Sivu 2
Tiistai jrcarraak. 2 p. —- Tuesday; Nov. 2, 1971
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nor. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4261
PnbHshed toice weekly: Tuesdays and Thnrsdays by Vapaus. PuMisalng
Co. Limited, 100 Eun St West, Sudbury, Ontario, Canada .
Mailing address: Box 69.
Advertising rates npon application, translatlon free of charge.
Second Ciass Mail registration Number 1076
CANADIAN, MNGUAGEiflRESSPS^attCliUB
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk; $3.00 Sdomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Minimaalinenkin vaara on liikaa
Puolustellessaan suuren-suuren maanalaisen ydinvoimaräjäy-
iyksen järjestämistä Amchitkan saarella (ehkä marraskuun 3 tai
4 pnä) Yhdysvaltain presidentti Nixon ja hänen johdollaan toimi-
van atomivoimahallinnon puhemiehet ovat vakuuttaneet, että tä-
män räjäytyksen vaara elinympäristölle, eläimistölle ja ihmisille
on heidän tutkimustensa perusteella "minimaalinen" eli kovin pie-
ni. Mutta kukaan heistäkään ei ole rohjennut sanoa varauksetta,
että mitään vaaraa siitä ei ole.
Ja; mitä tarkoitetaan ''minimaalisella vaaralla"? Valkoisessa
talossa Washingtonissa asuvalle presidentti Nixonille tämä mini-
maalinen vaara on vallan toista kuin Canadan länsirannikon asuk-
kaille, puhumattakaan nyt Tyynenmeren kaloista, jääkarhuista,
hylkeistä ja muista eläimistä. . :
Canadan ulkoministeri Mitchell Sharp viittasi myös asiantun-
tijainsa arvioon, että tämä $200, miljoonan hintaisen "paukun"
aiheuttama vaara voi olla minimaalinen, mutta siitä huolimatta
hän katsoi kuitenkin aiheelliseksi lähettää — ja siinä hän toimi
epäilemättä canadalaisten yleisen tahdon mukaisesti — yhdysval-
talaiselle virkaveljelleen William Rogersille Canadan virallisen
protestin tästä päätöksestä. Hän ilmoitti samalla, että Canada
pitää aineellisesti ja moraalisesti Yhdysvaltain hallituksen vas-
tuussa siitä, jos jokin onnettomuus sittenkin tapahtuu.
Yleisenä pelkona on varsinkin elinympäristön kehitystä seu-
raavien keskuudessa niin Yhdysvalloissa kuin Canadassa ja Japa-
nissakin, että Amchitkan jättiläissuuri ydinvoimakoe voi sillä
maanjäristyksille alttiilla alueella "laukaistaan maanjäristyksen, tai
nostattaa suuria hyökyaaltoja, jonkalaiset aiheuttivat jokin aika
sitten suuria omaisuusvahinkoja Canadan länsirannikolla. Amerik-
kalaisten väitösten mukaan tällainen vaara on kyllä Olemassa,
vaikka se onkin niin "minimaalinen", ettei sen takia kannata sota-
varustelun kannalta tärkeänä pidettävää ydinvoiman suurta maan-
alaista testiä peruuttaa. Meille selitettään ikäänkuin mamma lap-
sille, että kun Amchitkassa jokin aika sitten suoritettu pienempi
testi ei aiheuttanut sen paremmin maanjäristystä kuin hyöky-
aaltojakaan, niin samanlainen "onni" voi olla myötä tämän jätti-
suuren ydinvoimaräjäytyksen. yhteydessä. Vaikka näin olisikin,
niin se ei- kuitenkaan vielä tarkoita sitä, etteikö, tällainen ydinvoi-
man- suuri maanalainen räjäytys "nopeistuta" ehkä vähän myö-
hemmih tulossa olevaa maanjäristystä ja anna sille ehkä entistä
voimakkaamman ilmenemismuodon.
Toisaalta ovat ekologistit selittäneet, että vaikka mitään
maanjäristystä ja hyökyaaltoja ei välittömästi tästä suurtestistä
johtaisikaan, niin 6,000 jalan syvyydessä suoritettavasta ydinvoi-
maräjäytyksestä — sen "pommin" paino laitteineen on peräti 400
tonnia — voi "vapautua" joko kallioperustan läpi meriveteen tai
räjähdysvoiman ansiosta atmosfääriin niin paljon radioaktiivista
saastaa, että se voi myrkyttää tai tappaa heti Tyynenmeren kala-
kannan sillä alueella kokonaan sekä hävittää muut villieläimet
mureita alueelta ja aiheuttaa ihmisille toistaiseksi tuntemattomia
vaikeuksia ja vaivoja.
Tässä tilanteessa ei voida todellakaan muuta kuin yhtyä täy-
dellä sydämellä Canadan hallituksen VVashingtoniin lähettämään
protestiin tätä mieletöntä ydinvoimaräjäytystä vastaan ja myös
siihen suureen protestiliikkeeseen, mikä on kehittynyt laajojen
väestökerrosten piireissä niin Canadassa ja Jauanissa kuin Yh-
dysvalloissakin.
Vaadittakoon yhteisin voimin, että Amchitkan mielettömästä
ydinvoimakokeesta on luovuttava.
Yaremkon poru
Lehtemme torstaisessa numerossa kerrottiin, että Ontarion
maakunnallinen sihteeri John Yaremko, jolla on tiettyjä, yhteyksiä
Ontarion ukrainalaisten ja ilmeisesti muidenkin etnisten ryhmien
oikeistopiireihin, oli ilmaissut "tyrmistyneisyytensä" siitä kun
Toronton poliisit olivat NL:n pääministeri Kosyginin vierailun ai-
kana Torontossa työntäneet oman puhemiehensä kertoman mukaan
poliisien etukäteen määrittelemän rajan ylittäneitä mielenosoittajia
takaisin asemiinsa ja vanginnut siinä yhteydessä — taas heidän
oman puhemiehensä kertoman mukaan — poliisien kanssa kaha-
koimaan yhtyneitä mielenosoittajia.
Kuvaavaa tässä yhteydessä on se, että usein neuvostoliitto-
vastaisia lausuntoja antanut mr Yaremko ei ollut tietävinäänkään
siitä, että tätä korkea-arvoista vierailijaa oli äärioikeistoon kuulu-
vien etnisten ryhmien ja muiden kaistapäiden toimesta uhkailtu
sekä pahoinpitelyllä että sitäkin pahemmalla, ja että pääministeri
Kosyginin kimppuun hyökättiin mylvijäin toimesta samantapai-
sessa tilaisuudessa Ottawan parlamenttimäellä, aiheuttaen Cäna-
dalle suurta "häpeää", kuten pääministeri Trudeau sanoi.
Mr. Yaremko viittasi myös kintaalla yleiseen käsitykseen, että
pidätettynä ja syytettynä olevien henkilöiden "syyllisyyttä" tai
"syyttömyyttä" ei ministerien lehtilausunnoilla vahvisteta, sillä sel-
laiset ratkaisut kuuluvat luonnollisesti oikeuslaitokselle. Yleisen
käsityksen mukaan syytetyt — olkoot he sitten poliiseja, kuten mr
Yaremko sanoo, tai taantumuksen puolesta ulvovia mielenosoittajia
— ovat syyttömiä hiin kauan kuin asianomaisessa oikeusportaassa
toisin todetaan. Yaremkon mielestä tällainen menettely ci käy laa-
tuun hänen hengenheimolaistensa sen paremmin kuin sosialistista
maailmanosaa edustavien vierailijankaan kohdalta. Hän -julisti
"tyrmistyneisyytensä" poliisien menettelystä ja siten menetellen
hän pesi "lujmipuhtaiksi" ne joita poliisit työnsivät saamiensa mää-
räysten mukaisesti takaisin luvattomalta alueelta.
Kuinka kauan, ei suinkaan kauan, vielä vaalien jälkeen mr
Yaremko jatkaa äänien kalastusta pesuhkentäviltä oikeistolaiskan-
nattajiltaan, ja kuinka kauan sellaisia kylmän sodan ritareita pi-
detään.niinkin näkyvällä paikalla kuin Ontarion hallituksessa?
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ei tarvitse välttä-
mättä edustaa lehtemm? omak-
sumaa kantaa käsiteltävänä
olevasta asiasta. Kirjeen lähet-
täjät voivat käyttää, harkin-
tansa mukaan joko omaa ni-
meään tai nimimerkkiääh. Nir
mettömia kirjeitä' el julkaista.
ONTARION SUOMALAIS
LEPÖJKOTJYHDISTYS
Kuten otsikosta ilmenee viimein
on saatu virallinen nimi yhdistyk-
selle. Oli monia ehdotuksia, esim.
Ita-Canadan, Suomalais-Onta-
rion jne.
Yhdistyksen nimi tulee olla
tästä lähtien Ontarion-Suomalais
Lepokotiyhdistys. Työvaliokunta
on aloittanut neuvottelut maa-
kuntahallituksen eri osasto edus-
tajiston kanssa. Neuvottelut ovat
toistaiseksi olleet sosiologisia tut-
kimuksia. Tästä tutkimuksesta
tulee tulla ilmi oriko maakunnas-
sa tarve Suomalais-lepokodista
että eläkeläisten talosta? Kuinka
suuri näistä rakennetaan ? Saa-
daksemme vastaukset. näihin ky-
symyksiin olemme laatineet kyse-
ly kaavakkeet johon olisi meidän
kaikkien suomalais suku-juurta
olevien välttämätöntä vastata.
Perustavassa kokouksessa syys-
kuun 4 päivä, jossa oli edustajia
eripuolilta maakuntaamme (On-
tario), päättivät yhdistyksen tu-
levaksi toimintapaikaksi Sault
Ste. Marie. Samalla kertaa pää-
tettiin ryhtyä neuvottelemaan
anomuksesta jossa anotaan "Le-
pokoti" paikaksi Sault Ste. Ma-
rie. Monien tunnustelujen kautta
on \ ilmennyt tarpeelliseksi lepo-
koti paikkamääräksi noin 70.
Vancouverin Suomalais lepoko-
dissa on 56 paikkaa ja on todet-
tu liian pieneksi. Tietoomme on
tullut että suomalaisväestö, sikä-
läisessä lepokodissa, on ainoos-
taan 60%. Tahtoisimme päästä
vähintään samaan prosenttilu-
kuun jollei suurempaan. Jos suo-
malaisväestö on pienempi, sano-
taan esim. 28 henk. (40%) 70
paikasta, silloin suomalais että
eestiläisväestö jäisi vähemmistök-
si. Jos suomalaisheimot olisivat
vähemmistönä .tulisi tällaisen ko-
din tarpeellisuus kyseenalaiseksi,
koska eräs kodin tarkoituksista
on tarjota avohuoltojärjestelmän
johon tarvitaan suomalais-enem-
mistö väestö.
Tarkoituksena on Lepokodin,
että Senior Citizen asukkaille Jär-
jestää, tiloja, [ja jnyöskin; niihin
tilaisuuksia, harrastaa', uskonnol-
lista että kulttuurista toimintaa,
itse oman asukkaan harrastuk-
siensa mukaan. Yhdistys on va-
paa kaikista poliittisista että us-
konnollisista suuntauksista.
— " •---- .....— #
W SYNTYMÄ- *
PÄIVIÄ
Evald Tuomaala, .VVhitefish,
Ont., täyttää keskiviikkona mar-
raskuun 3 päivänä 73 vuotta.
Anni Lindberg, Sault Ste. Ma-
rie, Ont., täyttää keskiviikkona
marraskuun 3 päivänä 79. vuotta.
Af a ry Perälä, Toronto, Ont.,
täyttää torstaina marraskuun 4
päivänä 82 vuotta.
Niilo Linden, Haney, B.C..
täyttää torstaina marraskuun 4
päivänä 70 vuotta.
Frank Kuusisto, VVhitefish,
Ont., täyttää lauantaina marras-
kuun 6 päivänä 81 vuotta.
Kalle Honkanen, Beaver Lake.
Ont., täyttää sunnuntaina mar-
raskuun 7 päivänä 82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vien onnentoivotuksiin.
£1
Kysymys: Työpaikallani vallit-
sevien erimielisyyksien johdosta
pyytäisin selvittämään, minkälai-
set alinpaMdkataksat ovat nyt voi-
massa Ontariossa. — Vapauden
lukija, Sudbury.
Vastaus: Sekaannuksen aiheut-
tajana voi olla esimerkiksi se, et-
tä liittovaltion juridiseen (toimi-)
piiriin kuuluvien alinpalkka taksa
on $1.75 t.,. mutta Ontarion yleis-
ten (general) töiden alinpaikka-
taksä on $1.65. Liittohallituksen
toimipiiriin kuuluu vain ipieni osa
työntekijöistä (liittovaltion toi-
menhaltijat, postityöläiset, rau-
tätietyöläiset pankkityöläiset
jne) sillä työkysymykset ovat
BNA-lain mukaan maakuntien
toimipiiriin kuuluvia asioita.
Asiallisesti puhuen voidaan siis
todeta, että yleinen älinpalkka-
taksa on Ontariossa $1.65 t. Mut-
ta sitten on poikkeuksia. Raken-
nusalalla on alinpalkkatäksa $1.
90 t. ja ammattia oppivan alin-
palkkatäksa voi olla yhden kuu-
kauden ajan $1.55 t. Koululais-
ten alinpalkkatäksa Ontariossa
on $1.3*0 t.
Saadakseen edellämainitun suun
nitelman toteutetuksi tarvitaan
suomalaisia asukkaita. Tätä var-
ten on tässä lehdessä kysely kaa-
vake jonka perusteella saamme
todellisen kuvan suomalaisväes-
tön aikomuksista heidän suunni-
tellessaan elämäänsä 60-vuoden
iän jälkeen. Kaavake ei sido sen
käyttäjää mihinkään suhteisiin
yhdistykseen. Tämän tiedustelu
kaavakkeen avulla voimme maa-
kuntahallituksen edustajille vahr
vistaa Lepokodin että Senior Ci-
tizens halpa-vuokratalon tarvetta
täällä Ontariossa. Myöskin sai-
simme selville kuinka suuri ra-
kennuksen tulisi olla tämän het-
kisen tarpeeseen ja myöskin 15
vuoden kuluttua.
Tämä merkitsee sitä, että hen-
kilö joka on nyt 40—45 vuoden
ikäinen pyydettäisiin täyttä ky-
sely kaavakkeen. Ei ole eroa vaik
ka olisi syntynyt Canadassa, Suo-
messa tai Eestissä.
Työvaliokunta kehottaa näin-
ollen kaikkia Suomen heimolaisia
vastaamaan kaavakkeeseen. Sääs-
täen jäsenien varoja olemme ha-
vainneet tämän muodon parhaim-
maksi tavaksi ulottua kaikkiin
Suomalaisiin ja Eestiläisiin hen-
kilöihin Ontariossa. Tämän hen-
kilön ei tarvitse kuulua mihin-
kään seuraan, eikä liittymään
seurakuntaan, vaan kaikki vas-
taukset ovat mitä tervetulleim-
pia. Haluamme jokaisen henkilön
yksityis-öikeudeksi päättää itse
haluaako hän. vai eikö, tulevai-
suudessa muuttaa tällaiseen yh-
teisöön.
Vielä haluaisimme tähdentää
että kysely kaavake ei ole jäsen-
anomus kaavake.
Työvaliokunnan puolesta,
Paul Blömkvist.
(Leikatkaa irti)
KYSELYKAAVAKE
Home for the Aged Dept. —
Ontario Housing Corporation tut-
kimuksia varten. Laatinut Onta-
riori-SVömalais Lepokotiyhdistys,
P.O. Box 247, Sault Ste. Marie,
Ontario..
.(Vedä rasti (y/j siihen koh-
dalle mihin, olet halukas vastaa-
maan). .
I Haluatko siirtyä elätke-iän saa-
vutettua Ontarion-Suomalais Le-
pokotiin: ( ) ( )
Kyllä Ei
Tai Senior Citizen's Hausing
(Halpa-vuokra-asuntolaan) lepo-
kodin yhteyteen: ( ) ( )
Kyllä Ei
Jos olet vastannut "kyllä" vas-
taa seuraaviin:
Syyt minkätähden olen halukas
(saa vastata moneen):
Kulttuuri ( )
Uskonto ( )
Saa harrastaa Suoma-
lais/Eestiläis perinteitä ( )
Suomenkielinen palvelu ( )
" Eestinkielinen palvelu ( )
tai muuta.....---------- - - -
ILMAISKAAPA MIELIPITEENNE
Hä!u:"?n saada tie'ää m:'.ä mic'*ä.
ole'te. te Vapauden ystävät jalukiiat
näistä a«io:sta, joista kerrcn tässä
yhteyc;:?ä.
Ov^ko^^srt he-k^öt todejlsia
muin.: "ia^en 1 ja »• ll^ifetf a£a {ja attM
purtajia,'ic"ki kä^Ä1 Vh^tla
ro:t'tär että tä!!a!5rt b:!:k'lc't e'väl
ole läeicfe.:a siitä, nytä tarkoitetaan
m3rx~ais-!ettin<!äise!lä «f: tee7 a.
Tämän kuluneen vV.k&n •a-lk&na on
tap3h*iinut r,::n pajjen urVtar,lä^*ä
ma? Tm2 -s*; e '-tä <t": *ä ■ vcrr ¥rjc' ':•
taa kokonaisen kirjan. Mu'la kun en
?.!e fcdcmV: > er.kä pi?!i't-kko Ji vi^ä
vähemmän kirj^rja, n'/n jäti a nä-
mä c''t; sjon fccci-llc/ts.a p:m-
dt':avaA:i, jotka seur£:v£t f^är'1
noa: :'m2.rpcM'£kfcaa' ja ymmäitävät
asic.a parcxm^n.
Mu;tcn clen sitä miellä, cfä
ka:kk'a niitä miehiä ja rä'ria jcta
köinnojtäa maallmarp;''t; kka sekä
/bteiikborrd.ViScl tap h;'um£t, clisi
"ohkäirtava kirjoittamaan Vspaus-
i.ih'.ecn.. Se t:ki;i khdca .el-ällön
vieläkin arvckkaämm:ksi mitä se
nyt cn.
Sanckna miciptcenne ilman ujos-
telu-a, Vspaus-lehden pulitat ovat
tei-'ä" varten. — K.A.R., Vancouver.
II Jos olisi valittavana tulevan
Lepokoti että Senior Citizen's
Hausing'in sijaintipaikka, niin mi-
hinkä kaupunkiin haluaisit sen
sijoitettavan:
Ensimmäinen Vaihtoehto
Sault Ste. Marie ( )
Sudbury .; ( ) '-.
Thunder Bay ( )
Toronto ( )
, Jojilei valitsemasi ensimmäinen
vajjitpehto tulisi totei^tetukäi, va-
litse toinen vaihtoehto johon oli-
sit halukas, muuntamaan:.
Toinen'Vaihtoehto
Sault Ste. Marie
Sudbury ' :' '''l
Thunder Bay :;
Toronto .
■'•ii'
( )>:■<
Mii
NiTm;'i'
• -1 -
Vaimo
Osoite
• -1 -1 -it .«■ -1 - - - -r - - '■* M -
Syntynyt
Paikka (maa)
______ Ikä ..
Pyydetään lähettämään vas-
taukset yllä mainittuun osoittee-
seen jo tänään, jotta voisimme
mennä eteenpäin neuvotteluissa
maakuntahallituksen kanssa.
HUOMIO: Vaikka olet yhdis-
tyksen jäsen, vastaa kyselykaa-
vakkeeseen. Kaikki tiedot pide-
tään luottamuksellisena.
-' Moskovfu -r- Neuvostoliiton
tiedotusvälineet ilmaisivat vii-
me viikolla tyytyväisyytensä
Kiinan YK-jäsenyyden ratket-
tua yleiskokouksessa Neuvosto-
liiton ja muiden sosialististen
maiden haluamalla tavalla. Kii-
nan kansantasavalta hyväksyt-
tiin äänin 76—35 Kiinan aino-
aksi lailliseksi edustajaksi maa-
Hiaanjärjestöön. Ratkaisu oli
oikeudenmukauien ja vastaa
kiinan kalnsan etuja, korostet-
tiin neuvostoliittolaisista läh-
teistä.
Formosa on 22 vuotta .pitänyt
laittomasti hallussaan Kiinan YK
paikkaa, tähdennettiin Moskovas-
sa. Neuvostoliitto on koko tämän
ajan vaatinut johdonmukaisesti
Kiinan ^ kansantasavallan hyväk-
symistä YK:h jäseneksi jä For-
mosan edustajien sulkemista
maailmanjärjestön ulkopuolelle.
Tämä periaatteellinen kanta säi-
lyi muuttumattomana myös viime
vuosina, vaikka Kiinan ja Neu-
vostoliiton suhteet muuten huo-
nonivat. Kiinan YK-jäsenyyden
tultua tänä vuonna uuteen vai-
heeseen kun USA aloitti lähesty-
misen Pekingin kanssa Neuvosto-
liitto vaäiyi8ti edelleenkin pysy-
vänsä johdonmukaisesti entisellä
kannallaan ja vastusti siten US-
A :n ajamaa kahden Kiinan YK-
jäsenyyttä.
YK:n yleiskokouksessa oli kä-
siteltävänä Albanian ja useiden
muiden maiden esittämä päälau-
selma, "joka merkitsi vain Kiinan
kansantasavallan ~ hyväksymistä
YK: n jäseneksi ja Formosan
edustajien lähtöä. Kaikki sosia-
listiset maat kannattivat tätä
päätöslauselmaa. USA:n esittämä
päätöslauselma edellytti molem-
pien Kiinojen tuloa YK:n jäsenek-
si. Neuvostoliiton julkinen sana
kiinnitti 30 keskustelun alkaessa
huomiota siihen, että USA:n YK-
valtuuskunta harjoitti ankaraa
painostusta horjuvien maiden pii-
rissä saadakseen läpi oman pää-
töslauselmansa. Tämä ei kuiten-
kaan onnistunut vaan päinvastoin1
USAn päätöslauselma sai taak-
seen yllättävän vähän ääniä. Ää-
nestyksestä pidättyi 17 valtuus-
kuntaa. ■ ■■
VASTAAN ÄÄNESTIVÄT ...
YK, New York. — Kiinan jäse-
nyyden hyväksymisen puolesta
äänestivät YK:n mm. kaikki
Pohjoismaat sekä kaikki sosialis-
tiset maat.
Vastaan äänestivät Australia,
Bolivia, Brasilia, Keski-Äfrikan
Tasavalta, Tshad, Kinshasan
Kongo, Costa Rica, Dahomey, Do-
minikaaninen Tasavalta, Salvador
Gabon, Gambia, Guatemala, Haiti,
Honduras, Norsunluurannikko,
Japani, Kambodzha, Lesctho, Li-
beria, Madagaskar, Malawi, Mal-
ta, Uusi Seelanti, Nicaragua, Ni-
ger, Paraguary, Filippiinit, Saudi-
Aräbia, Etelä-Afrikka, Svasimaa,
Yhdysvallat, Ylä-Volta, Uruguay
ja Venezuela. v
Äänestyksestä pidättyivät Ar-
gentiina, Bahrain, Barbados;
Kolumbia, Kypros, Fidzhi, Kreik-
ka, Indonesia, Jamaika, Jordania,
Libanon, Luxemburg, Mauritius,
Panama, Qatar, Espanja ja Thai-
maa.
Äänestykseen eivät ottaneet
osaa Formosa, Oman ja Maldive,
saaret.
KISTÄMISIÄ PAKOLAISIA
iTIÄSSÄ BNMIKUUSSÄ12 MIU
Intian ponnistelut itäpakistani-
laisten pakolaisten puolesta ovat
tuottaneet tuloksia kirjoitti äs-
kettäin Pravdassa lehden kirjeen-
vaihtaja Ivan Shtshedrovo, joka
on vieraillut Länsi-Bengalin pa-
kolaisleireillä. ;
Seitsemän kuukauden aikana
on rakennettu noin' 900 suurta lei
riä, joilla toimii lääkintäapu jä
joilla turvataan jatkuva ja mak-
sjiton huolto 9 miljoonalle, kaik-
kein ' välttämättömimpiä tarvik-
keita vailla olevalle pakolaiselle.
He saavat elintarvikkeita, vaat-
teita ja lääkintähuollon. Esimer-
kiksi leireistä, suurimmalla, Salt
Laken leirillä, jokainen pakolai-
nen saa päivittäin 400 grammaa
riisiä, ja myös muita> elintarvik-
keita.
Koleraepidemia on myös voitet-
tu. Kesäkuuhun mennessä oli ko-
leraan sairastuneita noin 50,000,
joista lähes 90 prosenttia onnis-
tuttiin pelastamaan. Suurella kii-
tollisuudella on Intiassa vastaan
otettu Neuvostoliiton toimittama
elintarvike- ja lääkeapu.
9 miljoonan pakolaisen suun-
nattomat vaikeudet käsittävät ne,
jotka toimivat heidän auttamisek-
seen. Auttajat totesivat, että ellei
pakolaisvirta keskeydy, on pako-
laisten määrä tammikuussa 1972
12—13 miljoonaa. Intia ei kykene
kantamaan kaikkea vastuuta kai-
kista pakolaisista.
Intian kansa tuntee hyvin neu-
vostojen maan periaatteellisen ja
johdonmukaisen asenteen. Neu-
vostoihmiset tuomitsevat 1 sptiläs-
miehityksen Itä-Pakistanissa ja
vaativat pakolaisille mahdollisuut
ta palata kotimaahan, ja nämä
vaatimukset ovat saavuttaneet,
laajaa vastakaikua, sanoo Prav-
dan kirjeenvaihtaja.
Sveitsi voi anoa
YK:n jäsenyyttä
Bern. — Sveitsi vihjasi.viime
viikolla anovansa ' mahdollisesti
YK:n jäsenyyttä nyt.kuu Kiinan
kansantasavalta on hyväksytty
maailmanjärjestöön
— Kiinan kansantasavallan hy-
väksyminen YK:hon saattaa vai-
kuttaa myös Sveitsin ja maailman
järjestön välisiin suhteisiin, sa-
noi muuan ulkoministeriön edus-
taja Bernissä.
Edustaja totesi Yhdistyneiden
Kansakuntien ottaneen äänestyk-
sessä uuden askeleen kohti yleis-
maailmallisuutta ja se on sopu-
soinnussa Sveitsin diplomaatti-
suhteissaan perinteisesti sovelta-
man periaatteen kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
TALOUSSEIKAT MYÖS HUOMtt
Lehtemme tämän päivän nu-
merossa julkaistaan "Ontarion-
Suomalais Lepokotiyhdistyk-
sen" kyselykaavake ja asian yk-
sityiskohtaisempaa selostusta
varten (Kirjeitä osastossa)
Paul Blomkvistin pitkä kirjoi-
tus.
Asian tunnetuksitekemisen
tarkoituksessa lehtemme julkai-
see tämän kyselykaavake-ilmoi-
tuksen (ja mainoskirjoituksen)
ilmaiseksi, kuten julkaistiin
asiaa koskeva ilmoitus mainitun
yhdistyksen perustamiskokouk-
sen edellä.
Kuten on aikaisemmin tehty
täysin selväksi, Vapaus ei käs-
JSe ketään liittymään tähän Suo-
malais Lepokotihankkecseeh. ei-
kä liioin kiellä. Allekirjoittanut
omaksuu henkilökohtaisesti-sa-
man asenteen vakuuttuneena sii-
tä, että saatuaan kaikkia seik-
koja koskevat tiedot, täkäläiset
maanmiehemme pystyvät itse
henkilökolitaisesti ratkaisunsa
tekemään.
Meidän tarkoituksemme ei ole
liioin tässä yhteydessä kajota
lainkaan siihen, mitä seikkoja
kyselykaavakkeessa (ja sen yh-
teyteen kuuluvassa kirjoitukses-
sa) käsitellään.
Mutta meitä kiinnostaa lähei-
sesti ne perustavaa laatua ole-
vat asiat ja seikat, joihin ei ka-
jota ollenkaan nyt, eikä ole ko-
ko lepokotihankkeen keskuste-
lunsa kajottu julkisesti muiden
kuin Vapauden toimesta.
Kysymys on ensi kädessä asi-
aun liittyvistä taloudellisista
Kysymyksistä eli siitä, kuinka
paljon sellainenyritys tulisi
maksamaan heti ja myöhemmin
ja minkälaatuista palvelua sii-
tä saataisiin.
Jos näistä asioista ei puhuta
julkisesti, niin silloin harhaute-
taan joko tietoisesti tai tahto-
matta joitakin herkkäuskoisia
ihmisiä luulemaan, että nyt tai-
taa sataa ilmaista mannaa ai-
nakin meille eläkeläisille.
Rajoitetun tilan vuoksi em-
me kajoa tässä yhteydessä ai-
kaisemmin esitettyihin seikkoi-
hin — esimerkiksi "kaksinker-
taisen verotuksen" mahdolli-
suuksiin, mikä koskisi pääasias-
sa vain Ontarion suomalaisia.
Todettakoon kuitenkin, ettei ku-
kaan ole voinut, tähän mennessä
esittää todistusainehistoa sitä
vastaan, että sellaisen lepoko-
din rakentamisen "käsirahaksi"
tarvittaisiin melkoinen raha-
summa, ja että sen toiminnasta
tulisi maanmiehillemme jatku-
vasti rahareikiä — vaikka me,
kuten muutkin ontariolaiset,
olemme vuosikymmenien ajan
maksaneet verojen muodossa
myös siitä, että saamme säädyl-
lisen turvan ja tuen elomme il-
tapäivinä.
Mutta tarkastellaanpa van-
hainkotitilannetta yleensä täs-
sä maakunnaissa.
Ontariossa on viimeisimpien
tietojen mukaan 164 vanhainko-
tia. Niiden hallinnasta huoleh-
tivat kunnat ja alueelliset eli-
met sekä sellaiset hyväntekeväi-
syysjärjestöt ("charitable orga-
nizatipns") jotka saavat toimin-
nalleen tukea suoraan maakun-
nalta ja myös erinäisistä kan-
»alaiskeräyksistä (sokeMen Jär-
jestöt, Pelastusarmeija, erinäi-
set säätiöt eli Foundatiöns jne.)
Ulkomuistista puhuen vain kah-
della suurimmalla ja rikkaim-
malla etnisellä ryhmällä — juu-
talaisilla ja ukrainalaisilla on
omien hyväntekeväisyysjärjes-
1 töjensä ylläpitämänä vanhain-
kodit.
Tämä ei ole varmaankaan
sattuma. Vanhainkodin rakenta-
mista ja ylläpitämistä pidetään
Ontarion etnisten ryhmien mie-
lestä liian kalliina ja liian us-
kallettuna toimenpiteenä. Var-
sin yleinen on myös käsitys, et-
tä tällaisen urakan ottamisen
asemesta on valtiovallalta,- jolle
on veroa asian hyväksi makset-
tu, vaadittava säädyllistä van-
hainkotihoivaa sitä tarvitseville.
Suurin osa Toronton vanhain-
kodeista on Suur-Toronton kun-
nanhallinnon hoivissa,
Soon seudulla, eli Algoman
alueella, on kaksi vanhainkotia:
F. J. Davey Home, Soossa, joka
on "District of Algoman" hal-
linnassa ja Algoma Manor,
District of Algoman hallinnassa
Thessalonissa, mikä on myös
District of Algoman hallinnassa
ja hoivissa.
Sudburyssa on kaksi tämän-
tapaista laitosta: Pioneer Ma-
nor, mikä on "District of Sud-
buryn" hallinnassa ja CNIB
Cambrian Hall, Canadian Natio-
nal Institute for Blindin hallin-
nassa.
Thunder Bayssa olevat van-
hainkodit — CNIB Cumberlan
Hallia lukuunottamatta, mikä
on sokeiden yhdistyksen hallin-
nassa -— ovat yhdistynee!! kau-
pungin, Thunder Bayn hallin-
nassa.
Golden Manor Timminsissä, on
kauppalan hallinnassa.
Nort Centennial Manor, Ka-
puskasingissa, on "District of
Cochranen" hallinnassa jne.
Näille järjestelyille täytyy ol-
la jokin muu kuin "tunteisiin"
perustuva, syy, sillä .etniset ryh-
mät yleensä, samoin erinäiset
työväenjärjestöt ja ns. hyvän-
tekeväisyysjärjestöt huolehtivat
vanhemmista kansalaisistaan yh
tä paljon kuin mekin.
Lisäksi on muistettava, että
joku "pieni vanhainkoti' 'ei vas-
taa nykyajan tairpeita. Nyky-
aikaisessa vanhainkodissa tarvi-
taan ns. "normaalihoitoa" niille
jotka voivat huolehtia itsestään;
vuodehoitoa niille, jotka ovat
osittain tai kokonaan vuoteen
omana ja eri koishuoltoa . esim.
henkisesti sitä tarvitseville.
Niissä tarvitaan saunan, li-
säksi-uima-altaat, auditoriumit,
askarteluhuoneet hyvine väli-
neineen miehille ja naisille, ava-
rat puistoalueet ulkoilua ja lii-
kuntaa auttamaan. Pienet van-
hainkodit eivät vastaa nykyajan
mahdollisuuksiin perustuvia tar-
peita sen paremmin kuin pienet
punaiset koulutkaan eivät vas-
taa enää nykyajan opetusvaati-
muksia. Ja iso nykyaikainen lai-
tos on kallis.
Näitä talousseikkoja — ja ne
ovat ensiluokkaisen tärkeitä asi-
oita — on tässä yhteydessä mil-
tei loputon määrä. Siksi on va-
litettavaa, että esimerkiksi tä-
män kyselykaavakkeen yhteydes
sä ei niihin kiinnitetä lainkaan
huomiota. Mitää järkeviä pää-
töksiä ei voida kuitenkaan teh-
dä, ellei myös näitä taloudellista
laatua olevia asioita oteta va-
kavasti huomioon. .
■■'•/' ~ KänSTOuTa'.
