s..
1
1 ' l
f ) !■ » • «4
Hiiliiiill
Mmi
v^mmm
SiVu2
Torstai, jouluk. 16 p. — Thursday, Dee. lt>, 1971
VAPAUS
INDEPENDENTLABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establish«d Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND - Manager: V. KENTALA
Telephone": Office and Editorial 674-4264
Pnblished twice weekly: Tuesdays and Thursdays by Vapaus Publishing
Co. Limited, 100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada
Mailing address: Box 69.
Advertising rates upon application. tfanslation free of chargc.
Second Class IVlail registration Number 1076
M^^j^CANADIÄMl^ÄNGUÄeeiRRESS^I
A,
ICLUBI
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Intian niemimaan kriisistä
Uutistiedot; viittaavat siihen, että terrorin ja myrskyn siemeniä
kylvänyt Pakistanin sotilashallitus sna nyt niittää myrskyä. Uutis-
■ ■tiedoissa kerrotaan, että Intian asevoimat ja Bangla Deshin (Itä-
. Pakistanin eli oikeammin Bengalin kansan), sissit ovat lähesty-
mässä vastustamattomalla voimalla Itä-Pakistanin päH kaupunkia
Daccaa, että Bangla Deshin presidentti Syed Nazural Islam ja
pääministeri Täjuddin Ahmed on siirtynyt Bangla Deshin toiseksi
suurempaan kaupunkiin Jessoreen ja että Pakistanissa povataan
mm. presidentti Yahya Khanille, kovaotteiselle presidentille, jota
syytetään myös kovasta väkevimpien aineiden käytöstä ja erinäi-
sistä pikkusynneistä, korkean virkapaikkansa menetystä jos. jn
kun hän lyhytnäköisellä ohjelmallaan menettää;-Itä-Pakistanin
alueen mönikymmehmiljoonaisine asukkaineen.
:' '.■.■■'■''■#- .'".■.'..'.'■'■'.
Oman lukunsa ansaitsee Intian niemimaan kiistan käsittely
"Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostossa, sitten Yleis-
kokouksessa jä viimeksi taas turvallisuusneuvostossa. Tämän kes-
kustelun yhteydessä saatiin jälleen nähdä ketkä ovat kansojen va-
pausliikkeen puolella ja ketkä pyrkivät säilyttämään vanhan im-
-perialiBtisen siirtomaajärjestelmän aiheuttaman keinotekoisen jaon
Aasiassa. Neuvostoliitto on sosialististen maiden tukemana pyrki--
nyt saamaan aikaan päätöksen, joka turvaisi Itä-Pakistanin alu-
eella poliittisen ratkaisun.; Se merkitsisi selvästi, että Bangla
Deshin on saatava järjestää asiansa kansan tahdon mukaisesti,
jotta kymmenen miljoonaa Intiaan siirtynyttä pakolaista voisi pa-
lata kotiseuduilleen. Itä-Pakistanin kriisin selvittäminen on Intian
niemimaan tämän hetken avainkysymys, Sodan asteelle kärjistynyt
tilanne Intian ja Pakistanin välillä johtuu siitä, että Länsi-Pakis- •
tanin sotilashallitus hylkäsi kansan tahdon, joka ilmeni viime
joulukuun parlamenttivaaleissa. Uudistusten sijasta, joiden puo-
lesta Pakistanin kansa äänesti, Länsi-Pakistan lähetti armeijansa
suorittamaan kansanmurhaa Itä-Pakistaniin, mikä on aina ollut
maan läntisen osan riistettävänä ja sorrettavana.
Yhdysvallat on asettunut, kuten on sen aselähetysten ja poliit-
tisten kannanmäärittelyjen perusteella nähty, varauksetta tuke-
maan Pakistania Intian niemimaan kriisissä. Tämä ei ole tieten-
kään yllättävää, sillä kuuluuhan Pakistan USA:n johtamaan soti-
lasliittoon. Yhdysvallat on myös järjestelmällisesti tukenut Aasian
kaikkia sotilashallituksia, ja jos sellaista ei ole ollut, on se nopeasti
>:aatu aikaan Washingtohin käsikassaran CIA:n avulla. Tarvitsee.:-
vain mainita Kambodzha ja Thaimaa, Saigonin junttahan on tässä
tmhreessa jo "vanha asia", kuten SKDLrn äänenkannattaja Kan-
san Uutiset totesi noin viikko sitten. .";.'■;...-.•.
Kiinan nykyisten- johtajien edustaja YK:ssa asettui johtavan
imperialistisen maan, Yhdysvaltain kannalle ja Neuvostoliiton esit-
tämää päätöslauselmaa vastaan, jatkoi mainittu lehti johtavassa
toimituskirjoituksessaan. Puheenvuorossaan kyseinen edustaja nn-
toi varauksettoman tukensa' Länsi-Pakistanin militaristiselle .koii--
raalihallitukselle ja siten myös maan feodaliselle järjestelmälle re-
kii leimasi sikäläisen kriisin syntipukiksi Intian. "Sorrettujen pun-
nista jaksi" itseään propagoivia Pekingin johtajia ei liikuta vähää-
kään Bangla Deshin kansan vapaustaistelu, sen kansan kärsimyk-
set eikä kymmenen miljoonan pakolaisen kohtalo. Suurvaitamtre*-
tit on Kiinan nykyisten johtajien politiikassa kansojen vapaus-
taistelun etujen edellä.
Pekingin edustajan puheenvuorot YK :ssa ovat kouriin tun-
tuva < osoitus siitä, miten kauas Kiinan nykyiset johtajat ovat loi-
tonneet imperialismin vastaisesta rintamasta. ja itse asiassa aset-
tuneet tukemaan kaikkein taantumuksellisinta suuntausta. Ei
iiitä, että hänen jokainen' esiintymisensä sisältää hyökkäyksen
"Neuvostoliittoa ja sitä kautta koko sosialistista leiriä vastaan,
vaan Pekingin edustaja yrittää puheillaan leimata Neuvostoliiton
Intian niemimaan kriisin aiheuttajaksi! Tosiasiahan on kuitenkin
se, että juuri Neuvostoliitto on tehnyt voitavansa rauhantilan siii-
lyttämiseksi maailmassa, ja Intian ja Pakistanin edellisen sodan
rauhan aikaansaaminen oli nimenomaan Neuvostoliiton ansiota.
Selvää on, että Pakäistanin ja Intian selkkaus voidaan rat-
kaista vain siten, että poistetaan Itä-Pakistanin kriisi, mikä tä-
män selkkauksen välittömästi aiheutti. Vain tulen lopettaminen ja
asevoimien takaisin vetäminen puolelta ja toiselta merkitsisi selk-
kauksen loputonta jatkumista — liittyen siihen 10,000,000 itäpa-
kistanilaisen pakolaisen olo Intiassa, joka ei voi heitä; taloussyistä
mitenkään loputtomasti hoitaa.
v Moskova. —: Pakistanin ia Intian selkkaus voidaan ratkaista
vain poistamalla rauhanomaisin keinoin Itä-Pakistanin kriisi. Pelk-
kä tulen lopettaminen jäädyttäisi tilanteen eli merkitsisi selkkauksen
jatkumista loputtomiin. Tähän perustuu Neuvostoliiton edustajien
toiminta YK:ssa ja muutenkin kriisin ratkaisemiseksi.
Intian niemimaan tapahtumiin vaikuttavat monet muunlaiset
tekijitt, mutta ennen kaikkea on kysymyksessä Pakistanin .sisäinen
kriisi joka on kasvanut monien vuosien'mittaan. Tätä Neuvostolii-
ton käsitystä valoitti jouluk. 10 pn$ Pravdassa lehden arvovaltai-
nen huomioitsija Viktor Majeväki. Seuraavaan on koottu lyhyesti
katsauksen pääkohdat. ■... • v
Kriisin taustalla ön jo Englan-
nin siirtomaavallan aikana tehok
kaasti lietsottu kansallinen ja us<
konnollinen viha. Intian ja. Pa-
kistanin seikkauiksen pääsyynä bn
ollut ja on Pakistanin hallitufkseii
toimien seurauksena ikärjistynyt
1'tä-Pa'kistänin tiliänne.
ITÄ-PAKISTANIA
SORRETTIIN
Pakistanin hallitseva ryhmä on
monopolikapitalistien ja suur-
maanomistajien edustajia ja taan
tumushallituksen politiikasta ku-
vastuvat ennen kaiDckea' Länsi-
Palkistanin pääomapiirien edut.
Tämä politiikka on 'koko ajan
koettu vaikeimpana juuri Itä-Pa-
kistanissa, jossa asuu 60% maan
.väestöstä^ mutta joka on saanut
taloudellisia sijoituksia vain alle
40%. Itä-Pakistanin elintaso on
ollut huomattavasti ailhaisempi
kuin Länsi-Pakistanin. Kaildki tä
mä edisti Itä-Pakistanissa jouk-
köliilklkeeri syntyä kansalaisoike-
uksien ja vapauksien puolesta!
Palkistanin historian ensimmäi-
sissä parlamenttivaaleissa joulu-
kuussa 1970 sai enemmistön Itä-
Pakistanin Kansani iitto (Awa-
mi), jota johtaa Mujibur Räh-
män. Puolue vaati rakentavan
taloudellisen ja sosiaalisen uudis-
tusohjelmansa huomioimista uu-
dessa perustuslaissa. Pakistanin
sotilashallitus ja "Länsi-Pakista--
riin-poliittiset puolueet vastusti-
vat sitä ja estivät parlamentin
kokoontumisen. Se puolestaan li-
säsi Itä-Pakistanin väestön vastä-
rintamielialaa.
TERRORI HYÖKKÄYS.
Taantumuksen toiminta aiheut-
ti maassa kärkevän poliittisen
kriisin. Presidentti Jahja Khan
aloitti Rahmanin kanssa neuvot-
telut perustuslaista ja samaan
aikaan armeijan osastoia siirret-
tiin Länsi-Pakistanista Itä-Pakis-
taniin. Maaliskuun 25 päivänä
1971 presidentti keskeytti yllät-
täen perustuslakineuvottelut ja
Rahman ja muita Kansanliiton
johtajia pantiin vankilaan. Armei
ja aloitti hyökkäyksen Itä-Pakis-
tanin kansanjoukkoja vastaan.
MITEN SUHTAUTUU ASIAAN CANADA?
Huomio kiintyy hyvin läheisesti siihen, miten suhtautuu Ca-
nada YK:ssa ja sen ulkopuolella Pakistanin ja Intian selkkauk-
seen? Varmaa on myös se, että canadalaiset tulevat ennemmin tai
myöhemmin tuomitsemaan sen, jos maamme edustajat antavat"
nyt nöyristellen tukensa Yhdysvaltain imperialismin ja sen kan-
nattajien päätöslauselmille ja muille edesottamisille.
Tässä yhteydessä on muistettava, että Intian niemimaan tais-
telujen juuret ja alkusyyt ovat siinä vainossa, minkä Pakistanin
hallitus aloitti Itä-Pakistanin demokraattisia voimia vastaan. Tä-
hän sisältyy välittömästi Pakistanin ainoiden vaalien tulosten
mitätöiminen, kansanedustajiksi valittujen henkilöiden vangitsemi-
sen sekä koko Pakistanin kansan suuren enemmistön tukea ja
kannatusta saavan Awami-liiton laittomaksi julistaminen.
Tätä taustaa vasten canadalaiset odottavat ja vaativat Otta-
walta oikeudenmukaisia kannanottoja niin, että verenvuodatus
saadaan Intian niemimaalla lopetetuksi selvittämällä poliittinen
vyyhti Itä-Pakistanin asukkaiden oikeuksien puolesta, mikä sodan
ensikädessä sai puhkeamaan.
e ja muille
elinkautinen
Kairo. ._ Vasemmistolaiseksi
sanottu Egyptin entinen varapre-
sidentti Aly Sabry ja kolme muu-
ta johtohenkilöä tuomittiin tääl-
lä torstaina elinkautiseen pakko-
työvankeuteen syytettynä siitä,
että he osallistuivat yritykseen
presidentti Anwar Sadatin si-
vuuttamiseksi,
51-vuotias mr Sabry julistet-
tiin syyllistyneeksi johtajan omi-
naisuudessa viime toukokuussa
muodostuneeseen salaliittoon pre-
sidenttiä vastaan. Muut tuomitut
ovat: entinen ■ sisäministeri Sha-
rawy Gomaa; presidentin entinen
neuvonantaja Samy Sharaf ja
Egyptin ainoan poliittisen puo-
lueen, Arabien sosialistiunionin
johtaJjanä aikaisemmin toiminut
Abdel Keriim.
Kolmimiehinen vallankumous-
tribunaali tiedoitti, että miehet
pii alunperin tuomittu kuole-
maan, mutta tätä tuomiota oli
lievennetty presidentti Sadatin
henkilökohtaisten ohjeitten mu-
kaisesti.
Tarkkailijat huomioivat kuiten-
kin, että kukaan ei odottanut te-
lotuksen täytäntöönpanoa, sillä
Egyptissä teloitetaan vain ani-
harvoin.
Toisessa oikeusportaassa tuo-
mittiin saman syytöksen perus-
- -teellä entinen sotaministeri, ken-
raali Mohamed Fawzy 15 vuo-
deksi pakkotyövankeuteen,
Muistetaanko
Viime syksynä suoritettujen maakuntavaalien yhteydessä
meftä ontariolaisia valistettiin vakuutusyhtiöiden voimaperäisen
mainpskampanjan perusteella ja avulla siitä, kuinka suuria "vaa-
roja" liittyy siihen, jos työväen mahdollisen "vaalivoiton perus*
teellä otetaan täytäntöön maakunnallisesti omistettu ja hallittava
syy-suhteista vapaa autovakuu-
tus, r .
Työväki ci voittanut — vali-
tettavasti. Mutta autoilijain edes-
sä on nyt uusi huomattava va-
kuutusmaksujen korotus. Vakuu-
tusyhtiöiden järjestö ilmoitti jou-
lukuun 1 pnä, että autovakuutus-
ten hinnat kohoavat Canadassa
"keskimäärin" 4.8-prosenttisesti,
ollen korotus 6.5-prosenttinen
Ontariossa ja sitäkin suurempi
esimerkiksi Torontossa jne.
Tämä uusi autovakuutusten ko-
rotus palauttaa mieleen, että au-
toilijoita onnellistutettiin yksityi-
sesti omistettujen vakuutusyhti-
öiden toimesta viime vuonna kes^
kinläärin 12.4-prosenttisella auto-
vakuutusten korotuksella.
Muistetaankohan näitä seikko-
ja tulevissa vaaleissa?
Satojatuhansia ihmisiä kuoli ja
joutui vankilaan. Terrori aiheut-
ti kymmenen miljoonan itäpakis-
tanilaisen paon Intiaan, jossa
syntyi pakolaistulvan johdosta
vaikeita' sosiaalisia ja taloudel-
lisia ongelmia.
Intian hallitus pyysi useita ker-
toja Pakistanin hallitusta lopet-
tamaan vainot Itä-Pakistanissa
ja normalisoimaan tilanteen, jot-
ta pakolaiset voisivat palata ta-
kaisin. Pakistanin hallitus ei kui-
tenkaan aloittanut toimenpiteitä
poliittisen ratkaisuin hyväksi,
vaan vainot jatkuivat. Samalla
voimistettiin sotilaallisia varuste-
luja Intiaa vastaan.
VASTARINTALIIKE
Itä-Pakistanissa syntyi voima-
kas vastarintaliike terroria vas-
taan. Syntyi sissiosastoja ja muo-
dostettiin Bangla Deshin. (Itä-
Pakistanin) hallitus. Neuvostolii-
ton presidentti Nikolai Podgornyi
vetosi huhtikuu n alussa Pak ista-
nin presidenttiin ja pyysi tätä
ryhtymään toimenpiteisiin veren-
vuodatuksen lopettamiseksi ja
siirtymään poliittisen ratkaisun
menetelmiin. Tätä Neuvostoliiton
kantaa on sittemmin toistettu
useita kertoja.
USA ei koko aikana tuominnut
Itä-Pakistanin vainoja eikä pyr-
kinyt edistämään todellista po-
liittista ratkaisua. USA ei kos-
kaan, lopettanut sotilaallista apu-
aan Pakistanilta. Kriisin johdet-
tua sotaan Pakistanin ja Intian
välillä USA:n hallitus kiirehti
syyttämään Intiaa ja lopetti sil-
tä avun. Tätä USA sanoo "eh-
dottomaksi puolueettomuudeksi":
Englannin hallitus ei puoles-
taan ole koko aikana liikautta-
nut _sormeakaan saadakseen Itä-
Pakistan i n väestön va i non ja ve-
renvuodatuksen loppumaan, vaik-
ka Pakistan ja Intia ovat britti-
läisen kansainyhteisön jäsenmai-
ta, toteaa Majevski.
PEKING KIIHOTTAA
Kiihottajan 03aa Intian niemi-
maan tapahtumissa on jatkuvasti
näytellyt Pekingin johto. Mao-
laiset pyrkivät vaikuttamaan'tai
saamaan vaikutusta Itä-Pakista-
nissa ja saarnaavat agenttienpa
avulla siellä "kansan sotaa". Toi-
saalta maolaiset tukevat Pakista-
nin hallitusta Itä-Pakistania '< ja
Intiaa vastaani P^ingin; toiminta-
Intian niemimaan' kriisissä on
vastoin Pakistanin ja' Intian kan-
sojen etuja ja suoranaista pettu-
ruutta Itä-Pakistanin väestön
taistelun kannalta, arvioi Ma?
jevski. '
Pakistanilaisten kohtalo on Pe-
kingin johdolle yhdentekevää, sil-
lä Kiina ajaa Neuvostoliiton kä-
sityksen mukaan Pakistanin poli
tilkallaan yksinomaan omia suur-
valtapynkimyksiään. Tavoitteena
on Kiinan aseman lujittaminen
Aasiassa keinoilla miliäOhyvänsä
ja niinpä maolaiset tukevat Pa
kistanin hallitusta Intiaa vastaan
ja yrittävät myrkyttää muuten-
kin aasialaisten mieliä toisiaan
vastaan. Majevski toteaa tämän
politiikan Nixonin opin sukulai-
seksi ja huomauttaa, että myös
YK:n käsitellessä.-Pakistanin ja
Intian välistä sotaa oli Kiina
USA :n kanssa samassa leirissä.
Molemmat ; kannattivat "ratkai-
sua, joka jäädyttäisi tilanteen
ja merkitsisi selkkauksen jatku-
mista loputtomiin".
Pakistanin kriisin yhteydessä
Kiinassa käytävä Neuvostoliiton
vastainen kampanja palvelee Ma-
jevskin käsityksen mukaan lähin-
nä sisäisiä tarpeita. Kiinalaisten
mielenkiinto halutaan siten ve-
tää pois maan sisäpol i ittisesta
kriisistä.
■ " '-X' '
Koko maailmaa tyrmistytti äskettäin tieto George Jatksonin,
lahjakkaan neekerikirjailijan ja Yhdysvaltojen värillisen vöes^
oikeuksien puolustajan murhasta amerikkalaisessa San Quentinin
•.ankilassa. Taantumus murhasi hänet samoin kuin se teki vähän
myöhemmin Attican vangeille. Edistyksellinen journalisti Jessica
Mitford tapasi Jacksonin vähän ennen tämän kuolemaa. Uutistdi-
milsto Novosti (APN) esittää lukijoilleen lyhennelmän tästä haastat-
telusta.
USA voi antaa $300
miij. Israelille
Washihjjton. — Yhdysvaltain
edustajahuoneen valtiöv3rainlau-
takunta hyväksyi maanantaina
ulkomaisen avun väliaikaisen
määrärahan, sisältyen siihen Is-
raelia varten tarkoitettu $300
miljoonan erä ja $100 miljoonan
summa Pakistanin pakolaisille.
Tämän päätöslauselman perus-
teella, mikäli se tulee hyväksy-
tyksi, voi Yhdysvallat jatkaa ul-
komaa-avustustaan maalisk. 15
päivään asti.
Ajatus George Jacksonin, haas-
tattelusta syntyi mielessäni jo
aikaisemmin lukiessani hänen
kirjaansa Soledadin\ veljekset, jo-
ka on; vankilasta lähetettyjen
kirjeiden kokoelma. Kuukausia
kestäneiden väsyttävien ja hedel-
mättömien neuvottelujen jälkeen
Jacksonin asianajajan onnistui
lopulta saada minulle vankilan
johdolta lupa päästä haastattele-
maan vankia.
Jacksonin kirjan alkulauseesta
Jean Genet nimittää Soledadin
veljekset kirjaa rakkauden ja tais
teiun runoelmaksi ja toteaa, et-
tä kirjeistä voi selvästi seurata
kirjoittajan elämäntaivalta, hiu-
kan, kömpelöitä kirjeitä äidille ja
veljelle, jotka vähitellen nousee
vat esiin epätavallisina ihmisi-
nä. Kirja ori puolittain runoelma
ia puolittain kertomus. Varsin-
kin viimeiset kirjeet ovat erittäin
lämpimiä ja herkkiä. Mutta min-
kälainen on kirjan tekijä itse?
'; San Quentinin vankilan vangin-
vartija' sanoi minua sisään pääs-
täessään: "Tapaatte Jacksonin
asianajajien huoneessa. Ehdotam
me teille turvallisuussiiojelijaa.
Jackson on hyvin vaarallinen ja
hurjapäinen ihminen, hän pystyy
mihin vain". Vastasin tähän, et-
tä halu tehdä haastattelun il-
man todistajia ja että tästä eri-
tyisesti sovittiin saadessani lu-
van tulla vankilaan. "Suojelija
asetetaan sitten ikkunan alle.
Hän ei kuule teidän keskustelu-
anne, mutta näkee kaiken mitä
huoneessa tapahtuu". En suostu-
nut tähänkään ehdotukseen.
"Voimme vetää tiheän piikkilan-
kasuojuksen teidän ja vangin vä-
lille", jatkoi vanginvartija itse-
pintaisesti;. En suostunut tähän-
kään.^VUrtija tuli täten tahto-
mattaan paljastaneeksi minulle,
että vankeja kohdellaan am eri k
kalaisissa vankiloissa kuin häk-
kiin suljettuja eläimiä.
Ja niin sain tavata Jacksonin.
'Han tuli luokseni: suoraselkäise-
nä ja tarjoten miellyttävästi hy-
myillen kättään sanoi: "Olen
iloinen nähdessäni teidät".
Puhuin kauan hänen kanssaan'.
— Tavallisesti nukun kaksi—
kolme tuntia, sen jälkeen voimis-
telen kuuden tunnin ajan, muun
ajan luen tai kirjoitan." (Jackso-
nin kirjeissä kuvataan voimiste-
luliikkeitä pienen pienessä yksi-
tyissellissä näin: Tuhat sonnien
taivutusta ja suoristamista päi-
vässä. Minulla on siinä ehkä jo
maailmanennätys ■— G. j.). ShV
ten kirjoitan. Parhaillaan tutkin
Yhdysvaltojen työväenliikettä.:
Lisäksi haluan tutustua paremV
min viidenkymmenen viime vuo-
den historiaan, jonka aikana fa-
sismi levisi läntiseen maailmaan.
Lopun ajan käytän kirjeiden kir-
joittamiseen niille, joista pidän. '
Huomautin hänelle,, että hä-»
neltä saamani kirje oli kirjoitet-
tu tylsällä kynällä.
—: Se on kaikki, mitä minulle
täällä sallitaan, sanoi George
Jackson. Mitä kirjeisiin tulee, niin
kolme neljännestä niistä pidättää
sensuuri. Sain tiedon siitä aivan
sattumalta. Vankilan sääntöjä
tai järjestystä ei saa arvostella.
Kirjeet tarkastetaan pari—kol-
me kertaa. Aluksi kirjeet joutu-
vat vartijalle, joka kerää postin.
Hän lukee ne ja lähettää ne sit-
ten erityiseen huoneeseen, jossa
kaksi henkilöä^ukee^eT-Erityis*-;
tapauksissa itse vankilan johta-
ja lukee kirjeet. Kaikki mitä kir-
joitan, valokuvataan ja kuvat
asetetaan mappiin minua koske-
van aineiston kanssa.
—- Te luette paljon. Kuka
opetti teidät pitämään kirjois-
ta?
— Äitini. Luin paljon jo lap-
sena. Rakkain kirja oli Stendha-
lin Punaista ja mustaa, jonka
luin 13-vuotiaana. Myöhemmin
luin Jack Londonia, sitten Sha-
kespearea. Paso Röblesin vanki-
lassa tekeydyin tyhmäksi ja näyt-
telin kuuroa. Sen ansiosta sain
lukea paljon kirjoja. Olen suu-
resti kiinnostunut poliittisesta ta- .
loustieteestä. Jokin aika sitten
luin Engelsin Anti-Dyhringin ja
sen jälkeen Kommunistisen ma-
nifestin.
Kysyin Jacksonilta: Miten van-
git ottivat vastaan kirjanne?
— He pitivät siitä. Tajuatteko, .
että ölemmetäällä loukussa. He
iloitsivat siitä, että edes yhden
onnistui kerhoa asioista. Me olem
me sorrettu kansa, ja jo se to-
siasia, että vanki kirjoitti kirjan,
että hänen äänensä kantautui
vankilan muurien yli, että hän
puhui kaikkien vankien nimissä,-
vaikutti epäilemättä, heihin kaik-
kiin. Vanginvartijat katsovat mi
nua kuiri olisivat valmiit iske-
mään tikarin rintaani. Heidän
silmänsä sanovat: ensimmäisen
otollisen tilaisuuden tullessa sinä,
musta apina, olet kuoleman oma.
Kun toimittaja toi minulle kir-
jani ensimmäisen kappaleen, se
takavarikoitiin saman tien. ;Mut-
ta asianajajani nosti metelin ja
lopulta sain kirjan takaisin. Jos
minulla ei olisi ollut asianajajaa,
(Jatkuu sivulla 3) .
PÄIVÄN PAKINA
Monella on joulu ja joulu-
iloa ainakin tipottain. Mutta
kaikilla ei ole joulua. To-
siasiassa joulukin voi aiheuttaa
suurta kärsimystä ja katkeruut-
ta niin täällä Canadassa kuin
monissa muissakin maissa.
Näin joulun edellä lienee pai-
kallaan pysähtyä hetkeksi ajat-
telemaan tätäkin seikkaa.
'.Esimerkiksi juutalaisten mie-
lestä Jeesus ei ole pelastanut
sen paremmin maailmaa kuin
mitään muu taikaan. Heidän va-
pahtajansa-tai oikeammin mes-
siaansa on vasta tulossa tai ai-
nakin niin uskotaan.
Toisin sanoen, ns. kristityis-
sä maissa vietetään juutalais-
perheelle, syntyneen Jumalan po-
jan juhlaa, mutta juutalaiset ei-
vät itse halua olla missään te-
kemisissä tämän juhlinnan kans
Ba, sillä heidän "kristillisyyten-
sä" kieltää puheet Jumalan po-
jan syntymästä, ja odottaa, että
sellainen tapahtuma on vasta
tulossa.
Uskonnolleen vakaumukselli-
set juutalaiset pitävät kiinni
tästä 'katsomuksestaan ja opet-
tavat sukupolvesta toiseen lap-
silleen sitä.
kiiri lapset ovat pieniä ja ym-
märtämälttörnjä, }■ vanhempien
edessä on lukemattomia vai-
keuksia selittää, miksi he juh-
livat jotakin- muuta, eikä jou-
lua; ja siihen liittyvää kristin-
uskoa.
Juutalaiset eivät luonnollises-
tikaan ole tässä poikkeusase-
massa. Tunnettu tosiasia on, et-
tä enemmistö ihmiskunnasta on
ns. "pakanoita" jä vähemmistö
kristittyjä. Ja nämä kristitytkin
ovat jakaantuneet niin moneen
kir<kkooh■, seurakuntaan ja lah-
koon, että ns. "pakanakansojen"
on varmaan turvauduttava arr
panappulan heittoon saadakseen
selville, mikä kirkko, seurakun-
ta tai iälilko lopultakin ikuiseen
taivaan iloon vie.
Kaiken lisäksi — niin Juma-
lan kuvaksi kilin olemmekin' teh
dyt — ihmiskunnan enemmistö
koostuu värillisistä kansoista.
Mutta värilliset kansat saavat
nähdä kuvaraamatuista, maa-
lauksista ja muista, että niin
Jumalan poika kuin hänen ope-
tuslapsensakin ja sanalla sanoen
koko kirkko edustaa vain valko-
ihoisia. Miljoonille värillisille, :
entisille siiftomaalkansoilie jou-
lu on valkoihoisten valloittajien,
piiskurien, ryöstäjien ja riistä-
jien juhla.
Tarkoituksemme on vain yllä-
esitetyillä osoittaa, ■ että juuta-
laiset eivät ole auirikaart yksi-
nään joutuessaan perhe-elämäs^
sään ristiriitaisiin tunnelmiin
varsinkin jouluna kun esim. hei-
dän lapsiaan vedetään kouluis-
sa yleisiin joulujuhliin, joulu-
laulujen esittäjäryhmiin jne.
Ihmeellisintä on kuitenkin se,
että kaikesta siitä ulkopuolises-
ta painostuksesta, minkä alai-
sena juutalaiset elävät niin Ca-
nadassa kuin kaikissa muissa-
kin ns. "kristillisissä" maissa,
he säilyttävät kuitenkin oman
uskonsa ja katsomuksensa.
Totta on että juutalaisiakin
on '"kääntynyt" kristinuskoon.
Monen heidän mielessä saattaa
olla ajatus, että "virran iriuka-
na kulkeminen", ja erikoisesti
kristityksi julistautuminen, an-
taa vissejä etuisuuksia yritettä-
essä kavuta taloudellisesti ja
sosiaalisesti paremmille soppa-
padoille.
Toisia juutalaisia osallistuu
aktiivisesti joulun kaupallisen
puolen "viettoon" .menemättä,
sen pitemmälle "virran muka-
na".
Yhtenä syynä kaiketi -pää-'
syy miksi juutalaiset ovat
kaikissa "(kristityissä" maissa .
voineet, niin menestyksellisesti
puolustaa "omaa uskontoaan"
on ehkä se'julma kohtalo, mitä
juutalaiset, ovat "kristityiltä"
saaneet osakseen.
Kristinuskon voitto heidän
maaiimanosassaan toisella ja
kolmannella vuosisadalla päästi
kaikki helvetilliset vainon ja
terrorin voimat valloilleen juu*
tällaisia vastaan. Sitten tuli ris-
tiretkien aikaiset vainot ja maas
ta toiseen karkoitukset. Lopuk-
si meidän aikanamme ihmis-
syöjien Natsi-Saksassa kehitet-
tiin pirullinen suunnitelma "juu-
talaiskysymyksen lopullista rat-
kaisua varten" mitä noudatet-
tiin sellaisella perusteellisuudel-
la ja julmuudella, että miljoonia
juutalaisia (yhdessä muiden so-
dan vastustajien kanssa) tuhot-
tiin natsien keskitysleirien kaa-
sukammioissa. Ja Saksan kirk-
ko oli sitäkin rikosta tukenias-
sa.
Onneksi liitlerismi tuhottiin
ja sen yhteydessä myös juuta-
laisvainot. Mutta jos oikein re-
hellisiä olemme itsellemme ja
muille, niin kyllä sitä löytyy
juutalaisvastaisuutta vieläkin, ei
sen talkia että he olisivat jotl?
kin pahaa tehneet, vaan sen
vuoksi kun he sattuvat olemaan
juutalaisia. *
Yleisen jbuluhyminän yhtey-
dessä lienee paikallaan palaut-
taa mieleen miksi kaikki ihmi-
set eivät voi siihen sydämes-
tään yhtyä — ja kuten sanottu,
juutalaiset antavat ehkä räi-
keimmän esimerkin miksi, mut-
ta ei selvästikään ainoata.
— Känsäkoura,
'K
K
i
< I
■r"
..VK '
. {
.i il;u :
\ •