V
(
VUOSIEN TAKAA
,49 VUOTTA SITTEN:
. Suomalaiset mestareina Tukholman kilpailuissa.
Tukholma. — 5,000 metrin juoksun voitti Nurmi ajalla 14.39.9.
Niden aika oli 14.54.6. Nurmen aika 3 mailin matkalla oli 14.11.2
(uusi maailman ennätys) ja Niden aika 14.24.9. ■■•.,■■.
10,000 metrin matkalla voitti Kolehmainen ajalla 1.07.54.9.
, - — Vapaus, uutistieto, syysk. 18 p. 1923.
30 VUOTTA SITTEN:
:; Ilmavoimiemme kunniakas vuosipäivä
Tiistaina, syysk. 15 p:nä vietettiin Englannissa muistorikasta
vuosipäivää. Silloin tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä kun natsien
ilnfapommitus Lontoosta ja muita Englannin kaupunkeja vastaan
•saavutti huippunsa. Natsien tarkoitus oli ilmapommituksen avulla
murskata Englannin kansan vastarinta.
< Mutta kourallinen . . brittiläisiä ja canadalaisia lentäjiä
taisteli silloin lakkaamatta vihollisen suurta ylivoimaa vastaan. Ja
syysk. 15 p:nä nämä urheat lentäjät ampuivat alas 185 vihollisen
lentokonetta . . ■ . ja saivat niin loistavan voiton, että natsien yli-
päällystö tuli vakuuttuneeksi, ettei Englannin kansan vastarintaa
voida murskata ilmapommituksen avulla.
— Vapaus, toimituskirjoitus, syysk. 17 p. 1942.
TORONTON KUULUMISIA
Agapetuksen riemukas romaani
värielokuvana "Aatamin puvussa
jä vähän Eevankin" esitetään To-
rontossa Don naalilla sunnuntaina
•lökaik. 1 päivä, kello 3 iltapäivä!
lä.
Toronton Ikinuorten kokous Don
haalillä elokuun 31 pnä oli piris-
tävä tilaisuus. Keskusteltiin mat-
kasta Sudburyn Seurakerhon vie-
raaksi tiistaina, syyskuun 26 päi-
vä. Matka bussissa maksaisi vain
seitsemän dollaria. Matkalle lähti-
jöiden' pitäisi tiedoittaa Otto Tyys-
källe hyvin pian: Bussiin mahtuu
37 henkeä ja tällä hinnalla se pi-
täisi saada täyteen.
Frank Laaksolta saimme mielen
kiintoisen raportin Ontarion eläke^
LIMITED
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
PUH. 485-2918
■' 1695 Bayview Ave.
(Lähedilä Egltntonia)
TORONTO, O NT.
Iäisten yhdistyksen konferenssista,
joka pidettiin Windsorissa. Rapor-
tista tulee myöhemmin myöskin se-
lostus Vapauteen. Eläkeläisillä on
paljon vaatimuksia ja vetoomuksia
paremman ja huolettoman elämän
puolesta.
Täällä kuoli pitkäaikaisen sairau-
den murtamana Vili Keskinen jät-
täen jälkeensä vaimonsa Elnan ja
kaksi tytärtä Mona ja Shirley per-
heineen.
Länneltä 'Torontoon tullut Vili
Maukonen kuoli täällä. Lähimmät
sukulaiset olivat kaksi siskoa Yh-
dysvalloissa. — J.N.
Varoitus
s
Ottawa. — Nitroglyseriinitab-
letteja käyttäville sydänpotilaille
on annettu varoitus, että pillerit
saattavat menettää tehokkuut-
taan, jollei niitä pidetä tiukasti
kiinni olevissa lasitölkeissä. v
Federaalisen terveydenhuolto
ministeriön julkaisussa, Rx Bulle-
tin/on era. varoitus, jonka minis*
teriö toivoi lääkärien kertovan po-
tilailleen."_ —
Yhdysvalloissa-^suoritetut tut-
kimukset ovat osoittaneet että
plastikki rasioissa varastoidut: nM>.
roglyseriinipillerit menettivät puo
let vaikutusvoimastaan vuorokau-
den aikana. Tehon menetys oli 80
prosenttia kolmen päivän jälkeen.
Polyethyliinipaikkaukset eivät ole
sen parempia .ainoastaan lasipurk
kien käyttöä suositellaan.
Kalakunnan suojelu ja täydentäminen
Neuvostoliitossa
Toronton toimen
naisten kokous
On jo aika aloittaa syystoimin-
nan suunnittelu. Asioitakin on.ke-
rääntynyt aika paljon, suurimpa-
na tehtävänämme on käytettyjen
tavaroiden myynti joka luultavas-
ti pidetään lokakuulla.
Siis pidetäänpäs kokous Don
Haalilla, torstaina syyskuun 21
päivä, kello 7. Lausumme terve-
tulleiksi myöskin uudet jäsenet.
Työ kerhossa on kiinnostavaa,
siis tule mukaan. — ht..
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
EKO-GARAGE
382 Dawes Rd., Toronto 16, Ont.
(Ennen oi Oedl-Spadina
nurkkauksessa)
Puhelin 751-1227
ERKKI KONTUNEN
ÄLÄ VÄLITÄ —
anna Heynon välittää!
Soila 481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
890 Mt. Pleasant Rd.f Apt. 1404
Toronto 12, Ont.
• Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Toronto Rea] Estate Boardin Jäsen
\) SUUR-TORONTO
VIKING FOODS
& IMPORTS
Suomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
133 Laird Dr., Toronto 17, Ontario
Puhelin 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa, liha jalosteita, säilykkeitä,
juustoja, leipää ym. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta.
KESÄ-AUKIOLO AJAT:
Maanani.—keskiv. ...... 8—6
Torstai ia perjantai .... 8—8
, Lauantaisin ... . . 8—2
VALMISTAMME
RUIS-, GRAHAM KAURA-,
RANSKAN- ja DIEETTILEIPÄÄ
Juhla-.ja arkipitkoja, tanskalaisia
vfinereitä. kaakkuja ym. leipomo-
»alara. tuotteilta. Myös karjakin pii-
rakoita, lihapilrakoi ta ym.
Parkway Bakers
Puhelin 363-7676
290 Queen SU VV., Toronto, Ont.
KES A-AUKIOLO A JAT:
Tiistaista perjantaihin 9—4'
Lauantaisin .....____.... 8—2
Suljettu maanantaisin
Toronton ilmasto ja vesistöt ovat
tulleet puhtaammaksi päivä päiväl-
tä viimeisen vuoden aikana. Ilman
saastutusindeksi on tänä aikana vä-
hentynyt kolmannella osalla, vaikka
kaduilla onkin 200,000 autoa enem-
pi mitä oli 10 vuotta sitten. Ranta-
vedet ovat paljon puhtaampia, mo-
net alueet joissa oli uintikielto vielä
1969, ovat nyt saastutuksesta va-
paita. Puistoalueita on lisätty joka
vuosi, Metron puistokomitean hal-
lussa on nyt 7,000 eekkeriä, ver-
rattuna . 5,500 eekkeriin kuusi vuot-
ta taaksepäin.
Tietysti paljonkin on vielä pa-
rantamisen varaa, mutta pääasia
on, että luonnonsuojeluun ja saas-
tutukseen on' aloitettu kiinnittämään
huomiota ja jatkuvasti joitakin
suunnitelmia täytetään. Esimerkiksi
jätteiden poltto, joka myöskin suu-
relta osalta saastuttaa kaikkien kau-
pungeiden ilmaa, on kokonaan uu-
distuksen alla. Polttimoiden1 uudis-
tus tulee maksamaan Metrolle 40
miljoonaa dollaria, työ valmistuu
tämän vuoden lopulla.
Jätteiden puhdistus, joita virtaa
kaupungin likaviemäreihin maksaa
20 miljoonaa dollaria vuosittain.
Puhdistamoissa kaikki bakteeri hä-
vitetään ennenkuin vedet virtaavat
takaisin vesistöihin. Suurin vesien
saastuttaja on vielä fosfaatilla kyl-
lästetyt saippuat. Fosfaatin puhdis-
tussuunnitelma täyttyy seuraavan
kolmen vuoden aikana.
Suur-Torontossa kerätään jätteitä
noin 1.2 miljoonaa tonnia vuodes-
sa. Se joko poltetaan tai haudataan
ja yhäti tämä jäteruuhka kasvaa,
koska Suur-Toronton väkiluku nou-
see noin 50,000 asukkaalla vuodes-
sa. Viime aikoina on aloitettu pa-
perijätteiden keräys erikseen, sillä
niitä voidaan käyttää-uudelleen, mut
ta se ei ole vielä saanut riittävää
huomiota asukkaiden taholta.
Todettu on, mitä suurempi väki-
joukko on huolestunut ympäristönsä
puhtaudesta, sitä paremmat ovat
tulokset. Se huomattiin tässä joku
aika .taaksepäin, kun joukkovoiman
painostuksesta joidenkin kiitoteiden
valmistaminen ja uusiejn rakenta-
minen .hyljättiin ja onpa puhetta oi-
HILLSIDE BAKERY and Delicatessen
2851 Lawrence Avenue E., 261-2238
(Hillside Plaza Brimley'n kulm.)
Scarboron suomalaisten kauppa
Kakut, leivät, leivcninaisst.
Leikkeleet, sillit, makeiset ja lahjatavarat
Kaikkea löytyy meiltä! .'
Leipuri: ÄKE SAARINEN
tiistai—keskiviikko 9—6 ja lauantai 9—4,
maanantaina suljettu.
Aukioloajat
torstai 9—7
perjantai 9—9
lut että alakaupungilta tulevaisuu-
dessa poistetaan kaikki tarpeeton au-
toliikenne.
.999 Queen St. West. Varmasti
jokainen Torontossa asuva, tai To-
rontossa , joskus asunut suomalai-
nenkin muistaa tämän osoitteen ja
vähemmän miellyttävillä ajatuksil-
la. Onhan sen porttien taakse vuo-
sien aikana joutunut meidänkin sai-
raita kansalaisiamme. Hullujen huo-
neeksi sitä on mainittu ja vuosia
sitten olikin totuttava ajatukseen,
kuka sinne joutui, sinne hän jäi.
Talo rakennettiin vuonna 1846,
nimitettiin Upper Canadan mielipuo-
lien hoitolaksi. Alkuaikoina siellä
annettiin potilaille jonkinlainen vält-
tävä, mutta välinpitämätön hoito.
Henkistä sairautta ei pidetty sai-
rautena, siis ei ollut mitään lää-
ketieteellistä hoitoa. Kerrotaan kuin-
ka tuhannet potilaat ovat sen suu-
rien kivimuurien sisällä viettäneet
lopun elämäänsä toivottomana, kam-
moa herättävissä olosuhteissa, eris-
tettynä perheistään ja muusta maa-
ilmasta. Jos potilas ei ollut täy-
sin järjetön kun sinne joutui, niin
niissä olosuhteissa pian tuli hermo-
romahdus, parannuksesta ei puhet-
takaan.
Nyt ovat ne ajat ohi, ovat olleet
jo joitakin kymmeniä vuosia. Vär
hitellen on henkistäkin sairautta
alettu pitämään vain sairautena,
jota yritetään parantaa lääketieteen
uusimmilla keksinnöillä, ja jos ei
täyttä parannusta voida saavuttaa,
voidaan ainakin huojentaa ja tehdä
potilaiden olo niin mukavaksi kuin
mahdollista. Mennyt on se aika,
jolloin henkistä sairautta pidettiin
häpeänä koko perheelle, siitä ei
paljon puhuttu ja potilas unohdet-
tiin. Vielä nykyaikanakin, vaikka
.meidän pitäisi olla valistuneimpia
henkilöitä jotka ovat päässeet pois
mielisairaaloista parannettuina, kar-
tetaan ja kohdellaan vähän toisella
tavalla kuin muita. Mutta vähitel-
len siitä ollaan pääsemässä.
Suuri askel eteenpäin on hoito-
menetelmissä, ja yhteiskunnan va-
listustyössä. Uusia hoitoloita raken-
netaan ja tämä 124 vuotta vanha
rakennus puretaan. Sen suuret kol-
kot yhteiset huoneet, pimeät käytä-
vät ja rautakalerit kuuluvat men-
neisyyteen. Yksi uusi osa on jo
rakennettu, osa potilaita on siirretty
uusiin olosuhteisiin, jossa kaikilla on
oma huoneensa, sillä on huomattu
että mielitautipotilaatkin arvostavat
pmaa omaisuuttaan, arvostavat
omaa yksityiselämäänsä. Kolme
muuta rakennusta on alulla ja he
yhdistetään ajanvietekeskukseen, jo-
hon tulee uima-altaat, kirjastot, as-
karteluhuoneet, * lukutuvat ja juhla-
sali.
Menneisyydessä on se aika, jol-
loin henkisesti sairaat potilaat lu-
Neuvostoliiton kalarikkaudet ovat
suuret, pelkästään Volgan ja Kas-
pianmeren vesiltä pyydetään 85
prosenttia maailman sampikaloista,
joista saadaan kallisarvoista mus-
taa kaviaaria. Joka vuosi tältä
•alueelta nostetaan 450,000 tonnia
erilaista kalaa. Neuvostoliitossa on
777,000 jokea, 2.5 miljoonaa järveä
ja 14 rannikklimerta,' lisäksi har-
joitetaan valtameri pyyntiä. :
Neuvostoliitto pyytää kalaa yhtä
paljon kuin USA, Canada, Englanti,
Islanbi ja Indonesia yhteensä, eli n.
8 miljoonaa tonnia. Pyyntiluvat voi-
sivat olla vieläkin suuremmat, mut-
ta luonnon biologinen tasapaino ve-
sieläimistössä ja kasvistossa ei saa
häiriinityä. Tsaarin Venäjällä tasa-
painoa järkytti ryöstökalastus, yk-
sityiset yrittäjät eivät ajatelleet seu-
rauksia, jotka pulpahtaisivat eteen
vuosikymmenien kuluttua, vaikka
venäläiset tiedemiehet varoittivat jo
1800 luvun puolivälissä Venäjän ka-
lavarojen ehtymisestä.
Kun kaikki luonnonrikkaudet siir-
tyivät kansan omistukseen ja talous-
elämän alkaessa noudattaa yhteistä
suunnitelmaa oli suotuisat edellytyk-
set kalavarojen suojelemiseksi ja
'täydentämiseksi. Neuvostoliittolaiset
asiantuntijat ryhtyivät toteuttamaan
tehtävää 1920-luvulla. Aikaisempi
ryöstökalastus oh" pahentanut kui-
tenkin myös erästä luonnonperäistä
häiriötä.
Kaspianmeri on madaltumassa.
Kutupaikkojen — matalien rannik-
kovesien, missä kalanpoikaset kuo-
riutuvat ja viettävät elämänsä alun
— pinta-ala supistuu jatkuvasti.
Erityisen nopeaa supistuminen on
Volgan suistossa Kaspianmeren poh-
joisella rannikolla, joka on kala-
taloudellisesti tärkeintä aluetta.
Miten Kaspianmeri olisi pelastet-
tavissa? Aikoja sitten esitettiin hou-
kutteleva ratkaisu — Pohjolan jo-
kien juoksun kääntäminen etelään
patoamalla pohjoiseen virtaavat ve-
det. Tarvitaan kuitenkin vielä aikaa,
ennenkuin hahmotelmat muuttuvat
todeksi. Tämä suurisuuntainen työ
on nyt suunnittelun alaisena useil-
la tieteellisillä tutkimuslaitoksilla.
Kalavaroja suojellaan myös niil-
tä haittavaikutuksilta, joita nopeas-
ti kehittyvällä teollisuudella on kas-
villisuuteen ja elimistöön. Esimer-
kiksi Volgan vesivoimaloiden pa-
doissa, jotka estävät kalaa nouse-
masta vanhoille kutupaikoille Volgan
yläjuoksuun ja sivujokiin, on eri-
koisrakenteiset kalahissit, jotka nos-
tavat jopa jättiläiskokoisia sampia
monta metriä patoaltaasta toiseen.
KALANVILJELYLAITOKSET
Kalavarojen suojelun ja säännös-
telyn lisäksi kalatalouden asiantunti-
jat harjoittavat myöskin kalanvilje-
lyä. Tässä tehtävässä työskentelee
monta tieteellistä tutkimuslaiosta.
Pelkästään Kaspianmerellä on 12
kalanviljelylaitosta ja 5 kalankas-
vatuslaitosta, joissa kasvatetaan ka-
lanpoikaset istutuskokoisiksi. Aso-
vanmerell, joka on ammoisista
ajoista ollut maailman kalaisimman
meren maineessa, toimii 4 sammen-
viljelylaitosta.
Kalanviljelylaitosen tehtävänä on
tuottaa elinkelpoisia kalanpoikasia
jotka myöhemmin voidaan istuttaa
lähivesistöihin ja kaukaisiinkin jo
kiin ja järviin. Esimerkiksi Volgo
gradin sammenviljelylaitoksella hau-
dotaan 11 miljoonaa kalanpoikasta
vuodessa. Asovanmeren laitoksilta
istutetaan yli 9 miljoonaa sammen
poikasta vuosittain. Valkolohen poi-
kasia ututettiin vuonna -4970 Vol-
gaan ja Kaspianmereen yli 4.2
miljoonaa.
Kalanviljelylaitoksia on paitsi Vol-
gan varrella, Kaspian ja Asovanme
ren rannoilla myös Laatokalla ja
melkein kaikkien suurien vesistöjen
lähistöillä. Asiantuntijoiden mukaan
vuonna 1971 haudotetuista kalanpoi-
kasista saadaan tujntuva lisä lähi-
vuosien kalasaaliisiin.
UUSIEN LAJIEN SYNTY
Risteytettyjen kalalajikkeiden jäl-
keläiset ovat usein elinvoimaisem-
pia, kasvavat ja kehittyvät nopeam
min. Risteyttämisen ja valinnan
kautta saadaan kalatalouteen juuri
ne yksilöt,, joilla on myönteiset omi-
naisuudet, kielteisten ominaisuuksien
puuttuessa melkein kokonaan.
Risteyttämällä esimerkiksi kehi
tettiin karppiruutana, jolla on kar-
pin nopea kasvu ja lihakkuus ja
ruutanan rasvaisuus, kestävyys ja
tautien _vastustuskyky. Jalostetun
karpin ja villikarpin risteymästä
saatiin niin ikään uusi lajike joka
on osoittautunut hyvin tuottoisaksi.
Useita muitakin kaloja on onnistu-
neesti yhdistetty^ näin on syntynyt
uusia lajeja.
UUDET ASUNNOT
UUSISSA MAISSA
Parinkymmenen viime vuoden ai-
kana Neuvostoliitossa rakennettiin
toistasataa tekojärveä ja tasoitus-
allasta, joiden makeassa vedessä
viihtyvät monet arvokalat. Tekoal-
taista saadaan vuosittain noin 50,000
tonnia kalaa, useita eri lajeja.
Tulevia tasoitusaltaita valmistel-
laan pari vuotta ennen niiden kalan-
viljelyyn ja ammattikalastukseen
ottoa. Aluksi annetaan kielto-arvo
kalan kalastamisesta kaikista vesis-
töistä, jotka kuuluvat uuden tasoitus
altaan piiriin, roska-, ja petokalat
hävitetään mahdollisemman tark-
kaan. Tasoitusaltaiden rannoille ra-
kennetaan kalanjalostuslaitoksia,
säilytystehtaita ja. däähdyttämöjä.
On harkittava, mitä kaloja on edul-
lisinta viljellä ja istuttaa tasoitus-
altaisiin. Kalanistutuksessa 1 pyritään
siihen, ettei veden asukkaiden kes-
ken syntyisi "riitaa" ja että ruo-
kaa riittäisi kaikille.
Mielenkiintoinen toteamus: runsas
ravinteista altaista täysikasvuiset
sammet eivät lähde vaeltamaan me-
riin, vaan jäävät paikalleen. Uusil-
le asuinsijoille ei istuteta 'pelkäs-
tään pyyntikalaa, vaan myöskin
elävää ravintoa, Asiantuntijat tutki-
vat tarkoin kalojen keskinäisiä suh-
teita, ja muuttavat suunnitelmallises-
ti altaiden asukkaiden kokoonpanoa
tilanteiden mukaan. \
Kaloja viljellään myöskin aroilla
ja autiomailla, joissa ennen ei ka-
loja ollut Dneprin vesiä ori johdet-
tu kanavia myöten Hersonin aroille,
joissa on paljon uusia kalojen "ko-
teja". Karakufnin, Neuvostoliiton
suurimman autiomaan kanava on
850 kmrn pituinen. Kanavassa, al-
taissa ja lammissa viljellään useita
kalalajeja. Näin on autiomaiden
ammattien joukkoon saatu uusi am-
mattikunta, kalastajat.
Suunnitteilla on lähitulevaisuudes-
sa arvokalan istuttaminen Kaspian-
mereen. Kalojen ruoaksi on meressä
runsaasti ruokaa. Sinne . myöskin
yritetään istuttaa kasvissyöjä kalo-
ja ja Kaukoidän lohta.
Kalakunnan suojelu on jo tuotta-
nut tuloksia, kalasaaliit kohoavat
sekä sisävesistöissä ja merissä.
Maailma ja Me julkaisusta.
Keskiviikko, syysk. 13 p. — Wed., Sept. 13, 1972
Si'vu 3
IllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllUllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllill!'
ETELÄPÄÄN KUULUMISIA
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiii
Se huono kesä jatkuu täällä yli-
maissa samanlaisena. Vettä sataa
tuhauttaa melkein joka päivä. Ei
kynnet ainakaan "ravistu" var-
paista, eikä tarvitse kastella näi-
tä pihoja letkujen kanssa. Karhut
ovat kylläkin kesyjä, joka johtu-
nee huonosta marjavuodesta.. E-
räskin nuori pariskunta rupesi
paistamaan lihoja heidän kesä
kämppänsä pihalla niin siihen saa-
pui karhu, jota peläten he hyök-
käsivät asunnon sisälle, tällöin
karhu otti . "steikit" ja pani tieten-
kin ne parempiin suihin.
Marjavuosi tällä kulmalla on ol-
lut harvinaisen huono. Ei edes ko-
tipihoissa olevat jalostetut marjat
ole kasvaneet tänä kesänä, kaik-
ki syy on; todennäköisesti siinä,
kun tuli se kova takatalvi touko-
kesäkuun jamassa, jonka johdosta
monet puiden lehdetkin paleltui-
vat ja kalatkin järvissä tulivat
hyvin huonolle syöntituulelle, jo-,
ta on jatkunut koko kesän.
Mutta ihmiset unhoittavat tä-
män kaiken. Ja nyt.on ruvettu jo
puhumaan Talvikarnevaaleista.
Mainostetaanpa vielä että tästä
tulee entistä suurempi "rulianssi"
koska on kysymyksessa tykkä-
nään uusi kaupunki, sillä uudelta
vuodelta pitäisi ■■ tuilla tästä kulta-
alueesta maan suurin kaupunki.
Ei väkiluvultaan, mutta maan pin-
ta-ala on 'laskettu 1,200 neliömai-
lia. Siinä sitä on lääniä johon voi
eksyä parempikin kaupungin kul-
kija.
Bensiinin myyntisota täällä on
jatkunut koko. kesän. Viime syk-
synä sen hinta oli hyvin lähellä
60c kaluna, sitten eräs myymtiase-
ma laski sen talvella 47 senttiin
ja niin toisten oli mentävä samo-
ja hintoja seuraten. Tällä kertaa
se on vieläkin 47c. Tämän "hinta-
sodan" aikana on monta palvelu-
asemaa tuikkinut ovensa. Öljy-yh-
tiöt kyllä ilmoittavat asemia vuök
rattavaiksi, mutta tuskinpa niitä
vuokrataan ennen kuin hinnat ta-
saantuvat omaan rajaansa.
Surullinen kohtalo tuli eräiden
torontolaisten vierilijoiden osak-
si Työnpäivän viikonloppuna.
Autokolari tapahtui juuri muuta-
mia maileja kylästämme itään joh
tavalla valtamaantiellä No. 101.
Auton ajuri 59 vuotias William
■Migus ja hänen seurassansa Puo-
lasta oleva vierailija Slawko Pa-
nas saivat surmansa tässä onnet-
tomuudessa. Mrs. Migus saatettiin
vakavassa tilassa Timminsin sai-
raalaan, jossa hän on toipumaan
päin. Mainittakoon että tämä oli
ainoa kuolemaan johtanut onnet-
tomuus Työnpäivän viikonloppuna
tällä kulmalla.
na oli syntynyt Mond Mines Sud-
buryn alueella ja oli kuollessaan
58-vuoden ikäinen. Vainajaa lä-
hinnä jäi kaipaaimaan elämän to-
veri Yrjö Niemi täällä Potsvilles-
sa, äiti mrs Katri Laine, White-
fish, Ont. 2-^siskoa perheineen
Tyyne Tolmonen, Whitefish, Ont.
ja Martha Johnson, CJalifbrniassa
sekä laaja tuttava piiri täällä ko-
tikylässä. Ruumiinsiunauksen kap
pelissä ja Whitney hautausmaalla
suoritti pastori J. Paukkunen.
Samoin viime viikon tiistaina
laskettiin täällä ikuiseen lepoonsa
paikkakunnallamme hyvin tunnet-
tu kansalaisemme rakennustyö-
mies Lennard Ensio Kaija. Lenni
oli syntynyt Albertan valtiossa ja
oli kuollessaam 57 vuoden ikäinen
Vanajaa lähinnä jäi kaipaaimaan
vaimonsa Bertha, ja poika Paul,
täällä South Porcupinessa, tytär
puoli Mrs Elsie Krcel perheineen
Kirkland Lakella, yksi sisko Hel-
mi Lanki, Vancouver B.C. sekä
laaja tuttavapiiri Pohjois^Onta-
rioii suomalaisten keskuudessa.
Viimeisen siunauksen vainajalle
toimitti pastori J. Paukkunen
hautauskappelissa ja kauppalam-
me uudella hautausmaalla. — H.
KUOLONSA ALISTA
Viime viikon tiistaina saatettiin
täällä haudan lepoon pohjoisen
pitkäaikainen asukas,, kansalai-
semme, Elna Niemi, o.s. Laine. El-
kittiin määräämättömäksi ajaksi
kaltereiden taakse, nykyaikaiseen
hoitomenetelmään kuuluu päästää
potilas takaisin yhteiskuntaan ja
perheensä pariin mahdollisimman
pian. Totta on tässäkin taudissa,
niinkuin kaikissa muissakin taudeis-
sa, että on myöskin parantumat-
tomia potilaita, mutta suurin pro-
sentti on parannettavissa. "Queen
Street Mental Health Centre, 999
Queen St. West, on avaamassa uusia
uria henkisen terveyden alalla.
- H.T,
1IIIIIIIIIIIIIIII1IIM
SUOMEN UUTISIA
, Hehinki. — (Suomi-Seura)
Hintojen noususta
Kuukausi sitten oli eräs henkilö
ostanut kolmen kaupungin (Cobalt,
Haileybury, New Liskeard) alueelta
"Grade A" suuria kananmunia 38
senttiä tusina, kananlihaa 49 sent-
tiä pauna ja pekonia 78 senttiä
pauna. Kuukautta myöhemmin oli-
vat hinnat nousseet samanlaisista
munista 65 senttiin tusina; kananli-
hasta 79 senttiin pauna ja pekonista
$1.05 pouna.
Pidettiin suurta melua miljoonan
kanan tappamisesta, että saataisiin
munien hinta korkeammaksi mutta
mihin joutui ne tapetut kanat? Eikö
se auttanut yhtään tuomaan kanan-
lihan hintoja alas? Näin ihmetteli
mainittu henkilö tehdessään ruoka-
tavara ostoksia.
Laaja öljykenttä
Pohjanmerellä
Lontoo. — Shell- ja Esso-oljy-
yhtiöt ilmoittivat äskettäin löytä-
neensä laajan öljykentän Pohjan-
meren vesiltä noin 300 meripenin-
kulman päässä Skotlannin koillisran-
nikolta. Yhtiöiden yhteiset tutkimuk-
set ovat osoittaneet, että öljyken-
tältä saadaan pumpatuksi luulta-
vasti biljoonan tynnyriä öljyä.
öljysuoni on pohjoisin milloin-
kaan Pohjanmeren alueelta löydetty.
aiiKJiiiiiiiiiiiiniumiiiiituiiiiiiiiiiiiniiiiiiinmnuiiiiiniiiniiiö
| Kevyemmältä |
§ kannalta
5
i
Kuusitoista ihmistä
ruoppaajassa meren
pohjaan
Kuusitoista ihmistä vei Pietarsaa-
ren edustalla uponnut ruoppaaja
mukanaan merejn-pohjaan varhain
syyskuun 6. p~äivän aamuna. Tähän
mennessä on löydetty viiden mie;
hen ruumiit ja loppujen yhdentoista
uhrin pelätään menehtyneen laivan
sisuksiin. Ruoppaaja Nosturi vajosi
mereen vielä toistaiseksi, tuntemat
lomasta syystä. Se kaatui kyljel-
leen ja vajosi parissa minuutissa
pinnan alle. Onnettomuudesta pelas-
tui viisi miestä. He ennättivät pa-
eta kaatuvan laivajn kannelle ja
hyppäsivät puolipukeisina mereen.
Miehet. kiipesivät laivan kylkeen
kytkettyyn muonaveneeseen. Vene
oli Nostajassa kiinni löysällä köy-
dellä, joka ■■.■riitti laivan upotessa.
Sammakkomiehet eivät ole pääs-
seet laivan ruumaan, koska alus
heiluu jatkuvasti. Vettä onnettomuus
paikalla on parisenkymmentä met^
riä. Ruoppaaja on ylösalaisin kään-
tyneenä. Sen ovet osoittavat suoraan
pohjaan ja sisäänpääsy on mahdo-
onta. Pelastushenkilökunnalla on
vuonna 1920 rakennetun loivan pii-
rustukset ja niiden avulla pyritään
löytämään kohta, josta päästään
aluksen sisään. (HS)
SUOMESSA TIEDUSTELLAAN
Salmi, Nikk, synt. 9.11.1896 Keu
ruulla. Asunut ainakin vuonna 1955
Canadassa.
Korhonen, Kalle ja Eino. Antti
Korhosen perillisiä.
Yllämainittuja henkilöitä tai henki
löitä, jotka heistä jotain tietävät,
pyydetään ottamaan yhteys Suomi-
Seuraan osoitteella Mariankatu 8,
Helsinki 17, Finland.
Helsingissä 8. syyskuuta 1972.
SUOMI-SEURA ry.
"Isä, oliko teillä inflaatiota
»illoin kun sinä olit elossa?"
NÄIN VAALIEN EDELLÄ.
Työtön tynnyrintefcijä kulki ka-
navan laitaa yöaikaan ja havaitsi
kanavassa räpiköivän umpihuma-
laisen kapitalistin, joka oli huk-
kumaisillaan. TynnyrLntekijä nos-
ti humalaisen kuiville ja auttoi
kotiin.
Aamulla öinen hengenpelastaja
heräsi oveltaan kuuluviin kopu-
tuksiin ja meni avaamaan. Oven
takana oli poliisi joka tiedusteli
oi iko tynnyrintekijä pelastanut
rikkaan numalikon kanavasta.
— Kyllä vaan, mutta en minä
siitä mitalia halua, vastasi hän.
— Niin, en mitalia tullut tuo-
maankaan, tulin kertomaan että
se mies jonka hengen yöllä pelas-
titte on hirttäytynyt asuntoonsa!
kertoi poliisi.
— Eihän toki, minähän hänet
ripustin kuivumaan, oikaisi tyn-
nyrintekijä.
No näin vaivattomasti ei vali-
tettavasti päästä kaikista kapita
listeista eroonj mutta esimerkiksi
vaaliuurnalla voimme jokainen
osaltamme olla auttamassa sosia-
listiseen järjestelmään siirtymis-
tä, ja täten edesauttaa kapitalis-
tien sukupuuttoon kuolemista.
— K.U. ,
SUOMEA PUIIUVAT AJURIT
Puh. 345-5461
148 S. Algoma St.
Thunder Bay ''P" (\ Ont.
53