Sivu 2
Tiistai, buhtik. 14 p.— Tuesday, Ajpril 14, 1970
, VAPAUS
y^ <libei^y) o ^ t-
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Telep|ioiira:.Of|^8 md.
aädiess: iBoac 69.
. ^ty^r^rjg «ppay "aqfyiMcattan, itaarataMgn tee pl chjsmgö.
gegpog Otess Ma|f reglstratton Nuaifcer'l076 ^ '
CANADIAN LANGUAGE i}Rl
föfUggSg: l vfc. $10.00, 6 kk. $5.25
> 3 kk. $3.00
USA:in:
Supien:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. *ll-50, § kk. $.25
x Lmiron syjit l|IMI?vwtj|päiyäjiä
'; J^oin viikon kuluttua — huhtikuun 22 pnä — johon mennessä
^tenmie tämänpäiväinen numero saapuu etäisimmillekin lukijoil-
leen Ganadassa, vietetään Neuvostoliitossa, Canadassa, Suomessa ja
kautta maailman Vladimir" Iljitsji Leninin syntymän 100-vuotispäi-
y^l; Itsestään selvää on, että tämän nerokkaan työväenjohtajan vuo-
sipäivää vietetään todella suuressa mittakaavassa Neuvostoliitossa
ja muissa sosialistisissa maissa. Mutta Lenin kuluu Marxin ja En-
tisin tavoin koko ihmiskunnalle ja siksi tätä merkkipäivää viete-
tään kaikissa sivistysmaissa, eikä suinkaan ainoastaan kommunis-
tien ja sosialistien toimesta.
Helsingistä saapuneiden uutistietojen mukaan Suomessa viete-
tään laajassa mittakaavassa Lenin 100-vuotispäivää, lukeutuen nii-
h\n Tampereella huhtikuun 6 pnä alkanut UNESCO: n Lenin-sym-
posjum, mihin osallistuu 20 maan edustajat, Turussa pidettävä Suo-,
- men nuorison ystävyysviikon pääjuhla, missä puhuu Suomen ul-
koministeri Ahti Karjalainen ja Helsingissä huhtikuun 22 pnä pir
dettävä Leninin syntymän 100-vuotispäivän pääjuhla, minkä suo-
jelijana on tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Tänään lehdessämme julkaistava "Lenin ja Suomi" kirjoitus
palauttaa elävästi mieleemme kuinka suuri ja luotettava Suomen ys
tavä Lenin oli ja miten pai jon näistä tosiasioista tietoiset suomalais-
piirit Leniniä kunnioittavat. Tosiasia onkin, kuten SKDL:n liitto-
toimikunnan noin viikko sitten hyväksymässä julkilausumassa sa-
notaan: "Lenin elää edelleen, myös suomalaisten sydämissä. Hänen
henkilökuvansa on uudella tavalla kirkastumassa suomalaiselle
yleisölle."
Mutta Lenin tunnetaan myös Canadassa. Yhtenä esimerkkinä
tästä on Canadan laajimmin leviävänä Toronto Daily Star-lehden
katsantokanta, että Leninin 100-vuotispäivän johdosta on julkais-
tava erikoinen kirjoitussarja.
Kuten muuallakin sivistysmaissa, Canadassa myös vietetään
kuluvan huhtikuun 22 pn tienoissa sekä pienempiä että suurempia
Leninnin syntymän 100-vuotisjuhlia. Esimerkiksi Torontossa on
järjestetty useita kymmeniä joukko- ja luentotilaisuuksia. Yksi
huomatuin niisä on King Edward hotellissa huhtikuun 10 päivänä
pidettävä Leninin 100-vuotispäivän konsertti-kokous, missä esjte-
tään filmien lisäksi laulu- ja musiikkiohjelmaa.
Eri maiden edistysmielisissä lehdissä, työväenlehdissä yleensä
ja luonnollisesti kommunistisen puolueen sanomalehdissä, sekä jul-
kaisuissa on koko kuluneen vuoden ja erikoisesti meneillään olevan
huhtikuun aikana julkaistu Leninin elämäntyötä ja toimintaa ku-
vaavia kirjoituksia. Leninin syntymän 100-vuotispäivän juhliin osal
listuu kommunistien, sosialistien ja muiden työväenliikkeen haaro-
jen jäsenten ja kannattajien lisäksi vakaumuksellisia rauhanpuo-
lustajia, kansalaisvapauksien hyväksi toimivia intellektuaaleja, tie-
demiehiä, taiteilijoita, nuoriso- ja naisliikkeen edustajia, antaen
tunnustuksen hänen teoreettisen neroutensa, poliittisen viisautensa
ja örganisaattoritaitonsa suuruudelle. Nämä piirit edustavat laa-;
jassa mittakaavassa ihmiskunnan edistykseen sekä sodista ja köy-
hyydestä vapautumiseen pyrkiviä ja alati kasvavia voimia. Uskom-
me lehtemme lukijain ja kaikkien ajattelevien canadan suomalais-
ten yhtyvän lehtemme kunnianosoituksessa tätä miestä kohtaan, jo-
ka suurien ja vaativien tehtäviensä yhteydessä antoi niin paljon
myös Suomen kansan vapaustaistelun ja Suomen työväenliikkeen
hyväksi.
Ottawan rauhanmarssi
Vietnamin mobilisaatiokomitean aloitteesta ■ sen päämaja si-
jaitsee Torontossa — järjestetään tänä lauantaina, huhtikuun 18
päivänä, suuri rauhanmarssi eli kulkue Ottavvaan. Tätä varten ti-
lattu ylimääräinen juna lähtee Torontosta, Union asemalta, lauan-
taiaamuna kello 7 ja Oshavvasta kello 8. Muita rauhanpuolustajia
menee Ottavvaan junalla, busseilla ja yksityisautoilla matkustaen
eri puolilta Canadaa.
Tämän mielenosoituksen tarkoituksena on tehostaa taistelua
Vietnamin sodan lopettamiseksi. Miljoonat ihmiset Yhdysvalloissa,
«Canadassa ja muissa maissa osallistuvat huhtik. 13—18 pn välise-
nä aikana sotavastaisiin mielenosoituksiin.
Valitettava tosiasia on', että Vietnamin sotaa ei ole president-
ti Richard Nixonin lupauksista huolimatta lopetettu. Amerikkalais-
joukkojen kotiuttaminen Vietnamista on tähän mennessä tapahtu-
nut niin pienessä mittakaavassa, ettei sillä ole asiallisesti puhuen
mitään merkitystä. Sen sijaan että USA olisi lopettanut Vietnamin
spdan, nyt on nähtävissä, että Yhdysvaltain asevoimat ovat sekaan
tuneet Laosinkin taisteluihin, ja että Kambodzhan on myÖB vedet-
ty sotapiiriin.
Vedotessaan tämän Ottawan marssin puolesta, Vietnamin mo-
bilisaatikomitea kiinnittää huomiota myös siihen tosiasiaan, että
Vietnamin sota on yksi suurin syy vallitsevaan inflaatiotilantee-
seen Canadassa; British Columbian työväenliiton johtokunnan sih-
teeri Ray Haynes on sanonut aivan oikein, että "Vietnamin sota on
aikakautemme pahin sosiaalinen tauti... Puhtaasti talouskysymyk-
sen kannalta katsoen se estää niin Canadan kuin Yhdysvallatkin
kiinnittämästä huomiota kummankin maan edessä oleviin vakaviin
ongelmiin." Canadan ja Yhdysvaltain läheisten taloussuhteiden
vuoksi Yhdysvalloissa vaikuttava inflaatiopaine tuntuu myös Ca-
nadassa.''" -
Ottawan marssijain tarkoituksena on vaatia pääministeri Pier-
re Trudeaulta ja hänen hallitukseltaan avointa esiintymistä Viet-
namin sodan jatkamista vastaan, Samalla vaaditaan, että Canadan
tujee lopettaa'sotavälineiden ja Strategisten tuotteiden myynti Yh-
4y$yaj|toihin. Olisi avoimesti vaadittava, että Yh4ysValt;aintulee
vetää Vietnamista, pois kaikki asevoimansa.
Mielenosoittajat kokoontuvat Ottawan yliopiston luona (18
pnä) kello 2 iltapäivällä. Kello kolmenaikaan iltapäivällä on jouk-
kokokous parlamenttitalon läheisyydessä ja kello 4.30 konsertti-
kokous Ottawa Civil Centressa. Parlamenttimäellä pidettävässä
kpkpujpsessa puhuu NDP :n apulaisjohtaja Rayid Lewis.
Kaikkien hyvää tarkoittavien canadalaisten myötätunto, no näi-
V. Holodibovsld:
4$ekJrjo#ta^aan ftgejSfesf*» Suomen yaltioJJ&en fljppumatto-
muuden tunnustamisesta Vlädiipir Iljits Lenin ansaitsi tällä "jalp-
m|eli8ej!I| £eoll§. §uonj^n kansan' jakamattoman kiitollisuuden"
Suomen tajsaväiUaj} presidentti Urho Kekkonen.:
Supmgn feftnsan itsen^syvshaa-
yeplla ja sen. puoles^ kjydyllä
taistelulla pn oma histprmnsa.
Suoinen riip^umftttömu^» 3>
y^&PUitfgL itsenäisyyden saavut-
taminen liittyy välittömästi sen
miehen njmeen, jqfc-a jpkti, jaJ^et\-
kUpi Lojk.akuup vatfänkuffiQusta,
Len|nin. njmeen. Hänen ajlekirjoi-
jtaksensa sjne.tpi Supnaen itsenäi-
syyden tunnustatte koslceyap
neuypstphajlituksen asiakirjan,
jökja huovutettiin Suomen valtuus
kunnalle Pietarin Smolnassa vuo-
den 1917 joulukuun 31 p£iyäp
illalla.
Tämä esimerkki on paljonpuhu-
va todiste lepiniläispn k%nsalli-
guuspplipkan vphnasia ja plä.-
mänläheisyy4§st§, sen johdonmu-
kaisuudesta ja periaatteellisuu-
desta. Tämä politiikkgi Iajki iujap
perustan kansojemme välisen ys-
ayyyden rakeptainiselie, vaikka
Suoneen ja Neuvostoliiton väliset
suhteet sitten joutuivatkin koke-
maan monia vaikeita vaiheita ke-
hityksessään.
Kuten tunnettua, Leninin nimi
punoutuu erottamattomasti kan-
sallisuuskysymyksen ratkaisuun
Venäjällä sekä proletaarisen in-
ternationalismin ja kansojen ys-
tävyyden ongelmien selvittämi-
seen koko nykymaailman ojaissa.
Lenin oivalsi erittäin hyvin,, että
hallitsevien luokkien ki jhkokari-
KIRJEITÄ
PIENI PAKINA
NIKKELIALUEELTA
Taaskin on saavuttu kevään
kynnykselle. Ja kesää kohden kul-
jetaan suurin toivein ja innostu-
nein mielin. Aurinko valelee läm-
pöä ja muuttolinnutkin jo palaa-
vat Pohjolaan.
Eräitä tuttaviamme, ystäviäm-
me ja vieläpä yhteistoimintatove-
reitammekin ovat laskeneet mat-
kasauvansa. Kunnioitamme hei-
dän töitään ja muistoaan.
Mutta eteenpäin on eläväp
mieli, sanoo vanha suomalainep
sananparsi. Se sopii niin yksilön
kuin' yhteistoiminnan puitteisiin-:
kin. Osuustoiminta on syntymi-
sestään saakka rakentanut sopua
ihmisten keskuuteen. Sen sateen-
kaaren värinen lippu yhdistää
kaikki kansat yhteen veljeydelli-
seen toimintaan.
Kevään innostamana on Sudbu-
ryn osuusmeijerikin täynnä hyö-
rinää kuin muurahaispesä. Isäntä
Kallio tutkii raportteja, heittelee
kysymyksiä kirjanpitäjälle ja toi-
mistotytöille. Esimies Passi pump
paa Iisäkä höyryä maitomiehille.
Speciaaliajuri Luukkonen häärii
kuin heinämies sateen edellä. Ja
johtokunnan jäsen Simola pallot-
telee miten Lockerbyn alueella
pojanviikarit näpistelevät rahat
maitopulloista. Sen lopettami-
seksi päätettiin ryhtyä voimape-
räisiin toiminnoihin. Samalla pyy-
dettiin asiakkaitamme pitämään
näitä pojanviikareita silmällä. Ja
ilmoittaman osuusmeijerille.
Ja lopuksi mainittakoon, että
Sudburyn osuusmeijerin vuosi-
kokous pidetään Sampo-haalilla
sunnuntaina, huhtik. 26 pnä al-
kaen kello 10 a.p. Johtokunta toi-
voo, että 600-käsittävä jäsenis-
tömme tulisi tälläkin kertaa run-
saslukuisesti tähän kokoukseen
käyttämään jäsenoikeuksiaan.
— EMJ.
SYNTYMÄ»
PÄIVIÄ
Oskar Männistö, Sudbury," Ont.,
täyttää torstaina huhtikuun 16
päivänä 78 vuotta.
Yrjö Rönn, R.R.3. Sudbury,
Ont., täyttää torstaina huhtikuun
löTpäivänä 76 vuotta.
Antti Pitkänen, Thunder Bay,
Ont., täyttää sunnuntaina • huhti-
kuun 19 päiväpä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut-
tavien onnentoivotuksiin.
salliset pyrkimykset vahingoitta
vat. suuresti; vapaudön asiaa ja
työväestön taistelua.'Leninin vai-
kutuksesta Venäjän gosiaiiderao
kraatjtisen puplueeji ;|I ^ustaja
kokous asetti jo 1903 erääksi pe-
rustavoitteeksi kaikkien Venäjän
valtakuntaan kuuluneiden kansa-
kuntien it^määrä%misoikeu4pp
toteuttamisen. \
Lenin oli tullut johtopäätölj-
m& et)tg feansojen iteemÄar^-
EWSpik«ijtgen kuiriuu my§§ nudep
oikeus Valtiolliseen eroamiseen.
Hän arvosteli terävästi niitä ve-
näläisiä ja suomalaisia politiik-
koja, jotka yleisyenäläisten etu-
jen puolustamisen varjolla teki-
vät tosiasiallisesti palveluksi^
tsarismille ja yrittivät keinotella
väestön takapajuisimman osan
kiihkokansallisilla ja yltiöisän-
maallisilla tunteilla. Ja seilaisi^
sosialisteja, jotka olivat unohta-
neet kansojen oikeuden itsenäi-
seen kehitykseen, Lenin nimitti
shovinisteiksi, valepatriooteiksj.
Lenin puolusti johdonmukaisesti
tätä periaatetta ja kasvatti bol-,
shevikkipuoluetta todellisen kan-
sainvälisyyden hengessä, leppy-
mättömyyteen kansallisen epä ta-
sa-arvoisuuden ja sorron kaikkia
muotoja kohtaan.
Lenin tunsi hyvin Suomen ja
seurasi valppaasti sen : kansan
kohtaloa. Hänen huomionsa Suo-
men kysymykseen pysyi vireillä
8illoinkm, ^un hän oli karkotuk-
sella kaukana Siperiassa. Artik-
kelissaan "Ohjelmamme" Lenip
kirjoitti 1899, että tsarismin vai-
noamat suomalaiset ovat suuttu-
neet tsarististen virkamiesten hil-
littömään mielivaltaan, ja hän
)ausui vakaumuksensa olevan, et-
tä suomalaiset tulevat Venäjän
työväenluokan avuksj sen poliit-
tisessa taistelussa itsevaltiutta
vastaan.
Kansallista sortopolitiikkaansa
harjoittaessaan itsevaltius ant^i
1899 manifestin, jonka mukaisesti
venäläiset viranomaiset saattoi-
vat ilman Suomen valtiopäivien
suostumista julkaista Suomea
velvoittavia lakeja; kahden vuo-
den kuluttua julkaistu asevelvol-
lisuuslaki hajotti itsenäiset suo-
malaiset joukko-osastot.; Tämp
toimenpide nostatti jyrkän vasta-
lauseen koko Suomen kansan ta-
holta, keisarille lähetettiin adres-
si, jossa oli 473,363 suomalaisen
allekirjoitus. Lenin julkaisi silloin
"Iskrassa" leimuavan kirjoituksen
""Suomen kansan protesti", jossa
hän leimasi tsaarin sanansa syo>
jaksi" ja . hänen hallituksensa
Suomea ja koko Venäjää kurista-
vaksi rosvojoukoksi. . Venäjän
yleiseen mieilipiteeseen vedoten
hän kirjoitti: "Me kaikki siedäm-
me vielä- maassamme hallitusta,
joka ei vain pyövelin julmuudella
tukahduta kaikkia vapauspyrki-
myksiä Venäjällä, vaan lisäksi
vielä käyttää venäläistä sotavä-
keä vieraan vapauden väkivaltai-
seen loukkaamiseen."
Lenin kiinnitti huomiota mui-
hinkin väkivaltaisuuksiin, joita
tsarismi oli kohdistanut Suomea
vastaan: suomalaisten lehtien
lakkauttamiseen, kokontumisva-
pauden poistamiseen sekä urkki-
joiden ja provökaattoreiden so-
luttamiseen maahan.
. Ollessaan myöhempinä vuosipa
maanpaossa Lenin teki pa)jon p£-
rehdyttääkseen Venäjän yleistä
mielipidettä Suomen kansan oloi-
hin.' Ruotsin sosiaalidemokraatti-
sen puolueen johtajalle Hjalmar
Brantingille lähettämässään kir-
jeessä hän tähdensi olevan tär-
keäiä. perehdyttää venäläisiä ja
erij»ten Venäjin' työväkeä {Suo-
men poliittiseen tilanteeseen sekä
sorrettuun asemaan Bamoin kuin
supmajaisteu sisukkaaseen taiste-
luun despotismia vastaan.
Y^odep.* 191J pjoryarjlljsen Ije|T
mikuun vallankumouksen jälkeen,
tsarismin kukistuttua,' Venäjän
sorrettujen: kansakuntien o^si
luullut saayan reaalisen mah4p}r
lisuudep kansallista vapautumis-
ta varten. Suomen spqiaaiidemo,-
kraatit ja osa porvarillisten puo-
lueiden kansanedustajia säätivät-:
kin ednskunnassa Supmen autqr
pqmian laajentamista tarkoitta-
neen lain- Kerepsk. in hallitus ei
kuitenkaan tahtonut sietää sel-
laista, vaan hajotti eduskunnan.
Lenin arvosteli terävästi Väliai-
kaisen hallituksen politiikkaa
Suomen kysymyksessä ja vaati
Suomelle oikeutta täydelliseen -
itsemääräämisen eikä vain auto-
nomian laajentamiseen. "Jos Suo-
mi, jos Puola ja Ukraina eroavat
Venäjästä, siinä ei ole mitään pa-
haa. Mitä siinä on pahaa ? Joka
niin sanoo hän on shovinisti. On
hulluutta jatkaa tsarismin poli-
tiikkaa."
Lokakuun suuren sosialistisen
vallankumouksen jälkeen kansa-
kuntien itsemääräämisoikeuden
toteuttamiselle ja itsenäisen val-
tion muodostamiselle avautuivat
todelliset mahdollisuudet. Leni-
nin monivuotinen taistelu Suomen
kansan oikeudesta riippumatto-
maan olemassaoloon päättyi Suo-
men täydellisen itsenäisyyden
tunnustamiseen heti bolshevikki-
puolueen päästyä valtaan. Tämä
toimenpide oli lähtökohtana Suo-
men ja Neuvostoliiton kansojen
ystävällisten naapurisuhteiden ra-
kentamiselle.
Kuukautta myöhemmin Suomen
työväki nousi vallankumoukseen,
ja työväenvallan aikana (jota
kesti 100 päivää) Suomen sekä
Neuvosto-Venäjäh kesken solmit-
tijn sopimus. Se oli kahden itse-
näisen, riippumattoman ja - tasa-
arvoisen valtion välinen sopimus,
ensimmäinen laatuaan kahden
työväenhallituksen välillä.
Iloitsemme siitä, että Suomen
ja- Venäjän vallankumousliikkei-
den suhteita on aina sävyttänyt
solidaarisuus ja ystävyys. Lenin
kävi monesti Suomessa — milloin
kauttakulkumatkalla. milloin jos-
sain bolshevikkien: kokouksessa,
milloin taas asuen Suomessa pi-
tempiä aikoja. Monet suomalaiset
työläiset, talonpojat ja sivisty-
neistön edustajat huolehtivat Le-
ninistä tarjoten hänelle piilopai-
kan ja suojellen häntä tsaarin oh-
ranalta.
Suomen työväen joukot olivat
kuitenkin silloin vielä heikosti pe-
rillä Leninin ajatuksista. Vain
muutamia hänen kirjoituksiaan
oli julkaistu suomeksi. Laaja tu-
tustuminen Leninin teoksiin ja
Venäjän vallankumouksen run-
saaseen kokemukseen: alkoi vasta
keväällä 1918. Nykyisin Leninin
teokset ovat suomalaisten saata-
vissa. Ne muodostavat mitä ar-.
vokkaimman lähteen : vallanku-
MHirnuuinmmiittKMMii
' ' SUO SI^LL^f VETELÄ TÄÄLLÄ .
Washington. — Nixonin hsälitukseh ■ edessä on inyt Kaakkois-
Aasi§§sa kriisi. Tulevien viikkojen aikana san on tehtävä painostuk-
§gn alaisuudessa kovia* syvällisiä pitkän tähtäyksen .ratkaisuja.
Kysymys: Haluaako (USA:n) hallitus todella tulla pois Viet-:
namista jq välttää suoraa sotaan se^^^t^TTiistaKa^/co/s-^asiassa
—-vai haluaako se pitää kiinni maa maalta jatkuvasti toivoen ettei-
vät kommunistit saisi Kaakkois-Aasiaa .. .
Douglas Pike, Yhdysvaltain hallituksen ehkä tietoisin Vietnamin
asiain neuvonantaja sanoo: "Meidän edessämme on julma mahdojli-
suus Indo-Kiinan todellisesta sodasta uusien taistelujen kehittyessä
neljässä maassa — JjStelä-Vietnamissa, Kambodzhassa, Laosissa ja
Thaimaassa." Perusongelmana on se, että kommunistit ovat vielä
vQJmskkmtQ £%QkkQfo-4Q£iajssa. vaikk^,Yhdysvallat; sijoittanut
Aasian sotaqq StyfiOO amerikkalaista ihmiselämää ja. $1QQ miljardia
rahaa ..." — James McCartney, TorQntoDaily^tari^ -
90 PROSENTTIA SAASTUTUKSESTA
Yhdysvallat, mikä aiheuttaa 90 prosenttia Suurten järvien saas-
tutuksesta, ei toimi päättävästi tämän saastutuksen lopettamiseksi
sanoi liittovaltion resurssiministeri J. J. Greene eilen ...
' — Uutistieto huhtik. 9 pnä.
iiiiiimiiiiHHuiiiiHiiiiiiiuiuiiMiimiijuiiMiimHiimflmuufUU
Dmitri Gudkov:
KUMPPANEISTA TULOSSA
KI l»PAI LUKUM PPAN EITA
(Jatkuu 3 sivulla)
Aasian oppiaan julistaessaan Ni-
xon on tietysti pitänyt lähtökohta
naan Yhdysvaltojen politiikan tar-
peita. Hänen olisi (kuitenkin samal
la pitänyt ottaa liuomioon myös Aa
siassa ja Jcaufcoidässä valikseva
reaali tälarane,, joila on nykyisin
varsin medkrllepaotavia piirteitä
Läheskään kaikki niistä eivät ole
WasJhingtoni3!le edullisia.
Sodan jälkeinen Japani on pysty-
nyt luomaan edulliset taloudelliset
asemat monissa Aasian maissa. Sa-
maan aikaan kun USA on tuhlan-
nut kymoneniä milljaTdeja dollarei-
ta tappiolillisim antikommunistisiin
sotiin Koreassa ja Indokiinassa, ja-
panilainen pääoma on tunkeutunut
sellaisiinkin maihin, joihin sen ei
ollut onnistunut päästä sotaa edeltä-
neinä vuosina.
"Japanilaiset tuottavat terästä
Malesiassa, poraavat öljyä Indone-
sian rannikolla, rakentavat autoja
FlippiineiHä, kokoavat TV-vastaan-
ottimia Taiwanilla", näin toteaa il-
meisen levottomana amerikkalai-
nen aikakauslehti Time. Thaimaan
valUovarainministeri puolestaan on
sitä mieltä, että hänen maansa on
joutunut Japanin saarilta sinne
suuntautuvan "taloudellisen invaa-
sion kohteeksi".
Tavaroilteen ja pääomilleen tietä
raivanneet japanilaiset liikemiehet
ovat todellakin päässeet varteen-
otettaviin tuloksiin. Huolimatta sii-
tä, että Japanin kansantulo on vair
viidennes USA:<n bruttokansantuot-
teesta, on Japani pystynyt laajenta-
maan vientiään niin, että se on ny-
kyisin puolet USA:n viennistä (Ja-
pani 15,5 miljardia dollaria, USA
30 miljardia). Japanin kauppatase
käsittää noin miljardi dollaria.
Amerikkalaisissa lehdissä esitel-
tiin äskettäin havainnollisia tietoja
Japanin viennin maantieteellisestä
jakautumisesta. Eniten Japani on
pystynyt niyymään tuotteitaan alu-
eelle, jota Tokiossa ennen sotia nimi
tettiin "keskinäisen kukoistuksen
vyöhykkeeksi" eli Kiinaan, Etelä-
Koreaan, Tndokiinaan, Malesiaan,
Indonesiaan ja Filippiineille.
Laajimmat markkinat Japani on
kuitenkin vallannut... Amerikassa.
Se vie USA.ihan tuotteitaan miltei
5 miljardin dollarin arvosta jta sillä
on USA.m kanssa aktiivinen maksu,
tase, joka on miljardin dollarin
suuniinen.
Wasfomgtonissa luonnollisesti ma-
nataan. Lehdet eivät salaa tyyty-
mättömyyttään japanilais^amerikka-
Jaisiin taJou^telhsiiin suhteisiin,
moitteet eivät juuri vaikuta Tokios-
sa. SietUä-Jkorostetaan avoimesti, et-
tä maa aikoo pitää lähtökohtanaan
ennen kaikkea omia etuja. Myös-
kään Kansainvälisen jäUeenraken-
nus- ja kehityspankin Amerikan
osaston entinen johtaja Eugene
Black ei salaa epäilyksiä siitä, että
"Japani haluaisi joutua USA:n po-
liittiseksi tai semminkään sotilaalli-
seksi kumppaniksi Kaakkois-Aasias-
sa".
— Kahdeksan tunnin työpäivä
otettiin Canadassa ensimmäiseksi
käytäntöön painotyöläisten toimesta
vuonoa 1896.
Tähän viittaavat myös eräät To-
kiossa julkaistut viralliset julis-
tukset. Parlamentissa äskettäin pi-
tämässään ohjelmapuiheessaan pää-
ministeri Sato korosti, että Japani
ei kuiuihi niihin maihin, jotka, sovel-
tavat sotilaallisia menetelmiä ulko-
poliitiiikkaan. Monet ovat Washing-
tonissa sitä mieltä, että tämä lau-
sunto on välillinen mutta riittävän
selkeä vastaus W^shingtonille. Toi-
set puolestaan arvelevat, että Ja-
panin pääministerin lausunto vain!
peittää hänen tosiasiallisen antau-
tumisensa USA:n vaatimusten edes-
sä, : vaatimusten, jotka seurasivat
Washjngtonin lupausta palauttaa
Okmawa. On myös niitä, jotka pi-
tävät ttämänkaltaisia 'lausuntoja
vain Japanin hallituksen yrityksenä
rauhoittaa Japanin laajoja kansa-.
I laispiirejä, jlotka ovat levottomia
I Japanin, nykyisten johtavien piirien
suuntauksesta.
Washmgtx>nissa ollaan kuitenkin
avoimen tyytymättömiä Tokion ot-
tamaan asenteeseen Nixonia kom-
munisminvastaisen opin sen osan,
joka koskee/ USA:n kumppaneita
Aasiassa, mm. siis Japania, on mää-,
rä tehdä loppu tästä itsenäisyydes-
tä miten suhteellista se sitten onkin.
Nixonin oppi vaatii USA:n aasia-
laisilta kumppaneilta niiden täydel-
listä alistumista USA:n kosnrnu-
lusminvastaisdin suiMmitelmdin. Ei-
kä Washingtonissa salata alkeita
saada Japani tottelemaan tätä uut-
ta oppia. Miten se sitten tapahtuu,
sen näyttää tulevaisuus.
PÄIVÄN PAKINA
den rauhanpuolustajain tukena ja
tukena. Canadan velvollisuus on
sanoutua täydellisesti irti Yhdys-
valtain likaisesta sodasta Viet-
namia vastaan. Tätä vaatii Cana-
dan jäsenyys Kansainvälisessä
valvontakomissionissa. Sitä vaatii
Canadan kansalliset edut ja oma-
tunto. Mitä aktiivisemmiri Cana-
da ryhtyy koko kansakuntana
vaatimaan Vietnamin sodan löpet
tamista, sitä paremmin autetaan
Yhdysyaltain tavallista kansaa,
mikä on tähän sotaan jo väsynyt,
ja /samalla koko mnailman rau-
han asiaa. i '
SUOMEN VAALIEN JÄLKIPUINTIA
Eduskuntavaalien tuloksista,
on luonnollisesti kirjoitettu pit-
kään ja paksusti Suomen kaik-
kien lehtien palstoilla.
'Ja kuten odottaa sopii, voiton
hurmassa ja humalassa olevat
oikeistopiirit, ovat huolehtineet
siitä, ettei^ainakaan niiden kynf:-
tila ole joutunut vakan alle.
Oikeiston huulenheitosta huo-
limatta on kuitenkin kiistaton
totuusrettä Suomen kansan tu-
leva edistys ja hyvinvointi ei
riipu oikeiston hetkellisistä vaa-
livoitoista, vaan koko työväen-
liikkeen yhteisistä ponnisteluis-
ta ja eteenpäin marssista.
Tässä mielessä ainakin alle-
kirjoittanutta kiinnostaa ensisi-
jassa se, miten Suomen työväen
piireissä on vaaliläksy opittu tai
miten se opitaan.
Erittäin ilahduttavana seikka-
na voidaan ainakin tässä vaih-
teessa todeta se, että vaalivoi-
tostaan huolimatta oikeistovoi-
mat eivät ole tähän mennessä
saaneet hajoitetuksi työväestö, ti
. rivejä.; ':.
Tähänastiset tiedot viittaavat
voimakkaasti siihen, että Suo-
men työväenpuolueet tulevat
jatkamaan yhteistoimintaa joko
hallituksessa — yhdessä kes-
kustapuolueen kanssa — tai op-
positiossa ollessa. Ja tämä lupaa
hyvää. Joitakin soraääniä qn
tietenkin kuultu ja huomuttu,
mutta yleisesti puhuen näyttää
siltä, että liitossa yhtenäisty-
neen ammattiyhdistysliikkeen
kanssa Suomen työväenpuolueet
' tulevat vaalitappioistaan huoli-
matta antamaan yhtenäisen pa-
noksensa Suomen työtätekevän
väestön yhteisetujen puolesta.
Tässä yhteydessä kiintyy huo-.
mio äskettäin Helsingissä istu-
neen SKDL:n liittotoimikunnan
edesottamisiin ja päätöksiin.
Omalta osaltaan SKDL:n Iiit-
. totoimikunta korosti erikoisesti
eduskuntavaalien luomassa uu-
dessa tilanteessa vasemmiston
yhteistyön jatkumisen ja sen si-
sällön selkeyttämisen merki-
tystä.
Samalla todettiin, että tär-
keätä on myös yhteistyön... säi-
lyttäminen työtätekevää maan-
viljelijäväestöä edustavan kes-
kustan kanssa.
"Näillä voimilla voidaan estäjä
oikeiston pyrkimykset kääntää
maan poliittista kehitystä taan-
tumukselliseen suuntaan, .mistä
eräitä merkkejä on jo olemassa,
sekä tuloksellisemmin toimia
työtätekevän kansan' hyväksf"
todettiin liittotoimikunnan Huh-
tik. 5 pnä hyväksymässä julki-
lausumassa
Toisaalta SKDL:n liittotoimi-
kunta katsoo, ettei SKDL-.p j^a
koko vasemmiston osallistumi-
nen hullitukseen olo itsetarkoi-
tus, vaan ennenkaikkea on ky-
symys politiikan sisällöstä. "Va-
semmiston pitäisi yhtenäisenä ja
ammattiyhdistysliikkeen kanssa'
yhteistyössä toimien valita se
vaihtoehto, joka antaa parhaat
edellytykset tulokselliselle, työ-
väenliikkeen päämäärien mukai-
selle toiminnalle", sanotaan jul-
kilausumassa edelleen.
Samalla tässä julkilausumassa
arvioitiin asiallisesti ja hyvin*
mielenkiintoisella tavalla vaa-
lien tulokseen vaikuttaneita
syitä.
Lainaamme julkilausumasta
aluksi seuraavaa: •
— Eduskuntavaalien tulos on
ilmaus vakavasta yhteiskunnal-
lisesta ja poliittisesta käymisti-
lasta, joka pohjautuu yhteis-
kunnan elinkeino- ja väestöra-
kenteen murrokseen, ja sen seu-
rausilmiöihin. Nimenomaan hei-
kosti teollistuneille alueille ja
maatalouselinkeinon piiriin se-
kä myös asutuskeskuksiin on
muodostunut väestöryhmiä, joi-
den taloudellinen asema on eri-
tyisen heikko ja tulevaisuus
epävarma . . ."
SKDL:n liittotoimikunta ar-
vosteli myös hallituksen talousr
politiikkaa todeten, että elin-
keinoelämän elpyminen koitui
pääomapiirien eduksi;
.'rrr Toisaalta vasemmiston
keskustan yhtoiötyöhallitukset
eivät ole kyenneet laatimaan
kokonaisohjelmaa, joka olisi
auttanut selviytymään yhteis-
kunnallisen murroksen yli ja
tukenut tehokkaasti sen puris-
tukseen jääneitä ihmisiä. Halli-
tukset ovat tyytyneet osittais-
ratkaisuihin . . . Tämä ei ole
merkinnyt taloudellisessa ah-
dingossa elävien aseman riittä-
vää parantumista ...
Nämä kaikki seikat ovat ai-
heuttaneet tyytymättömyyttä,
joka purkautui vaaleissa vasta-
lauseena hallituspuolueita Ivas-
taan joko vaaleista pois jäämi-
senä ja siirtymisenä~-erityisesti
Suomen maaseudun puolueen
äänestäjäksi. Vastalauseen voi-
makkuutta lisäsi se, että oikeis-
to-oppositio sai ylivoimallaan
tiedotusvälineissä sälytetyksi
kaiken vastuun vaikeuksista
hallitukselle ja v peitetyksi sen
tosiasian, että perusongelmat
ovat nimenomaan kapitalistisen
järjestelmän nykyisestä kehitys
vaiheesta aiheutuvia ja ettei nii-
tä nykyisten taloudellisten valta
suhteiden vallitessa edes voida
pysyvästi ratkaista.
Hallituksen monet saavutuk-
set taas ovat jääneet kielteisten
seikkojen varjoon ... .
Julkilausumassa eritellään
useita muitakin osatekijöitä.
Mutta yksistään ylläesitettykin
viittaa siihen, että ainakin Suo-
men työväenliikkeen vasemman
siiven jalat ovat jo löytämässä
lujat ponnistuspaikat, mistä
voidaan taas ottaa nskejeitn
'utccnpnin.\'--r''KUii'§iikqura.
I
[<
f-,
I
ii
i.
■■»■■
