Sivu 2
Torstai, syy sk. 11 p. —-Thursday, Sept. 11, 1969
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EötodMlshed Nov. 6,1917
Bdttnr: W. EKLUND Maaiager: E. SUKSI
Telephone: Office and Efctttorial 674-4264
PubUshed, tffioe roeekly: Tuesdays and Thunsdacrs by Vapaus Publishing
OojLimited, 100-102 Eton Qt. West, $udbury, Onitario;,Ckumda;
MadOLng address: Box .69.
Advertiatog maites upon applicaUan, toanalation Iree of charge.
Second Class Mail registrartiion Nuraber 1076
CANADIAN LANGUAGE PRFSS
TILAUSHINNAT:
Oeaffidassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 U3A:n:
3 kk." $3.00 ' Suomeen:
1 vk; $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $1150, 6 kk. $6.25
Alkaako Libyassa uusi aika?
Arabimaailmassa on taas yksi kuningaskunta vähemmän. Val-
lankumouksellinen sotilashallitus, joka syöksi -vähän toista viikkoa
Sitten kuningas Idrisin vallasta ja ilmoittaa olevansa ainoa aukto-
riteetti maassa, muutti Libyan kuningaskunnan arabitasavallaksi.
Kumous tuli täydellisenä yllätyksenä, sillä ei ainakaan ulospäin
(Olut tällaista liikehdintää havaittavissa, vaikka maassa onkin ol-
hit voimakaita vasemmistolaisia virtauksia, jopa. kruununprinssin^
kin väitetään olleen vasemmistolaismielisen. Kruununprinssi onkin
nyt antanut täyden kannatuksensa vallankumoukselle.
Vuonna 1951 perustettu liittovaltio — ensimmäinen YK :n avus-
tuksella perustettu valtio --käsittää kolme osaa: Tripolitanian,
Kyrenaikan ja Fezzanan.
Vaikka kuningas vldris saikin vuonna 1945 riemukkaan vas-
taanoton palatessaan maahan, josta hän oli joutunut lähtemään
italialaisten toimesta, ön aika tehnyt työtä häntä ja hänen keski-
aikaista hallintoaan vastaan. Köyhä erämaavaltip on muuttunut
erääksi rikkaimmaksi arabivaltioksi, sillä sen alueelta on löydetty
runsaasti öljyä. Suezin kanavan sulkemisen jälkeen Libyan öljy
muuttui hyvin kysytyksi.
Mutta vaikka maa vaurastui taloudellisesti on.se yhteiskun-
nallisesti ja poliittisesti pysynyt feodaalisena, sillä kuningas Idris
on kiihkeä uskovainen ja jyrkkä itsevaltias. Valta oli kokonaisuu-
dessaan keskittynyt hänen käsiinsä. Kaksikamarinen parlamentti
©n vain hyväksynyt kuninkaan päätökset. Liikehdintää ei suvaittu
Ja vasemmistolaiset ovat olleet tiukassa valvonnassa. Vanhentunut
kuningas ei kuitenkaan tajunnut ajan vaatimuksia. Arabiyhtenäi-.
syyden aatteelle hän kuitenkin teki sen myönnytyksen, että Israe-
lin hyökkäyksestä eniten kärsimään joutuneille arabimaille on mak-
settu melkoista avustusta.
Uuden vallankumoushanituksen ohjelmasta; enempää kuin sii-
hen kuuluvista ja sitä johtavista henkilöistä, ei tiedetä paljoakaan.
Julistuksessaan neuvosto sanoi tekevänsä Libyasta vallankumouk-
sellisen, edistyksellisen ja sosialistisen maan, joka tulee omistautu-
maan taistelulle kolonialismia ja rotusyrjintää vastaan. "Vallan-
kumous tehtiin kansan hyvinvoinnin saavuttamiseksi ja tämän kan-
sakunnan lipun nostamiseksi korkealle," sanotaan julistuksessa. Ai-
ka kuitenkin näyttää mihin uusi hallitus tähtää. .
Libyan öljy on houkutellut sinne paljon, ulkolaista pääomaa,
lähinnä amerikkalaista, englantilaista ja länsi-saksalaista. Tähän
mennessä, on porvarilehdistöissä ilmestynyt huolestuneisuuden
merkkejä yhtiöiden toimintamahdollisuuksista. Lisäksi Libyassa on
englantilaisia tukikohtia ja USA :n suuri lentotukikohta VVheelusis-
sa, jossa tiettävästi on myös ydinaseita. NATO-maiden joukot ovat
saaneet myös harjoitella Libyan autiomaassa. Tosin tukikohtien
purkamisesta on tehty päätös, mutta imperialististen maiden pää-
omapiirit ovat ennenkin saaneet armeijat suojelemaan etujaan. Ai-
ka näyttää myös miten tässä asiassa tulee Libyassa käymään.
Arabimaailman yhtenäisyyden kannalta katsottuna Libyan ku-
mous merkitsee mahdollisesti uuden maan liittymistä aktiivisesti
Israelin vastaiseen rintamaan. Suurin osa arabimaista. onkin jo
tunnustanut Libyan uuden vallankumoushallituksen ja kaikkiaan
noin 40 maata, "mukaanluettuna Neuvostoliitto, on menetellyt sa-
moin. ■■■■ -■■
Libyan kansan kannalta katsottuna tämä merkitsee toivotta-
vasti uuteen aikakauteen astumista, naisten huntujen poisheittämi-
aen muodossa ja uudenaikaisen kehityksen kulkuun sopeutumista.
Vesistöjemme saastutuksesta
Hiljattain ehdotettu Ganadan vesilain uudistus oli askel eteen-
päin vakavan probleeman ratkaisemiseksi kun on kysymys vesis-
töjemme saastuttamisesta. Mutta se, että tuleeko tämä lakiuudistus
auttamaan tilannetta^ nähdään siitä kuinka lakia tullaan sovel-
tamaan käytännössä.
Vesistöjemme saastutuksen suurimpana aiheuttajana on ollut
teollisuuslaitokset, joiden on annettu toimia melkein rajattomilla,
valtuuksilla suurien voittojen kahmimiseksi ilman rangaistuksia.
Teollisuuslaitokset ovat hankkineet mahdollisimman korkeita voit-
toja vesistöjemme ja niin ollen canadalaisten yhden kaikkein tär-
keimmän luonnonrikkauden kustannuksella.
Näin ollen olisi paikallaan, että suuret monopolit joutuisivat
korvaamaan saastuneisuutta rajoittavat ohjelmat, eikä ainoastaan
vesistöjen saastutusta, vaan myöskin ilman, jota me jokainen hen-
gitämme. .
Useat maakunnalliset hallitukset ovat nyt ryhtyneet esittä-
mään kysymyksiä maakunnallisen lain soveltamisesta saastutus-
kontrollimenetelmiin ja täten menetellen "yrittävät väheksyä_Cana-
dan vesilakikysymystä. Maakunnallisen Iainlaadinnan soveltaminen
tässä kysymyksessä on kuitenkin silmänkääntötemppu, jolla yri-
tetään vähentää monopolien vastuuvelvollisuutta saastuneisuuden
kontrolliohjelmissa. Tällainen toimenpide on mm. havaittavissa On-
tariossa, jossa maakuntahallitus ehdottaa mitättömän pieniä sakko-
tuomioita niille yhtiöille, jotka; rikkovat saastutuksen. rajoitusta
koskevaa lakia. Tätä ehdotetaan sillä perusteella, että mahdollisesti
suuret sakkotuomiot voisivat johtaa nämä yhtiöt vararikkoon.
Mutta todellisuudessa tällainen ohjelma tulisi takaamaan teollisuus-
laitoksille"avonaisen oven", jonka kautta olisi helppo jatkaa vesis-
töjemme ja ilmamme saastuttamista.
Tämä osoittaa, että Canada tarvitsee saastuneisuuden kontrol-
loimiseksi kansallisen yleisohjelman, joka tulisi sitomaan kaikki
hallitukset ja teollisuuslaitokset .samanaikaisesti. Muussa tapauk-
sessa vesistöjemme saastutusta koskevan lain uudistus tulee ole-
maan ainoastaan, kauniita sanoja paperille kirjoitettuna, mutta
hyvin heikosti täytäntöönpantuna.
Canadan vesistöjä koskeva laki tarvitsee lisäkäsittelyä toises-
sakin hyvin tärkeässä kohdassa. Ei riitä, että Canadan vesistöistä
tehdään puhtaita ja sen jälkeen tämä luonnonresurssimme myy-
dään USA:He. Canadan vesivarastoja tulee käyttää perusvoimaläh-
teinämme ja Canadan talouden kehittämisessä. ^
Trudeaun hallitus tulisi pakoittaa tekemään kantansa selväksi
tässä canadalaisille elintärkeässä kysymyksessä, j
30 vuotta toisen maailmansota^ v
UHKA KÄÄNTYYKIN KOHTI LÄNTTÄ
Samaan aikaan alkoi ilmaantua
oireita siitä, että Saksa saattaa
ryhtyä iskuun lännen eikä idän
suunnalla. Tällä tavoin Saksan
hallituksen siunauksella Horth-
yn Unkari kaappasi Taka-karpaat-
tien Ukrainan, jota Englannin
ja Ranskan hallituspiirit pitivät
aiemmin mukavana sillanpääase-
mana saksalaisten joukkojen
tunkeutumiselle Ukrainaan. Sak-
sa alkoi' jälleen vaatia takaisin'
entisiä siirtomaitaan, jotka en-
simmäisen maailmansodan jäl-
keen siirtyivät Englannin ja
.Ranskan haltuun.
'Näissä oloissa alettiin Englan-
nissa ja eritoten Ranskassa huo-
lestua tapahtumien vastaisesta
kehityksestä. Ranskan suurlähet-
tiläänä Saksassa toiminut Robert
Coulondre mainitsi esimerkiksi
maaliskuun' 19 pnä 1939 päivä-
tyssä kirjeessään, ettei olisi pi-
dettävä mahdottomana sitä, el tä
Saksa — Saksan pääesikunnan
klassisen kaavan ja Hitlerin kir-
jassaan "Mein Kampf" esittämien;
näkemysten mukaisesti — saat-:
taisi ennen idän retkeä suunnis-
taa aluksi länteen lyödäkseen
Ranskan (Documents diploma-
tiques 1938—1939/ Paris 1939,
s. 189.)
Enghunnin ia Ranskan hallituspii-
rien ihätääntymjnen kuvastui tiedon-
annoista, joita Moskovaan saapui
näihin maihin akkreditoiduista lähe-
tystöistä.
Neuvostoliiton Pariisin lähetys-
töstä ilmoitettiin 26. 3. 1939 ulko-
ministeriölle Mynchenin politiikan
alullepanijoiden olevan valmiina
myöntämään, että "Englantia ja
Rankkaa-'vedettiin huulesta eli pe-
tettiin Mynchenissä ja että Myn-
chenin sopimuksesta on tullut sa-
manlainen arvoton paperipala kuin
kaikki ne aikaisemmat arvottomat
'paperipalat, joissa on Saksiin ••■'alle-,
..•kirjoitus''.': Mynchenin sopimuksen
väitef.iin merkitsevän 'loppua Sak-
san (vaatimuksille Euroopassa ja
uusien yhteistyömuotojen käynnis-
tämistä kilpailevien akseleiden k es-.
ken. Maalixkuun 15 päivän aktio i .l"T"s v""^"""^ ""*'""".' '***"""
,. . , , ..... | Tshekiioslovakian tapahtumat ia
ar.toi -kuo-iiettavan isäuji kaikille j ^..d,..•
näille; kuvitelmille ja löi pirsta
leiksi Mynchenissä kyhätyn raken , . ... , ...■
, ; ja Daiadierin, ne
nelman.. .-'. ■, ...... . ' ... .. . ,
tenkin täysin heille niin mieluisaan
Kun taas siitä, että .sota Neuvos
toliiton kanssa mealkitsee hänelle
vaasin suurta riskiä täällä puhu-
taan: aivan yleisesti. . Se on ajan
henki".
"Täällä alkaa vallata yhä enem-;
män alaa mielipide, että Sataan
seuraava isku suuntautuu länteen
ja että tämän iskun ensimmäinen
kohde on Ranska", totesi Neuvos-
toliiton Ranskan lähettiläs Surits.
(NL:n ulkopoJUttinen arkisto).
Neuvostoliitoin EnglaaninJäheUi-
läs Mäiski tähdensi, että Englannin
vanhoillinen johto antoi varsin ha-
lukkaasti Hitlerille vapaat kädet
toimia Keski-, Kaakkois- ja Itä-
Euroopassa vastineeksi tietysti
"länsivaltojen turvallisuuden" stäbi-
liteetista. Mäiski tiedoitta Mosko-
vaan, että välittömästi Mynchenin
sopimuksen jälkeen englantilaiset
lehdet alkoivat innokkaasti levittää
huhuja siitä, että .Hitler valmiste-
lee idän sotarefckeä ja että hänen
seuraava tavoitteensa on Ukraina,
kuiteinkin Chamberiain ja kaikki
hänen kannattajansa kokivat katke-
ran pettymyksen. Yrittäen. välttää
suursotaa Hitler ei aloittanut val-
loitusrelikeä Neuvostoliittoon, vaan
"ryhtyi painostamaan länttä". NLn
ulkopoliittinen arkisto, kirje 25. 2.
1939).
Huolimatta siitä, että Hitler mel-
ko pian Mynchenin sopimuksen jäl-
keen petku Ui h aikailematta Eng-
lantia ja Ranskaa, näiden maiden
hallituspiirit jatkoivat myös maalis-
kuun 15 päivän tapahtumien jäl-
keen tosiasiallisesti entisen tapais-
ta politiikkaa suvaiten hyökkääjän
hankkeet ja usuttaen häntä kohti
itää. ■ ■
Tshekkoslovakian tapahtumat
ravistelivat ilmeisesti hereille sekä
Engl&4.iin.' että Ranskan yleisen
mielipiteen* kirjoitti NLn silloinen
ulkoasiainministeri Litvinov Lon-
toon-lähettiläälle 19 pnä maaliskuu-
ta 1939. Siitä huolimatta on syytä
pitää mielessä, että "Chamberlain
ja Daladier alkavat jälleen puolus-
taa Mynchenin linjaa. He eivät ole
i vielä luopuneet toivosta". Vaikka
Romanian uhkavaatimus jossain
määrin säikäyttivät Chamberlainin
"sointuvat kui-
Kun aikaisemmin pidettiin Itä-
Euroopan maiden valtaamista Sak-
san tuholta sen valmistautumisena
sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan
niin "nyt kuulee esitettävän täysin
vastakkaisia mielipiteitä''. Olete-
taan, että saatuaan näistä maista
ajatukseen Saksan idän retkestä".
(NL:n ulkopoliittinen arkisto).
Void.-kseen jatkaa Mynchenin
politiikkaansa entiseen tapaan Eng-
lanti ja Ranska ryhtyivät etsimään
keinoja saadakseen Hitlerin suostu-
vaisemmaksi. Ne.alkoivat mielen-
viljaa, öljyä ja muita. tarvitsemi . .......... ,.. ...... .
aan raaka-aineita Hitler menettää. osoitukselhsesh lujittaa poliittisia
kaiken taloudellisen kiinnostuksen- j Ja sotilaallisia suhteitaan mm. Puo-
sa Uki-ainaan" eikä halua riskeerata I ban- Turkkii" ^ Kreikkaan,
ryhtymällä sotaan Neuvostoliittoa] Englannin ja Ranskan hallitukset
vastaan. i alkoivat, niin ikään osoittaa näen-
SANOMALEHDISTÖN OSUUS
VALISTUSTYÖSSÄ
Motto: Sijoitus valistustyöhön mak-
saa parhaimman koron sii-
hen kiinnitetylle pääomalle;
Äskeisessä -Sudburyn-. osuusmeije-
rin ■•johtokunnan ■ kokouksessa kes-
kusteltiin melko laajasti millä la-
valla olisi tehoisinta ja hyödylli-
sintä saada liikkeellemme julki-
suutta.
Monien vuosien ajan meillä oli
maksettu ohjelma Suomitunnin yh-
teydessä joka sunnuntaiaamuna 9^—
lO.een, CHNO radioasemalla. Sitä
ohjelmaa yleisö seurasi aika laajas-
ti. Sitten "kielipolitiikka" lopetti
sen ohjelman esittämisen, . niin
osuusliikkeiltä kuin muiltakin suo-
malaisilta seuroilta.
Ja sen jälkeen meidän osuustoi-
minnallinen valistustyömme nukah-
ti. Vieläpä lehdissäkin olemme ol-
leet tuppisuita. On kai säästetty
rahaa. Ja on kai ajateltu, että
kyllä se vanha tunnettu liike menee
eteenpäin omalla painollaankin.
OI e mm e u n oh t a n cet. Lohto-Kass u n
opetuksen, Joka kuului: liikkeen il^
moitlaminon on verrattavissa höy-
ryveturin ■.'lämmittämiseenT ' Kun
läirrtimittäjä tuumii, eitä ensimmäi-
sessä vastamäessä panen yhtä la-
piollista vähemmän hiiliä pesään,
ja samoin iloisessa ja kolmannessa
vastamäessä jne . : . multa sit-
len hän kauhukseen huomaakin,
.että.••höyry.laskee, eikä enää pääs-
täikään neljännen mäen päälle.
Näin -.Kassu selitti kun menin
hf-inoltä kysynni|ä:n liikeiHmoitusta
^.'inomalehteen. Kertaakaan hän ei
kieltänyt ilmoitu'ksen antamista. Oli
iloinen saadessaan tilaisuuden liik-
keensä mainostamiseen. Samoin
poppitehtailija Nurmen Kassu suh-
taantui lehdissä ilmoitteluun. Ja
molemmat ho menestyivät erin-
omaisesti liikealoillaan.
Näitä mielipiteitä .tuotiin esiin
johtokunnan 'keskustelussa.\'Ja niin-
pä päätettiinkin — yksimielisesti
esittää Sudbury Co-Öperative Dairy
Limitedin puolivuosikokoukselle,
että on ryhdyttävä julkaisemaan
maksullisia ^lmoituksia suomalai-
sissa sanomalehdissä ja myöskin
kirjoitettava osuustoimtnta-aiheisia
valistavia kirjoituksia, joita suo-
malainen lehdistö mielellään jul-
kaisee kun heille muistetaan jos-
kus antaa rahallistakin kannatusta
ilmoituksien muodossa, Sanottu puo
livuastkokoiLs pidetään Sampo-haa-
lilla, Lauantaina, syyskuun 27 pnä
alkaen kello 10 ap. Siellä Sammon
emännät tarjoilevat vapaat "Smor-
gasbord*it". _ EMJ-
näistä Jbalua "lähentyä" Neuvosto-
liittoa. Se oli kuitenkin vain uusi
diplomaattinen manööveri, sillä to-
siasiassa ne eivät olleet kiinnoetu-
ne-i|tl yhteis^^imiasta Neuvosto-
liiton kanssa; hitleriläisten hyökkää-
jien hijiitse«mseksi eivätkä ne pyr-
kineet siihen. Englannin ja Rans-
kan hallitukset pitivät kanssakäymi-
siään Neuvostoliiton kanssa ennen
kaikkea Salksaan kohdistuvana pai-
nostuskeinona'. Saksan Lontoon-
suurlähettiläs Dierdksen totesi, että
"Englanti aikoo aseistautumalla ja
liittolaisia hankkimalla vahvistua ja
päästä tasoihin akselin kanssa, mut-
ta samalla se haluaa päästä neuvot-
teluteitse soviimoilliseen ■ sopimuk-
seen Saksan kanssa". (Toisen maa-
ilmansodan syttymistä edeltävät
asiakirjat ja aineistat, osa II, 1948,
s. 206).
Samalla Englannin ja Ranskan
hallitukset pitivät yhteyksiään Itä-
Euroopan maihin Ja siteitä Neuvos,
toliittoon hätävarana siltä varalta,
,etitä niiden yritykset päästä sopi-
mukseen hitleriläisten kanssa jää-
vät tuloksettomiksi tai jos ne jou-
tuvat sotaan Saksaa vastaan. "Luu-
lisin, että on turhaa muistuttaa
siilä, että mieluisinta Mynchenin
sopimuksen tekijöille olisi saada
meidät väkisin sotaan Saksaa vas-
taan", sanottiin Ranskan-lähettilriäri
kirjeessä 26 päivältä maaliskuuta
1939. — "Mutta jos kaikista pon-
nisteluista huolimatta sota kuiten-
kin syttyy jossain muualla, eli jos
hyökkääjä ei lähdekään Mynchenin
miesten hänelle viitoittamaan suun-
taan, vaan käy heidän kimppuun-
sa, silloin he ovat luonnollisesti
valmiit hyväksymään myös Neu-
vostoliiton avun" (NL:n ulkopoliit-
tinen arkisto). , \\>:<v<.
Tämän seikan todenperäisyyttä
vallottavat myös diplomaattiset
asiaku-ijat. Esimeiikäksi SaksaniLon^-:
loan suurlähettiläs Diercksen,,hu(K
mautti niin ikään Englannin halli-
tuksen ""pitävän yhteyksiään/.mui-
hin valtioihin ainoastaan varana"
Sosialisf&en maan demoltrafia laajaa
Moskova. — Joka viides aikui-
nen neuvostoliittolainen osallis-
tuu eriasteisten neuvostojen ja
niiden lautakuntien työhön, il-
moitti Neuvostoliiton korkeim-
man neuvoston liittoneuvoston
puhemies Ivan' Spiridonov tiistai-
na Moskovassa.
Spiridonov selvitteli järjestä-
mässään le h d i s tötilaisuudessa
Leninin oppia sosialistisesta: val-
tiosta ja sosialistisesta demokra-
tiasta' sekä sen~ käytännön toteu-
tusta Neuvostoliitossa.
23 miljoonaa ihmistä osallistuu
paikallisten tai ylempien neuvos-
tojen ja niiden;' lautakuntienjcaut-
ta valtion asioiden ratkaisuun.
Tämä on samalla mitä laajinta
teuttavat, sanoi puhemies- Spiri-
donov.
Neuvostojen päätäntävalta, u-
lottuu Neuvostoliitossa ratkaise-
vasti laajoille sektoreille.
Puhemies Spiridonov käsitteli
myös Neuvostoliiton yksipuolue-
järjestelmän historiallista taus-
taa sekä Leninin valtioteorian -eri
puolia.
Kysymyksiin vastatessaan hän
totesi, että ydinsulkusopimuksen
ratifiointi tulee esiin korkeimman
neuvoston puhemiehistön- lähim-
mässä istunnossa. Puhemiehistö
edustaa korkeimman neuvoston
päätäntävaltaa istuntojen väliai-
koina. Korkeimman neuvoston
molempien kamarien ulkoasiain-
valiokunnat suosittelivat äsket-
itsehallintoa, jota kansalaiset -to- täin sopimuksen -ratifiointia.
SUOMEN UUTISIA
nuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiniu^
Helsinki. — Suomi-Seura —
Atomivoimalatilaus vasta
toukokuussa
Aikaisintaan ensi toukokuussa
allekirjoitetaan Suomeen tilatta-
van atomivoimalan lopullinen han
kintasopimus. Turvallisuusmää-
räyksistä on päästy yksimielisyy-
teen ja atomivoimalan, ympärille
rakennetaan teräskuorinen beto-
nikupu, kertoi Imatran Voiman
toimitusjohtaja Heikki Lehtonen
palatessaan 29. elokuuta Mosko-
vasta, jossa hänen johtamansa
valtuuskunta on kahden viikon
ajan käynyt neuvotteluja atomi-
voimalan teknisestä ja kaupalli-
sesta puolesta.
Pääperiaatteet ovat hänen mu-
kaansa selvät tilaajan, Imatran
Voiman ja toimittajan, Tekno-
promexportin kesken. Alustava
sopimus tehdään suunnilleen sa-
moihin aikoihin syyskuussa kuin
hallituksetkin sopivat tilaamises-
ta. Näin 450 megav/atin laitos on
täysin valmis kesäkuussa 1976.
ja mainitsi, että nämä yhteydetjj;/Suomalaisen työn osuus on säh
raukeavat heti, kun saavutetaan
ainoa tärkeä ja ponnistusten arvoi-
nen päämäärä — sopimus Saksan
kanssa" (Toisen maailmansodan
syttymistä edeltävät asiakirjot ja:'ai-
neistot, osa II, s. 142.)
Englannin ja Ranskan hallituk-
set eivät myöskään voineet olla
ottamatta lukuun maittensa laajo-
jen kansanjoukkojen kasvavaa tyy-
tymättömyyttä : tällaiseen politiik-
kaan eikä toistuvia vaatimuksia
kasvavan hyökkäysuhan torfjui&tses-
ta. •"
Englanlilais-Ranskalaisen diplo-
matian kannanotoissa keväälläv,J4)39
ilmenneistä joistakin uusista, vai-
heista huolimatta neuvostohallitus
aikaisempien, vuosien kokemukses-
ta viisastuneena oli värein hyvin, per
rillä Chamberlainin ja Daladi^riu
kaksinaamaisesta pelistä. Siitä nuo-,
limatta: se oli edelleenkin valmis
yhteistyöhön Englannin ja Raiiskän
kanssa, mikäli nämä olisivat' tosis-
saan muuttaneet politiikkaansa. Ul-
koasiainministeriö totesi Neuvosto-
liiton kantaa tulkitessaan kirjeessä
maaliskuun 20 päivältä 1939: "Neu-
vostoliitto on muita osapuolia ky-
kenevämpi huolehtimaan rajojensa
puolustamisesta, mutta ei silti kiel-
täydy yhteistoiminnasta muiden
maiden kanssa. Se pitää yhteistoi-
mintaa kuitenkin 'mahdollisena vain
todellisen yhteisen vastarinnan puit
teissä aggressoreihin nähden.'' (NL-
;n ulkopoliittinen arkisto).
Neuvostohallitus pysyi edelleen-
kin sillä kannalla,?;että Neuvosto-
liiton, Englannin, Ranskan ja mui-
den Saksan aggressorien uhkaami-
kölaitteiden ja . rakennustöiden
osalta noin 45 prosenttia. Lopul-
lisesti kotimaista osuutta ei kui-,
tenkaan:, ole vielä sovittu, vaan
se ratkaistaan myöhemmin. Tässä
kohdin muodostaa rahoitus erit-
täin vaikean pullonkaulan toimi-
tusjohtaja Lehtosen mukaan. Neu
vostoliitto luotottaa valtioiden vä
lisen sopimuksen mukaisesti vain
itse toimittamansa osuuden. Koti-
maasta hankittavien laitteiden,
raaka-aineiden ja komponenttien
rahoituksesta ei ole vielä mitään
en valtioiden todellinen ja tehokas
yhteistyö pystyy vieläkin hillitse-
mään hyökkääjät ja estämään sodan
syttymisen.
Se varmistaisi rauhan ja turvalli-
suuden Euroopalle, eikä ainoastaan
Euroopalle.
Kesällä 1939 Neuvostoliiton, Eng-:
lännin ja Ranskan välillä käytyjen
neuvottelujen kestäessä neuvosto-
hallitus pyrki hellittämättä raken-
tamaan vankan pohjan tasavertai-
sille ja kaikkia osapuolia tyydyttä-
ville sopimusratkaisuille, jotka py-
säyttäisivät aggression laajenemisen
Euroopassa ja estäisivät maailmaa
ajautumasta sotaan. Englannin ja
Ranskan hallitusten neuvotteluissa
omaksuma asenne ei kuitenkaan
suonut tilaisuutta varman kollektii-
visen rauhanrintaman muodostami-
selle. Suitsevalla politiikallaan
aggressoriin nähden Englannin ja
Ranskan hallituspiirit tarjosivat
Hitlerin Saksalle tilaisuuden uuden
maailmansodan aloittamiseen.
(Jatkuu)
tietoa.
Atomivoimala tulee täyttämään
niin länsimaiset kuin neuvosto-
liittolaisetkin turvallisuusmää-
räykset. Laitos rakennetaan neu-
vostoliittolaisten määräysten mu-
kaan täysin purkausvarmaksi ja
sen päälle rakennetaan länsimais-
ten sääntöjen vaatima suojakupu,
jolloin turvallisuussäde ' lyhenee
alle kilometriin. v
. Mistä atomivoimala saa raaka-
aineensa, uraanin, on myös vielä
lopullisesti ratkaisematta. Peri-
aatteessa on sovittu sen hankki-
misesta Neuvostoliitosta.
Pitkäaikaisimmat ministerit
Opetusministeri Johannes. Viro-
lainen on nyt toisena tilastossa,
johon ovat päässeet Suomen itse-
näisyyden ajan pitkäaikaisimmat
ministerit. Nykyisistä valtioneu-
voston jäsenistä myös ulkominis-
teri Ahti Karjalainen ja maata-
lousministeri Martti Miettunen
ovat-kivunneet kärkisijoille. Suo-
messa on kauimmin toiminut mi-
nisterinä edesmennyt: pääjohtaja
Ralf Törngren, joka oli valtioneu-
voston jäsenenä yhteensä yli kak-
sitoista vuotta.
Kaikkien aikojen ministerilistan
kymmenen ensimmäistä olivat elo
kuun 31 päivänä: 1) Ralf Törn-
ep*en 4.231 vuorokautta, 2) Jo-
hannes Virolainen 3,923, 3) Juho
Niukkanen 3,921, 4) Ahti Karja-
lainen 3,798. 5) Urho Kekkonen
3.636,6) Martti Miettunen 3,522
7) K-A. Fagerholm 3,469,;8J^Ant-
ti Kukkonen 3i076. 9) Uuno Takki
2.856 ja 10) Väinö Salovaara
2,806.
50 vuotta sivistyksen hyväksi
Työväen Sivistysliitto täytti
syyskuuni. oäivänä vii sikymmen-
tä vuotta. Neljän silloisen työ-
väen toimesta perustettu TSL on
puolen vuosisadan aikana kasva-
nut yli 70 valtakunnallisen järjes-
tön ja yhteisön omistamaksi opin-
to- ja kulttuurityön keskukseksi
ja samalla yhdeksi maamme suu-
rimmista kansalaisjärjestöistä.
TSL:n keskeisenä tehtävänä on
ollut ia on edelleen toimia lähin-
nä liiton jäsenyydessä olevien
työväen järjestöjen jäsenistön kou
luttajana. Opintokerhotoimintaa
liitto on organisoinut ja ohjannut
koko toimintansa ajan suorittaen
opinto-ohjaajien koulutusta ja
toimittaen TSL: n kirjeopiston
avulla kerhoille ja yksityisopiske-
lijoille sopivaa opintoaineistoa.
Työkautena 1968-69 liiton kaut-
ta opiskeli lähes 2.700 opintoker-
hoa ja niissä melkein 30,000 hen-
kilöä.
PÄIVÄN PAKINA
BRASILIASSA ISKETTIIN "HERMOON"
Vajaat kaksi vuotta sitten
päästettiin VVashingtonissa suu-
ri helpotuksen huokaus maail-
manlaajiiudelta tunnetuksi tul-
leen Ernesto Che Guevaran ja
muutamien hänen seuraajiensa
tultu murhatuksi Boliviassa ja
lisäksi sopii mainita, että tähän
helpotuksen huokaukseen liitty-
vät myös latinalaisen Amerikan
valtiotkin. v ■
Tällöin uskottiin; että vasem-
mistolaiselle sissitoiminnalle oli
äTTncttu latinalaisessa Ameri-
kassa kuolettava isku.
Mutta latinalaisen Amerikan
sissitoiminta ei kuollut Ghe
Guevaran mukana ja tästä saa-
tiin viikonvaihteessa oikein kä-
teen tuntuva todistus, sillä vii-
me torstaina joutui Brasiliassa
USA:n suurlähettiläs C. Burke
Elbrick sissien ryöstämäksi.
Brasilian sotilasjunttahallituk-
sen "terroristeiksi" väittämät
sissit vaativat USA :n suurlähet-
tiläästä, ehkä tähänastisista
kaikkein suurimmat lunnaat, eli
15 poliittisen vangin vapautta-
misen ja vapaan matkan Meksi-
koon kuljettamisen, jossa van-
geille myönnettiin poliittinen
turvapaikka.
Näin siis joutui taas kansaa
kurjuudessa pitävä sotilasjunt-
tahallitus kovan kaniBsa vasta-
tusten ja. mahdollisesti "setä,-
samulin" myötävaikutuksella
suostuttiin sissien vaatimuksiin
suurimmitta mukinoitta.
Mutta todellisuudessa poliitti-
set ihmisryöstöt eivät ole mi-
tään uutuutta latinalaisen Ame-
rikan sissitoiminnassa. Vuonna
1958 Castro nappasi kiinni 47
-amerikkalaista pakoittaen tällä
toimenpiteellään Yhdysvallat
tunnustamaan sissitaistelunsa,
jota hän johti silloin vallassa_
ollutta amerikkalaisten asetta-
maa nukkehallitsijaa, Kuuban
diktaattoria, Batistaa vastaan.
Yksi suurinta huomiota osak-
1 seen saanut ihmisryöstö tapalv
tui Caracasissa Venezuelan sis-
sien kaapattua amerikkalaisen
ilmavoimien everstiluutnantti
James K. Chenaultin. Sissit
tarjosivat Chenaultin vapautta^
mistä sillä ehdolla, että Saigon-
in sotilasjuntta vapauttaa Ngu-
yen Van Troin, jota syytettiin
pommin asettamisesta erään" sil-
lan, alle, jota myöten silloinen
USA:n puolustusministeri Ro-
bert McNamara kulki myöhem-
min. (Venezuelan salainen pal-
velu onnistui vapauttaa eversti
Chenaultin . ja Troi ammuttiin
yleisessä tilaisuudessa Saigonis-
sa.) •■■■'■..
Mutta viime viikolla oli koko
latinalaisessa Amerikassa ta-
vallista enemmän hermostunei-
suuteen viittaava olotila.
Colombiassa julistettiin voi-
maan piiritystila maassaolevien
sissijoukkojen toiminnan lisään-
tyessä. Viimeisen kahden kuu-
kauden :aikana on ilmoitettu Co-
lombian sissien saavuttaneen
huomattavia voittoja.
Boliviassa levitettiin lausun-
■ toja sanomalehdille-ja äänitys-
nauhoja radio-1 ja TV-asemille.
Näissä lausnnoiBsa ilmoitettiin
uuden sissivastaisen toiminnan
kiristämisestä eri puolilla lati-
nalaista Amerikkaa.
Argentiina on ollut piiritysti-
lassa viimeiset kaksi kuukautta
sitä edeltäneiden lakkojen ja op-
pilaslevottomuuksien johdosta.
Sotilastukikohtia ja poliisiase-
mia vastaan on tehty jatkuvasti
. sissihyökkäyksiä eri puolilla
maata. Maan sotilasjunttahalli-
tuksen määräyksestä on vangit-
tu—tunnistamaton määrä "va-
semmistolaisia terroristeja."
Uruguan vasemmistolaiset o-
vnt "häpäisseet" maan hallitus-
ta viimeisen vuoden ajan tekcr
mällä hyökkäyksiä, suorittamal-
la ihmisryöstöjä ja laatimalla
propagandaa hallitusta vastaan.
Viime vuonna ryöstettiin maan
presidentti Jorge Pacheco Are-
ciain piiäheuvonantaja.
Ajoittaiset sissihyÖkkäykset
jatkuvat Guatemalassa ja Ve-
nezuelassa sekä Chilessä on
myös "havaittu" toiminnassa
oleva vasemmistolainen- vallan-,
kumousliike. ■•
Näiden eri maiden sissitoi-
minnoissa ei ole voitu todeta
minkäänlaista yhtenäisyyttä toi
siinsa; mutta kaikesta huolimat-
ta eri maissa tapahtuvat sissi-
hyökkäykset seuraavat Che
Guevaran "oppia", että USA on
pakoitettava mahdollisimman
moneen Vietnamia muistutta-
vaan tilanteeseen latinalaisessa
Amerikassa.
Latinalaisen Amerikan, sissi-
liikkeet ovat tietenkin hyvin tie-
toisia siitä, että huomattujen
amerikkalaisten: henki 1 öiden
ryöstäminen kiristystarkoituk-
sessa nostattaa vihaa johtavis-
sa amerikkalaisissa rahamiespii-
reissä ja voi johtaa siihen, että
Pentagon lähettää joukkoja
useampiinkin latinalaisen Ame-
rikan maihin samanaikaisesti
ja jakaa näin menetellen .soti-
laallisen voimavaransa eri koh-
teisiin.
Siis kuten vajaat kaksi vuotta
sitten eräissä piireissä luultiin,
että latinalaisen Amerikan sissi-
toiminta kuoli Che Guevaran'
mukana, niin viimeksi tapahtu-
nut USA:n suurlähettilään ryös
tö eli "kiddnappaus" oli varma
todiste siitä, jotta tämä toimin-
ta tulee jatkumaan siksi kunnes
kansoille myönnetään vapaus ja
Amerikan Yhdysvallat lopettaa
maailman poliisina leikkimisen.
— Nyrkki,