ti taistelun, jota. lähes ,koko
|;;v mÄä/toa /o p/ti MvittA tän-
! ^^W^/iBliteaftim'te JfeansaÄun-
';' fi^^^tman* rauhanneuvoston pu-
homltfiifltän kokoukseen .osallistui
iniulwUde^, vaateessa Barigla-
' deshij^^h^aljana maan rauhan-
, ■ le^t«ai^ päasöiteeri, . tunnettu
> li&timiea Ali, Aksad.
V czp!yjjngtoto&täa\ asemaa / ei
v eiiM voida horjuttaa, hän sanoi.
' SeoU verisen taistelun jälkeen
v, lunastanut paikkansa maailmassa
>'aill4 on vaOtuyttavia ystäviä.
' Olemme eriten kiitollisia Neu-
V fostbliitoii ja1 muitten sosialistis-
ten maitten - tuesta ja tunnusta-
', mise*^., ,;(öen jälkeen on Cana-
da, ^ $p^'> Britannia ja' monet
, ^ut].tuÄluu»taneet myös Bangla-
" /desWn^^^j:ItseaBiassaNeuvos-
; tdi^;jtUnnusti Bangladeshin jo
; foimton^Uaan YK:n turvallisuus-
" rteuvo$osaa, totesi Aksad.
, ^TW)^dtojen jä Kiinan mah-
' doHis^Jtuimustukset- Aksad» tie*
y tefti^J|^yäksyy, ^mutta. suhtau-
\ tttu oman selityksensä mukaan
inainittuihfn maihin hieman epä-
Lakinaisissa lehdissä on vii?
me päivinä kiertänyt huhuja, joi-
den mukaan taistelut eivät ole
viela^päSttyneet Bangladeshissa,
7 ^-Ä^o&a^lfukti' Bahrai-sissi-
t- 4tifco(Rtft ei aiokaan luovuttaa
aseitaan/vaan jatkaa taistelua
^'kaikki biharit (bangla-
n, vä^emim^kansallisuus,
-^rr
JBnrflfr ttmoflammp, ett»
Martti Johannes
kttoU kotonaan, R. R. 3, Sodbory,
tHMg^ro^JUlteqt 79 vuo-
de^ U^beni. H&n pH syntynyt
Saamena; KöyU5, Turku >ja oli
Ifericonnjn (Wanup* Out) \jwos
[iJÄ\T«rtt»; offea ammatittaan
soreinaan jäivät kaksi
poJksa, Vilho, Sudboryssa, sekä
to** W«inP*W»» kakri lastenlapa,
Jlmmyh)feJ>anjB7 sfelmt Mmi ja
«braia. Snotoess*. Hautaus soorl-
»Su|Wft 'i^aghefccTs hautaostoi-
mbtön kantta, 252 Regent St 8.,
8odtiwy.rPark Lawn hautausmaa-
han. miwifc*n toimitti^ pastori
YrjöBaivlo. -f 'J
useimmat hihareista auttoivat
länsipakistanilaisia)'ovat poissa;
maasta tai' Imolleet.: Täm§ huhu'
on paikkansajpitämatön ja/keksit-
ty vain Bangladeshin mustaami-
seksi sanoi Aksad.
Bangladeshin hallitus on koot-
tu pelkästään* sheikki Mujihur
Rahmanin johtamasta ^ymm
puolueesta, jokia, sai :ennfen taiste-
lua vviime vaaleissa yliyoimaises;
ti suurimman .äänimäärän. Silti
puolue on Aksadin mukaan yh-
teistyössä: kommunistien ja nhn
sanotun kansallisen awami-puo
lueen kanssa jota pidetään mao
laispuolueena. '
\
KYKYJEN MUKAAN
— Isä, sanoi pikkupoika, —
mitä sitten tapahtuu kun jääkie
kon. pelaajan näkö heikkenee ?
— Hänestä tehdään pelituoma-
n, vastasi isä.
kauneimmat
kukkaset
'Ui
Wilma Valtin
K..ULY JARUDY
,Osibawa
Ont.
m-
I *
m
Ktä
h. i
m
itä',
«
lm
im
Mr
kauneimmat
ruusut
MÖKKI,
ALIKOSKEN
:äist0lle
Mari ja Matti Johnson
Ida ja Frarik Mäkinen
Helen ja Emo Tikkanen
EJina ja Arvi Sandholm
Aino ja Läiiri KosM
H^j^trjÄI^Q^
Elina ja Lauri Sinisalo
Weriier Laioim
POMO ja Wm. Salminen
Senjai ja Vie. Jutifla
Beaver Lake. ja Whitefish.
. ffirj.v Qpitario'
uu$Hfu
rauhanehdbfus
Pariisi. — Etelä-Vietnamin vä-
liaikainen vallankumoushallitus
antoi vihne torstaina 143. rau-
hanneuvottelun yhteydessä uudel-
leen lupauksen, että sinä päivänä,
jolloin amerikkalaiset sotilaat
poistuvat Vietnamista, vapaute-
taan myös kaikki amerikkalaiset
sotavangit. VäliaSkainen vallan-
kumoushallitus katsoo, että pre-
sidentti Nixonin ehdotus ei ole
tyydyttävä eikä käytännöllinen
menetelmä sodan lopettamiseksi1,
Vallankumoushällituksen, eli
kuten sanotaan, Vietkongin, val-
tuuskunnan edustaja Nguyen Van
Tien esitti rauhankokouksessa
yhdysvaltalaisille ja -Saigonin
edustajille, että rauhanneuvotte-
lut voidaan aloittaa heti kun Yh-
dysvallat määrittelee päivän, mi-
hin mennessä amerikkalaissoti-
laat poistuvat ja kun Saigonin
presidentti, Nguyen Van Thieu
eroaa toimestaan.
Mr Tie sanoi ehdotustaan uu-
distetuksi paindkseksi heinäkuun
1 pnä esitetystä seitsemän koh-
taa käsittävästä rauhanehdotuk-
sesta. Pohjois-Vietnamin valtuus-
kunta antoi heti kannatuksensa
väliaikaisen vallankumoushälli-
tuksen ehdotukselle;
Mr Tie sanoi, että tässä uu-
dessa rauhanehdotuksen versios-
sa on kaksi tärkeätä kohtaa: Yh-
dysvaltain täytyy määritellä mi-
hin päivään mennessä sen kaikki
asevoimat poistuvat ja Thieun on
erottava presidentin toimesta.
Aiemmin on vallahkumoushalli-
tus määritellyt päivän mihin
mennessä on USA :n poistuttava^
: VYhdyavaltain asevoimien pois-
tamispäivästa tulee myös se het-
ki, (jolloin kalkki sotavangit, mu»
kaanlukien Pohjois-Vietnamissa
vankeina olev^ Yhdysvaltain
lentäjät saavat vapautensa.'*
kauniita
- Kukkia
Kusii Salmisen
(Thundor Bay, Ont)
muistolle
Vilma ja Eino Lehtola
Salini ja Veli Kentala
Sofia P&itäö
Mary Saari
Rauha ja Aimo Mäki N
Hilda ja Isaac Kivistö
jpyyU ja Jusftsi Pärssinen
Aliiia ja Wm, Efehmd
Senja ja Edwin Suksi
Ida Nordlund :
SUDBURY
pNTAEIO
Joseph Schlesinger
CQlin Godbold
Lapsena Tshekkoslovakiasta poistunut Joseph Schlesinger
on CBC:n radio- ja televisio-uutisten hankkijana Hong-
kongissa. Hän käsittelee Kaukoidän ja Aasian asioita.
Colin Godbold lähettää CBC:n radiolle ja televisiolle uu-
,tistietqja YK:n toiminnasta New Yorkissa sekä Yhdys-
valtain pääkaupungista Washingtonista.
'Puolue ei ole vaatinut
Endicottin eroa" -CCP
Toronto. — Korostaen eri-
koisesti, että visseistä eri-
mielisyyksistä huolimatta puo-
lue ei ole vaatinut, eikä olisi
voinutkaan vaatia, tri J. G.
Endicottia eroamaan Cana-
dan Rauhankongressin presi-
dentin toimesta,'kuten on to-
rontolaisessa Globe and Mail-
lehdessä väitetty', Canadan
"kommunistisen puolueen kes-
kuskomitea selittää asiaa vii-
me viikolla antamassaan lau-
sunnossaan mm. seuraavasti:
Canadan Rauhankongressin
johtokunnan jäsenille ja myös
sanomalehdille tammikuun 10
pnä lähettämässään kirjeessä,
tri Endicott syyttää, että hän
on joutunut "lisääntyvän painos
tuksen kohteeksi" mielipitees-
tään "Kiina—Neuvostoliitto-
kiistasta", aiheuttaen sen, että
hän ön päättänyt erota Cana-
dan Rauhankongressista.
Tässä kirjeessä ei mainita sitä
lähdettä, mistä "lisääntyvä pai-:
nostus" on tullut hänen eroa-
misekseen. Tri Endicott puhuu
vain niistä' "jotka ovat vaati-
neet" hänen eroamistaan. Mut-
ta Scott Yongille antamansa
haastattelulausunnon yhteydes-
sä, mitkä julkaistiin Globe and
MaM-lehdessä tammikuun 12 p.
väitetään, että hänen eroamis-
taan on vaatinut "Canadan kom
munistinen puolue".
Tämä väitös ei ole kerta kaik-
kiaan totta. Kommunistinen puo
lue ei ole koskaan vaatinut hä-
nen eroamistaan. Se ei olisi to-
dennäköisesti voinutkaan sitä
tehdä sillä puolue ei ole liitto-
jäsenenä rauhankongressissa...
Seuraten kaikkien' yhteistoi-
minnassa olevien järjestöjen me
netehniä, meidän puolueemme
virkailijat ovat aika ajoin kes-
kustelleet tri Endicott in kanssa,
joko hänen tai meidän pyyn-!
nosta, vaihtaakseen mielipiteitä
Canadan ulkopolitiikasta ja kan-
sainvälisestä kehityksestä. Ne'
epäviralliset mielipiteiden vaih-
dot on todettu molemmin puo-
lin tyydyttäviksi, vastaten siten
yleispiirein rauhantäistelun etu-
ja . . .
Viimeksikuluneena aikana me
olemme vaihtaneet tri Endicot-
tin kanssa mielipiteitä niistä
aatteellisista erimielisyyksistä
mitä on noussut kansainväliselle
arenalle ja joita tri Endicott sa-
noo virheellisesti "kiinalais-
neuvostoliittolaiseksi kiistaksi".
Meidän puolueemme on useim-
min kuin kerran ilmaissut kat-
santokannan että rauhanliike ei
■ saisi tulla puoluepoliittisen, tais-
telun välikappaleeksi aatteelli-
sista erimielisyyksistä, mitä on
kehittynyt kommunististen ja
työväenpuolueiden suuren enem-
mistön ja Kiinan kammunistisen
puolueen johdon välille. Meidän
katsantokantammeon,:että rau-
hanliikkeen edustajain: tulisi
tehdä kaiken voitavansa yhteis-
toiminnan saavuttamiseksi nii-
den voimien välillä jotka voi-
daan saada taisteluun rauhan
puolesta ja imperialismia vas-
taan, sen sijaan», että rauhan-
liikkeeseen kytkettäisiin: kysy-
myksiä jotka hajoittavat rau-
hanpuolustajien rivejä. ^'
Tri Endicott on tehnyt kuiten-
kin ehdottoman selväksi, että
hänen kiintymyksensä Kiinan
johtajien katsomuksiin on niin
voimakas, jotta hän on valmiina
luopumaan järjestetystä joukko-
toiminnasta rauhan hyväksi kii-
nalaisjohdon erheellisten katso-
musten hyväksi. Hän katsoi tä-
män tarpeelliseksi siksi kun hän
ei saanut Rauhangongressia tu-
kemaan katsomuksiaan. Tämä
on meidän käsityksemme mu-
kaan todellinen syy hänen eroon
sa Rauhankongressin presiden-
tin toimesta. Se oli hänen oma,
ennakolta laatima valintansa,
joutumatta minkäänlaisen pai-
nostuksen kohteeksi kommunis-
tisen puolueen taholta ...
Alkuasukkaille taloudellisia edistystä
Yellovrkniie. _ "Ei luonnon-1
suöjelijaln voivottelu ja itku au-
ta Canadan vähempiosaisia kan-
salaisia, intiaaneja ja eskimoita,'
neiilä pitää olla mahdollisuus ke-
hitykseen ja taloudelliseen edis-
tykseen", sanoi ,Lyle Trhnble,*
Pohjbisalueitten liiton jäsen. '
Trimble sanoi, että ekologit
etelässä eivät ymmärrä pohjoi-^
sen asukkaan elämää ... Heidän
mielestään nämä laajat alueet pi-
täisi säilyttää puhtaana ja kos-
kemattomana, ''Heidän mieles-
tään alkuasukkaiden pitäisi edel-
leenkin meloa kanoottiaan, hänen
.iensä olkoot joet Ja järvet, hä-
nen asuntonsa teepee ja ^umltalo,
oissa keskusjämmittäjinä ovat
ihmiset itse; olkoon hänen met-
sästysvälineensä jousi ja: nuoli,
älköön hän moottoreilla ja muil-
la koneilla saastuta maita ja ve-
siä." ' -
Mr Trimtye syytti liittohalli-
;usta' siitä, että ei ole kiinnitetty
tarpeeksi huomiota- pahjolan asul(
kaiden yhteiskunnalliseen elä-
mään, ihan niinkuin heitä ei olisi
olemassakaan. Mutta^he ovat ole-
massa. Intiaanit, eskimot ja mes-
titsit (sekarotuiset) muodojstavat
Canadan laajan luoteisalueen asu
jamiston, ja heidän taloudellinen
ja yhteiskunnallinen elämänsä
kaipaa uudistusta. He eivät enää
voi olla tyytyväisiä niihin pie-
niin murusiin, joita saavat liitto-
hallituksen pöydältä. He näke-
vät, että raja valkoisen , miehen
elämän ja alkuasukkaiden välil-
lä joka päivä levenee,' ja sitä ei
voi käsitellä rotukysymyksenä.
Se. on puhtaasti taloudellinen
seikka. '
Epävarmuus tulevaisuudesta,
työttömyys ja valistuksen puul^i.
on syy,nä, että alueellai ilmenee
paljon rikoksia ja väkivaltaisuut-
ta. • Mr Trlmhle painostaa halli-
tusta kiirehUmääri valistus- ja
opetusohjelmaa alkuasukkaille,
joilla on tähän oikeus Canadan
>kanfalatsina.
rflMt*do^t?jr.w tuhannet itke"
vät1 'londonderrylaisets,-jittivät
k§«kiy|ikkona. .viimeiset jäähyväi-
tfct, ir"tojia«t: ko^tPÄ-vanhoin ~
k^h«^letoista'mieh<f% jptka surr
mmx txsh
mesta. edeUisenft sunnuntaina ^~
J^>naonde,rjryn ,verwunnuntaipa.
"^mvJvhlfi1 9}i St. Mäty's. kir-
^wsa ipissft on - istujnta-
kantajat,Itkivät no»t«esjaau «n-
sinjmäjseuä Qerald McKinueyn
arku^; McKinnoy olj 7 lapsen isa
jonka vaimo odottaa kahdeksatta
lasta.
SANOO AMPUMISTA
MURHATEOKSI
) Xlnited Nations. — Irlannin ul-
koasiain ministeri Patrick Hill-
ery syytti ^keskiviikkona britti-
läissotilaita "murhamiehiksi" sii-
tä kun 13 londonderrylaista mie-
lenosoittajaa; ammuttiin edellise-
nä sunnuutaina. "Minä uskon
Britannian hallituksen tulleen
hulluksi'.—;.- he ovat mielipuolia,"
sanoi Hillery.
Hän ilmaisi toivomuksen, että
muiden maiden hallitukset saisi-
vat Britannian "hallituksen jär-
kiintymäan;"
Kansainvälinen lakimieskomis-
sioni suositteli Genevessä, että
ko. verisunnuntain tutkiminen
annettaisiin kansainvälisen tribu-
naalin tehtäväksi.
BRITANNIAN SUURLÄHE-
TYSTÖ-TALO TUHOTTIIN
Dublin. ~ Noin 25,000 ihmistä
käsittänyt mielenosoittajien jouk-
ko ryntäsi viime keskiviikkona
Britannian täkäläiseen,ytyhjänä1,
olevaan suurlähetyätörtaloon - ja
tuhos^. sen bensiini- ja valopom-
meja käyttäen, ilmeisesti kostok-
si "verisunnuntaista", jolloin brit
tiläissotilaiden kerrotaan ampu-
neen kuoliaaksi 13 ihmistä. Polii-
sien tiedonantojen mukaan ra-
kennukseen heitettiin satoja pom-
meja minuutti ja pommi. Palo-
kuntalaiset estettiin sammutus-
työn teosta.
Kun liekit nousivat talosta, sil-
loin väkijoukko, alkoi huutaa
"Britit pois!" "Britit pois V
UUSI PANNAJULISTUS
Lontoo. — Britannian toryhal-
litus julisti keskiviikkona, että
brittiläissotilaat tulevat hajoitta-
maan kansalaisvapaus-paraatin,
mikä oli suunniteltu järjestettä-
väksi lauantaina Pohjois-Irlannin
Newry-nimisessä rajakauppalassa
Samanlainen marssi päättyi
edellisenä sunnuntaina London-
derryssa verilöylyyn, missä kuoli
13 siviiliä.
Britannian parlamentin itsenäi-
nen jäsen, 24-vuotias Bernadette
Devlin, joka osallistui Londonder-
ryn kulkueeseen,* ilmoitti nyt, että
hän osallistuu pannajulistuksesta
huolimatta myös Newryn protesti
kulkueeseen.
sivu a
ftuu^ epäi^k^ hal^t^
4ost^misen mabdoUisuut^n 'Jka&i
yaUun^iiden puolueen pohjalla."
Suomen: sotilaan
päiväraha on 2 maikkaa
Helsinki. -— Asevelvollisten
päivärahat nousevat kahteen
markkaan. Asiasta annettiin ase-
tus perjantaina presidentin esit-
telyssä.
Päivärahojen nouseminen pe*
rustuu valtion tämän vuoden bud-
jettiin. Perjantaina annettua ase-
tusta sovelletaan takautuvasti
tämän vuoden alusta lukien. ~
Helsinki. — Selvää muytos-
tfi politSkkaarf työfiifg&lfäja |
väfyävqraisten kk^satäisieti by-'.
väksj. suurpääoma
etujen rajoittamista^:. kansan-
valtaisten oikeuksien' laajenta-'
mistä talous-, tyfc Jkdn/u-:
elämään edellyttää SKP:n pu*i
heenjohtaja ' ^larne ' Saarinen;
uudelta hallitukselta.'
Kansande.mokraattieh, osallis^
tumisesta kaavailtuun viiden puof
lueen hallitukseen ei Saarisen mu
kaan ole kysymys muusta.-H<E1-
leivät muut neuvotteluihin ^osal-
listuvat puolueet ole tähän val-
miit, niin se olkoon nitdeii äsiai''
huomautti Saarinen - selostaes-
saan hallitusneuvotteluja' kan-
sandemokraattiselle järjestöväel-
le Helsingissä viime viikon alus-
sa. , -
— Porvarillisissa lehdissä nä-
kyy arvioita, joiden' -mukaan
kommunistit eivät osallistuisi hai-'
litusneuvotteluihin tosissaari. Tä-
mä on! väärä arvio. Kyllä me
olemme koko ajan olleet muka-
na tositarkoituksella. Osallistum-
me neuvotteluihin voidaksemme
todeta ovatko muut neuvottelui-
hin osallistuneet puolueet val-
miit kääntämään politiikan ja
varsinkin talouspolitiikan perus-
suuntaa. Ovatko: ne valmiit käy-
tännÖUisin toimenpitein kaventa-
maan tuloeroja, tekemään oikeut-
ta tulon jakoon ja yleensä toteut*
tamaan vähävaraisille kansalaisil-
le ennen vaaleja antamiaan lu-
pauksia. Tästä nyt on kysymys,
totesi Saarinen puheessaan.
— Totta on että suhtaudumme
puolue
Pohja o^yHä paras mahdollinen
nykyisissä poliittisissa olosuhtejs-
sÄrMutta-kyse^ ovat sarnat^
puoli^t;,f jotka muodostivat Kar-
jalaisen hallituksen kesällä 1970.
Täm| pohja hajosi viime vuoden
maalialfuussa sen johdosta että
me1 emme voineet hyväksyä mui-.
den hallituspuolueiden talpuspoln
tii^kaa, emme UKK-sopiniUHta
enjme^ä hintapoliittista .linjaa,'
jok,a johti ennätysmäiseen elin-
kustannusten nousuun :: viimtf
vuonna. Onko siis näiden tosi-'
asiain valossa mitään ihmeteltä-
vää siinä että. me suhtaudumme
hyvin- epäilevästi' nyt käynnissä,
olevien neuvottelujen onnistumi-
sen * mahdollisuuksiin.
Annamme tietenkin suuren ar*
von tasavallan presidentin pyr-
kimykselle muodostaa laajapdh-
jäinen hallitus; jossa me olemme
mukana. Annamme myös arvon*
sosialidemokraattien ja keskusta-
voimien samansuuntaisille pyrki-
myksille. Haluamme olla mukana
vasemmiston ja keskustan yhteisi
työssä. Sitä ei kenenkään tule
epäillä ...
Haluamme painokkaasti,ko-
rostaa, että kysymys ei ole vain
yhteistyöhalusta, vaan myös
ennen muuta yhteistyön sisäl-
löstä, siitä millaisiin tavoittei-
siin täsmällisesti ja kaikkia
osapuolia sitovasti yhteistyöllä
pyritään. Tämä on tärkeintä
1
Miljoona uutta työpaikkaa?
Helsinki, — Helsinkiläinen 19-
vuotias opiskejijä Maj,-Len Eriks-
son kruunattiin Suomen kauneim-
niaksi 1. helmikuuta Helsingissä.
XJiisi missi on 174 senttimetrin
pituinen1 ja 56,5 kilon pamoinen.
Hän puhuu Suomen lisäksi ruo^
sia, englantia ja saksaa.
KIITOS
Sydämelliset kiitokseni teil-
le sukulaiset, tuttavat ja lah-
jaan osaa-ottaneet poissaolijat
kun tulitte peljättämään mi-
nua 'syntymäpäivänäni. Kiitos,
emänn/W« ja' jupakan alkajil-
le. "Kiitos kaunis lahjoista teil-
le kaikille. <
ANTTI TUOHIMAA
Porcupine Ontario
' 23 vuotta on kulunut aikaa sii-
tä kun Yhdistyneiden Kansakun-
tien järjestö „ julkaisi yleismaail-
mallisen Ihmisoikeuksien julistuk-
sen. Julistusta tervehdittiin ilol-
la. Se oli voitto maailman edis-
tysmielisten kansojen pyrinnöille.
Siinä ilmenee ihmiskunnan oikeuk
sien pyhimmät aatteet.,
"Jokaisella", sanotaan julistuk-
sessa, "on oikeus työhön, jokai-
sella on oikeus yhteiskunnalliseen
turvaan, jos ei itse voi työllään
itseään elättää. Jokaisella on oi-
keus koulutukseen, jokaisella on
oikeus lepoon ja hyvinvointiin."
Kauniita sanoja, yhteiskunnal-
lisesti oikein, mutta 23 vuotta ju-
listuksen jälkeen, kuinka monta
niistä on voitu toteuttaa?
Oikeus työhön? Jokaisella teri
veellä ihmisell|l pitäisi olla tilai-
suus tehdä mitä hän kykenee,
mistä hän nauttii ja mikä antaa
hänelle tyydytykseni Työn teko
on jokaisen pyhä oikeus, jokai-
sen pyhä velvollisuus, työ on ih-
miskunnan elinkeino, työ on ih-
miskunnan onni.
Neuvostoliiton- perustuslaissa
on kirjoitettu: "jokaisella Neu-
vostoliiton kansalaisella on oi-
keus taattuun työhön ja taattuun
palkkaan työstään. Jokaisella kan
salaisella on oikeus yhteiskun-
nalliseen' turvaan; Jokainen tulee
hyödyttämään maatansa kyky-i
jensä muk.aan." Täanä on siis sa-
maa, jota painostetaan Ihmisoi-
keuksien julistuksessa:'.
Kuinka meillä* ön tänä päivänä
Cana,dassa?Työttöanjty»^kasvaa,
hinnat nousevat.-. ; missä on oi-
keus työhön ja yhteiskunnalliseen
turvaan?
= - Tämä 'on keskeisin ja tärkein
kysymys; jota tullaan käsittele-
mään vakavasti tämän vuoden ai-
kana ammattiliitoissa. Canadian
Läbor Congress on päättänyt, et-
tä helmikuun ajalla vaaditaan
Liittohallitusta järjestämään mil-
joona uutta työpaikkaa yhä kas-
vavalle työttömien joukoille. Ta-
inan kampanjan takana pitää ol-
la kaakki järjestäytyneet työläin
set, kaikki edistysmieliset joukot
ympäri Canadan.
Näin rikkaassa maassa kuin
Canada ei ole mitään syytä, että
monet tuhannet työkykyiset jou-
tuvat pakosta olemaan joutilai-
na.
_ Aika on tullut «vaatia 4 päivän,
32 tunnin työviikkoa, samalla pai
kalla, mitä on saatu pidemmästä
työviikosta.
Aika an tullut vaatia taattu
toimeentulo jokaiselle Canadan
kansalaiselle.
Aika on nyt työläisillä vaatia,
että Canadan hallitus täyttää Yh
distyneiden Kansojen Ihmisoi-
keuksien Julistuksen .vaatimuk-
sen, jonka keskeisin pykälä on oi-
keus työhön ja kunnolliseen toi-
meentuloon.
KOHTELIAS
'—Olisiko setä hyvä ja avaisi
minulle tuon portin.
i-? Mielelläni minä sen teen.
> Kiitos. Portti on maalattu
enkä halunnut liata siinä käsiäni.
Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun
^ Perinteellinen Kevät-julkaisu valmistetaan jälleen Yhdysvaltain
jh Canadan suomalaisten yhteisillä voimilla. Se ilmestyy siksi hy-
vissä ajoin huhtikuussa, että julkaisu ehtii etäisempienkin lukijain
pöydälle ennen työvaett suurta isolidaarisuusjuhloa, Vappua. Avus-
tajien kirjoitukset, ajankohtaiset1 kertomukset, muistelmat, runot ja
novellit ovat lärapimästt tervetulleita. Samoin näiden kirjoitusten
yhteyteen tai julkaisuun muute*! sopivat kuvat. Kuvat palautetaan
pyydettäessä takaisin huolimatta siitä tulevatko ne käytetyksi tai
jäävätkö syystä tai toisesta käyttämättä.
Toimitus-, latomo- jäVpamotöiden helpottamiseksi on sitä pa-
rempi, mitä pikemmin avustajain kirjoitukset saadaan. Aikaisih
saapuvat kirjoitukset voidaan käsitellä ensiksi ja suuremmalla huo-
lella. ViiraeJstttäa^ olisi kirjoitukset lähetettävä allaolovalla osoitteella
helmikuun 25 päivään, mennessä 1972.
Runsaasta avustuksesta etukäteen kiittäen, ,.
^EVÄT-JULKAISUN TOIMITUS,
BOX 6d,
SUDBURY, ÖNT., CANADA
t
n
o
X
ji
[
=1
IS
\-; ■
v
)
H
I
J
L
'il
i
K
X
•f
