineen
saatuaan vapaat kädet Itä- ja
: Keski-Euroopassa jatkaa hyök-
käystään kohti itää yrittäen val-
lata Ukrainan ja muut Neuvosto-
liiton alueet. Englannin hallitus-
piirit odottivat tämän hankkeen
johtavan heidän vanhan toiveen-
sa täyttymiseen eli Saksan ja
Neuvostoliiton väliseen sotaan.
Englannin hallituksen katalan
politiikan kohokohdaksi muodos-
tui Englannin ja Ranskan kau-
panhieronta Saksan ja Italian
kanssa, se tunnetaan Mynchenin
sopimuksen 'nimellä. Hitler sai
vastapaihoksi lupauksestaan olla
hyökkäämättä Englannin ja Räris
kan kimppuun vapaat kädet toi-
mia Itä-Euroopassa Mynchenin
sopimusta solmiessaan englanti-
laiset jä ranskalaiset toivoivat
Hitlerin käyttävän syntynyttä
tilannetta hyväkseen hyökätäk-
seen Neuvostoliittoon. Mynche-
nin jälkeen he supistivat kanssa-
käymiset Neuvostoliiton kanssa
minimiin pyrkien saamaan sen
kansainvälisesti eristetyksi. Myn-
chenin sopimuksen tekijät asetti-
vat kyseenalaiseksi. Neuvostolii-
ton ja Ranskan sekä Neuvostolii-
ton ja Tshekkoslovakian välisten
keskinäisten avunantosopimusten
voimassaolon ja korvasivat Kan-
sainliiton jossa myös Neuvosto-
liitto oli mukana ja jonka perus-
kirja edellytti aggression uhrien
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Einari Aho, McKerrov/, Ontario,
täyttää tiistaina syyskuun 9 päi-
vänä 75 vuotta.
!da Nordlond, Sudbury, Ontario,
täyttää keskiviikkona syyskuun 10
päivänä 82 vuotta.
Elli Björkman, Sudbury, Ont,
(Pioneer Manor), täyttää laua>ntai-
na, syyskuun 13 päivänä 70 vuot-
ta.
Aino Koskinen, Vancouver, B.C.,
täyttää maanantaina, syyskuun 15
päivämä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
auttamista, "neljän vallan difek-
töriölia" (Saksa, Enganlti, Rans-
ka, italia) Englannin ja Ranskan
vallanpitäjät, antoivat tällä^ poli-
tiikallaan Hitlerin ja hänen kan-
hattöjlehöa. yrrimärtää etteivät
edellä mainitut aio millään: tavoin
olla haittana neuvostovastaiselle
aggressiolle.
NKP: n keskuskomitean 18.
edustajakokoukselle 10. 3. 1939
esittämässään toimintaselostuk-
sessa Josef Stalin mainitsi Neu-
vostoliitbn kansainvälistä asemaa
käsitellessään, että Italia, Saksa
ja Japani panivat aggressiivisilla
hankkeillaan alulle uuden impe-
rialistisen sodan. Vuonna 1935
Italia valtasi Abessinian; kesällä
1936 Saksa ja Italia organisoivat
sotilaallisen' intfervention Espan-
jassa ; vuonna 1937 Japani hyök-
käsi Pohjois- ja Keski-Kiinaan;
vuoden 1938 alussa Saksa valtasi
Itävallan ja syksyllä 1938 Tshek-
koslovakian sudeettialueen.
Toimintaselostuksessa tähden-
nettiin niin ikään, että aggressii-
viset valtiot loukkaavat kaikin ta-
voin ei-aggressiivisten valtioiden,
ennen kaikkea Englannin, Rans-
kan ja USA:n intressejä, - kun
taas viimeksi mainitut väistyvät
ja peräytyvät suoden hyökkää-
jille myönnytyksen toisensa jäl-
keen. Näiden myönnytysten pe-
rimmäinen syy on kyseisten val-
tioiden haluttomuus yhtyä kol-
lektiiviseen turvallisuuspolitiik-
kaan ja pitäytyminen puuttumat-
tomuuspolitiikkaan.
Puuttumattomuuspolitiikka mer-
kitsee hyökkäyksen suosimista.
Siitä huokuu halu olla estämättä
hyökkääjiä, "olla estämättä Ja-
pania 'sekaantumasta sotaan Kii-
naa Vastaan tai mikä vielä parem-
pi, Neuvostoliittoa vastaan, olla
estämättä Saksan kajoamasta
Euroopan asioihin, sekaantumas-
ta sotaan Neuvostoliittoa vastaan
siitä' ilmenee halu sallia kaikkien
sodan osapuolten painua mahdol-
lisimman syvälle sodan suohon,
yllyttää heitä kaikessa hiljaisuu-
dessa, sallia heidän heikentää ja
uuvuttaa toinen toisensa ja sit-
ten kun nämä ovat tarpeeksi uu-
puneita, astua näyttämölle uusin
voimin ja luonnollisesti rauhan
kannattajana sekä sanella heiken-
tyneille sodan osapuolille omat
ehtonsa.
Halpaa.ja hauskaa lystiä!"
Tässä yhteydessä toimintaselos-
tuksessa mainittiin, että olisi eh-
dottomasti "noudatettava varovai
suutta eikä sallittava maatamme
vedettävän mukaan selkkauksiin
sellaisten sotaprovokaattoreiden
toimesta, jotka ovat tottuneet pa-
kottamaan muita noukkimaan
heille kastanjoita tulesta"
Toimintaselostuksessa luonneh-
dittiinseuraavasti NL:n ulkopoli-
tiikkaa:
1. "Me kannatamme rauhaa ja
asiallisia suhteita kaikkiin maihin
pysymme tässä kannassamme niin
kauan kuin muut maat noudatta-
vat samoja periaatteita suhteis-
saan Neuvostoliittoon eivätkä
yritä loukata maamme etuja.
2. Me kannatamme rauhan-
omaisia, läheisiä ja hyviä naapu-
risuhteita kaikkiin Neuvostolii-
ton rajanaapureihin ja pysymme
tässä kannassamme niin kauan
kuin nämä maat noudattavat sa-
moja periaatteita suhteissaan
Neuvostoliittoon eivätkä yritä
suoraan tai välillisesti loukata
neuvostovaltion valtakunnanrajo-
jen koskemattomuusintressejä.
3. Me kannatamme aggression
uhreiksi joutuneiden ja riippu
mattomuutensa puolesta taistele
vien kansojen auttamista.
(Jatkuu 3 sivulla)
CIA yrittää r**E~
tfätf York. — Ylidyavaltaili' t'e-
'flusteiuiMvieifri CIA on sanailut, et-
tei sillä oHut mitään tekean&tÄ öte^
lävietnamUaiSehVäitetyn ikakaols-
agentin thäy iöiac r^uyenih miir-
han kanssa, ilmoitti sanöonafchti
New York Times perjantaina.
M&tä Kölisfeiiitin
hylt heuvolteli?
Geneve. — Maanpaossa -oleva
Ki-eilkan kiimirigas Konstantin neu-
votteli kesOciviitelcona salaa Kreikan
uiikoministeo-in Pamajotis Pininelli-
sin kanssa Schimiiachin pienessä
kylpyläkaupungissa Sveitsissä, il-
m^ilKaittiin (toa-s»talrta. Tapaaminen
kesti käiksi tuntia.—Neuvottelujen
aiheesta tai mahdollisista tuloksis-
ta ei ole tietoa.
Kuningas saapui Zyriohiin lähellä
olevalle Klotenin lentokentälle aa-
mupäivällä kello 11 ja lähti samal-
ta lentokentältä takaisin Roomaan
kello 1. Uutisen vuotamisesta jul-
kisuu teen ovat vastuussa Argovien
viranomaiset, jotka huolehtivat ku-
ninkaan turvallisuudesta.
Lakkolaiset pidättävät' ^
Hamilton. ^- Noihfi^:Jakossa
oJeJvaa UTutedSteedtvdrlk^^
•rica tlnion osasto no. '$767' jäsentä
uhScd&i stuunmtaina "ryhtyä / ma-
kaamaan kaikkieii oiiftöi kuorma-
"auttajeo edessä, jotka yrittävät siir-
tää; autonosia lakikovalhtilin>jan lä-
pi." ' J. < >) '
Union osaston presidentti Joseph
GrzfesHc sanoi hänelle tt&oitetun
yhtiön toimesta, että Steel Co. of
Canada aikoo käyttää "työnjohtajia
ja virastotyöläfeiä" tMä'flviötolla
siirtääkseen autottosia' täKlä viikol-
la Sv/ansean varastohuoneelta.
Sotilaita kivitettiin
Belfast.; -r- Belfastin kaduilie
perustettiin sunnuntai-iitana usei-
ta katuesteitä sen jälikeen 'kun eng-
lantilaiset sotilaat aiminuivat kyy-
nelcaasuipotoimeja noin 3.Ö0Q niie-
lenotsodttajaa fedhti protestanttien
yrittäessä turJkeuitua kaupungin ka-
tolilafeeMe alueelle. Useita kuorma-
autoja sytytettiin tuleen ja sotilaita
kohti heitettiin kiviä, tiedotettiin
maanantaina Belfastista.
NIXON LUPAA EDELLEEN
KOVENEVAA VEROTUSTA
Vietnamista vapautuivat dollarit haaveita
Colorado Springs. — Yhdysval-
tain presidentti Nixon on vaka-
vasti päättänyt vähentää IVash-
ilngtonin hallitsevaa tfsäutta sisä-
ja ulkoasioiden hoidossa.
Nixon sanoi osavaltioiden ku-
vernööreille näiden kokouksessa
viime viikolla "Washingten- ei
enää yritä selviytyä yksin, se ei
lenää hallitse neuvottelemalta."
Sama pitää paikkansa VVashing-
tonin ulkopolitiikassa, lisäsi hän.
Nixon puhui pääasiassa suunni-
telmistaan "uuden. liittovaltion"
luomiseksi, mikä merkitsee suurem-
man valvonnan luovuttamista osa-
valtioiden ja paikallisten elinten vi-
ranomaisille. Liittovaltion yritykset
ratkaista Yhdysvaltain ongelmat
ovat epäonnistuneet viime vuosina,
sanoi Nixon. "Ratkaisematta mil-
lään lavalla ongelmia nämä kus-
taraVuk&ei' tuottivat tyytymättö-
myyttä, turhautuneisuutta ja katke-
ruutta", jatkoi presidentti.
Hän varoitti edfcoSä olevasta "ko-
vasta budjetista" ja verotuksesta.
Unelmat, miljardeista vapautuvista
doUafreista, kunhan vain Vietna-
min sota loppuu, ovat vain unel-
mia", sanoi Nixon.
Vuoden 1970 suunnitelmissa Yh-
dysvaltojen oli pidettävä puolus-
tusvoimansa kyllin vahvoina rau-
han ylläpitämiseen samalla kuin sen
oli varottava turhia kuluja, jotka
vähentäisivät maan sisäiseen kehi-
tykseen -tarvittavia varoja. Tämä
merkitsi, että "rajoitamme sitou-
tumisemme ulkomailla sellaisiin ti-
lanteisiin, jotka pystymme järke-
västi ja realisesti hoitamaan", sanoi
Nixon.
—--Se ei merkitse Yhdysvaltain
luopumiapa, vaan "uuden maail-
man tasapainon luomista, jossa taa-
kat samoin kuin voitotkin on jaet-
tu."
Presidentti Nixon puhui innos-
tuneesti suunnitelmistaan "uuden
liittovaltion" keihittämiseksi, jossa
valta, rahat ja vastuu siirtyisi
VVashingtonilta takaisin 50 osaval-
tiolle.
Nixon mainitsi useita hallituk-
sensa tekemiä muutoiksia ja ehdo-
tuksia sen ensimmäisen seitsemin
toimikuudcauden aikana. Hänen
mainitsemiensa ehdotusten joukos-
sa olivat mm. imaan sosiaaliturva-
järjestelmän uudistus, tuloveron
perinpohjainen tarkistus. sekä val-
lan siirtäminen VVashingtonista ta-
kaisin osavaltioiden ja paikallisille
hallituksille.
Viitaten edessä oleviin budjettia
ja verotusta koskeviin päätöksiin
presidentti totesi, että vaikka pu-
heet Vietnamista vapautuvista mil-
joonista dollareista ovatkin vain
haaveita, on totta, että sodan lop-
puminen merkitsisi lisävaroja.
"Vaatimukset ovat kuitenkin jo nyt
suunnattomat", sanoi Nixon. '-Ei
pidä kuvitella, että se mitä jotkut
kutsuvat rauhaksi ja kasvuksi rat-
kaisisi automaattisesti kansalliset
ongelmamme ja vapauttaisi meidät-
asettamasta asioita tärkeysjärjes-
tykseen", sanoi presidentti Nixon.
Pyyntö "JOULUN" avustajille
Canadan ja Yhdysvaltain kansalaistemme yhteisvoimin
valmistamaan Joulu-julkaisuun halutaan avustajien kb toi-
tuksia — kertomuksia, novelleja, muistelmia, runoja jne.
Varsinkin kirjoitusten yhteyteen ja muutenkin mielenkiin-
toiset (selväpiirteiset ja hyvin näkyvät) kuvat otetaan kii-
tollisuudella julkaistavaksi. Kuvat palautetaan pyydettäessä.
Elokuun alussa Port Arthurin suurjuhlasta otetut kuvat ja
yleensä "lomakuvat" ovat myös tietenkin hyvin tervetulleita.
Kaikki Jouluun aiotut kirjoitukset ja kuvat tulisi lä-
hettää syyskuun 30 päivään mennessä osoitteella: ■__......
"JOULU", BOX 69, SUDBURY, ONT.
Etukäteen anteliaasta avusta kiittäen, "Joulun" toimitus.
PÄIVÄN PAKINA
SIIPIRIKKO FEENIKS-LINTU
Siltä varalta jos tämäm palstan
luikijaMi keskuudessa on Joitakin
sellaisia henkilöitä, jotka eivät
ole koskaan feeniks-lintua näh-
meej, on heitä lohdutettava sillä,
ettei sitä ole nähnyt allekirjoittaa
nut eikä kukaan muukaan.
Feeniks on antHikin "(taruJintu.
Tultuaan konkeaannkään —*v Iässä
yhteydessä puhutaan jopa 800 vuo-
den iästäbc polttaa itsensä pe*
Bäänsä ja tuhasta nousee uotsi fee-
niks — kuolentatitJöimiuuden sym-
boli, i
Etölä^ötmaimdssa, missä ame-
rikkalaiset sotapäälliköt sekä tie-
dusBelu-, eHi v4oiMfltto^set toi-
mivat IkuiV kotonaan, kuhrm itte
lee nyt myöskin tällainen "fee-
niks^Jnlminfen operaatio.
Yhdysvaltain keskusvalköHutöi-
imfeboh (OIAl) suunnitteleman Fee-
niks- (Phoonix) operaition tarkoi-
tus dafodaita •, (bretek dovm) Vtet-
tong-virtojMljioita, imuitta nyt on
koko tämä feenlks4atti Juuttu-
massa rauhan mutaan.
Tästä «ofhijofmaistn vastuussa ole-
iviein |yrdysvölta|llatovit'a(nomaistien
ikenrotaan sanoneen, että vajjaa 20
iprosemttia 25,233 epäilystä viet-
namilaisesta jjotika CIA on pidät-
tänyt feehBtauoperation tpvtiteteaa,
on saanut vuoden vankilatuomion,
Toiäeb on vajbautettu, Joitakin on
flcaraihnut ja toiset ovat saaneet
muutaman kuukauden tai sitäkin!
pienemmän tuomion. «ir
Meille (kerrofcrafn, että Yhdysval-
tain osallistuttanen Feeniks^pera-
tioon päättyy vangltsemissuorituk-
seem ja USAin viranomaiset puo-
lestaan sanovat, että he eivät ole
vammoja siltä, mitä tapahtuu sit-
ten kun epäilyn perusteella pidäte
iyt vietnamilaiset luovutetaan
Saigonin viranomaisille.
Jotkut pidätetyt imenevät mat-
kaansa takaovenkin kautta.
"SuosiiklkiijäiTJestelimällä'' (ja
varmaan myös lahijonnalla sekä
Jcirjstyksellä),, on ibäissä osansa,
sdliittäväftJ an^erikkalaii9virkailijat.
Joskus on kysymys perhesuhteis-
ta. Jos joku yksikkömme pidättää
piiripäällikön »lukulaisen, hän tu-
lee vapautumaan.
Joissakin tapauksissa Saigonin
•vitikailijain sanotaan olevan vas-
tahälkofsia rangaistusteh jaossa
■ sellaisMe henkilöille, joista us-
kotaain tulevan utisia yiirkailiJoita
'Jos ja kun Pariisissa tehdääh rau-
hanisopdmus.
Toisaalta bn selvää, että "kos-
to" sekä peaihe- ja JietiiktMohtai-
®et vihat aihoutovait syyttömien
ihmdsten uhraamista.
CIA^n asiamiehet tfinuinnitteU-
vat feemiks^penvation v. 1067 ja
panivat sen täytäntöön heinäkuus-
sa 1968.
Feeniksi (Phoenix) ryhmiä, mi-
hin kuuluu vietnamilaisia tiedus-
teluvirkailijoita, sekä kansallisen
poliisin ja armeijan upseereita,
on perustettu 44:ään maakuntaan
ja 242:een piiriin Etelä-Vietnamis-
sa. Jokaisessa ryhmässä on yksi
tai kaksi amerBdcalainen neuvon-
antajia joita on kaikkiaan 450.
Jotkut näistä neuvonantajista ovat
erikoisjoukkojen eli Green Bere-
tin upseereja.
Näiden (ryhmien (tehtävä on sel-
vä ja suoraviivaimen, kuten New
Youk Times Servicen kirjeenvaih-
toja Terrence Smith elokuun 29
pn Saigonin kirjeessän kei'toi:
'^Närnä joukflcuieet ko-ordinoivat
kaikki käytettävissä olevat vakoi-
lutiedot Vietkong-alokkaista, kan-
nattajista ja syqnpotiseeraajista
omalla alueeHaian. Niin pian kuin
Ikoitisto on laadittu jostakin yk-
silöstä, hänen luokseen lähetetään
puolisolilaiaillinen rylunä suostu-
tellalkseen häntä- Saigonin puolel-
le, vangitsemaan hänet, tai jos
bn tarpeellista, taiJpamaanhänet.^
Pidätettyjä kuulus1»llaan taras-
ti . , . Kuukauden tai kauemman
kestäneen vanlkeuden jälkeen suo-
ritetaan ptdätetyn asian käsittely
ja yhden itottulusteiuiötumion aika-,
na käsitellään 20^-30 henktlöh
asiat, selittää yllämainittu mr.
Smitn.
Asian käsittelyyn ei kutsuta sen
paremmin: "syytettyä" kuin todis-
tajiakaan. Tuomio annetaan kuu-
lustelupöytäkirijojen pohjalla.
Vam aniharvat epäilyn alaiset iien
kilot voivat saada lakimiesavus-
tusta.
Viranomaiset pitävät tätä tapaa
kuitenkin parempana kuin US An
jouiklkojen komentajania Vietnam
missä olleen kenraali William
Westmorelandin menetetonää,
minkä perusteella kokonaisia ky-
liä eristettiin muusta maailmasta
siivilöitäväksi ja ehkä satoja ih^
misiä pidätettiin ilman minkään-
laisia muodolljsuulksia. Nyt selittä-
vät ameriklkailiaisvirkailijat, on
ainakin muodollinen kuulustelu-
ainehiston tarkistus.
Yhtenä kompastuskivenä, selit-
tää mr. Smith, on kuitenkin tämä:
"Jos ineuivotteiiijat pääsevät Parii-
sissa sopimukseen, he tulevat lail-
listuttamaan juuri ne ihmiset; joi-
ta; me yritämme pidättää. Jos he
päättävät antaa Vietkongille roo-
lin vietävälläsi hallituksessa, ne
ihmisot, joita me nyt jahtaamme,
tulevat jakamaan huomenna pos-
tia tai kuljettamaan pois jättei-
tä.
Toisin sanoen, amerikkalaisten
Feeniiks-opea^tiön osaksi voi tulla
tervatulla lanflculla istuneen suo-
malaisen harakan kohlialo^^.JciUn
saa pyrstönsä irti, niin nokka
taittuu tervaan ja nokan'irrottua
tarttuu pyrstö uudelleen tervaan.
— Känsäkoura,
