Sivu 2
Tiistai, joulufk. 1 p. Tuesday, Dee. 1, 197Ö
INPEPENDENTLABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIAN9
VAPAUS
«LIBERTY» EatattUsaed Nov. 6.1917
Bdttor: W. KKLDNp ■ < • Mfcflfteqr: E. 8J3%Bl
Telephone: Office and Edttor&l 674-42S4
PuttllshM twl<* by Vapanp Pul#I«Maw
Co. Un** ^gS^S^S-'
Advertteteg raitea ifflop ^PpUcfttton, transliaitton free of chOTgq.
Second Olass IM. registratilon Numoiber 1076
• CANADIAN UNGUAOrPKESS
TILAUSHINNAT:
Oamadaasa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.3$ USA:n:
." 3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, « kk. $5.76
1 vk. $1150. 6 kk. $6.26
Tulikohan taas vesiperä?
Viime viikolla kerrottiinsanomalehdissä suurin otsikoin, että
"Yhdysvallat ostaa kaiken öljyn mitä Canada ei itse tarvitse"'
(Toronto Star) ja kerrottiin television ja radion säestyksellä,
että tehty sopimus edustaa "läpimurtoa" (resurssiministeri J.J.
Greene) ja että rahassa laskien tämä tarkoittaa, jotta Canada
saa heti Yhdysvaltain kaupoista $100 miljoonaa nykyistä enem-
män tuloja ja seuraavina vuosina ehkä sitäkin enemmän.
Tämä sellaisenaan vaikuttaa Canadan etujen kannalta erit-
täin miellyttävältä. Mutta asiaa tarkemmin tutkittaessa on syytä
perehtyä siihen, kuka todella sai mitä etuisuuksia. Ja tämä tut-
kimus viittaa erittäin voimakkaasti siihen, että "kaikki ei ole
kultaa mikä kiiltää", kuten suomalainen sananlasku selittää.
Ensimmäisenä on kysyttävä keneltä Yhdysvallat loppukä-
dessä ostaa canadalaista öljyä. Canadalaisilta, tai amerikkalai-
silta öljymonopoleilta? Tosiasia tietenkin on, että länsi-Canadan
öljy on amerikkalaisten suuryhtiöiden kontrollissa ja omistuk-
sessa. Nyt Ottawassa tehdyn sopimuksen perusteella öljyn myyn-
tien lisäämisestä tuleva $100 miljoonan ylimääräinen vuositulo
ja siitä saatava voitto, ei siis tule canadalaisille, vaan yhdysval-
talaisille öljyparooneille, jotka käyttävät nämä voittonsa Cana-
dan eduista piittaamatta siten kuin itse parhaaksi katsovat.
Ja vaikka resurssiminiseri Greene selosti, ettei Canadan tar-
vinnut "antaa mitään" tämän öljykaupan lisäämisen vastineeksi
— mikä kirjaimellisesti puhuen pitänee paikkansa, mikäli se lop-
pujen lopuksi osoittautuu vedenpitäväksi väitökseksi — tosiasia
kuitenkin on, että suressa voimapulassa oleva Yhdysvallat sai
"etuantina" jo aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaan suun-
nattoman suuria maakaasumääriä käyttöönsä Canadasta. Toi-
saalta, vaikka Ottawa on vakuuttanut, että nyt Ottawassa olleessa
kokouksessa ei kosketeltu lainkaan muita voimakysymyksiä, niin
kokoukseen osallistuneet yhdysvaltalaiset ministerit (virastaan
nyt pois .potkittu sisäministeri Walter Hickel; raha-asiain <■ mi-
nisteri David Kennedy ja. maatalousministeri Clifford Härkin)
ovat julkisesti puhuneet neuvottelujen "jatkumisesta" manner-
maisen voimasopimuksen tiimoilta.
Toisaalta kiintyy huomio — ja se huolestuttaa ehkä kaikkein
eniten asioita seuraavia panadalaisiä. — Ottawasta annettujen
lausuntojen ja vakuutusten sekä käytännön tapahtumien väliseen
yhä levenevään aukkoon ja ristiriitaisuuteen.
Ennen viime viikolla Ottav/assa: pidettyä Canadan ja Yhdys-
valtain hällitusministerivaltuuskilntien • kokousta, mihin on ylem-
pänä jo viitattu, ulkoministeri Mitchell Sharp sanoi, että tässä
"puhtaasti mielipiteiden vaihtamiseksi" järjestetyssä kokouksessa
tehdä mitään käytännön päätöksiä. Mutta kokouksesta ilmoitet-
tiin kuitenkin "sopimuksesta", minkä mukaan Yhdysvallat ostaa
"kaiken myytävänä olevan öljyn Canadasta ja- resurssiministeri
Greene kuvasi sopimuksen peräti uusia uria aukovaksi "läpi-
murroksi" !
Ulkoministeri Sharp kiisti väitökset, että Ottawan kokouk-
sessa olisi keskusteltu mannermaisesta voimaohjelmasta, mutta
kokoukseen osallistunut USAn sisäministeri Hickel selitti, että
"me yritämme edelleen tutkia (work out) mannermaisen voima-
ohjelman kehittämiseksi".
Kolmanneksi on muistettava, että USAn suuresta voimare-
surssien puutteesta huolimatta, tai todennäköisesti juuri sen vuokr
si, presidentti Nixon vähensi jokin aika sitten kiintiömääritel-
män perusteella öljyn tuontia Canadasta. Se nostatti melkoisen :
vastalausemyrskyn Canadan puolella. Mutta ns. "kansallismie-
liset" ja kansallismielisyyttä pidetään visseissä piireissä näistä
asioista puhuttaessa miltei kerettiläisyytenä ja vääräoppisuute- •
na — ilmaisivat käsityksen, että näiden kiintiöiden voimaan ju-
listaminen oli todellisuudessa kiristystä, ts. omasta öljypulas-
taan huolimatta presidentti Nixon julisti voimaan öljyn tuonnin
rajoitukset (vähennykset) Canadasta, voidakseen siten painostaa
Yhdysvalloille myötämielisten sopimusta aikaansaamista muista
voimakysymyksistä Canadan kanssa.
Mahdollisesti Ottawan kokouksen sopimuksesta voi olla jota-
kin hyötyä öljyteollisuuden palveluksessa olevalle pienilukuiselle^
eanadalaistyöläisten ryhmälle, mutta kermat päältä ja valtaosa
kaikista etuisuuksista menee kuitenkin välittömästi voimaresurs-
sinälkäisclle Yhdysvaltain monopoleille ja myös välillisesti ca-
nadalaisten öljyresurssien amerikkalaisomistajien kautta.
Vaikea on tässä hurraa-huuntoihin liittyä — tämä sitäkin
suuremmalla syyllä kun ei ole tietoa niistä lisäneuvotteluista
"mannermaisen voimaohjelman hyväksi", mistä virastaan nyt pois
potkittu USAn sisäministeri Hickel lausunnossaan puhui.
ikittksif n ¥istiis
■ ■ Montreal. — Lakitieteellinen
neuvonantaja 29-vHoiias Robert
Lemieux esiintyi viime torstai-
na oikeuden edessä ja oikeus lo-
petti lyhyeen nänen lakitieteel-
lisen väittelynsä takausta vas-
taan vapaalle jalalle pääsemi-
seksi., Mr. Lemieux on aikai-
semmin toiminut eräiden henki-
löiden» joiden väitetään kuulu-
neen nyt laittoman FLQ:n jäse-
nyyteen, lakitieteellisenä neu-
vonantajana. Mr. Lemiex on
edelleen pidätettynä ja oikeus
sanoi, että hänelle tiedoitetaan
johonkin aikaan tällä viikolla,
josko hänet voidaan vapauttaa
takausta vastaan. Mr. Lemieux
pidätettiin lokakuun 16 päivänä
liittohallituksen julistettua voi-
maan sotatilatoimenpidelain.'
• Viime torstaina mr. Lemieuxil-
le sanottiin oikeudessa, ettei oi-
keus voi kuulla hänen väitöstään,
jotta sotatoimenpidelaki on maam.
me peruslain vastainen.
Oikeuden tuomarina toiminut
Kenneth^ Mackey sanoi, että mr.
Lemieuxin väitös sotatoimenpide--
lain laittomuudesta voidaan mah-
dollisesti esittää silloin kun hä-
nen oikeuskuulustelunsa tarpeel-
isuus: määritellään tai silloin kun
länen oikeuskuulustelunsa aloi-
tetaan. Viikkoa aikaisemmin tuo-
mari sanoi, ettei hän' voi sallia
väitöksen esittämistä ellei oikeu-
dessa ole läsnä Canadan kruu-
nunjuristin edustaja.
Torstaina oikeudessa oli läsnä
Rejean Paul Canadan kruunun-
juristin virastosta. Lakimies Le-
mieuxia vastaan nostettiin syyte
vasta marraskuun 5 päivänä ja
jutun käsittely lykättiin heti tam-
mikuun 7 päivään. Syytteessä hä-
nen väitetään olleen osallisena
"yllytykseen salaliittoon" Cana-
dan hallituksen ja Quebecin hal-
lituksen muuttamiseksi sekä ol-
leen jäsenenä terrorijärjestö
FLQ :ssa.
FLQ julistettiin laittomaksi lo-
kakuun 16 päivänä■, samanaikai-
sesti kun liittohallitus julisti voi-
maan sotatoimenpidelain ja Le-
mieux vangittiin.
Torstaina mr. Lemieuxin sallit-
tiin puhua takauksena järjestä-
misen puolesta ja.suurin osa hä-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Selma Salo, Doe Lake, Ont., täyt-
tää lauantaina, jouluk. 5 pnä 82
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vien onnentoivotuksiin.
Raakuuden ja julkeuden osoitus
Yhdysvaltain ilmavoimien noin viikko sitten suorittama jouk-
komittainen Pohjois-Vietnamin ja Laosin ^alueitten ilmapommitus
sekä samassa yhteydessä, todennnäköisesti sen varjossa tehty
amerikkalaisten lentäjävankilan "vapauttamisyritykseksi" sanot-
tu tunkeutuminen Pohjois-Vietnamin alueelle aivan Hanoin ku-
peelle, on saanut maailmanlaajuisen tuomion Yhdysvaltain useim-
milta ystäviltäkin, puhumattakaan nyt VVashingtonin hyökkäävää
ulkopolitiikkaa vastustavista maista järjestöistä ja piireistä.
Tämä yleinen maailmanlaajuinen tuomio perustuu siihen kä-
sityskantaan, että Yhdysvalloilla ei ole mitään muuta kuin "vä-
kevämmän oikeus" tuhota tuhansien mailien päässä rajoiltaan
olevien maiden omaisuuksia ja laitoksia, että tällaisten järjestä-
minen ei suinkaan auta Vietnamin sodan lopettamista, mitä ih-
miskunnan suuri enemmistö haluaa, vaan vaikeuttaa sitä, ja että
— Yhdysvaltain etujen kannalta — kun vuosia harjoitettu julma,
kaikkikäsittävä Pohjois,-Vietnamin pommitus ei tuottanut Pen-
tagonille myönteisiä tuloksia, niin miten herran nimessä siitä
voitiifn odottaa "tuloksia" yhden yön kestäneestä "kostopommi-
tuksesta".
Se oli todella raakuuden ja julmuuden osoitus Yhdysvaltain
imperialismin kohdalta. Mitään varsinaisia "tulokaia" odottamatta
USAn ilmavoimien sadat lentokoneet komennettiin yön pimey-
dessä tuhoamaan Pohjois-Vietna-
min ja Laosin laitoksia, omai-
suuksia ja välineitä vain siksi,
kun Yhdysvaltain asevoimien
päällystö piti sitä suotavana toi-
menpiteenä.
Ja argumentit tämän julman
"kostoteon oikeuttamiseksi" ovat
yhtä surkeita. Meille väitettiin,
että pommitus järjestettiin "kos-
totoimenpitcenä" siitä kun Po lv
jois-Vietnamin ilmatilassa oli
ammuttu sinne tunkeutuneita Yh
^dysvaltain tiedustelukoneita. Mut
ta jos joku maa lähettää tiedus-
telukoneita Yhdysvaltain ilma-
tilaan, niitä ammutaan sumeile-
matta kenenkän lupaa; kysymät-
tä. Tosiasia onkin, että tiedus-
Jdu-..eji: vakoilukoneiden lähettä-
mien toisen maan ilmatilaan on
sotatoimenpide, cli sotilaallinen
hyökkäys.
Yhdysvaltain sotaministeri
Melvin Laird, jota virallisesti sa-
notaan puolustusasiain ministe-
riksi, vetosi amerikkalaisten "so-
tavankien pelastamisyritykseen"
sillä, että viimeisimpien tiedus-
telujen perusteella Yhdysvallat
sai tiedon "tämän sotavankileirin
paikasta ja myös siitä raakamai-
sesta kohtelusta, minkä alaisena""
hän" sanoi amerikkalaisia sota-
vankeja pidettävän. Mutta kun
hän joutui myöntämään, ettei
"pelastusyrityksen" kohteeksi
määritellyllä'leirillä ollut yhtään
ainoata" amerikkalaista sotavan-
kia, niin mr. Laird vetosi siihen,
että ilmasta otettujen valokuvien
avulla ei voitu luonnollisestikaan
todeta onko siellä vankeja vai eir
kö ole. Siitä huolimatta meidän
pitäisi kaiketi uskoa sellainen
huulenheitto, että mr. Lairdin
ilmavalokuvat "todistivat*' ,'kui-
' tenkln "amerikkalaisvankicn raa*
kamaiaen kohtelun" mainitulla
leirialueella — mistä ci yhtään
amerikkalaisvankia löydetty!
Kaikkien tunnottujen tosiasiain
johdosta, tuntuu siltä, kuten Ca-
nadan rauhähkongressin: puheen-
johtaja tri James Endicött sanoi,
että ehkä "Nixonin hallitus ei
tavoittelekäan poliittista ratkai-
sua (Vietnamin sodasta), vaan
sodan laajentamisen olosuhteiden
kehittämistä,"
nenesittämistänä vetoomuksista'
oli laadittu siten, että ne viittai-
sivat niihin väitöksiin, jotka oli.
laadittu sotatoimenpidelain lailli-
suudesta Canadan perustuslain
niiitcisca.
vScn jillkccn kun lakimies Le-
•nicx oli puhunut;puolestaan tois-
ia tuntia yleinen syyttäjä Bru-
no Pateras ja tuomari Mackay
keskeyttivät hänet ja lopettivat
oikeuden istunnon sekä lupasivat
harkita mr. Lemieuxin esittämää
vaatimusta takauksen järjestä-;
piiseksi.
Tuomari Mackay sanoi, että
hän antaa neljälle muulle mie-
helle, joita syytetään mr. Le-
mieuxin kanssa "Balayehkeilystä"
aikaa tiistaihin asti esittääkseen
kirjallisen väitöksen, joka koskee
heidän takausta vastaan vapaak-
si päästämistään. Montrealin työ-
väenneuvoston johtaja Michel
Chartrand, Pierre Vallieres,
Charles Gagnon ja itsenäinen sa--
nomalehtimies Jaques Larue-
Langlois pidätettiin samanaikai-
sesti kun mr. Lemieux ja ovat
sdelleen vangittuina. Mr. Lemieux
•:n esittämät väitökset koskivat
jokaista viittaa pidätettävää vas-
taan nostettujen syytösten lailli-
suuspohjaa, mutta takausta vas-
taan vapaaksi pääsemiseksi hän
toimi ainoastaan omana edusta-
janaan.
Hän sanoi oikeudelle, että mr.
Gagnon tulee esittämänä 20 ark-
kia käsittävän väitöksen ja. sanoi
mr. Chartrandin työskentelevän
erittäin mielenkiintoisen ja eri-
koisen väitöksen esittämiseksi. ;
Mr. Lemieux sanoi oikeudessa,
että British North America Actin
eli perustuslain mukaan liittohal-
lituksella on oikeus julistaa sota-
toimenpidelaki voimaan ainoas-
taan sota-aikana, hyökkäyksen
apahtuessa tai pelättävissä ole-
van kapinayrityksen aikana.
f Hallitus väittää Quebecissa
alleen? kapinayrityksen kidnap-
naus kriisin aikana.)
Kaikesta huolimatta mr. Le-
mieux sanoi olevansa varma, että
hän pystyy todistamaan ettei lo-
kakuun 16 päivänä tai sitä edel-
täneenä aikana ollut olemassa'
/aaraa tämäntapaisesta kapinrf-
yrityksestä. Hän sanoi, että hä-
nen todistuksensa vaatii kuiten-
kin, jotta hän kutsuu todistajia
kolmen hallituksen korkeimpien
virkamiesten keskuudesta. .
Hänen väitöksensä mukaan liit-
tohallitus on tunkeutunut sota-
-ilatoirhcnpidelain nojalla, maa-
kuntahallitusten lainvalvontapii-
riin — siviili- ja omaisuusoikeuk-
sien alueella ^ ja jos ei ollut ole-
massa pelkoa kapinasta; niin toi-
menpide on silloin laiton. Tätä
tulisi seuraamaan, että sotatoi-
menpidelain nojalla tehdyt teot
ja nostetut syytökset ovat myös
laittomia. Mr. Lemieux väitti,-että
toimenpiteet ja syytökset ovat
laittomia.
Mr. Lemieux sanoi siviili- ja
omaisuusoikeuksicn kuuluvan
maakunnalliseen ■ lainlaadintapii-
riin ja että häneltä on nämä oi-
keudet riistetty, koska hän. on
vankilassa ilman mahdollisuutta
päästä vapaaksi takausta vas-
taan. Hän vetosi Yhdistyneitten
Kansakuntien kaikkiakäsittävään
ihmisoikeuksien julistukseen, jon-
ka Canada allekirjoitti v. 1948
ja joka sisältää pykälän, mis-
3ä kielletään mielivaltaiset van-
gitsemiset, mielivaltaisesti vanki-
lassa, pitäminen tai karkoittami-
nen.
Tuomari Mackay huomautti tä.
hän, että YKn julistus ei ole la-
kina Canadassa. Mr. Lemieux sa
noi puolestaan, että Canadan a'
kirjoitus velvoittaa Canadaa mc
raalisesti noudattamaan mainit-'
tua YK:n julistusta tai syyllistä
sitten innoittavaan ulkokultai-
suuteen. Minun vangitsemiseni
ja vankeudessa pitäminen on
"YKn ihmisoikeuksien julistuksen
yhdeksän (pykälän räikeää rikko-
mista", sanoi mr. Lemieux.
Hänjfäitti, että 'salaliittoon yllyt
tämis"-syytösten yhteydessä on
aina myönnetty pidätetyille mah-
. dollisuus päästä takafista vas-
taan vapaaksi ja sanoi lisäksi,
ettei hän tunne aikaisempaa yl-
lytys-syytettä, jonka yhteydessä
olisi kieltäydytty nimeämästä ta-
kaussummaa. ,
Lakimies Lemieux tuotiin oi-
keussaliin neljän Quebecin maa-
kuntapoliisin vartioimana ja po-
liisit pitivät häntä tarkasti sil-
mällä oikeusistunnon aikana. Oi-
keussalissa oli lisäksi viisi muuta
poliisia; jotka tutkivat erittäin
tarkasti kaikki oikeussaliin tul-
leet henkilöt.
Mr. Lemieux aloitti puolustuk-
sensa kiittämällä kaikkia niitä,
jotka ovat avustaneet häntä ja
erikoisesti torontolaista lakitie-
teellistä neuvonantajaa 36-vuoti-
asta Aubrey Goldenia.
Mr. Golden aloitti marraskuun
17 päivänä kiertokirjekampanjan
lakimiesten keskuudessa kehoit-
taen kaikkia kirjeen saaneita la-
kimiehiä kirjoittamaan edelleen
toisille lakimiehille. Hän haluaa
että lakimiehet kirjoittaisivat
Quebecin oikeusministeri Jerome
Choquettelle ja Quebecin laki-
miesyhdistykselle sen johdosta
kun mr. Lemieuxin arkistot ta-
kavarikoitiin ja virasto pengottiin
sekä protestoisivat sitä vastaan
kun Lemieux on pidätettynä il-
man takausmahdollisuutta.
Patti Quebecoisin johtaja
Rene Levesque sanoi'hiljat-
tain pääministeri Pierre Tru-
deauta "Canadan haudankai-
vajaksi" ja Quebecin päämi-
nisteri Robert ■ Bou rassaa
"hölynpöly"-poliitikoksi.
Pariisi. — Pl^nvP$tt|ij$tä tule-,
vien teitojen mu^aa^ i K^bodzhan
$issit jVijkavat n^enes^^^esti so-
tatoimiaän eri osissa määtä.
Uutistoimisto AP:n ilmoituksen:
mukaan sissit ovat ankarien taiste-
lujen jälkeen katkaisseet valtatien'
n:o 4, joka yhdistää pääkaupungin
maan ainoaan syväsatamaan Kom-
pong Somiin. Kansallisen vapautus--
liikkeen joukoö valtasivat tämän;
tien varrella sijaitsevan asetehtaat'
ja jatkavat muutaman kUoanetriq
päässä olevaa sähkövoimalaitosta
suojelevan vihollisen ahdistamista.
Voimakkaan tykistiHceskityksert ja
hyökkäyssarjan jälkeen hallituksen:
joukkojen oli jätettävä 100 kilomet-'
riä. Phnom Penhista lounaaseen ole^
va strateginen tukikohta Pech Ni-
lin solassa.
My Lain syytetty
vapautettiin
Ford Hood. — Ensimmäinen My
Lain joukkomurhien johdosta pidet-
ty oikeudenkäynti on päättynyt syy-
tetyn julistamiseen . syyttömäksi.
Amerikkalainen sotilastuomioistuin
vapautti äskettäin 30-vuotiaan ker-
santti David Mitchellin murhasyyt-
teestä. Mitchelliä syytettiin 30 si-
viilin murhasta My Laissa 16. maa-
liskuuta 1968.
Mitchellin oikeudenkäynti oli en-
simmäinen My Lain joukkomurhien
yhteydessä, joissa 300 siviilin on sa-
nottu saaneen surmansa. Oikeuden-
käynti Mitchellin joukkueenjohtajaa
luutnantti William Galleya vastaan
on parhaillaan meneillään Fort
Benningissä Georgiassa. Calleya
syytetään 102 siviilin murhasta:
USA aseistaa
everstijunttaa
Ateena. -—Yhdysvallat toimittaa
piakkoin huomattavan määrän asei-
ta Kreikalle, ilmoitti maan puoli-'
virallinen uutistoimisto Ateenassa.
Asetoimitukset kuuluvat osana
Pohjois-Atlantin liiton suunnitelmiin
lujittaa, kaakkoislohkonsa puolus-
tusta, ilmoitti uutistoimisto kom-
mentoid3£saan Brysselissä tämän
kuun alussa pidettävää Naton mi-
nisterineuvoston kokousta; ^
Samaan aikaan Kreikan hallitus
ilmoitti,' että kolmen entisen kes?-
kustauniopuolueen kansanedustajan,
ja erään ateenalaisen asianajajan^
kotiarestia pidennetään vielä vuo-
della, koska heidän katsotaan ole-'
van vielä "vaarallisia maan turval-
lisuudelle ja sisäiselle rauhalle".
Kyseiset neljä miestä ovat enti-
set kansanedustajat Ionnis Alevras,
Konstantin Koniotakis ja P. Katsi-
kopoulos, jotka ovat kotiarestissa
Aghios Nikolaosin kylässä Pelopon-
nesissa, ja asianajaja Ioannis Skou-
larikis, jeka asuu eräällä Kreikalle
kuuluvalla saarella.
Teollisuustuotannon,
h uomattayaa nousua
Neuvostoliitossa
Moskova. — Neuvostoliiton teol-
lisuustuotanto on kuluvan vuoden
tammi—lokakuun aikana lisäänty-
nyt edellisen vuoden vastaavaan ai-
kaan verrattuna 8,2 prosentilla ja
työn tuottavuus 7 prosentilla. Noin
kaksi: kertaa nopeammin kuin teol-
lisuustuotanto on kasvanut mine-
raalilannoitteiden, muovin, erilais-
ten kojeiden, automaatio- ja tieto-
kone-välineiden, kutomakoneiden,
henkilöautojen ja trikoovalmistei-
den tuotanto. ■
»iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiun
SUOMEN UUTISIA
.NUUllHIIIUlUIIIIllllinilUIIUIIIiSlllllllllllUUIIIIIilllllllUIIIUUIUIIUlllUIIIUIUIUQII^
"HÄMMÄSTYNYT"
Minä olon ollut vallan hämmäs-
tyksellä lyöty kun sain lukea
eräästä täällä Pohjois-Amerikas-
sa ilmestyvästä suomalaisesta leh
destä, että DuluUi-Superiorin sa-
tamasta oli yhden viikon ajalla
lastattu 6.9 miljoonaa bushclia
viljaa Canadaan ja ulkomaille
kuljetettavaksi.
Olen "fikeerannut", että menee-
kö se vilja Kiinaan ja onko Ca-
nadan viljavuoret jo loppuun käy
tetty ? Ja onko se vehnän paljous
pitänyt sotamateriaalilla vaihtaa?
— "Ihmettelijä", Ameriikasta.
Helsinki — (Suomi-Seura) —
Sahköveturit Neuvostoliitosta
Kuudesta sähköveturimuunnok-
sesta suomalaiset valitsivat nyky-
aikaisimman ja monimutkaisim-
man. Helsingissä 23. marraskuuta
allekirjoitetun hankintasopimuksen
mukaan Suomi tilaa Neuvostolii-
tosta 27 sähköveturia, joissa on
mm. ajomoottorien portaaton jän-
nitteensäätö sekä sähköinen vastus-
jarru. Veturien tasaussuuntaus- ja
tehonsäätöjärjestelmän toimittaa
suomalainen Oy Strömberg Ab.
Tämä vastaa yhden veturin hinnas-
ta noin viidennestä eli 0,23 miljoo-
naa markkaa. Yhtiöstä todetaan,
että toimitettava laitteisto on vetu-
rin hienoin osa.
Nyt allekirjoitetun hankintasopi-
muksen mukaan neuvostoliittolaisen
sähköveturin hinnaksi tulee l ,26
miljoonaa markkaa. Varaosineen
koko hankinnan arvo on 37,7 miljoo-
naa markaa, josta varaosien osuus
3,7 miljoonaa. Maksut suoritetaan
vuosiksi 1971—75 solmitun tavaran-
vaihtosopimuksen mukaisesti. Kak-
si ensimmäistä sähköveturia saa-
daan Suomeen elokuussa 1973. Kak-
si seura avaa tulee saman vuoden
joulukuussa, viides ja kuudes tam-
mikuussa 1974, Loput 21 viilettävät
Suomen rautateillä heinäkuun lop-
puun mennessä 1975. (HS)
★
Suomen EEC-avaus
Suomi aloitti marraskuussa kes-
kustelunsa Euroopan talousyhteisön
EEC-.n kanssa Brysselissä. Ulkor
maankauppaministeri Olavi J. Mat-
tilan johtama kymmenmiehinen val-
tuuskunta saa tällöin ensimmäisen -
virallisen yhteistapaamisen EEC:n
hallitsevan elimen, ministerineuvos-
ton kanssa.
Suomalaisten tarkoituksena on;
avattavissa keskusteluissa löytää
sellainen kaupallisten järjestelyjen
muoto, joka ei ole ristiriidassa puor'
lueettomuuspolitiikkamme kanssa:
Samoin on neuvottelujen lähtökoh-
tana idänkauppamme aseman' tur-
vaaminen. (HS)
★
Paasikiven juhlaraha
Presidentti Juho Kusti Paasikiven
100-vuotismuistoksi lyöty kymme-:
nen markan kolikko laskettiin liik-
keeseen 23. marraskuuta. Raha kä-
vi hyvin kaupaksi, sillä jo samana
päivänä se loppui Helsingin pankeis-
ta.
Juhlarahan on suunnitellut kuvan-'
veistäjä Heikki Häiväoja, ja ra-
han tunnuspuoleUa on presidentti
Paasikiven kuva ja hänen omakäti-
nen nimikirjoituksensa.. Arvopuo-
lella on kivipaasista tehty perusta,
joka liittyy suoranaisesti Paasikiven
nimeen ja symbolisoi hänen elä-
mäntyötään. Kolikko sisältää 50
prosenttia hopeaa ja loput kuparia.
Juhlarahaa lyötiin 600,000 kappa-
letta Niistä menee ulkomaille 100,-
000 kappaletta. Kun rahaa annetaan
yksi kullekin halukkaalle, kolikoita
pitäisi riittää joka kymmenelle suo-
malaiselle. (HS)
PÄIVÄN PAKINA
"SUORAAN HEVOSEN SUUSTA"
Quebecin pääministeri Robert
Bourassa on nyt antanut "tietä-
väisenä" lausuntonsa, ehkä tahto-,
mattaan niiden puolesta, joiden
mielestä Quebecin terroristien ai-
heuttamaa "vaaraa" on suuresti
liioiteltu.
Lyhyesti sanoen hän selitti vii-
me_yiikolla, että FLQ-terroristeja
ei ole "tuhansia" kuten on Otta-
vvassa väitetty War Measures-
lain voimaan julistamisen oikeutta-
miseksi, vaan ainoastaan muuta-
mia kymmeniä, kuten esim. mai-
nitun poikkeuslain perusteella van-
gittuna olevien lukumäärä osoit-
taa, j ■
IVetämättä selostuksestaan joh-
donmukaista johtopäätöstä, eli si-
tä, että War Measures -lain voi-
maan julistaminen oli tarpeeton te-
ko, pääministeri Bourassa sanoi
viime keskiviikkona, että "oikeus-
ministeri on Ottawassa liioitellut
Front de Liberation du Quebecin
voimia" kuten Globe and Mailin
Quebecin toimisto tiedoitti maini-
tussa lehdessä torstaina.
Mainitussa uutistiedossa kuvat-
tiin tilannetta sanatarkasti mm.
seuraavasti:.
"Oikeusministeri (Quebecin -K)
Jerome Choquetten kerrottiin ei-
len, kuvanneen suuresti liioitelluksi
(liighly exaggerated)- aluekehitys-
ministeri Jean Marchandin lau-
suntoa, että (War Measures lain
voimaan julistamisen aikana ja
sen teon perustana -K) silloin oli
jopa kolmekin tuhatta voimak-
kaasti aseistettua vallankumouk-
sellista valmiina taistelemaan
Quebecin itsenäisyyden savutta-
miseksi..." '
"Puolustaen intohimoisesti mai-
nitun lain voimaan julistamista ihr
Marchand sanoi alahuoneen istun-
nossa lokakuun 16 päivänä, että
~"FLQ:ssa on 3,000 jäsentä. Hän sa-
noi monen heistä (FLQ:n jäsenis-
tä) soluttautuneen päätöstenteko-
asemiin kautta Quebecin. Hän väit
ti PLQ:lla olevan riittävästi rä-
jähdysaineita Montrealin keskus-
tan tuhoamiseksi sanoen, että he
FLQ:n jäsenet -<K) olivat valmiina
sen tekoon."
Näin Ottawassa.
"FLQ:ssa voi minun mielestäni
olla 100 tai 125 aktiivijäsentä",
kerrotaan mr. Choquetten sano-
neen eilen (25 pnä -*K) "Mr Marc-
handilla on omat menettelytapan-
sa. Hänen lausuntonsa oli suuresti
liioitteleva. Ottavvasta tuli kriisin
aikana aivan liian paljon ristirii-
taisia lausuntoja."
Pääministeri Bourassa sanoi
puolestaan: "Minä haluaisin nähdä
mr. Marchandin lausunnon. Pu-
huiko hän aktiivi-terroristeista tai
sympaattisista?" •
"Kun sanomalehtikirjeenvaihta-
jat inttävät, että pitääkö hän 3,000
lukua liioittelevana FLQ:n jäsen-
määrään nähden, hän (pääminis-
teri -K) sanoi: "Weil, te olette
nähneet vangitsemiset, pidätetty-
nä on vielä noin 100 — teillä on
oma vastauksenne siinä."
Näin "suoraan hevosen suusta".
Mutta jos Ottawa toimii tilannetta
"suuresti liioittelemalla", niin mi-
ten ihmeessä voi pääministeri Bou
rassa ja kumppanit tukea liitto-
hallituksen toimenpiteitä, War"
Measures -lain voimaan julista-
mista ja mainitun lain seuraajaksi
laadittua uutta poikkeustilalakia?
Miten voi 100 surkeata terroris-
tia aiheuttaa "kapinauhan", mi-
hin pääministeri Pierre Trudeau
viittasi? Miten voidaan luottamus-
pulaa aiheuttamatta puhua Quebe-
cissa olleesta "rinnakkaisvaltavaa-
rasta" eli siitä, että Bourassa hal-
lituksen sivuuttamiseksi oli jo
suunniteltu "varjohallitus" mikä
oli muka valmiina nousemaan kus-
kin pukille, kuten Ottawasta seli-
tettiin?
Tämä siitä, sillä vielä ihmeelli-
sempää on tulossa.
Mainitun uutistiedon loppuosassa
sanotaan oikeusministeri Chouet:
ten kertoneen, että (Que. -K)
maakuntahallituksen, toimenpiteet
perustuivat suurelta osalta siihen,
"mitä tulevaisuus voi tuoda, vaik-
ka James Crossin ja Pierre Labor-
ten kidnappaukset riittivät l>cti-
kohtaisten kovien otteiden hyväk-
sikäyttöön".
.Mr Choquettten kerrotaan sano-
neen, että "yliopiston opiskelijain
sit-ins (mielenosoituskokoukset),
luokkahuoneesta pois jäämiset ja
"agiteeraava" kirjallisuus, olivat
päteviä (solid) vihjeitä (indica-
tion) että kapinaan nousu /upri-
sing,) oli, jos ei hetikohtaisesti tu-
lossa, selvästi mahdollisuuksien
puitteissa... Meidän oli tehtävä
leikkaus. Vaikka FLQ on pienilu-
kuisten aktivistien järjestö, sille
myötämielisiä voi olla tuhansia,
ehkä 3,000..."
^. Taidatko sen parenunuT-omia
edesottamisia tuomita, oikeusmi-
nisteri Choquette?
"Kriisiajan" toimenpiteet perus-
tuivat suurelta osalta, pankaamme
merkille, mr Choquetten mukaan
olettamuksille "mitä tulevaisuus
tuo tullessaan", eikä siihen, mitä
todellisia tai oletettuja "vaaroja"
oli olemassa?
Ja siunatuksi lopuksi, kuvaan tu-
lisi suurempana vaarana FLQ:lle
"myötämieliset", nimenomaan ole-
vaiseen tyytymättömät nuoret opis
kelijat, eikä kourallinen FLQ ter-
roristeja! -
Tuntuu aivan siltä, kuin FLQn ,
tuomittavien terroristien kaiken
arvostelun alapuolella olevat teko-.
set olisivat tulleet jonkinjafcena'
herranlahjana niille, jotka halua-
vat syystä tai toisesta maan kan-,
sanvaltaisia oikeuksia rajoittaa,
supistaa tai hävittää.
—-Känsäkoura. >